Verksamheten 2010 i Österbottens förbund pohjanmaan liiton TOIMINTA 2010
2 Landskapsdirektörens översikt 4 Maakuntajohtajan katsaus 6 Förvaltning 8 Hallinto 9 Grunduppgift, verksamhetsorgan och ämbetsverk 8 Perustehtävä, toimielimet ja virasto 9 Räkenskapsperiodens resultat 12 Tilikauden tulos 13 Hur målen har uppnåtts 14 Tavoitteiden toteutuminen 15 Regionutveckling 14 Alueiden kehittäminen 15 Områdesplanering 20 Alueidenkäytön suunnittelu 21 Kulturväsendet 26 Kulttuuritoimi 27 Information 28 Tiedotus 29 Resultat- och balansräkning 30-31 Tuloslaskelma ja tase 30-31 Förtroendevalda och personal 32 Luottamushenkilöt ja henkilöstö 33 Österbottens förbund är en lagstadgad samkommun, som fungerar som regionutvecklingsmyndighet och statsbidragsmyndighet. Förbundets främsta uppgifter är regional utveckling, landskapsplanläggning, intressebevakning och utveckling av den finskspråkiga kulturen i landskapet. I förbundets beslutsprocess deltar landskapsfullmäktige, landskapsstyrelsen, kulturnämnden och revisionsnämnden. Pohjanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämisviranomaisena ja valtionapuviranomaisena. Liiton ensisijaiset tehtävät ovat aluekehitys, maakuntakaavoitus, edunvalvonta ja maakunnan suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Liiton päätöksentekoprosessiin osallistuvat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, kulttuurilautakunta ja tarkastuslautakunta.
3
4 Landskapsdirektörens översikt År 2010 inleddes i rätt osäkra tecken i landskapet. Den ekonomiska nedgång som drabbade Finland med styrka hösten 2008 hade betydligt lindrigare drabbat landskapet Österbotten och dess industri, varför den ekonomiska utvecklingen år 2009 blev bättre än väntat. Dock drabbades Jakobstadsregionens industri hårt av de omläggningar som gjordes av industrin där, och Sydösterbotten genom nedläggningen av Metsä-Botnias massafabrik i Kaskö. I början av år 2010 såg det dock ut som om den ekonomiska nedgången i ännu större omfattning skulle drabba Österbotten. Exportföretagen hade uppenbara problem och orderböckerna var tunna. Men under året ljusnade utsikterna betydligt och de två sista kvartalen visade på snabbt ökande efterfrågan. Utvecklingen i Jakobstadsregionen, i synnerhet i Jakobstad, var dock långsammare än i landskapet generellt med bl.a. en ökande långtidsarbetslöshet som följd. Problemen i Sydösterbotten var särskilt fokuserade på Kaskö och Kristinestad. Med de strukturomvandlingsanslag som tilldelats Österbottens förbund och Österbottens närings-, trafikoch miljöcentral har det ändå varit möjligt att vidta riktade utvecklingsåtgärder just i dessa områden. För den ekonomiska utvecklingen i landskapet var det också mycket positivt att uppgången inom pälsdjursnäringen fortsatte med ökad efterfrågan och ökade försäljningspriser på såväl räv- som minkskinn. Däremot försämrades jordbrukets lönsamhet till en viss grad. Befolkningsutvecklingen har varit mycket positiv under året. Invånarantalet växte totalt med 888 personer och nativitetsöverskottet var hela 591. Därmed hade landskapet den femte största tillväxten och proportionellt den fjärde största tillväxten i hela landet. Österbotten växte med 0,5 % medan hela landets tillväxt var 0,43 %. Landskapet hade det fjärde största nativitetsöverskottet. Avvikande från de flesta andra landskap uppvisar flertalet kommuner i Österbotten en positiv befolkningsförändring med Larsmo, Korsholm och Laihela i topp beträffande den relativa ökningen, medan Vasa, Korsholm och Larsmo har den största absoluta ökningen. Sydösterbotten har fortsättningsvis problem med sin befolkningsutveckling trots ett ökat överskott i utrikesflyttrörelsen, som dock inte kompenserar nativitetsunderskottet och förlusten i inrikesflyttrörelsen.
5 Sysselsättningen förbättrades kontinuerligt i landskapet under år 2010 och arbetslösheten avtog. I slutet av året var arbetslöshetsgraden 6,7 %, som ska jämföras med landets medeltal om 10,3 %. Jakobstad med 9,6 % och Kaskö med 14,3 % hade den största arbetslösheten, men bara i Kaskö ökade arbetslösheten. Totalt minskade arbetslösheten med 17,5 % i landskapet, vilket rejält överstiger landets medeltal. Utsikterna för år 2011 kan mot bakgrunden av den kraftigt växande ekonomin bedömas som goda, i synnerhet som den kommunala ekonomin klarat sig bättre än prognoserna i början av år 2010. Österbottens förbund har i verksamheten nått sina centralaste mål. De centrala styrmedlen för det regionala utvecklingsarbetet, Österbottens landskapsöversikt 2040 Ny energi i Österbotten och landskapsprogram 2011 2014 godkändes, och helhetslandskapsplanen för Österbotten fastställdes av miljöministeriet. Elektrifieringen av järnvägen mellan Vasa och Seinäjoki inleddes. I statsbudgeten för år 2011 säkerställdes det första anslaget för byggande av Vasa norra infart av riksväg 8 och muddringen av farleden till hamnen i Jakobstad. Det ekonomiska resultatet för förbundet blev gott. Underskottet blev endast 24 000 medan det budgeterade underskottet var 97 000. Det uppkomna underskottet täcks av överskottet från tidigare år. Olav Jern landskapsdirektör
