28.4.2015 KOKKOLAN KAUPUNKI PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA KARTOITUS LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA 2015 AIKA LAPSELLE Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Saara Lång 1
Sisällysluettelo LÄHTÖKOHTA... 3 KOKONAISARVIO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA... 4 MATERIAALINEN ELINTASO... 5 TERVEYS JA HYVINVOINTI... 6 KOULU JA OPPIMINEN... 6 TURVALLINEN KASVUYMPÄRISTÖ, OSALLISTUMINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTA... 7 YHTEISKUNNAN TARJOAMA TUKI JA SUOJELU... 7 PALVELUJÄRJESTELMÄN KYKY VASTATA LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN TARPEESEEN... 8 ESITYKSIÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI... 8 ESITYKSIÄ PAINOPISTEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISTA VARTEN... 9 ESITYKSIÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN... 11 POHDINTAA KARTOITUSKYSELYN JA SIDOSRYHMIEN TAPAAMISEN POHJALTA... 12 LIITE 1... 14 Kannen kuva: Saara Lång 2
LÄHTÖKOHTA Kokkolan kaupunki ja Peruspalveluliikelaitos Jyta ovat päivittämässä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2015 2019. Tämä kartoitus on laadittu tätä päivitystyötä varten. Kartoituksen rakenne perustuu kansallisiin lasten hyvinvoinnin mittareihin 1, joita kuvataan kuudella eri ulottuvuudella kattaen merkittävän osan lasten elämästä. Nämä hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat: materiaalinen elintaso, terveys ja hyvinvointi, koulu ja oppiminen, turvallinen kasvuympäristö, osallistuminen ja sosiaalinen toiminta sekä yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu. Indikaattoritieto on koottu SOTKAnet indikaattoripankista 2. Tämän lisäksi on tehty kaksi sidosryhmäkyselyä. Ensimmäinen kysely tehtiin helmikuussa Futuurifoorumiin osallistuneille 3 ja toinen laajempi kysely tehtiin suunnitelma-alueella lasten ja nuorten kanssa toimiville sidosryhmille (sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoito, sivistystoimi, toisen asteen oppilaitos, työllistymiseen tähtäävän organisaatio, viranomais- ja valvontasektori, seurakunta, kolmassektori) ja luottamushenkilöille. Futuurifoorumin osallistujille esitettiin kaksi kysymystä: Mistä olet huolissasi lasten ja nuorten hyvinvoinnista tällä hetkellä? Mitä mielestäsi tulisi tehdä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi? Vastauksia saatiin 49 kappaletta. Sidosryhmäkyselyssä esitettiin seitsemän teemakysymystä: Millaisen kokonaisarvosanan annat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta vuonna 2015 ja kuinka arvioit sen olevan vuonna 2019? Arvioi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa oman työ- ja luottamustehtäväsi perusteella (vaihtoehtoina olivat lasten kansalliset hyvinvointimittarit) Kuinka hyvin palvelujärjestelmä vastaa tällä hetkellä lasten ja nuorten palveluiden tarpeeseen ja saatavuuteen? Mitä lasten ja nuorten palveluissa tulisi kehittää? Sidosryhmäkyselyyn tuli 264 vastausta. Kartoituksen tavoitteena on kuvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa ja antaa pohjaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyölle. Eräs vastaaja timantisoi ajatuksena toiveeksi aikuisten asenneilmapiirin muutoksesta suhteessa lapsiin ja nuoriin: Lupa mokata onni olla tärkeä 1 Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit Tavoitteena tietoon perustuva lapsipolitiikan johtaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:3 2 Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen 3 Vuodesta 2010 kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Futuurifoorumi verkostoi alueen työntekijöitä niin koulutus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- kuin työllisyysorganisaatioista, alueen yrittäjiä, nuoria ja työttömiä pohtimaan yhdessä opintojen loppuun saattamista, työllistymistä, palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. 3
KOKONAISARVIO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA Kartoituskysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015 Keski-Pohjanmaan kunnissa ja Kruunupyyn kunnassa. Kysely lähetettiin niille organisaatioille tai sidosryhmille, jotka kohtaavat työssään 0-29 -vuotiaita lapsia ja nuoria tai ovat mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Vastauksia tuli 264 ja vastaajat tulivat tässä taulukossa olevista viitekehyksistä: Vastaajat arvioivat lasten ja nuorten hyvinvointia vuonna 2015 ja tulevaisuudessa, suunnitelmakauden päättyessä, vuonna 2019. Kokonaisarvio lasten ja nuorten hyvinvoinnista suunnitelmavuosina asteikolla 1-4. 1= heikko, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erinomainen 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Vuosi 2015 7 97 158 1 263 2,58 Vuosi 2019 13 103 136 7 259 2,53 Yhteensä 20 200 294 8 522 2,56 Vastaajien määrä: 264 4
