KORKEAKOULUTUKSELLA JA TUTKIMUKSELLA KESTÄVÄÄ KASVUA Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.-29.11.2012, Hämeenlinna Ylijohtaja Anita Lehikoinen
HAVAINTOJA KORKEAKOULUJEN KAUDEN 2013-2016 SOPIMUSNEUVOTTELUISTA
HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitusohjelma OKM- YO/AMK sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen YO/AMK tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus
Havaintoja yliopistojen sopimusneuvotteluista toukokuussa 2012 Neuvotteluissa oli esillä toiminnan sopeuttaminen ja rakenteellisen kehittämisen tarve ottaen huomioon aleneva rahoituskehys. Rahoitus kohdennettiin yliopistoille uudistetun rahoitusmallin perusteella Osalla yliopistoista strategiarahoitusta sovittiin vain yhdelle vuodelle. Lisäksi osalla yliopistoista strategiarahoitus sovittiin koko sopimuskaudelle, mutta osin alenevalla tasolla. Yhdelle vuodelle strategiarahoitusta saaneiden kohdalla kehityspolku sopimuskaudelle ei ollut selkeä tai merkittäviä strategisia päätöksiä on odotettavissa lähiaikoina. Näiden kanssa käydään strategiaan ja strategiarahoitukseen liittyvät tarkentavat keskustelut keväällä 2013.
Havaintoja yliopistojen sopimusneuvotteluista toukokuussa 2012 Tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen varauduttu osassa yliopistoista Kansainvälistymisessä strategiset kumppanuudet haussa, kannustettiin kansainväliseen benchmarkingiin SHOK-konseptista yliopistoilla moninaisia, varsin kriittisiä kokemuksia. Useat yliopistot toivat esiin, että yliopistouudistuksen jälkeinen tilanne monin osin parempi kuin arvioinnin tulokset antavat ymmärtää Aikuiskoulutuksessa haasteena täydentävän koulutuksen ja erikoistumisopintojen kehittäminen Rakenteellinen kehittäminen edennyt eräin osin hitaahkosti Yliopistot toivoivat opintoaikojen rajaamiseen tiukkaa linjaa Opintojen asianmukaisesta huolehtimisesta voi tulla yliopistolle myös branditekijä Alueellisessa toiminnassa tulisi päästä eroon yksittäisistä hankkeista ja painopiste yliopistojen pitkäjänteiseen kehittämiseen
Havaintoja yliopistojen sopimusneuvotteluista toukokuussa 2012 Lääketieteellisen koulutusalan koulutuslaajennuksen perusteella aloituspaikkoja lisätään vähintään 152 vuoteen 2016 mennessä (HY 30, OY 22, ISY 30, TY 30, TaY 40) Oikeustieteellisen koulutusalan koulutuslaajennus on enimmillään 105 aloituspaikkaa. Osana Itä-Suomen yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä yliopistolle annetaan tutkinnonanto-oikeus oikeustieteelliseltä alalta 1.8.2013 lukien. Aloituspaikkamäärä olisi 1.8.2013 alkaen vuosittain 40 ja koulutus toteutettaisiin samanaikaisesti vähentämällä yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 vuoden 2011 tasosta. Aloituspaikkoja lisätään vähintään 80 vuoteen 2015 mennessä (HY 20, TY 20, ISY 40). LY varasi itselleen mahdollisuuden 130-160 aloituspaikkaan vuosittain. Näin aloituspaikkojen lisäys voisi olla enimmillään 105 aloituspaikkaa. Vuodesta 2013 alkaen toteutetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius- Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston rahoitustasoa on tarkoitus nostaa asetteittain kauden 2013 2016 aikana
Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (1/3) Neuvotteluissa painopiste ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ja toimilupakierrokseen valmistautumisessa taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset viiden vuoden tähtäimellä keskeiset strategiset tavoitteet omistajarakenne ja keskinäiset suhteet johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Uuden toimiluvan konkreettiset tavoitteet rooli korkeakouluverkossa organisoituminen paikkakunnat koulutusvastuu koulutustarjonta volyymi
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (2/3) Menosäästöjen toteuttaminen ja talouden tasapainottaminen keskeinen haaste amk:t laatineet sopeutusohjelmia säästökohteita joudutaan vieläkin miettimään ulkopuolisen rahoituksen ja lisätulojen saaminen haasteellista Rahoitusmalliehdotuksen vaikutukset amk-kohtaiseen rahoitukseen toimivat perusprosessit olennaisinta; tutkinnot, opintoprosessit tk-rahoituksen 15 % osuus kannustimena toiminnan kehittämiseen mallin ohjausvaikutus esim. aikuiskoulutuksen kehittämiseen (avoin amk, erillisopinnot, yamk-tutkinnot) Aloituspaikkavähennykset amk-kohtaiset vähennykset toteutettu huomioidaan sopimusten laskennallisissa vuosiopiskelijamäärissä
Havaintoja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluista syksyllä 2012 (3/3) Rakenteellinen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulu 1.1.2014 alkaen Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen syvenevä yhteistyö toimipisteverkkoa koskevat ratkaisut kampusrakenteiden kehittäminen osakeyhtiöitymisen eteneminen Hankerahoitus rakenteellisen kehittämisen tukemiseen osana ammattikorkeakouluuudistusta uusia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä mahdollista valmistella toimilupakierroksen yhteydessä