6 Vuosi 2010 alkoi maakunnassa varsin epävarmoissa merkeissä. Suomeen syksyllä 2008 iskenyt raju taloustaantuma koettiin Pohjanmaalla ja maakunnan teollisuudessa selvästi lievempänä, minkä takia vuoden 2009 talouskehitys oli odotettua parempi. Pietarsaaren seudulla teollisuutta ravistelivat kuitenkin uudelleenjärjestelyt, ja Suupohjan rannikkoseutu kärsi Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan lopettamisesta. Vuoden 2010 alussa näytti kuitenkin siltä, että talouden alamäki saattaisi koetella Pohjanmaata laajemminkin. Vientiyritykset olivat selvissä vaikeuksissa ja tilauskirjat tyhjenivät. Vuoden aikana näkymät kuitenkin muuttuivat huomattavasti valoisammiksi ja kahtena viimeisenä neljänneksenä kysyntä kasvoi jo vauhdikkaasti. Pietarsaaren seudulla, erityisesti Pietarsaaressa, kehitys oli kuitenkin muuta maakuntaa hitaampaa, minkä seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyys oli siellä nousussa. Suupohjan rannikkoseudulla ongelmat painottuivat etenkin Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin. Pohjanmaan liitolle ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitettujen rakennemuutosmäärärahojen ansioista näille alueille on voitu kohdentaa tarpeellisia kehittämistoimia. Maakunnan talouskehityksen kannalta erittäin myönteistä oli myös se, että turkistarhauksen nousujohteinen vire jatkui. Kysyntä kasvoi, ja sekä ketun- että minkinnahkojen myyntihinnat nousivat. Maatalouden kannattavuus heikkeni sen sijaan jonkin verran. Väestönkehitys oli vuoden aikana erittäin suotuisa. Väkiluku kasvoi yhteensä 888 hengellä, ja syntyneiden enemmyys oli peräti 591. Näillä kasvuluvuilla Pohjanmaa ylsi viidenneksi ja suhteellisessa vertailussa neljänneksi maakunnaksi koko maassa. Pohjanmaan kasvuprosentiksi kirjattiin 0,5, kun taas koko maassa kasvu jäi 0,43 prosenttiin. Syntyneiden enemmyys oli Pohjanmaalla maan neljänneksi suurin. Useimmista muista maakunnista poiketen väestönmuutos on positiivinen valtaosassa Pohjanmaan kuntia. Suhteellinen kasvu oli suurinta Luodossa, Mustasaaressa ja Laihialla, kun taas absoluuttisesti väestöään on eniten kasvattanut samaisten Mustasaaren ja Luodon lisäksi myös Vaasa. Suupohjan rannikkoseudulla väestönkehitys on edelleen ongelmallinen, sillä kasvava muuttovoitto ei riitä korvaamaan kuolleiden enemmyyttä ja muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Työllisyys koheni viime vuonna jatkuvasti ja työttömyys väheni Pohjanmaalla. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 6,7 prosenttia, kun taas maan keskiarvo oli 10,3 prosenttia. Korkein työttömyys oli Pietarsaa-
Maakuntajohtajan katsaus 7 ressa (9,6 prosenttia) ja Kaskisissa (14,3 prosenttia), mutta vain Kaskisissa se oli aiempaa korkeampi. Työttömien määrä maakunnassa väheni yhteensä 17,5 prosenttia, mikä on reippaasti yli maan keskiarvon. Voimakkaan talouskasvun ansiosta näkymiä vuodeksi 2011 voidaan pitää hyvinä, etenkin kun kuntatalous on kehittynyt paremmin kuin vuoden 2010 alussa tehdyissä ennusteissa arvioitiin. Pohjanmaan liitto on saavuttanut toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteensa. Aluekehitystyön keskeiset ohjausvälineet, Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Uuden energian Pohjanmaa sekä maakuntaohjelma 2011 2014, hyväksyttiin ja Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä. Vaasa Seinäjoki -radan sähköistäminen alkoi. Valtion talousarviossa vuodeksi 2011 varmistuivat ensimmäiset määrärahat Vaasan pohjoisen sisääntulotien rakentamiseen vt 8:lla ja Pietarsaaren meriväylän ruoppaukseen. Liiton taloudellinen tulos oli hyvä. Alijäämä jäi 24 000 euroon, vaikka sitä oli budjetoitu 97 000 euroa. Syntynyt alijäämä katetaan edellisvuosien ylijäämästä. Olav Jern maakuntajohtaja
8 Förvaltning Grunduppgift, verksamhetsorgan och ämbetsverk Enligt det grundavtal som medlemskommunerna godkänt är Österbottens förbunds uppgift 1. att sörja för att i markanvändnings- och bygglagen förutsatt landskapsplan uppgörs och för andra uppgifter som hänför sig till landskapsplaneringen. 2. att handha de uppgifter som i lagen om regional utveckling ålagts samkommunen. 3. att handha övriga genom lagstiftning föranledda uppgifter och uppgifter som medlemskommunerna ålagt samkommunen. 4. att till nödvändiga delar sköta kulturella ärenden som berör befolkningen inom samkommunen. Följande tillägg i grundavtalet trädde i kraft 1.1.2010: Samkommunen kan vara medlem eller delägare i sådana sammanslutningar och bolag, vilka anknyter till samkommunens verksamhet. Medlemskommunerna godkände i början av år 2010 följande av lagen om utveckling av regionerna (1651/2009) föranledda tillägg i grundavtalet vilka trädde i kraft 1.4.2010: Landskapets samarbetsområde och uppgifter som samarbetet omfattar enligt lagen om utveckling av regionerna Landskapet hör till ett samarbetsområde vars medlemmar är medlemskommunerna i Södra Österbottens förbund, Mellersta Österbottens förbund och Österbottens förbund. Förbunden kan själva avtala om andra samarbetsområden under de förutsättningar som nämns i 16 i lagen om utveckling av regionerna (1651/2009) eller medels samstämmiga beslut i landskapen. Till det lagstadgade samarbetet hör behandling av sådana uppgifter och beslut i sådana ärenden som avses i 12 i lagen om utveckling av regionerna (1651/2009) och som är viktiga med tanke på den långsiktiga utvecklingen av regionen och som ingår i parternas landskapsprogram och i genomförandeplanerna för dessa eller i andra planer som i betydande grad påverkar regionutvecklingen och som är gemensamma för hela samarbetsområdet. Beslutsfattande i samarbetsområdet och arrangemang i anslutning till beredningen av ärenden Beslut om de uppgifter som omfattas av samarbete fattas enligt 13 1 mom. i lagen om utveckling av regionerna (1651/2009) genom överensstämmande beslut av antingen förbundens landskapsstyrelser eller landskapsfullmäktige. Landskapsstyrelserna utövar beslutanderätten i sådana ärenden där förbundens gemensamma beslut är av karaktären verkställighet av landskapsfullmäktiges beslut. Om inget landskapsfullmäktigebeslut finns i ärendet eller landskapsstyrelsens beslut skulle innebära ett väsentligt avvikande från landskapsfullmäktiges beslut, ankommer beslutanderätten på landskapsfullmäktige. Landskapsstyrelserna i samarbetsområdet kommer överens om och ansvarar för beredningen av de ärenden som ska behandlas och avgöras samt fördelningen av föredragnings- och övriga tjänste- och ekonomiansvar.