Vastaajien pohdintoja On lapsia ja nuoria, jotka voivat hyvin mutta lisääntyvässä määrässä niitä, jotka eivät voi hyvin. Vastauksissa nousi esiin huolenaiheita, jotka olivat yllättävän saman tyyppisiä eri vastaajilla. Vanhempien ja yhteiskunnan asenteet lasta ja nuorta kohtaan saivat kritiikkiä; lasta ei arvosteta, heille ei anneta aikaa, eikä heidän kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tarpeita huomioida palveluissa. Niukoista taloudellisista ajoista huolimatta lasten ja nuorten palveluihin on kuitenkin panostettu yhteiskunnassa. Perheiden erilaisesta asemaan liittyen on polarisaation nähty syvenevän. Tästä johtuen pieni osa lapsista ja nuorista voi huonommin. Motivoitumattomien, välinpitämättömien nuorten osuuden koettiin kasvaneen ja todettiin, että olemassa oleva koulujärjestelmää tulisi nopeasti muuttaa nykyisen ei koettu vastaavan tähän haasteeseen. MATERIAALINEN ELINTASO MATERIAALINEN TOIMEENTULO Materiaalinen toimeentulo ei nousut lainkaan keskeisimmäksi huolenaiheeksi sidosryhmäkyselyjen pohdinnoissa. Hyvinvoinnin todettiin kuitenkin jakautuvan epätasaisesti; on niitä jotka voivat erinomaisesti ja niitä jotka ovat heitteillä. Aikuisten ja nuorten työttömyys nähtiin osana syrjäytymiskehitystä, josta oltiin huolissaan. Eräs vastaajajista kuvasi syrjäytymisen olevan kokemus siitä, että ei ole osa yhteisöä. Perheen työttömyyden nähtiin heikentävän hyvinvointia; elintaso on alhainen ja joissakin tilanteissa päihteet voivat astua mukaan perheen arkeen. Myös nuorten vaikean työllistymisen nähtiin olevan riskitekijä nuoren hyvinvoinnille. Materiaalisen toimeentulon hankkiminen/ yhteiskunnan tehokkuusvaatimus todettiin heijastuvan huoltajan jaksamiseen ja sitä kautta lapsen hyvinvointiin. Nähtiin, että pääsääntöisesti lapsilla on materiaalisesti tilanne melko hyvä ongelma näkyy lähinnä asenteissa, kun vertaillaan omaa materiaalista elintasoa toisiin. Tulevaisuusennuste taloustilanteiden valossa nähtiin huonona. Vastaajilla oli huolta perheiden köyhtymisestä ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Yhteiskunnan kokonaistaloudellinen heikko tilanne vaikuttaa myös palveluiden järjestämiseen ja saatavuuteen tätä kautta myös eriarvoisuuden lisääntymiseen. Lasten kansallisissa hyvinvointi-indikaattoreissa materiaalista elintasoa kuvaavat lasten pienituloisuusaste ja ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä (liite 1) 5
TERVEYS JA HYVINVOINTI Vastaajat olivat huolissaan lasten ja nuorten mielenterveydestä. Psyykkisen pahoinvoinnin nähtiin alkavan entistä nuorempana. Huolta aiheutti nuorten levottomuus, vaikeus keskittyä, tunnemaailman hauraus ja epätasapaino, masennus, ahdistuneisuus, arvottomuuden tunne, empatiakyvyttömyys, itsensä vahingoittaminen, sekä se että nuorella ei ole toivoa eikä unelmia. Nuorella nähtiin olevan vaikeus saada tukea ympäristöltä (vanhemmat, koulu) käsitellessään nuoruuteen liittyviä epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita sekä perheen avioerotilanteita. Pahoinvoivalla nuorella koettiin olevan hyvin monella elämän osaalueilla ongelmia. Nuorten pahoinvoinnin yhtenä aiheuttajana todettiin olevan sosiaalinen media ja media yleensä; valvominen, ulkonäköpaineet, kiusaaminen. Myös erilaiset riippuvuudet nousivat huolenaiheina esiin (digi-, rahapeli-, tupakka- ja päihderiippuvuus). Vastauksissa nousi esiin huoli lasten arkirytmistä, johon tulisi kuulua säännölliset ruokaajat, riittävä ulkoilu ja liikunta. Kannettiin myös huolta nuorten seksuaalisesta kehityksestä ja niistä seksuaalisista ilmiöistä, jotka näkyvät mediassa ja josta ne siirtyvät nuorten kokeiluihin. Osaa perheistä kuormittaa lasten käytöshäiriöt. Tilanteet olisivat korjattavissa hoidon- ja kuntoutuksen avulla, mutta perheet eivät välttämättä saa tarvitsemaansa kuntoutusta lapselle/nuorelle (vaikeus saada maksusitoutumusta, löytää terapeuttia, saada lääkitystä lapselle). Hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ovat sähköisen hyvinvointikertomuksen kansalliset indikaattorit sekä kuntien omia hyvinvointikertomuksen indikaattoreita(liite 1). KOULU JA OPPIMINEN Elämänhallintataitoja ei opita kodeissa enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Lapsilla ja nuorilla nähtiin olevan huonovointisuutta ja vaikeuksia koulussa, joka vaikeuttaa oppimista. Koulupäivien koettiin kuluvan ongelmien selvittelyssä, jotka (ongelmat) estävät oppimista. Koulun tukitoimet vähenevät kaiken aikaa. Säästöt kohdistuvat oppilaisiin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Suuret ryhmäkoot, sekä päiväkodeissa että koulussa, olivat yhtenä huolenaiheen. Myös esiopetuksen koulumaisuus tuotti huolta. Keskilapsuuden kehitysvaiheessa keskeisiä elementtejä ovat lapsen sosiaalistuminen, kuuluminen eri ryhmiin ja harrastusten piiriin. Turvallinen sosiaalinen ympäristö ja harrastustoiminnan mahdollistaminen ovat tässä iässä tärkeitä. Hyvinvointi-indikaattoreita ovat työilmapiiri koulussa ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä. 6
