ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty 28.6.2012 Laatija Ilkka Taipale Hyväksyjä Kari Mönkäre Hulevesiselvitys Kuvaus Viite 82143065 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet 3 2.2.1 Maaperä 3 2.2.2 Pohjavedet 4 2.2.3 Hulevesiviemäriverkko 4 2.2.4 Valuma-aluejako 4 2.2.5 Maankäyttö 5 3. HULEVESIEN HALLINTA 6 3.1 Maankäyttö 6 3.2 Mitoitussade 7 3.3 Valumakertoimet ja virtaamat 7 3.4 Hulevesimäärien muutokset 8 3.5 Hulevesien hallinnan toimenpiteet 8 3.6 Hulevesien imeytys 9 3.7 Hulevesien viivytys ja suodatus 9 3.8 Asemakaavamerkinnät 10 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 10 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana 10 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana 11 LÄHTEET 11 LIITTEET Nykytilannekartta Suunnitelmakartta

1 1. JOHDANTO Tämä Hulevesiselvitys on tehty Nurmijärven kunnan tilauksesta ja liittyy asemakaavan muutostyöhön, jonka tarkoitus on mahdollistaa uusien yritystoimintatonttien muodostaminen Altia Oyj:n tehdasalueelle Rajamäelle. Selvityksen tarkoitus on löytää keinoja hulevesien hallintaan. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan lähtevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja vedenläpäisevyydestä. Esimerkiksi kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen metsän lähellä nollaa. Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään

2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Nurmijärven kunnan pohjoisosassa Rajamäen taajama-alueen pohjoispuolella, valtatien 25 Hangonväylä eteläpuolella ja Hanko Hyvinkää radan varrella. Suunnittelualueen maanomistaja on Altia Oyj. Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla. [Nurmijärven kunta]

3 Kuva 3. Ilmakuva alueesta. [Nurmijärven kunta] 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet 2.2.1 Maaperä Kaavamuutosalue sijaitsee Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvan Käpylännummen reunaalueella. Maaperä muuttuu länsiosan hiekasta ja hiekkamoreenista hienorakeisemmaksi itään päin mennessä. Alueen maaperä on kaava-alueen länsireunassa hyvin vettä läpäisevää. Maaperän veden läpäisevyys heikkenee itään päin mennessä. Kuva 4. Alueen maaperäolosuhteet [GTK, MML]

4 2.2.2 Pohjavedet Kaavamuutosalue sijaitsee veden hankinnan kannalta tärkeällä Rajamäen I-luokan pohjavesialueella. Rajamäen pohjavesialue ulottuu Nurmijärven kunnan ja Hyvinkään kaupungin alueille. Pohjavesialueen raja kulkee radan länsipuolella ja pohjaveden muodostumisalueen raja kaava-alueen länsireunassa. 2.2.3 Hulevesiviemäriverkko Tehdasalueella ja sen länsipuolella syntyvät hulevedet johdetaan avo-ojissa ja hulevesiviemäreissä tehdasalueen läpi. Tehdasalueen itäreunassa hulevedet puretaan ojiin, jotka virtaavat Koiransuolenojaan. Liitteenä olevassa nykytilannekartassa on esitetty hulevesiviemäreiden runkojohdot. Kuva 5. Hulevedet virtaavat nykyisen tehdasalueen läpi avo-ojissa ja viemäreissä. 2.2.4 Valuma-aluejako Tehdasalue on sijoitettu itään päin aukeavaan laaksoon. Tehdasalueen valuma-alue on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Valuma-alueella hulevesiä syntyy rakennetuilla pinnoilla sekä peltoalueilla. Länsireunan kangastyypin metsässä ei synny juurikaan hulevesiä vaan vedet imeytyvät pohjavedeksi. Pohjavettä saattaa myös purkautua peltoalueen ojiin pohjaveden pinnan ollessa korkealla. Suuremmassa mittakaavassa valuma-alue kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Hulevedet virtaavat Suomenlahteen reittiä Koiransuolenoja Kyläjoki- Luhtajoki Luhtaanmäenjoki Vantaanjoki. Maankäyttö kasvaa Luhtajoen Vantaanjoen valuma-alueella voimakkaasti. Sademäärien on myös ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Lisääntyvät hulevesimäärät saattavat aiheuttaa tu-