Hallinto 9 Perustehtävä, toimielimet ja virasto Jäsenkuntien hyväksymän perussopimuksen mukaan Pohjanmaan liiton tehtävänä on 1. huolehtia maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetusta maakuntakaavan laadinnasta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä. 2. huolehtia alueiden kehittämisestä annetussa laissa kuntayhtymälle säädetyistä tehtävistä. 3. huolehtia muulla lainsäädännöllä määrätyistä tehtävistä ja jäsenkuntien sille antamista tehtävistä. 4. huolehtia tarpeellisilta osin kuntayhtymän väestön kulttuuriasioista. Perussopimukseen tuli seuraava lisäys 1.1.2010 alkaen: Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä. Jäsenkunnat hyväksyivät vuoden 2010 alkupuolella perussopimukseen seuraavat alueiden kehittämislaista (1651/2009) johtuvat lisäykset, jotka tulivat voimaan 1.4.2010: Maakunnan alueiden kehittämislaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoidettavat tehtävät Maakunta kuuluu yhteistoiminta-alueeseen, jonka jäsenet ovat Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen jäsenkuntia. Muista yhteistoiminta-alueista liitot voivat itse sopia alueiden kehittämislain (1651/2009) 16 :ssä mainituin edellytyksin tai maakuntien yhteisin päätöksin. Lakisääteisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaisten alueiden kehittämislain (1651/2009) 12 :ssä tarkoitettujen tehtävien käsittely ja niitä koskeva päätöksenteko, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin ja koskevat koko yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään alueiden kehittämislain (1651/2009) 13 1 momentin mukaisesti liittojen yhtäpitävin päätöksin joko maakuntahallituksissa taikka maakuntavaltuustoissa. Maakuntahallitus käyttää päätösvaltaa asioissa, joissa liittojen yhteinen päätös on luonteeltaan maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli kyseessä olevasta asiasta ei ole maakuntavaltuuston päätöstä taikka maakuntahallituksen päätös merkitsisi siitä olennaista poikkeamista, päätösvalta kuuluu maakuntavaltuustolle. Yhteistoiminta-alueen liittojen maakuntahallitukset sopivat ja vastaavat siitä, miten yhteistyössä käsiteltävät ja päätettävät asiat valmistellaan, sekä miten esittely- ja muut virka- ja talousvastuut järjestetään.
10 Förvaltning Landskapsfullmäktige Landskapsfullmäktige utövar samkommunens högsta beslutanderätt. De politiska styrkeförhållandena i landskapsfullmäktige är under mandattiden 2009 2012 följande: SFP 20 platser, SDP sex platser, Samlingspartiet fem platser, Centern tre platser, Kristdemokraterna två platser och Vänsterförbundet två platser. Revisionsnämnden Bestämmelser om revisionsnämndens uppgifter ingår i kommunallagen. Nämnden ska bereda de ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin och som fullmäktige ska fatta beslut om samt bedöma huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts. Landskapsstyrelsen Landskapsstyrelsen har ansvarat för förbundets förvaltning och ekonomi samt för verkställandet av fullmäktiges beslut. Dessutom har landskapsstyrelsen i enlighet med grundavtalet bevakat samkommunens intressen. Föredragande i landskapsstyrelsen och redovisningsskyldig tjänsteinnehavare är landskapsdirektör Olav Jern. De politiska styrkeförhållandena i landskapsstyrelsen är under mandattiden 2009 2012: SFP åtta platser, SDP två platser, Samlingspartiet en plats, Centern en plats och Kristdemokraterna en plats. Kulturnämnden Kulturnämnden har ansvar för de kulturfrågor som gäller den finskspråkiga befolkningen. Medlemskommunerna godkände i början av år 2010 ett tillägg i grundavtalet enligt vilket kulturnämnden är det organ som i enlighet med 10 i lagen om utveckling av regionerna svarar för utveckling av den språkliga servicen i landskapet. Tillägget trädde i kraft 1.4.2010. Det är fråga om den språkliga servicen till minoriteten i landskapet, vilket i Österbotten i första hand betyder den finskspråkiga servicen. Landskapets samarbetsgrupp Landskapets samarbetsgrupp samordnar genomförandet av programmen för strukturfonderna med de åtgärder som inverkar på utvecklingen av regionen. I samarbetsgruppen ingår företrädare för tre parter: 1) landskapsförbundet och dess medlemskommuner, 2) de statliga myndigheter och övriga organisationer inom statsförvaltningen som finansierar programmet samt 3) de parter som är centrala med avseende på regionutvecklingen såsom arbetsmarknads- och näringsorganisationerna samt andra representanter för det civila samhället eller miljöorganisationer och jämställdhetsorganisationer. Samarbetsgruppen är tillsatt för strukturfondsperioden 2007 2013, men de kommunala representanterna är valda för mandattiden 2009 2012. Ämbetsverket Österbottens förbund hade i slutet av år 2010 sammanlagt 31 ordinarie anställda. I antalet ordinarie anställda ingår tre arbetstagare som är anställda inom ramen för samarbetet inom Västra Finlands Allians. Förutom de anställningsförhållanden som gäller tillsvidare hade förbundet vid utgången av året fem visstidsanställda. Av den ordinarie personalen var 26 stationerade i Vasa, en i Jakobstad, en distansarbetade i Kristinestad och tre var stationerade i Bryssel.
Hallinto Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa. Maakuntavaltuuston poliittiset voimasuhteet ovat toimikaudella 2009 2012 seuraavat: RKP 20 paikkaa, SDP kuusi paikkaa, Kokoomus viisi paikkaa, Keskusta kolme paikkaa, Kristillisdemokraatit kaksi paikkaa ja Vasemmistoliitto kaksi paikkaa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään kuntalaissa. Lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Maakuntahallitus Maakuntahallitus on vastannut liiton hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi maakuntahallitus on perussopimuksen mukaisesti valvonut kuntayhtymän etuja. Maakuntahallitus on toimintavuoden aikana kokoontunut kaksitoista kertaa. Maakuntahallituksen esittelijänä ja tilivelvollisena viranhaltijana on toiminut maakuntajohtaja Olav Jern. Maakuntahallituksen poliittiset voimasuhteet ovat toimikaudella 2009 2012: RKP kahdeksan paikkaa, SDP kaksi paikkaa, Kokoomus yksi paikka, Keskusta yksi paikka ja Kristillisdemokraatit yksi paikka. Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta vastaa suomenkielisen väestön kulttuuriasioista. Jäsenkunnat hyväksyivät vuoden 2010 alkupuolella perussopimukseen tehtävän lisäyksen, jonka mukaan kulttuurilautakunta on se alueiden kehittämislain 10 :ssä tarkoitettu elin, joka vastaa maakunnan kielellisten palvelujen kehittämisestä. Lisäys tuli voimaan 1.4.2010. Kyse on maakunnan vähemmistön kielellisten palvelujen kehittämisestä eli Pohjanmaalla ensisijaisesti suomenkielisten palvelujen kehittämisestä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon yhteensovittaminen. Maakunnan yhteistyöryhmässä on edustettuna kolme osapuolta: 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä 3) alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot, kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt, sekä muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edustavat järjestöt. Maakunnan yhteistyöryhmä on asetettu rakennerahastokaudeksi 2007 2013, mutta kuntapuolen edustajat on valittu toimikaudeksi 2009 2012. Virasto Pohjanmaan liiton vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä oli 31 vuoden 2010 lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrään sisältyy kolme Länsi- Suomen Allianssin puitteissa palkattua työntekijää. Toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lisäksi liiton palveluksessa oli vuoden lopussa määräaikaisissa tehtävissä viisi henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 26 työskenteli Vaasassa, yksi työskenteli Pietarsaaressa, yksi teki etätyötä Kristiinankaupungissa ja kolme työskenteli Brysselissä. 11