TURVALLINEN KASVUYMPÄRISTÖ, OSALLISTUMINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTA Vanhemmilla koettiin olevan sellaisia paineita arjesta suoriutumisessa, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen. Perheiden yhteinen aika on jäämässä vähiin johtuen työelämän vaatimuksista. Monen perheen aikuisen tilanne koettiin huonona ja todettiin huonontavan lasten hyvinvointia. Muutokset arvomaailmassa ja moraalissa mukavuus ja asioiden helppous ovat nousseet arvomaailmassa prioriteeteiksi. Vastauksissa nousi esiin myös ajalle ominainen yksilökeskeisyyden ja oman itsen korostaminen yhteisöllisyyden kustannuksella. Tämän nähtiin vaikuttavan siihen miten vanhempi asettuu vuorovaikutukseen lasten ja nuorten kanssa. Vastauksissa tuli esiin, että vanhemmat eivät osaa tai jaksa olla vanhempia lapsilleen. Vanhempien työ ja harrastukset menevät lasten kasvatuksen edelle. Todettiin, että yhteiskunnan kovat arvot ja kilpailu, some/media luovat vääristyneitä ihanteita ja vaatimuksia, joiden käsittelemiseen nuorella ei ole eväitä. Lapsen/ nuoren autonomiaa kunnioitetaan liikaa, vaikka hän tarvitsisi rinnalleen välittävän vanhemman, joka uskaltaa ja osaa olla aikuinen ilman aggressiivisia hallintakeinoja. Vastaajat olivat huolissaan lisääntyneestä lasten yksinäisyydestä ja turvattomuudesta, lapsiperheissä olevasta väkivallasta ja päihteidenkäytöstä sekä lisääntyneistä avioeroista. Perheiden yhdessäoloaika on vähentynyt. Aikuisten itsekkyyden nähtiin lisääntyneen. Arjen johdonmukainen suunnitelmallisuus on heikkoa. Erotilanteissa oltiin huolissaan lapsista, jotka vaihtavat kotia viikon välein. Nuorten osattomuus sosiaalisissa suhteissa tuotti huolta; koulupoissaolot, kaverisuhteiden vähäisyys, koulukiusaaminen, yksinäisyys. Nähtiin puutteita myös kasvatuskumppanuudessa koulun ja kodin välillä. Opettajien ajateltiin olevan ylikuormittuneita ja koululla ylipäänsä näytti olevan jähmeä asenneilmapiiri erilaisia oppijoita ja perheitä kohtaan. Kasvuympäristön turvallisuutta kansallisissa lasten hyvinvointi-indikaattoreissa kuvaavat seuraavat tekijät: fyysisen uhan kokeminen, koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen, seksuaalisen väkivallan kokeminen, läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat ja vammat sekä myrkytykset (liite 1). Perheen-, vapaa-ajan ja osallisuuden indikaattoreita ovat läheisten ystävien määrä, perheen kanssa yhdessä syötyjen aterioiden määrä sekä keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa (liite1). YHTEISKUNNAN TARJOAMA TUKI JA SUOJELU Kartoituksen vastauksissa todettiin, että palvelurakenne ja järjestelmä ei vastaa tämän päivän haasteisiin. Lapsen ja nuoren kehityksen ja oppimisen tarpeita ei huomioida palveluissa. Ilmeneviin ongelmiin ei puututa ajoissa. Nuorten on vaikea saada 7
kuntoutusta. Peruspalveluiden niukka resursointi, vaikeus rekrytoida, näkyy siinä, että palveluja ei saa tai akuutissa tarpeessakin niihin joutuu jonottamaan kohtuuttoman pitkään. Lähetekäytäntö pitkittää ja joissakin tapauksissa estää erityispalvelujen saamisen. Indikaattoreina käytetään päivähoitopalveluissa olevien lasten määrää, koulukiusaamiseen puuttumista, tyttöjen raskauden keskeytyksiä/ synnytyksiä, lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen ja huostassa olevien tai kiireellisesti sijoitettujen määrää, rikoksista syylliseksi epäiltyjen lasten ja nuorten määrää, kodinhoitoapua saaneiden määrää sekä sovittelukäsittelyyn tulleiden rikosten ja riitaasioiden tekijöiksi epäiltyjen alle 21 vuotiaiden määrää (liite 1). PALVELUJÄRJESTELMÄN KYKY VASTATA LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN TARPEESEEN Palvelujärjestelmän koettiin vastaavan tyydyttävästi lasten ja nuorten palveluiden tarpeeseen. Palvelujen pisteytyksessä tyytyväisyyskeskiarvon yläpuolelle nousivat neuvolapalvelut, terveysneuvonta- ja terveystarkastuspalvelut, synnytys- ja naistenklinikan palvelut, varhaiskasvatuspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, suun terveydenhuollon palvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelut, seurakuntien tarjoamat palvelut ja etsivän nuorisotyön palvelut. Vastauksissa nousi esiin, että auttavaa henkilöstöä on liian vähän (esim. perheiden kotipalvelu, neuvolan perhetyöntekijät, sosiaalipalvelut, matalankynnyksen mielenterveyspalvelut, koulupsykologin ja psykiatrian palvelut). Lievemmistä ongelmista kärsivät lapset tai nuoret eivät välttämättä saa palvelua lainkaan. Todettiin, että palvelujärjestelmällä tulisi olla tieto tukea tarvitsevista lapsista ja näiden tietojen tulisi kulkea yli sektorirajojen. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä on sirpaleinen eikä kokonaisvastuuta tilanteesta/ palveluista näytä olevan kenelläkään. ESITYKSIÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI Tulee panostaa lapsen ja nuoren vahvuuksien vahvistamiseen ja sellaiseen fyysisten ja abstraktien tilojen luomiseen, joka mahdollistaa nuorille onnistumisen ja epäonnistumisen turvallisesti ilman että tulee ympäristön leimaamaksi tai suljetuksi ulos yhteisöstä. Niin kotona kuin jokaisella sektorilla (varhaiskasvatus, koulu, työelämä, harrastetoiminta) tulisi keskittyä lapsen ja nuoren vahvuuksien tukemiseen ja antaa hänelle palautetta, jonka avulla uskaltaa yrittää eteenpäin elämässä. Ennakoiva hyvinvointityö tuottaa tulosta varhaisen puuttumisen kautta. Vastaajat kehottavat panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan (hyvinvointikertomuksen evästykset, uusi integroitu sosiaali ja terveydenhuollon järjestelmä). Korjaavia toimenpiteitä tulisi olla enemmän ja niiden tuloksellisuutta/vaikuttavuutta tulisi tutkia. Lapsi tarvitsee turvallisen, pysyvän, aikaa antavan aikuisen. Perheiden pahoinvointiin tulee kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevin toimenpitein. On tärkeää perheen 8
kunnioittamisen palauttaminen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Vastaaja totesi, että perinteinen perhe- ja verkostotyö ottaa huomioon koko perheen ja toimintamallissa vastuu säilyy perheellä. Eläkkeellä olevien pienten lasten vanhempien kuntoutusta tulisi taloudellisesti tukea (fysioterapia, psykoterapia) Hyvinvoinnin tukemisessa tulisi kiinnittää huomiota nuorten sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, liikuntaan ja sosiaalisen median/ netin käyttämiseen käytettävään aikaan. Lapsen/nuoren itsetuntoa tulee vahvistaa, että hän kokee olevansa arvokas. Lapsella on vielä nuoruusiässä mahdollisuus korjaaviin kokemuksiin. ESITYKSIÄ PAINOPISTEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISTA VARTEN Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa painopisteen asettaminen tiettyyn ikäryhmään ei nähty palvelevan kasvamisen kokonaisuutta. Useat vastaajat sanoivatkin, että on vaikeaa määrittää mihin lapsuuden/ nuoruuden kehitysvaiheeseen tavoite tulisi kohdentaa, koska kaikki kehitysvaiheet ovat tärkeitä ja jokainen kehitysvaihe tuottaa uusia mahdollisuuksia korjaaville toimenpiteille. Vastauksissa todettiin, että lapsen sikiö- ja vauva/pikkulapsivaihe vaikuttaa koko loppuelämään ratkaisevasti. Ennakointi ja perheen tukeminen kaikissa lapsen ikävaiheissa nähtiin tärkeänä. Perheille tulee antaa tietoa siitä kuinka erilaiset omat valinnat, toiminta ja elämä voivat vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Vastauksissa nousi esiin, että lapsen psyykkinen kehitys etenee vain aidossa, läsnäolevassa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa - ei ilman aikuisen psyykkistä läsnäoloa ( erässä vastauksessa kuvattiin ko. läsnäolon puutetta: toinen käsi päivittää facebookia toinen hoitaa lasta ). Turvallisessa ympäristössä kasvaneelle lapselle kehittyy terve itsetunto. Lapsen/ nuoren ja perheen tukeminen eri kasvuvaiheiden läpi nähtiin tärkeänä. Pahoinvointi ja huono-osaisuus perheessä on usein ylisukupolvista. Varhainen tuki kodissa auttaa lasta saamaan turvallisen kasvuympäristön. Osa lapsista tarvitsee jonkun perheen ulkopuolisen aikuisen tukemaan vanhempia niin, että vanhemmat kykenevät antamaan aikaa ja voimavaroja lapsen myönteisen kehityksen tueksi. Vastaajat asettivat AIKAA LAPSELLE Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopisteet seuraavaan iälliseen ja kehitykselliseen järjestykseen: Keskilapsuus ( 6-12 vuotta) Keskilapsuus on sosiaalisen kehityksen ja monien taitojen kehittymisen aikaa, joka luo pohjan myöhemmille kehitysvaiheille. Kaveripiirin merkitys korostuu. Hyvät harrastukset tässä vaiheessa voivat kantaa pitkälle. Ongelmia voidaan ennakoida lapsen käytöksestä ja pyrkiä tukemaan perheitä. 9
Pohja kaikelle oppimiselle luodaan alaluokilla. Oppimisvaikeuksiin tulisi saada apua tässä vaiheessa (avun saaminen kirjavaa). Koulu on oiva paikka lapselle harjoitella sosiaalisia taitoja. Varhaislapsuus (3-6 vuotta) Varhaislapsuus antaa puitteet henkiselle kasvulle ja myöhäisemmälle oppimiselle. Varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteiden merkittävyys sekä niiden huomioiminen jo varhain on tärkeää. Varhaislapsuudessa tulisi opetella sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutuksen hallintaa tehokkaammin (käyttäytymisen normit, pettymysten sietäminen). Sekä lapsuuden riskitekijöiden ja toisaalta myös suojatekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta voidaan tukea lapsen myöhäisempää kehitystä. Omien vanhempien oikea läsnäolo on tärkeää myös myöhemmille kasvuvaiheille. Varhaislapsuuden ongelmat havaitaan teini-iässä. Varhaiskasvatus on tärkeässä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä ja siihen panostaminen voi saada hyviä tuloksia aikaan. Rauhallisen vauvavaiheen jälkeen siirtyminen hoitoon voi merkitä lapselle kiirettä ja stressiä. Stressi näkyy psykosomaattisina