Keskeiset johtopäätökset amk-neuvotteluista Valtaosa nykyisistä ylläpitäjistä ilmoitti hakevansa toimilupaa samoille koulutusaloille, samassa laajuudessa ja samoissa toimintayksiköissä kuin tällä hetkellä Toimintaympäristön, elinkeinorakenteen, väestörakenteen ja rahoitustilanteen muutokset edellyttävät kuitenkin huomattavaa uudelleenarviointia ja rakenteiden uudistamista! Lisäksi talouden sopeuttamistoimia tulee jatkaa Ministeriö on edelleen varautunut tukemaan pitkälle meneviä yhteistyörakenteita, jotka uudistavat ammattikorkeakouluverkkoa Yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää monipuolisesti resurssien käytön, laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi
AMK-UUDISTUKSEN ETENEMINEN
Amk-uudistus: lausuntokierroksen johtopäätökset (1/4) Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 21.11.2012 Toimilupien myöntökriteerejä tarkennettava myöntämisessä otettava huomioon mm. tutkimus- ja kehitystyö, toiminnan alueellinen vaikuttavuus ja koulutuksen alueellinen saatavuus Alueiden elinkeinorakenteiden muutokset koulutustarpeisiin vaikuttavina tekijöinä Ei määrällisiä kriteereitä Perustuu kokonaisharkintaan Toimiluvan saajan yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa ei strategista päätöksentekoa sitovia velvoitteita Toimiluvan sisältö Määräaikaisen toimiluvan myöntäminen; turvattava opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun
Amk-uudistus: lausuntokierroksen johtopäätökset (2/4) Toimiluvan sisällöstä Koulutusvastuu vaatii täsmennyksiä; mm. YAMK tutkintojen myöntämisoikeuden rajaaminen Määräaikaisen toimiluvan myöntäminen kahdeksi vuodeksi; turvattava opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun. Määräaikaisen toimiluvan ehtona voisi myös olla fuusion valmistelu ja toteutus. Mahdolliset toimiluvan muutokset päätetään VN:ssä
Amk-uudistus: lausuntokierroksen johtopäätökset (3/4) rahoitusmalli Ei erillistä ns. perusrahoitusosuutta - Muutos nykyiseen jäisi hyvin pieneksi - Vakautta malliin tuo siirtymäaika ja laskennan toteuttaminen 3-vuoden keskiarvoilla Koulutuksen indikaattorit - Aikuiskoulutuksen paremmaksi huomioimiseksi avoimen ja erillisten opintojen osuus kasvatetaan 2 %:sta 4 %:iin ja mittariin sisällytetään myös maahanmuuttajien valmentava koulutus ja - 55 op mittarin osuutta pienennetään 26 %:sta 24 %:iin. TK-toiminnan indikaattorit Maksullinen palvelutoiminta poistetaan mallista johtuen päällekkäisyydestä ulkopuolisen TK-rahoituksen rahoitustekijän kanssa, mittarin tulkinta- ja tiedonkeruuseen johtuvista ongelmista sekä ongelmasta, joka liittyy ammattikorkeakoulujen toimimiseen kilpailluilla markkinoilla Ulkopuolisen TK-rahoituksen rahoitustekijän osuus nostetaan 8 %:iin YAMK-tutkinnot pidetään osana TK-toimintaa
Amk-uudistus: lausuntokierroksen johtopäätökset (4/4) rahoitusmalli Rahoitusmallin jatkokehittäminen Laadun, työelämä- sekä aluevaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen Laadullisen työllistymisen mittaamisen kehittäminen Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Opalan jatkokehitystyö Työnantajapalautteen kehittäminen Uudistuksen toisessa vaiheessa on mahdollista yhdistää strategiarahoitus osaksi rahoitusmallia ja kasvattaa sen rahoitusosuutta verrattuna nykyiseen hankerahoitukseen
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)
Amk-uudistus - jatkovalmistelu Ohjausryhmän kokoukset 1.11. ja 27.11.2012 edetään suunnitelman mukaisella aikataululla ja sisällöllä jatketaan valmistelua lausuntojen pohjalta Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä marras- ja joulukuussa 2012 lopulliset linjaukset HE:n viimeistely (käännöstyöt, OM:n laintarkastus) 1-2/2013 HE eduskuntaan kevätistuntokauden alussa (2/2013) Toimilupakierros lain vahvistamisen jälkeen ohjeistus keväällä 2013 hakemukset OKM:lle syyskuussa 2013
MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Suomi kansainvälisessä vertailussa - panosindikaattorit
Suomi kansainvälisessä vertailussa - tulosindikaattorit
University of the future, Ernst & young
Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma OKM:n ja TEMin yhteistyönä valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja innovaatiotoiminta ja yrittäjyys tukevat toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään; innovaatiotoiminta tarvitsee korkeatasoista tutkimusta Valmistelussa kuulemiset ja vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisten sidosryhmien kanssa keskeistä Tavoitteena Konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa Kirjata keskeiset kehittämistoimet ja tarpeelliset täsmennykset hallituskauden jälkipuoliskolle Muodostaa hallitusohjelman puolivälitarkisteen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen osan osa hallituksen strategiaprosessia Pohjustaa pidemmän aikajänteen (hallituskauden yli meneviä) politiikkalinjausten valmistelua.
Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Vauhditetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Alakohtainen työnjako yliopistoissa Ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistaminen Ammattikorkeakoulujen tk-toiminnan vahvistaminen Vahvistetaan tutkimuksen pitkäjänteisyyttä Kohdennettuja voimavaroja tutkimuksen laatuun ja yliopistojen strategisten tavoitteiden tukemiseen SHOK-toimintamallin uudistaminen Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen ja priorisointi Kehitetään koulutus- ja tutkintorakenteita vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Tohtorin tutkinnoista nelivuotisia OKM:n rakennetyöryhmän työ koskee tutkintorakenteiden muutostarpeita ja avoimen korkeakoulun kehittämistä Tutkinnon suorittaneiden valmiuksia parannetaan erikoistumiskoulutuksia kehittämällä: asemointi tutkintoihin, sisältö, rahoitus
Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Edistetään tieteen avoimuutta ja tutkimustulosten saatavuutta Kehitetään arktisen tutkimuksen ja osaamisen edellytyksiä Hallituksen iltakoululinjaukset 10.10.2012 Kansallinen strategia valmistuu huhtikuuhun 2013 Vahvistetaan kansainvälistymistä Kansainvälisten tutkimusrahoitusinstrumenttien laajempi hyödyntäminen Liikkuvuuden lisääminen Yhteistyö nousevien talouksien ja Venäjän kanssa Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin kehittäminen
OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN
Ohjausprosessien aikatauluhahmotelma Tiedelaitokset Tilinpäätöskannanotto ja tarkistusneuvottelut vuosittain Yliopistot Yliopistovierailut 2013 Kirjallinen palaute 2014 ja 2015 Sopimusneuvottelut 2016 Ammattikorkeakoulut Toimilupakierros syksy 2013 AMK-vierailut 2014 Kirjallinen palaute 2015 Sopimusneuvottelut 2016 Toimilupakierroksen jälkeen arvioidaan tarve tarkentavalle sopimuskierrokselle
Vuoden 2012 toimintaa koskeva raportointi Raportointiohje tammikuussa 2013 Strategian toteutumisen seuranta (ml. seurantaindikaattorit) ja sopimusten keskeisten kehittämiskohteiden eteneminen Toimintakertomukset ja tilinpäätökset Tilastopäivitykset Ministeriötä tulee informoida vuoden aikana toimeenpantavista rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Korkeakoulujen tulee rakenneuudistusten yhteydessä noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja huolehtia opiskelijoiden oikeusturvasta.
Tavoitteet Korkeakouluvierailut lisätä ministeriön tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen korkeakoulun ja sen toimialueen erityishaasteista tukea korkeakoulua ja sen johtoa strategisessa kehittämisessä lisätä korkeakouluyhteisön tietämystä korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista ja selkeyttää korkeakouluyhteisön näkymää korkeakoulun kehityssuunnasta sitouttaa korkeakouluyhteisö korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen
Korkeakouluvierailut Keskusteluteemat kytkeytyvät ministeriön ohjaukseen ja ne ovat esillä eri toimijoiden näkökulmasta: 1. Korkeakoulun strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus 2. Korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi
Korkeakouluvierailut Osallistujat Korkeakouluvierailujen aikana ministeriön edustajat tapaavat erikseen tai yhdessä seuraavia toimijoita: Korkeakoulun johto Henkilökunnan edustajat Opiskelijoiden edustajat Ulkoisten sidosryhmien edustajia (3-5 korkeakoulun valitsemaa keskeisintä sidosryhmää)
Korkeakouluvierailut Vierailujen jatkotoimenpiteet Päivän antia käydään lävitse korkeakoulun johdon kanssa Hallituksen puheenjohtajien ja rehtoreiden kanssa pidettävät kokoukset Johdon seminaari Alakohtaiset tilaisuudet Ministeriön kirjallinen palaute