12 Förvaltning Räkenskapsperiodens resultat Räkenskapsperiodens resultat bildas enligt följande: Verksamhetsintäkter 3 308 537 Verksamhetskostnader 3 336 319 Verksamhetsbidrag - 27 782 Finansiella intäkter 3 460 Årsbidrag - 24 322 Det budgeterade underskottet i budgeten för år 2010 var 97 000. Räkenskapsperiodens resultat, ett underskott på 24 322 antecknas på balanskontot 2050 Räkenskapsperiodens överskott/underskott. Överskottet från tidigare år var 273 636, varför det totala överskottet 31.12.2010 är 249 314. Det budgeterade underskottet förverkligades inte helt ut. I stället uppstod det inbesparingar på totalt cirka 72 000, som främst gällde förtroendemannaförvaltningen (12 000 ), personalkostnader (24 000 ) och köp av tjänster (19 000 ). De finansiella intäkterna var 6 000 mindre än uppskattat. Övriga intäkter erhölls å andra sidan mera än beräknat i och med att finansministeriet 22.4.2010 beslöt betala till vart och ett av landskapsförbunden ett likalydande belopp (26 315 ) för de extra utgifter som åsamkades förbunden genom att de ålades nya uppgifter i och med reformen av den regionala statliga förvaltningen. Vid ingången av år 1999 inledde WFA-förbundens Europakontor, West Finland European Office, sin verksamhet. År 2009 sade Birkalands förbund upp samarbetsavtalet så att avtalet upphörde att gälla 31.12.2009. De kvarvarande förbunden dvs. Södra Österbottens förbund, Mellersta Finlands förbund, Satakuntaförbundet och Österbottens förbund slöt ett nytt samarbetsavtal, som trädde i kraft 1.1.2010. Samtidigt beslöt man avstå från en separat byrå i hemlandet. År 2010 deltog vart och ett av förbunden i de gemensamma kostnaderna med en finansieringsandel på 67 000, vilken var lika stor som år 2009. Österbottens förbund hyr kontorslokaler på adressen Sandögatan 6 i Vasa av Harry Schaumans Stiftelse. Hyresavtalet har ingåtts för tiden 1.8.2005 31.7.2015. Landskapsstyrelsen beslöt 23.8.2010 godkänna ett anbud om upphyrning av tilläggslokaler i tredje våningen i Österbottens hus. Lokalerna togs i bruk 1.10.2010. Förbundets kontorslokaler omfattar härefter 951 m 2 och lagerlokalerna 108 m 2. Hyran var i slutet av år 2010 totalt 12 815 /månad. Förbundet har även ingått ett hyresavtal för tiden 1.2.2006 31.1.2015 gällande kontorslokaler i Bryssel. I slutet av år 2010 var hyran 2 310 /månad. I bokslutet ingår också projekt som helt eller delvis administrerats av förbundet och för vilka under verksamhetsåret använts annan extern finansiering än eller utöver direkta budgetmedel. Med beaktande av även dessa projekt kan man konstatera att förbundets omsättning under verksamhetsåret var 3,3 miljoner. Österbottens förbund fungerar även som statsbidragsmyndighet. De stödpengar som förbundet erhåller via statens budget påverkar inte förbundets budgetanslag. Bokföringen över de statliga stödpengarna sköts via balanskonton. Över stödpengarna uppgörs årligen separata uppföljningsrapporter som sänds till de statliga myndigheterna. För stöd av utvecklingsprojekt som godkänts av landskapsstyrelsen och landskapsdirektören utbetalades år 2010 ungefär 3,3 miljoner : landskapsutvecklingspengar 0,9 milj., statlig medfinansiering och ERUFmedel (Europeiska regionala utvecklingsfonden) 1,3 milj. och statlig medfinansiering för Botnia-Atlanticaprogrammet 1,1 milj..
Hallinto 13 Tilikauden tulos Tilikauden tulos muodostuu seuraavasti: Toimintatuotot 3 308 537 Toimintakulut 3 336 319 Toimintakate - 27 782 Rahoitustuotot 3 460 Vuosikate - 24 322 Vuoden 2010 budjetoitu alijäämä oli 97 000. Tilikauden tulos 24 322 alijäämä kirjataan tasetilille 2050 Tilikauden ylijäämä/alijäämä. Aikaisempien vuosien ylijäämä oli 273 636, jolloin ylijäämä 31.12.2010 on yhteensä 249 314. Budjetoitu alijäämä ei toteutunut täysimääräisenä. Sen sijaan syntyi säästöjä, yhteensä noin 72 000, jotka ensisijaisesti kohdistuivat luottamushenkilöhallintoon (12 000 ), henkilöstökuluihin (24 000 ) ja palveluihin (19 000 ). Rahoitustuottoja saatiin 6 000 arvioitua vähemmän. Muita tuottoja saatiin taas arvioitua enemmän, kun valtiovarainministeriö päätti 22.4.2010 maksaa maakunnan liitoille tasasuuruisen korvauksen (26 315 ) aluehallinnon uudistukseen liittyvien uusien tehtävien aiheuttamista lisäkuluista. WFA-liittojen Eurooppa-toimisto, West Finland European Office, aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa. Vuoden 2006 alussa toiminta vakinaistettiin. Vuonna 2009 Pirkanmaan liitto päätti irtisanoa yhteistyösopimuksen päättymään 31.12.2009. Jäljelle jäävät liitot eli Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Satakuntaliitto ja Pohjanmaan liitto solmivat uuden yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan 1.1.2010. Samassa yhteydessä päätettiin luopua erillisestä kotimaan toimistosta. Vuonna 2010 kunkin liiton rahoitusosuus oli 67 000 eli samansuuruinen kuin vuonna 2009. Pohjanmaan liitto vuokraa osoitteessa Hietasaarenkatu 6 Vaasassa sijaitsevat toimistotilat Harry Schaumanin Säätiöltä. Vuokrasopimus on solmittu ajaksi 1.8.2005 31.7.2015. Maakuntahallitus päätti 23.8.2010 hyväksyä tarjouksen lisätilojen vuokraamisesta Pohjanmaan talon 3. kerroksesta. Tilat otettiin käyttöön 1.10.2010. Liiton toimistotilat käsittävät tämän jälkeen 951 m 2 ja varastotilat 108 m 2. Vuoden 2010 lopussa vuokra oli 12 815 /kk. Liitto on myös solminut vuokrasopimuksen Brysselissä sijaitsevista toimistotiloista ajaksi 1.2.2006 31.1.2015. Vuoden 2010 lopussa vuokra oli 2 310 /kk. Tilinpäätökseen sisältyy myös liiton kokonaan tai osittain hallinnoimia hankkeita, joihin toimintavuoden aikana on suoranaisten talousarviomäärärahojen lisäksi tai sijasta käytetty muuta ulkoista rahoitusta. Nämä hankkeet mukaan lukien voidaan todeta, että liiton liikevaihto oli 3,3 miljoonaa. Pohjanmaan liitto toimii myös valtionapuviranomaisena. Valtion budjetin kautta liitto saa käyttöönsä tukirahoja, joilla ei ole vaikutusta liiton talousarviomäärärahoihin. Valtiolta saatujen tukirahojen kirjanpito tapahtuu tasetilien kautta. Tukirahoista laaditaan vuosittain erilliset seurantaraportit, jotka toimitetaan valtion viranomaisille. Maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan hyväksymien kehittämishankkeiden tukemiseen maksettiin vuoden 2010 aikana noin 3,3 miljoonaa : maakunnan kehittämisrahaa 0,9 milj., valtion rahoitusosuutta ja EAKR-rahaa (Euroopan aluekehitysrahasto) 1,3 milj. ja valtion rahoitusosuutta Botnia-Atlantica-ohjelmaa varten 1,1 milj..