oireina, päänsärkyinä, vatsakipuina, lihasjännityksenä, sekä psyykkisinä oireina (masennus, hyperaktiivisuus). Varhaislapsuudessa henkilöstön pedagoginen osaaminen korostuu lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Varhaisnuoruus (13 16 vuotta) Koti, päiväkoti ja peruskoulu ovat luoneet pohjan varhaisnuoruudelle. Tässä ikävaiheessa nuoreen voidaan vaikuttaa eniten (toinen mahdollisuus). Nuori on herkkä, haavoittuva ja itseään hakeva ja tarvitsee hyväksymistä ja tukea. Murrosiän ongelmat jäävät usein huomiotta. Yhteiskunnan tulisi tässä vaiheessa tukea nuoren harrastuksia ja järjestää paikkoja, joissa nuoret voisivat turvallisesti kokoontua. Vauva ja varhaislapsuus ( 0-2 vuotta) Lapsen tunne-elämän perusta luodaan vauvaiän kiintymyssuhteissa. Riskiäitejä (eturistiriita sikiön/lapsen ja äidin välillä) pitäisi tukea heti synnytyksestä alkaen. Ongelmien ennakointi ja niiden varhainen huomaaminen sekä asioihin puuttuminen on tärkeää heti syntymästä alkaen. Sisäinen turvallisuus ja minuus rakentuu varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että lapsi saa heti alusta alkaen hyvät eväät elämäänsä. Lapsen ja vanhemman välinen turvallinen kiintymyssuhde on erityisen merkittävä. Neuvolatyöntekijät ovat tässä avainasemassa. He voivat huomioida äidin/ vanhempinen jaksamista, lapsen hyvinvointia sekä kasvatuksen tukemisen tarvetta. Nuoruus (16 22 vuotta ) Nuoruusikään liittyy paljon epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Nuoren oletetaan kykenevän itsenäiseen päätöksentekoon. Irtautuminen vanhemmista ja itsenäistyminen ei ole välttämättä helppoa - voi ilmetä myös psyykkisiä ongelmia. Nuorten tyttöjen pahoinvointi näkyy terveydenhuollossa (masentuneisuus, itsetuhoisuus). Perheen 10
tasapaino, vanhempien määrätietoisuus kasvattajina ja arvojen antajina vaikuttavat erityisen paljon. Varhaisaikuisuus (23-29 vuotta) Aikuisuuteen siirryttäessä on paljon haasteita: opiskelualan valinta, työllistyminen, seurustelu, irtautuminen kotoa, armeijan tai siviilipalvelun suorittaminen. ESITYKSIÄ PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tulee toteuttaa niin, että toiminta rahoitetaan yhdestä budjetista, palvelun tarpeeseen vastaamisen kiireellisyys on määritelty ja palvelu on yhtenäistä koko alueella. Monitoimijaista yhteistyöverkostoa tulee johtaa tiedolla ja mahdollistaa sen toimintaa joustavilla toimintakäytänteillä. Palveluja ulkoistettaessa tulee kiinnittää erityinen huomio palveluntarjoajan valitsemisprosessiin ja valvontaan. Perheillä tulee olla tukipalveluja, joita saa myös kotiin (kotipalvelu, perheen kasvatustehtävän tukeminen). Syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä pitäisi intensiivisesti tukea päivittäin vähintään kolmen kuukauden ajan. Mikäli avun tarpeet tunnistetaan ja niihin puututaan jo vauva- ja pikkulapsivaiheessa niin lapsella ja perheellä on hyvät mahdollisuudet aikuisuuteen saakka. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa tulee olla riittävä mitoitus lasten- ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi (avustajat, nuorisotyöntekijät, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, erityistyöntekijät). Henkilökunnan kokonaisvaltaista työhyvinvointia tulee tukea. Lasten tulee saada leikkiä mahdollisimman pitkään. Leikissä aikuisen rooli on katsoa, ettei kukaan tunne jäävänsä ulkopuoliseksi ja yksin. Tehdään tilaa erilaisille persoonallisuuksille. Työrauhahäiriöissä tulee kuulla lasta/nuorta ja ottaa selvää mikä tarve ei hänellä tyydyty, jos käytös on oppimista häiritsevää. Ei saisi vähentää tunteja liikunnasta, musiikista/taideaineista ja muista itseilmaisua tukevista aineista. Nuoren elämänhallinnan tukemiseksi hänen täytyy saada harjoitella sosiaalisten taitojen oppimista ja harjoitella vuorovaikutustaitoja aikuisen tuella. Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintaa. Vastuksissa todettiin, että kouluihin tulisi saada enemmän iltapäiväkerhotoimintaa. Harrastemahdollisuuksia on lisättävä ja lasten ja nuorten iltapäiväkerhotoimintaan kiinnitettävä huomiota. Erityisesti 3-6 luokkalaisille on tarjottava jotakin mielekästä tekemistä koulupäivän jälkeen. Vastaajat kaipaavat alakouluikäiselle koululta, kerhojen lisäksi, avointa tilaa, jossa voi vain olla koulupäivän päätteeksi (pitkä aika olla yksin kotona ennen vanhempien paluuta töistä). Olisi hyvä löytää tehokkaat tavat, joilla voidaan puuttua vihteelliseen, elämänrytmiä häiritsevään netinkäyttöön (unirytmi, valveillaolon 11
