Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla KiVi seminaari Tomi Hyttinen, toimitusjohtaja 25.1.2012
Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys (perustaja Saimi Moilanen) Moilas-konserni (alkaen 1.1.2006) Moilas Oy (emoyhtiö) Moilas Leipomo Oy Oy Moilas GF Ltd Liikevaihto n. 19 milj. euroa Työntekijöitä 116
Moilas Oy aikajanalla 1955 Saimi Moilanen perustaa kotileipomon 1957 Leivän jakelu kaupoille alkaa 1976 Suuremmat tilat Paakarinpolulle
Moilas Oy aikajanalla 1983 Luomutuotteet ja vähäsuolaisuus 1990 Pakastetuotteiden valmistuksen aloittaminen 1995 Cocktailpiirakan läpimurto markkinoille
Moilas Oy aikajanalla 1998 Gluteenittoman leipomon avajaiset 2002 Pizza ja einestuotteiden aloittaminen 2007 Tuorepizzojen lanseeraaminen
Moilas Oy aikajanalla 2008-2009 Onnistumisia viennissä 2010 Organisaatiouudistukset 2011 Karppinen tuotteet uutena innovaationa
Moilas Oy aikajanalla 2011 Edeka sopimus, luomusämpylää Saksaan 2012 Hyvän olon gluteenittomat tuotteet. Gluteenittoman dieetin suosion nousu, perustuen vatsan hyvinvointiin 2013 Kasvua kansainvälisesti, vientiä ja tuontia
Moilas Oy Kaksi leipomoa: Moilas Leipomo Oy pääleipomo perinteisille tuoreleiville ja sämpylöille sekä pakastetuotteille (v. 1972) Oy Moilas GF Ltd gluteeniton leipomo (v. 1998) luontaisesti gluteenittomien tuotteiden sekä pizza- ja välipalatuotteiden (v.2002) valmistukseen Gluteenittomien tuotteiden valmistus aloitettu 1985 ja olemme markkinajohtaja Suomessa.
Moilas Leipomo Oy Esimerkkejä leipomon tuotantolinjan kapasiteeteista: Vaalea leipää 1 300 kpl/h Tumma leipää 1 200 kpl/h Sämpylää 12 000 kpl/h Cocktail-piirakkaa 12 000 kpl/h Tuorepiirakkaa 10 000 kpl/h Pitkoa 2 500 kpl/h
Perheleipurit Perheleipurit Oy on valtakunnallisesti toimiva viiden (5) eri leipomon muodostama yhteistyöketju Leipomo Salonen Oy, Turku Leivon Leipomo Oy, Tampere Moilas Oy, Naarajärvi PullaPirtti Oy, Oulu, Pattijoki, Kauhava ja Rovaniemi Ehon Leipomo, Helsinki Yhteistä historiaa takana 11 vuotta ja yhteisesti leivontakokemusta noin 400 vuotta. Osakasleipomoiden ja Perheleipurit Oy:n palveluksessa on noin 520 henkilöä. Ketjun liikevaihto oli vuonna 2010 n. 75 miljoonaa euroa, joka kattaa noin 10% Suomen leipäkaupasta.
Oy Moilas GF Ltd Esimerkkejä leipomon tuotantolinjan kapasiteeteista: Leipää 2000 kpl/h Sämpylöitä 5000 kpl/h Muffinsseja 5400 kpl/h Pitsaa 2400 kpl/h Vuorossa noin 6-7 työntekijää Eniten käytetty raaka-aine on riisijauho, 400 000 kg/vuosi
Tilastotietoa
Tilastotietoa
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Yleistä leipomoteollisuuden viennistä ja kilpailukyvystä Kaupankäynti on ollut vahvasti kotimarkkinavetoista. Vientitoiminta on lähes olematonta pois lukien Venäjä. Tuonnin lisääntyessä pitää keksiä vaihtoehtoja mm. tuotteita tuodaan pakasteena ja paistetaan Suomessa. Lähialueilta tuodaan myös tuoretuotteena. Vanhat menetelmät eivät enää toimi, vaan globaali kilpailu edellyttää toiminnan muutosta. Suomen leipämarkkinat ovat pienet ja leipomoalalla tehdään useita tuotteita samalla linjalla, mutta Euroopassa tehdään yhtä kahta tuotetta. Saadaan pitkää sarjaa ja kustannustehokkuus on maksimaalista.