14 Hur målen har uppnåtts Regionutveckling De centrala mål för regionutvecklingen som Österbottens förbund hade satt upp för år 2010 uppnåddes enligt följande: 1. Att genomföra landskapsprogrammet för åren 2007 2010 med hjälp av finansiering med bl.a. landskapsutvecklingspengar (inklusive programmet för regional kohesion och konkurrenskraft) och från EU:s målprogram Förbundet har fört en kontinuerlig dialog med näringsliv, utbildningsinstitutioner, kommun och stat för att kunna identifiera och stödja de viktigaste näringslivspolitiska utvecklingsinsatserna i landskapet. Förbundets beslut om finansiering ur tillgängliga källor för utvecklingsprojekt har varit viktiga redskap inom näringslivsutvecklingen. Syftet med förbundets projektverksamhet har varit att säkerställa landskapets konkurrenskraft och välfärd genom att skapa förutsättningar för ekonomisk tillväxt, utveckling av näringsverksamhet samt förbättring av sysselsättningen. Förbundet har därför prioriterat projekt som på ett allmänt plan främjar utvecklingen av näringsliv, forskning och utbildning, välfärdsservice samt kultur och fritid. Dessutom bör projekten ha haft betydelse för den allmänna regionala utvecklingen och i första hand omfatta hela landskapet eller en ekonomisk region. Landskapsprogrammet är projektverksamhetens strategiska referensram kompletterat med strukturfonderna och de särskilda programmen. När det gäller att inrikta och samordna projektverksamheten har i synnerhet sakkunskapen i sekretariatet vid landskapets samarbetsgrupp utnyttjats. Inom projektverksamheten samarbetar förbundet med hela området inom Västra Finlands Allians (WFA). 2. Att genomföra ERUF-programmet, Botnia-Atlanticaprogrammet och de nationella särskilda programmen som ett led i regionpolitiken Österbottens förbund har tillsammans med övriga aktörer samordnat och utfört det praktiska arbete som programmen under EU:s programperiod för 2007 2013 medför genom medverkan i regelbundna möten i landskapets samarbetsgrupp (MYR) och dess sekretariat samt i sekretariatet och övervakningskommittén för Västra Finlands målprogram för regional konkurrenskraft och sysselsättning. Förbundet har på landskapsnivå svarat för den uppföljning och rapportering som programarbetet medför gentemot arbets- och näringsministeriet. Förbundet har också fungerat som regional förvaltningsmyndighet för landskapsutvecklingspengar, kompetenscentraprogrammet och programmet för regional konkurrenskraft och sysselsättning. Förbundet har lagt särskild tyngdpunkt på att i dialog med olika samarbetspartner i och utanför landskapet identifiera centrala projekthelheter, säkerställa att förvaltningen fungerar och informera om finansieringsmöjligheter. Detta har i sin tur ställt krav på en kontinuerlig utveckling av projektförvaltningen med tillräckliga personalresurser för att förbundet ska kunna möta EU:s ständigt ökande krav på att beredning och granskning av projekt ska vara separerade samt för att kunna svara mot behovet av information, rådgivning och utvärdering. Under året beviljades 34 projekt en sammanlagd finansiering om 3,1 milj. ur ERUF-programmet. Med landskapsutvecklingspengar beviljades 18 projekt sammanlagt 0,9 milj., varav programmen för regional kohesion och konkurrenskraft (KOKO) i Jakobstadsregionen, Vasaregionen och Sydösterbotten fick sammanlagt 433 000. Därtill beviljades Västra Finlands kompetenscentrum och dess klusterprogram för energiteknologi, det marina klustret och klusterprogrammet för digitala innehåll genom separat anslag finansiering för sammanlagt 330 000.