keskittymiskyky). Nuorten osallisuutta voidaan lisätä kutsumalla heitä mukaan toiminnan suunnitteluun. Jollakin taholla tulee olla kokonaisvastuu ja näkemys lasten ja nuorten palveluista sekä hyvinvoinnin tilasta. Yhteistyön ja moniammatillisuuden kehittäminen on tärkeää. Perheiden, joilla on vaikeuksia vanhemmuudessa ja lasten kanssa toimivien toimijoiden yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee parantaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee paremmin mitoittaa nuoren tarpeisiin. Lasten ja nuorten tulee hyvissä ajoin saada apua mielenterveysongelmiin ja avun tulee olla helposti saatavilla. Kuntoutussuunnitelmat tulee laatia laaja-alaisesti ja saada niiden toteutus ammatillisesti toimimaan. Tilojen/ rakennusten, joissa lapset ja nuoret ovat, kuntoon kiinnitettävä huomiota (terveet rakenteet, ilmanvaihto ja - paine, sisäilman laatu). Tulee varata tiloja matalakynnyksiselle toiminnalle(esteetön tulo, helppo löytää, palvelu ei edellytä erillisiä varauksia/ lähetteitä). Säästötoimia ei saa kohdistaa varhaiskasvatus-, koulu-, sosiaali- ja terveystoimeen. Neuvolat ja lastensuojelu tulee olla hyvin resurssoitu. Tulisi tehdä laskentatoimia, joiden avulla näytetään ennaltaehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus korjaavaan työhön nähden. Palvelujärjestelmän tulisi kehittää lapsen/nuoren iänmukaisten tarpeiden tunnistamista, työmenetelmiä ja työmenetelmäosaamista. Tässä työssä tulee olla oma suunnitelma ja struktuuri, että toimitaan samansuuntaisesti ja oikealla tavalla. Lasten ja nuorten ravitsemukseen ja terveellisiin elämäntapoihin tulee kiinnittää huomiota. Neuvolapalvelut perheen tukena tulisi kestää pidempään kuin tällä hetkellä on. Monet vanhemmat tarvitsevat ohjausta vanhemmuuteen. POHDINTAA KARTOITUSKYSELYN JA SIDOSRYHMIEN TAPAAMISEN POHJALTA Saimme kartoituskyselyyn yllättävän paljon vastauksia. Vastauksista huokui syvää huolta vanhemmuudesta, vanhempien ja yhteiskunnan asenteista lapseen ja nuoreen, lasten iänmukaisen kasvun ja kehityksen tuesta sekä vaikeudesta hallita tekniikan mukanaan tuomia haasteita kasvatustehtävässä. Lapsessa/ nuoressa olevat sisäiset kyvykkyydet ja lahjat nähtiin voimavarana, jota tulee tukea. Yhdessäkään vastauksessa tai sidosryhmätapaamisessa ei vähätelty lasten ja nuorten tarpeita, oikeutusta palveluiden saamiseen tai yleensä ottaen tämän laadittavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnan merkitystä. Vastaajat näkivät kaikki lapsen ikävaiheet tärkeinä kasvuprosessissa, mutta nostivat esiin ne vaiheet etusijalle, joissa perheen ulkopuolisella taholla on mahdollisuus vaikuttaa lapsen/nuoren kasvuun ja kehitykseen. Kouluikä ja nuoruus nähtiin toisena mahdollisuutena varhaislapsuuden jälkeen. Tämä saattaa johtua suomalaisesta 12
kulttuurista, jossa ei mielellään puututa perheen sisäiseen maailmaan, jota eletään tiiviisti esim. vauva- ja varhaislapsuusaikana. Sidosryhmätapaamissa korostui lapsen vanhempien (tai vanhemman/ huoltajan) tukemisen merkitys kasvatustehtävässä. Nähtiin, että varhaiseen tukeen ja resurssointiin on tarvetta (neuvolan perhetyö, kotiapu, kouluterveydenhuolto, matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut). Toisaalta todettiin, että ylisukupolvinen huono-osaisuus tuottaa huolta, mutta nähtiin myös tärkeänä ottaa huomioon lapset ja nuoret, jotka voivat hyvin tai joiden elämää voidaan tukea pienillä interventioilla. Eri ammattiryhmien kesken nousi esiin myös yhteistyön merkitys; koulutukset, yhteistyökäytännöt, tietojen vaihtaminen, asiakasyhteistyö. Kokkolan nuorisovaltuusto määritti lapsen ja nuoren hyvinvoinnin selkeästi sekä antoi ohjenuoran aikuisten toiminnalle lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen turvaamisessa. He totesivat, että hyvinvoivan lapsen tunnistaa onnellisuudesta ja halusta oppia mielellään uusia asioita: Hyvinvoiva nuori kykenee tasapainoiseen elämään, harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. Lapsen tulee voida luottaa siihen, että on aikuisen hyvissä käsissä. Oli hän sitten kotona, päivähoidossa tai koulussa. Hyvinvointia lisää toisen nuorten ja aikuisten hyväksyntä, kannustaminen ja positiivinen asennoituminen. Nuoren hyvinvointia lisää tieto siitä, että ongelmista pääsee yli, elämää voi jatkaa on toivoa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on hyväksyntää ja yhteisön tukea. 13
LIITE 1 Työttömät, % työvoimasta, vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-64-vuotiaat työttömät. Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta, vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön 14
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä, vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista, vuosi 2013 Tietosisältö: Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 15
Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä, vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 16
Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 vapaa-ajallaan tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 17
Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 sukupuoliyhdynnässä olleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana kokeneiden peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori perustuu GAD-7- mittariin 18