5 levaisuudessa ongelmia kuten tulvia. Sen takia uuden maankäytön aiheuttama hulevesien määrän kasvu on pyrittävä minimoimaan. 2.2.5 Maankäyttö Alueella on voimassa oleva asemakaava. Punaisella rajattu suunnittelualue on kaavoitettu lähes kokonaisuudessaan teollisuusalueeksi. Tehdasalueella on paljon kattopintaa ja päällystettyä pihaa. Alueen teollisuusalueeksi kaavoitettu länsiosa on rakentamatonta peltoa ja metsää. Kuva 6. Suunnittelualueen voimassaoleva asemakaava. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella [Nurmijärven kunta] Alueella toimii alueen päätoimijan Altia Oyj:n lisäksi lukuisia muita yrityksiä. Altia Oyj:n ympäristöluvan mukaan hulevedet johdetaan hulevesiviemäreihin ja niitä pitkin Koiransuolenojaan. Tehdasalueella on 7 öljynerotuskaivoa. Hulevesiviemäriin johdetaan myös tehtaan jäähdytysvesiä. Ympäristöluvan mukaan hulevedet on johdettava alueelta niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Koiransuolenojan veden laatua seurataan.

6 Kuva 7. Suunnittelualueella on lukuisia toimijoita [Nurmijärven kunta] 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Maankäyttö Nurmijärven kunta laatii alueelle asemakaavan muutosta. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tehdas- ja toimitilakorttelien rakennusoikeuden tarkistelu, pysäköintialueiden järjestäminen olemassa oleville ja uusille toiminnoille sekä liikenneyhteyksien ratkaiseminen toimivalla ja turvallisella tavalla. Koko alueen tonttijako pyritään laatimaan asemakaavan yhteydessä.[oas] Hulevesien kannalta kaavaluonnos parantaa ja selkeyttää hulevesien käsittelyä ja johtamista alueella. Keskeisin asia kaavaluonnoksessa verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan on länsireunan osan muuttuminen T-merkinnästä KTY-merkinnälle. Alue on myös aiempaa pienempi. Kaavamuutosalueen eteläosassa muodostetaan myös uusia tontteja KTY-merkinnällä. Länsireunan uuden KTY-alueen rakentaminen on hulevesien kannalta merkittävin muutos alueella ja vaatii hulevesien hallintaa. Hulevesilaskennat on tehty tuolle alueelle.

7 Kuva 8. Asemakaavamuutosluonnos [Nurmijärven kunta, 2012] Punaisella rajattu alue on hulevesien kannalta keskeisin laskennassa mukana ollut alue. 3.2 Mitoitussade Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen pinta-alan ja sateen toistumisaikataulukon mukaisesti. Sadetta voisi kuvailla rankaksi kuurosateeksi. Sateen laskennallinen toistumisaika on viisi vuotta. Taulukko. Laskennoissa käytetty mitoitussade Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä 20 min 5 vuotta 105 l/s/ha 38 mm/h 13 mm 3.3 Valumakertoimet ja virtaamat Syntyvien hulevesien määrät on laskettu nykytilanteessa sekä rakentamisen jälkeisessä tilanteessa. Erilaisille pinnoille on käytetty alla olevan taulukon mukaisia valumakertoimia. Laskentaalue on esitetty liitteen suunnitelmakartassa. Laskenta-alue on nykyisin rakentamatonta.