Tavoitteiden toteutuminen Alueiden kehittäminen Pohjanmaan liiton vuodeksi 2010 asettamat keskeiset tavoitteet alueiden kehittämistä koskevalle työlle ovat toteutuneet seuraavasti: 1. Vuosien 2007 2010 maakuntaohjelman toteuttaminen mm. maakunnan kehittämisrahalla (mukaan lukien alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) ja EU:n tavoiteohjelmien rahoituksella Liitto on käynyt jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän, koulutuslaitosten, kuntien ja valtion kanssa, jotta se pystyisi tunnistamaan tärkeimmät elinkeinopoliittiset kehittämistoimet maakunnassa sekä antamaan niille tukensa. Olennainen väline elinkeinoelämän kehittämisessä on ollut projektirahoituksen myöntäminen liiton hallinnoimista rahoituslähteistä. Pohjanmaan liiton hanketoiminnan tarkoituksena on ollut maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen luomalla edellytykset talouskasvulle, elinkeinoelämän kehittymiselle ja työllisyyden kohentamiselle. Etusijalle on sen vuoksi asetettu hankkeet, jotka yleisellä tasolla edistävät elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen, hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelujen kehittämistä. Projektien on myös täytynyt olla merkittäviä yleisen aluekehityksen kannalta ja ensisijaisesti maakunnallisia tai seutukunnallisia. Hanketoiminnan strategisen viitekehyksen muodostaa maakuntaohjelma, jota täydentävät rakennerahastot ja erityisohjelmat. Toiminnan suuntaamiseen ja yhteensovittamiseen on hyödynnetty erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön asiantuntemusta. Hanketoiminnassa tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä koko Länsi-Suomen Allianssin (WFA) alueella. 2. EAKR-ohjelman, Botnia-Atlantica-ohjelman ja kansallisten erityisohjelmien toteuttaminen osana aluepolitiikkaa Pohjanmaan liitto on yhdessä muiden toimijoiden kanssa koordinoinut ja hoitanut EU:n ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmiin liittyvää käytännön työtä osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön sekä Länsi-Suomen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoiteohjelman sihteeristön ja seurantakomitean säännöllisiin kokouksiin. Liitto on vastannut maakuntatasolla ohjelmatyön vaatimasta seurannasta ja raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi liitto on toiminut maakunnan kehittämisrahan, osaamiskeskusohjelman ja alueellisen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman alueellisena hallintoviranomaisena. Liitto on yhteistyössä sekä maakunnan sisäisten että ulkopuolisten kumppaneidensa kanssa kiinnittänyt erityistä huomiota keskeisten hankekokonaisuuksien hahmottamiseen, hallinnon toimivuuden varmistamiseen ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseen. Tämä on puolestaan edellyttänyt hankehallinnoinnin jatkuvaa kehittämistä ja riittäviä henkilöstöresursseja, jotta EU:n tiukentuneisiin vaatimuksiin hankevalmistelun ja -tarkastusten eriyttämisestä sekä tiedon, neuvonnan ja arvioinnin tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan. Vuoden aikana myönnettiin EAKR-ohjelmasta 34 hankkeelle yhteensä 3,1 miljoonaa. Maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin 18 projektille yhteensä 0,9 miljoonaa, josta Pietarsaaren seudun, Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun alueelliset koheesio- ja kilpailukykyohjelmat (KOKO) saivat yhteensä 433 000. Lisäksi Länsi-Suomen osaamiskeskuksen energiateknologian klusteriohjelmalle, meriklusteriohjelmalle ja digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmalle myönnettiin erillisenä määrärahana yhteensä 330 000. 15
16 Hur målen har uppnåtts Botnia-Atlanticaprogrammets genomförande fortsatte under 2010. Under året godkände förvaltningsmyndigheten sex nya projekt med deltagande från Österbotten. Programmets förvaltningsmyndighet, sekretariat och attesterande myndighet är lokaliserade till Länsstyrelsen i Västerbotten i Umeå. Sekretariatet, som svarar för beredning av ansökningar, uppföljning av beviljade medel, information och rådgivning, har ett lokalt kontor på Österbottens förbund. Projekt inom Botnia-Atlanticaprogrammet ska ha stödmottagare i minst två av de tre länderna. Efter överenskommelse med Närings-, trafik- och miljöcentralerna i Södra Österbotten och Österbotten förmedlar förbundet finska statens (arbets- och näringsministeriet) medel för medfinansieringen av Botnia-Atlanticaprogrammet. Medfinansiering kan beviljas projekt som uppfyller kriterierna för gränsöverskridande samarbete och motsvarar de regionala behoven. År 2010 beviljades 20 projekt nationell medfinansiering om sammanlagt 1,7 miljoner. 3. Att genomföra den nya landskapsöversikten, bereda landskapsprogrammet för åren 2011 2014 och få det godkänt samt utarbeta en genomförandeplan för samarbetsområdet tillsammans med regionförvaltningsmyndigheterna Under verksamhetsåret färdigställdes landskapsprogrammet för åren 2011 2014 och Österbottens landskapsöversikt 2040 Ny energi i Österbotten kraft ur hög kompetens, kulturell mångfald och stark sammanhållning, som anger den långsiktiga visionen och de strategiska målsättningarna för landskapet. Beredningen av dessa dokument påbörjades i slutet av 2008 i ett brett upplagt samarbete. Samtidigt som beredningen pågick fortsatte förbundet att genomföra landskapsprogrammet för åren 2007 2010 med hjälp av bl.a. projektverksamhet och intressebevakning. Målen i landskapsprogrammet var till övervägande del förenliga med de centrala målen i den nya landskapsöversikten. Den årliga genomförandeplanen för landskapsprogrammet drog upp linjerna för intressebevakningen och var till hjälp vid prioritering av projekt. I beredningen av genomförandeplanen ingick för första gången att stämma av intressebevakningsfrågor inom samarbetsområdet och målsättningarna i regionförvaltningsmyndigheternas strategiska resultatavtal på det sätt som anges i den nya lagstiftningen för utveckling av regionerna. Uppföljning av relevanta regionala program och planer är en väsentlig del av målmedveten planering. Landskapsstyrelsen har följt upp utfallet av projekten. För att ytterligare förbättra utvärderingen och uppföljningen inledde förbundet på hösten ett utvecklingsarbete. En arbetsgrupp med uppgift att bedöma och utvärdera planers och programs miljökonsekvenser och övriga konsekvenser fortsatte sitt arbete under ledning av förbundet. Arbetsgruppen utnyttjades också inom landskapsplanläggningen. 4. Att backa upp starten av programmet för regional kohesion och konkurrenskraft Landskapsförbunden fick i början av år 2010 rätt att fatta beslut om projekt som finansieras med landskapsutvecklingspengar inom ramen för programmet för regional kohesion och konkurrenskraft. Eftersom behovet av finansiering i verksamhetsplanerna för KOKO-områdena i Österbotten var större än det anslag som förbundet hade fått tilldelat förhandlade förbundet om finansieringen med de programansvariga och finansierade vissa åtgärder med ERUF-medel. 5. Att se till att det finns kompetent arbetskraft och sysselsättning för unga Förbundets arbetsgrupp för kompetent arbetskraft fortsatte sitt arbete. Speciellt informationsutbyte, samordning och utökade aktiviteter