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD: tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 19
Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18-vuotiasta, vuosi 2013 kouluterveydenhuollon käyntien osuuden 7-18 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Kouluterveydenhuollon käynnit sisältävät terveyskeskusten kouluterveydenhuollossa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6-7 - vuotiaiden käynnit Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit /1 000 7-18-vuotiasta, vuosi 2013 kouluterveydenhuollon käyntien osuuden 7-18 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Kouluterveydenhuollon käynnit sisältävät terveyskeskusten kouluterveydenhuollossa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6-7 - vuotiaiden käynnit 20
Perusterveydenhuollon opiskeluterveydenhuollon lääkärikäynnit / 1 000 16-25-vuotiasta, vuosi 2013 perusterveydenhuollon opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäyntien lukumäärän Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä, vuosi 2013 Kunta Kaustinen Kokkola Osuus 5,3 5,6 vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt (F10 - F99, pois lukien F70 - F79 älyllinen kehitysvammaisuus) sairaalahoidossa olleiden 0-17-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä, vuosi 2013 Kunta Kannus Kokkola Perho Osuus 10,0 11,0 23,3 vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt (F09-F99, pois lukien F70-F79 älyllinen kehitysvammaisuus) sairaalahoidossa olleiden 18-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon 21
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta, vuosi 2013 lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0-12-vuotiasta kohti. Lasten-psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluvat avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyden avohoitokäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian (18 vuotta täyttäneet), lastenpsykiatrian (0-12-vuotiaat) ja nuorisopsykiatrian (13-17- vuotiaat) erikoisaloilla Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta, vuosi 2013 nuorisopsykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 13-17-vuotiasta kohti. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian erikoisalaan kuuluvat avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikois-lääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyden avohoitokäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian (18 vuotta täyttäneet), lastenpsykiatrian (0-12-vuotiaat) ja nuorisopsykiatrian (13-17- vuotiaat) erikoisaloilla. 22
KOULU JA OPPIMINEN Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat naiset, % vastaavanikäisestä väestöstä, 2012 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat miehet, % vastaavanikäisestä väestöstä, 2012 Tietolähde: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä (naiset, miehet erikseen). Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 23
Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 koulun työilmapiirissä ongelmia kokevien peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori on muodostettu yhdeksästä työilmapiiriin vaikuttavasta tekijästä: opettajien odotukset ja oikeudenmukaisuus, toimeen tuleminen oppilaiden ja opettajien kanssa, työskentely ryhmissä, työympäristön rauhattomuus, kiireisyys, luokan työrauha sekä oppilaiden viihtyminen yhdessä. PERHE, VAPAA-AIKA, OSALLISUUS Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista 24
Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 niiden peruskoulun 8.-ja 9.- luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, joiden perhe ei syö yhdessä ateriaa iltapäivällä tai illalla Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 niiden peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jotka eivät pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan 25
Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 26
Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 niiden peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jotka ilmoittivat, etteivät koulun aikuiset ole puuttuneet koulukiusaamiseen. Osuus on laskettu koulussa lukukauden aikana kiusatuksi joutuneista tai muita kiusanneista. Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti kokeneiden peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä 27
Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista, vuosi 2013 niiden peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, joille on aiheutunut haittoja tai ongelmia läheisen ihmisen liiasta alkoholin käytöstä Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-14-vuotiaat potilaat ikäryhmittäin / 10 000 vastaavanikäistä, vuosi 2013 Kunta Kannus Kaustinen Kokkola Veteli 0-6 vuotta 83,8 183,8 7-14 vuotta 83 153,8 102,3 Tietolähde: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 0-15 -vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. YHTEISKUNNAN TARJOAMA TUKI JA SUOJELU Leikkitoiminnan piirissä keskimäärin toimintapäivänä olleet lapset, kunnan kustantamat palvelut, vuosi 2013 Kunta Kannus Kokkola Lasten lukumäärä 33 42 Tietosisältö: Leikkitoiminta käsittää koko- ja osavuotisen leikkikenttä-, kerho- ja puistotoiminnan sekä leikkikoulut ja avoimet päiväkodit ja leikki- ja toimintavälinevuokraamot. Toimintapäiviä ovat ne päivät, jolloin toimintayksikkö on ollut avoinna. Leikkitoiminta on toimintaa, josta ei peritä hoitopäivämaksua. Kunnan kustantamalla leikkitoiminnalla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. 28
Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet, % 1-6-vuotiaista, vuosi 2013 kunnan kustantamassa päivähoidossa vuoden lopussa olleiden kaikkien lasten osuuden prosentteina väestön 1-6- vuotiaista. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Luvuissa on mukana sekä kokopäivä- että osapäivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. Kokopäivähoidossa päiväkodeissa olleet lapset 31.12., kunnan kustantamat palvelut, vuosi 2013 Kannus Kaustinen Kokkola Perho Toholampi Veteli Kruunupyy 54 21 1223 11 44 36 172 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa päiväkodeissa olleet 0-6- vuotiaat lapset 31.12. Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot Kokopäivähoidossa perhepäivähoidossa olleet lapset 31.12., kunnan kustantamat palvelut, vuosi 2013 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kruunupyy 12 73 114 271 10 62 25 73 47 kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa päiväkodeissa olleet 0-6- vuotiaat lapset 31.12. Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot 29
Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0-21-vuotiaat asiakkaat ikäryhmittäin vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut, vuosi 2013 Kunta 0-6 vuotiaat 7-15 vuotiaat 16 21 vuotiaat Halsua 0 2 1 Kannus 9 39 10 Kaustinen 13 49 6 Kokkola 60 209 33 Lestijärvi 3 24 0 Perho 4 20 3 Toholampi 12 32 7 Veteli 14 28 3 Kruunupyy 0 4 1 vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden 16-21-vuotiaiden asiakkaiden lukumäärää Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL), vuosi 2013 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kruunupyy 5 84 87 1 262 11 22 30 35 76 vuoden aikana tehtyjen lastensuojeluilmoitusten lukumäärän. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus, lukumäärissä on mukana kaikki tehdyt ilmoitukset. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta Vireillä 1.4. - 30.9. aikana olleiden lastensuojeluilmoitusten tai vastaavien yhteydenottojen käsittelyjen ratkaisu 7 arkipäivän kuluessa, %, vuosi 2014 niiden, 1.4. - 30.9. aikana vireillä olleiden lastensuojeluilmoitusten tai vastaavien yhteydenottojen osuuden, jotka on käsitelty lakisääteisen 7 arkipäivän kuluessa. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus, lukumäärissä on mukana kaikki tehdyt ilmoitukset. 30
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL), vuosi 2013 vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL), vuosi 2013 vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 18-20-vuotiaiden nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. 31
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL), vuosi 2013 vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuuden prosentteina 18-20-vuotiaasta väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut tai jälkihuollon sijoituksena olevat nuoret. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL), vuosi 2013 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna viimeisimmän sijoitustiedon mukaan olleiden 0-17- vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset 32
Huostassa vuoden aikana olleet 0-17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL), vuosi 2013 huostassa vuoden aikana olleiden 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Lukumääriin sisältyy myös ne huostassa olleet lapset jotka ovat vuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut, 2013 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kruunupyy 1 1 10 133 1 30 9 12 4 kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden talouksien, joissa vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, lukumäärän. Kodinhoitoapu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista sekä perheiden arjen tukemista Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä, vuosi 2013 33 rikoksista, rikkomuksista ja liikenteen vaarantamisista syyllisiksi epäiltyjen 0-14- vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Lainsäädännön mukaan rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Sitä nuorempien henkilöiden tekemistä rikoksista voi seurauksena olla ainoastaan lastensuojelulaissa määriteltyjä toimenpiteitä.
Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä, vuosi 2013 rikoksista syyllisiksi epäiltyjen 15-17-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan 34