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Haasteita vientitoiminnassa: Vientiosaajien niukkuus Kotimarkkinoiden paino erittäin vahva yritysten toiminnassa Ulkomainen lainsäädäntö ml. Protektinismi Heikkoutena etäisyys ja pitkät välimatkat, joka aiheuttaa kuljetuskustannuksia Viennin kehittäminen vie aikaa ja vaatii käyttöpääomia Tuotteet omalla brändillä vai private labelina (kaupan oma merkki) Suomessa tuonti helppoa, mutta muissa maissa eri tilanne
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Mistä hintakilpailukyky?
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Onnistumisen edellytyksiä Moilasen näkökulmasta Luotu toimiva vientimalli ja organisaatio Pidetty huolta vientiverkostosta ja vanhoista yhteistyökumppaneista esim. luomuruisleipää on viety Saksaan vuodesta 1995 Yrityksen johto sitoutuu ja osallistuu vientitoimintaan Valitaan oikeat yhteistyökumppanit ja markkinat esim. perheyritykset puhuvat keskenään samaa kieltä Mielikuva tärkeää ja suomalaisilla vahvuutena luonto, arvot ja emme herätä ärsytystä Pieni voi olla kaunista ja sympaattista
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Onnistumisen edellytyksiä Moilasen näkökulmasta Panostetaan sertifikaatteihin, koska se kertoo toiminnan ja tuotteiden laadusta sekä valvonnasta. Muilla suomalaisilla toimijoilla ei ole vastaavia sertifikaatteja. Etsitään sopivia tuotteita, jotka soveltuvat tuotantolinjoille Investoidaan jatkuvasti tuotannon tehostamiseen ja etsitään uusia tuotantomenetelmiä Ylläpidetään matalaa ja joustavaa organisaatiota Hyvä kielitaito ja koulutus vrt. muut leipomoteollisuuden toimijat Luodaan jatkuva seuranta vientitoiminnalle
Toimintajärjestelmät- ja sertifikaatit Oy Moilas GF Ltd BRC- Food sertifikaatti 2005 SQMS (AIB, McDonald s) AIC (Italian keliakialiitto) 2010 Moilas Leipomo Oy IFS-sertifikaatti 09/2011 Molemmille leipomoille HACCP/Omavalvonta Laadunhallintajärjestelmä ISO 9001:2000 Ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2004 TTT- järjestelmä OHSAS 18001 Lean-tuotantomalli
Käytännön esimerkkejä sertifikaateista Erittäin tarkat pukeutumis- ja hygieniaohjeistukset esim. puhtaanapito, kunnossapito, tuholaistorjunta Ei pääsyä tuotantotiloihin ilman asianmukaista suojavarustusta (esim. partasuojat) Sinisten laastarien kirjanpito Kameravalvonta sulkuhuoneissa Ei lasia tuotantotiloissa (esim. kaikki katseluparvien lasit on sisäpuolelta kalvotettu) Takaisinvetoharjoitukset Vuosittaiset auditoinnit
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Mikäli elintarvikkeista halutaan tehdä vientituotteita, yhteiskunnan panostus on tärkeää vrt. Tanskan sikatuotanto. Moilasen näkökulmasta tärkeitä yhteistyökumppaneita Tekes (kehittämishankkeet) Ely keskus (investoinnit ja koulutushankkeet) Finpro (markkinaselvitykset) Kehittämishankkeet eivät tuo onnea, vaan ovat tukevaa toimintaa. Tärkein tuloksen tekijä on itse yritys ja sen henkilökunta. Molemmin puolinen ymmärrys liiketoiminnan periaatteista on elinehto, mikäli halutaan säilyttää maakunnan työpaikat.
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla Epäonnistumisia Moilasen näkökulmasta Joskus kärsivällisyys on loppunut johtuen heikoista tuloksista Henkilöstöresurssit eivät ole olleet riittäviä ja ammattitaitoista Henkilöstövaihdosten jälkeen asiakkuuksien ylläpitäminen on jäänyt, mutta ne on voitu korjata Vaikka vientikauppaa on saatu, kaikki toiminta ei ole kannattavaa. Kustannuslaskenta erityisten tärkeää. Kuluttajamarkkinat ovat arvaamattomia ja asiakaskin voi olla väärässä kuten on käynyt Suomessakin.
Onnistu ja epäonnistu vientimarkkinoilla On tärkeintä, että virheistä oppii. Varaudu, että vientitoiminta vie vain rahaa alkuun. Toiminnan tulokset tulevat 2 3 vuoden päästä tai ei ollenkaan. Paikalliset toimijat tuntevat parhaiten vientimarkkinan. Uskalla vaihtaa myös henkilökuntaa, mikäli tuloksia ei synny.
Kiitos! Kysymyksiä?