Tavoitteiden toteutuminen Botnia-Atlantica-ohjelman toimeenpanoa jatkettiin vuonna 2010. Hallintoviranomainen hyväksyi vuoden aikana kuusi uutta projektia, joihin osallistuu toimijoita Pohjanmaalta. Ohjelman hallintoviranomainen, sihteeristö ja todentamisviranomainen sijaitsevat Västerbottenin lääninhallituksessa Uumajassa. Sihteeristö vastaa hakemusten valmistelusta, myönnettyjen varojen seurannasta, tiedottamisesta ja neuvonnasta, ja sillä on paikallistoimisto Pohjanmaan liitossa. Botnia-Atlantica-ohjelman hankkeisiin on kuuluttava tuensaajia vähintään kahdesta ohjelma-alueen kolmesta maasta. Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa solmitun sopimuksen mukaan liitto välittää Suomen valtion (työ- ja elinkeinoministeriön) vastinrahoituksen Botnia-Atlantica-ohjelmalle. Vastinrahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka täyttävät rajat ylittävän yhteistyön kriteerit ja vastaavat alueellisiin tarpeisiin. Vuonna 2010 myönnettiin 20 hankkeelle yhteensä 1,7 miljoonaa kansallista vastinrahoitusta. 3. Uuden maakuntasuunnitelman toteuttaminen, vuosien 2011 2014 maakuntaohjelman valmistelu ja hyväksyminen sekä toteuttamissuunnitelman laadinta yhteistoiminta-alueella yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa Kertomusvuonna valmistuivat pitkän aikavälin vision ja strategiset tavoitteet osoittava Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä ja vuosien 2011 2014 maakuntaohjelma, joiden valmistelu aloitettiin jo vuoden 2008 lopussa laajalla yhteistyöllä. Samanaikaisesti edellä mainittuja suunnitelmia valmisteltaessa liitto jatkoi Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 toteuttamista mm. projektitoiminnalla ja edunvalvonnalla. Kyseisen maakuntaohjelman tavoitteet toteuttivat osaltaan uuden maakuntasuunnitelmankin keskeisiä tavoitteita. Vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma linjasi valmistuessaan edunvalvontaa ja auttoi projektien priorisoinnissa. Ensimmäistä kertaa uuden aluekehityslainsäädännön mukaisesti toteuttamissuunnitelman valmistelussa yhteensovitettiin myös yhteistyöalueen edunvalvonnalliset hankkeet ja aluehallintoviranomaisten strategisten tulossopimusten tavoitteet. Tärkeällä sijalla määrätietoista suunnittelua on maakunnan keskeisten suunnitelmien toteutumisen seuranta. Maakuntahallitus on seurannut hankkeiden toteutumista. Entistä paremman arvioinnin ja seurannan aikaansaamiseksi aloitettiin syksyllä kehittämistyö. Pohjanmaan liiton johdolla toimintaansa on jatkanut työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida suunnitelmien ja ohjelmien ympäristö- ym. keskeiset vaikutukset. Työryhmää on hyödynnetty myös maakuntakaavoituksessa. 4. Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman käynnistymisen tukeminen Vuoden 2010 alusta maakuntien liitot saivat oikeuden tehdä päätökset maakunnan kehittämisrahasta myönnettävistä, koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa maakunnassa toteutettavista hankkeista. Koska Pohjanmaalla toimivien KOKO-alueiden toimintasuunnitelmien rahoitustarpeet ylittivät Pohjanmaan liiton käyttöön osoitetun määrärahan, neuvotteli liitto rahoituksesta toteuttajien kanssa ja rahoitti osan suunnitelmista EAKR-varoin. 5. Osaavan työvoiman ja erityisesti nuorten työllisyyden turvaaminen Pohjanmaan liiton asettama Osaava työvoima -työryhmä on jatkanut toimintaansa. Työryhmän työssä ovat korostuneet erityisesti tiedonvaihto, toimenpiteiden koordinointi ja toiminnan aktivointi maahanmuuttoon, koulutuksen ennakointiin, työvoiman rekrytointiin ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyen. Pohjanmaan liitto osallistui myös nuorten työl- 17
18 Hur målen har uppnåtts i anslutning till invandring, prognostisering av utbildning, rekrytering av arbetskraft och sysselsättning av studerande hade en framskjuten plats i arbetsgruppens verksamhet. Förbundet deltog också i vidareutvecklingen av PROTOMO-verksamheten, som hjälper unga på vägen till sysselsättning. I slutet av år 2010 vara antalet arbetslösa under 25 år i landskapet Österbotten 721 dvs. 12,7 % av det totala antalet arbetslösa. För att underlätta tillgången på kompetent arbetskraft använde sig förbundet dessutom av projektfinansiering och budgetmedel, bl.a. för att understöda högre utbildning inom det sociala området. 6. Att bedriva intressebevakning (inkl. omlokalisering av arbetstillfällen) Det främsta dokumentet för förbundets intressebevakning var landskapsprogrammets genomförandeplan, som upptar de viktigaste projekthelheterna och projekten som kräver bl.a. statlig finansiering. Samarbetet inom intressebevakningen fortsatte på bred front bl.a. med landskapen inom samarbetsområdet och Västra Finlands Allians. Även samarbetet med regionförvaltningsverken och kommunerna är ett stöd för intressebevakningen. Under året bedrevs också en internationell intressebevakning tillsammans med olika partner. Detta skedde inom ramen för olika organisationers verksamhet såsom Konferensen för perifera och maritima regioner CPMR, Förbundet för europeiska gränsregioner AEBR, Samarbetsorganet för Östersjöregionen BSSSC samt genom arbetet i Kvarkenrådet och Mittnordenkommittén. I fokus för detta arbete var de frågor som är aktuella på den europeiska dagordningen, närmast den framtida kohesionspolitiken och befrämjande av det gränsregionala samarbetet. Det samarbete som bedrivs med Sverige och Norge och som fått sin finansiering genom Botnia-Atlanticaprogrammet utgör en viktig del av Österbottens internationella kontaktnät. De viktigaste tyngdpunkterna för intressebevakningen angavs i verksamhets- och ekonomiplanen för åren 2010 2012. De trafikpolitiska projekten har gått bäst framåt, men en rad projekt är fortfarande i planeringsfasen och inga slutliga beslut om finansiering eller start har kommit. Trots förbundets och övriga aktörers intressebevakning gav till exempel utlokaliseringen inga nya statliga arbetsplatser till Österbotten år 2010. Utkastet till den energistrategi som förbundet har initierat för att lyfta fram det energiteknologiska klustret färdigställdes på hösten. Det bör också påpekas att både samordningen av Kvarkens världsarv och passagerartrafiken i Kvarken fick statlig finansiering år 2010. 7. Att bereda sig för EU:s kommande programperiod Under verksamhetsåret började förbundet förbereda EU:s programperiod 2014 2020 utifrån de nya riktlinjerna för kommissionens kohesionspolitik. Förbundets målsättning för den kommande programperioden är att hela unionen ska omfattas av kohesionspolitiken och att Österbotten ska vara en aktiv part i den. Avsikten med arbetet har varit att lyfta fram de insatsområden och teman som är viktigast för Österbotten och ligger i linje med målen i strategin Europa 2020. Förbundet har också fört fram sina ambitioner genom Europakontoret och i diskussioner i internationella fora och med unionens tjänstemän. 8. Annan väsentlig verksamhet år 2010 För att förbättra landskapets konkurrenskraft vidtog förbundet dessutom bl.a. följande åtgärder inom regionutvecklingen: Utveckling av informationssamhället Under 2010 påbörjades verkställande av Österbottens förbunds godkända plan för bredband till glest bebyggda områden i enlighet med statsrådets principbeslut Bredband till alla från 4.12.2008. Syftet
Tavoitteiden toteutuminen lisyyttä edistävän PROTOMO-toiminnan kehittämiseen. Todettakoon, että vuoden 2010 lopussa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Pohjanmaan maakunnassa 721 eli 12,7 % työttömien kokonaismäärästä. Osaavan työvoiman saatavuutta on edistetty lisäksi Pohjanmaan liiton budjettivaroin mm. tukemalla sosiaalialan korkea-asteen koulutusta sekä projektirahoituksella. 6. Edunvalvonta (ml. alueellistaminen) Maakunnan liiton keskeisenä edunvalvonnan dokumenttina on toiminut maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, johon on priorisoitu tärkeimmät mm. valtion rahoitusta edellyttävät hankekokonaisuudet ja hankkeet. Edunvalvonnallista yhteistyötä on jatkettu laajalla yhteistyöllä mm. yhteistoiminta-alueen maakuntien ja Länsi-Suomen Allianssin kanssa. Edunvalvontaa tukee myös yhteistyö aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa. Vuoden aikana tehtiin eri kumppaneiden kanssa myös kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla eri järjestöjen toimintaan, joista mainittakoon Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto CPMR, Euroopan raja-alueiden liitto AEBR, Itämeren alueen yhteistyöorganisaatio BSSSC, sekä Merenkurkun neuvoston ja Keskipohjola-komitean työhön. Keskipisteessä ovat olleet Euroopan unionin agendalla olevat asiat, lähinnä tuleva koheesiopolitiikka ja raja-alueyhteistyön helpottaminen. Botnia-Atlantica-ohjelmasta rahoitettu yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa on merkittävä osa Pohjanmaan kansainvälistä yhteysverkostoa. Vuosien 2010 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattiin tärkeimmät edunvalvonnalliset painopisteet, joista parhaiten ovat toteutuneet liikennepolitiikkaan liittyvät hankkeet. Useat hankkeet ovat kuitenkin vielä suunnitteluasteella eikä niihin ole saatu lopullista rahoitus- tai toteutuspäätöstä. Esimerkiksi alueellistaminen ei vuonna 2010 tuonut uusia valtion työpaikkoja Pohjanmaalle liiton ja muiden toimijoiden edunvalvonnasta huolimatta. Energiateknologiaklusterin edistämiseksi Pohjanmaan liiton aloitteesta valmisteltavan energiastrategian luonnos valmistui syksyllä. Merkittävää oli lisäksi se, että sekä Merenkurkun maailmanperintöalueen koordinointiin että Merenkurkun matkustajaliikenteen tukipakettiin saatiin valtion rahoitus vuodeksi 2010. 7. Tulevan EU:n ohjelmakauden valmistelu Kertomusvuonna liitto aloitti EU:n ohjelmakauden 2014 2020 valmistelun komission koheesiopolitiikan uusien linjausten perusteella. Liitto on asettanut tulevan ohjelmakauden tavoitteeksi, että koko EU on koheesiopolitiikan kohteena ja että Pohjanmaa on tulevassa koheesiopolitiikassa aktiivinen osapuoli. Työllä on haluttu nostaa esiin Pohjanmaan keskeisimmät kehittämisen painopisteet ja teemat, jotka toteuttavat Eurooppa 2020:n tavoitteita. Pohjanmaan liiton tavoitteita ovat edistäneet myös Eurooppa-toimisto sekä keskustelut kansainvälisissä foorumeissa ja EU:n virkamiesten kanssa. 8. Muu keskeinen vuoden 2010 toiminta Alueiden kehittämisessä on lisäksi edistetty maakunnan kilpailukykyä mm. seuraavin toimenpitein: Tietoyhteiskunnan kehittäminen Vuoden aikana ryhdyttiin toteuttamaan Pohjanmaan liiton hyväksymää ohjelmaa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeista, joka perustuu valtioneuvoston 4.12.2008 tekemään periaatepäätökseen Laajakaista kaikille. Ohjelman tarkoituksena on, että enimmillään 100 Mbit/s nopeuden mahdollistava laajakaistayhteys on kysynnästä riippuen lähes kaikkien pohjalaisten saatavilla. Pohjanmaan liitto järjesti vuoden aikana ensimmäisen ohjelman mukaisen kilpailutuksen ja valitsi ensimmäiset 19
20 Hur målen har uppnåtts med planen är att så gott som alla österbottningar, beroende på efterfrågan, får en möjlighet till en anslutning som klarar dataöverföring med en topphastighet på 100 Mbit/s. Förbundet verkställde under året den första upphandlingen i enlighet med programmet och de första utförarna valdes att verkställa nätprojekt. Arbetet med implementeringen av Österbottens förbunds bredbandsstrategi fortsatte. Det kan konstateras att landskapet ligger i den nationella toppen vad beträffar nästa generations infrastruktur för datakommunikation. Österbottens förbund arrangerade i mars ett brett upplagt seminarium Österbotten kör med hundra mega Ett föregångslandskap med en framtida infrastruktur för datakommunikation redan nu. I samband med seminariet öppnades portalen www.fibernet.fi. Förbundet påskyndade den digitala tjänsteproduktionen i landskapet genom att bevilja flera informationssamhällesprojekt finansiering. Landskapsportalen och webbplattformen eösterbotten vidareutvecklades inom ramen för Österbottens marknadsföringsprojekt. Flera nya webbplatser byggdes på plattformen, bl.a. portalen Sydösterbotten, staden Kristinestads webbplats, en webbplats med information om optiska fibernät i Österbotten och en webbplats som riktar sig till potentiella återflyttare. Arbetet med att modernisera Österbottens evenemangskalender fortsatte. Forskning, utveckling och prognostisering som stöd för regionutvecklingen Förbundet har främjat forskning och högre utbildning genom att bevilja budgetanslag till projekt som stödjer högskoleutbildning. Bland bidragen kan nämnas medfinansieringen av den tvåspråkiga juristutbildningen i Vasa, en landsbygdsprofessur och en behörighetsgivande utbildning för svenskspråkiga socialarbetare. I samarbete med Vasa Energiinstitut och Merinova samt totalt nio olika partner i fyra länder inledde förbundet år 2009 förverkligande av projektet RESGen. Projektet, som stöder förbundets strategiska utvecklingsarbete, är finansierat genom Europeiska unionens sjunde ramprogram. Förbundet fortsatte att vidareutveckla och upprätthålla statistik- och prognostiseringsportalen Österbotten i siffror. Nytt i portalen var bl.a. en halvårsvis återkommande konjunkturöversikt. Prognostisering av utbildningsbehoven på medellång och lång sikt blev i början av år 2010 en bestående uppgift för landskapsförbundet. Arbetet med en ny utvecklingsplan för utbildningen (KESU 2011 2016) startade på våren. Resultaten från projektet Matchning blev klara och presenterades ingående för olika parter. På våren utarbetade förbundet för första gången enligt den nya lagen om utveckling av regionerna en prioritetsordning för anläggningsprojekt inom utbildningen. Förbundet gjorde en framställning om två projekt, som båda kom med i undervisningsministeriets slutliga finansieringsplan. Statsbidraget till projekten blev till och med tidigarelagt med ett år. Områdesplanering Landskapsplanläggning De främsta målen för år 2010 var att få den av landskapsfullmäktige godkända landskapsplanen fastställd i miljöministeriet, färdigställa etapplan 1 för lokalisering av kommersiell service, få den godkänd i landskapsfullmäktige och sända den till miljöministeriet för fastställelse samt att uppgöra etapplan 2 för energiförsörjning.