8 Taulukko. Laskennoissa käytetyt valumakertoimet Katto ja asfalttipäällyste 0,90 Sorapinta 0,30 Pelto 0,10 Metsä, kuivakangas 0,01 Nurmetettu luiska 0,40 3.4 Hulevesimäärien muutokset Laskenta-alueen tehokkaan rakentamisen takia vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy merkittävästi. Alueen valumakerroin kasvaa nykyisestä arvosta 0,08 arvoon 0,59 eli 7-kertaistuu. Samalla myös alueella syntyvien hulevesien määrä kasvaa laskennallisesta arvosta 274 l/s arvoon 2050 l/s. Syntyvien hulevesien määrän kasvu on laskennallisesti suuri ja edellyttää hulevesien hallintaa viivyttämällä. Tilanne on laskettu rakentamattomasta nykytilanteesta. Voimassa olevan kaavan mukaiseen tilanteeseen nähden tilanne paranee. Taulukko. Hulevesivirtaama ennen rakentamista Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Pelto 10,50 0,10 110 Metsä, kangasmaasto 20,30 0,01 21 Asfalttipäällyste 1,00 0,90 95 Sorapinta 0,20 0,30 6 Nurmetettu luiska 1,00 0,40 42 YHTEENSÄ 33,00 274 Keskimääräinen valumakerroin 0,08 Taulukko. Hulevesivirtaama rakentamisen jälkeen Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Asfalttipäällyste 20,30 0,90 1918 Pelto 2,20 0,10 23 Metsä, kangasmaasto 8,00 0,01 8 Sorapinta 0,50 0,30 16 Nurmetettu luiska 2,00 0,40 84 YHTEENSÄ 33,00 2050 Keskimääräinen valumakerroin 0,59 Valuman Q kasvu 647 % Läpäisemättömien pintojen osuus [%] 62 % 3.5 Hulevesien hallinnan toimenpiteet Syntyvien hulevesien määrään ja laatuun voidaan tehokkaimmin vaikuttaa niiden syntypaikalla. Hulevesien virtaamaa kadun runkoviemäreihin voidaan pienentää viivyttämällä niitä viivytysrakenteissa tonteilla. Hulevesien laatua voidaan parantaa erottamalla vedestä kiintoainesta ja haitta-aineita kuten öljyä tai biosuodatuksen avulla. Syntyvien hulevesien määrää voidaan vähentää rakentamalla päällystettyä pihaa vain tarvittava määrä ja jättämällä loppuosa nurmialueeksi tai sorapinnalle. Nykyisellä rakennetulla tehdasalueella mahdollisuudet hallita hulevesiä ovat rajalliset. Hulevesien hallinta onkin keskitettävä uusille tonteilla ja laajemmassa mittakaavassa alueen länsiosan uudelle työpaikka-alueelle.

9 3.6 Hulevesien imeytys Kaavamuutosalueen länsiosan uusi työpaikka-alue sijaitsee pohjavesialueella ja vähäisiltä osin pohjaveden muodostumisalueella eikä kaikkien hulevesien imeyttäminen maaperään ole suotavaa. Puhtaat rakennusten kattovedet olisi mahdollista imeyttää, jos maaperän vedenjohtavuus on riittävän hyvä. Maaperän vedenjohtavuus kuitenkin heikkenee alueella itään päin mennessä, joten puhtaiden kattovesien imeytys olisi mahdollista vain pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevilla tonteilla. Hulevesien imeyttämisen arviointi vaatii maaperäolosuhteiden tarkempaa selvittämistä. Alueen eteläosan uusien tonttien rakennusten puhtaat kattovedet olisi mahdollista imeyttää, jos maaperän vedenjohtavuus on riittävän hyvä. Kuva 9. Hulevesien käsittely tonteilla 3.7 Hulevesien viivytys ja suodatus Uusilla tonteilla syntyviä hulevesiä varten tonteille rakennetaan vesitiiviitä hulevesien viivytysrakenteita, kuten esimerkiksi hulevesikasetteja tai putkimaisia säiliöitä. Sopiva viivytystilavuus voisi olla 1 m 3 sataa päällystettyä neliötä kohden. Rakenteiden pitäisi tyhjentyä sateen päätyttyä 12 tunnissa. Tonttien pihat muotoillaan siten että kaikki päällystettyjen alueiden hulevedet päätyvät hulevesiverkostoon. Kadun alla kulkeviin viemäreihin liittyvät tonttihulevesiviemärit ja tarvittaessa myös tonttijätevesiviemärit olisi varustettava sulkuventtiileillä esimerkiksi sammutusvesien hallintaa varten.

10 Alueen eteläosan uusien tonttien hulevedet johdetaan viivytettyinä nykyiseen hulevesiviemäriverkostoon. Alueen länsiosan uusien tonttien hulevedet johdetaan uudella kadulla kulkevaan hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäri puretaan kaavaluonnoksessa esitettyyn painanteeseen. Painanne toimii myös alueen tulvareittinä. Painanteen pohjasta on mahdollista tehdä vettä läpäisemätön, jos hulevesien imeytyminen halutaan estää. Kuva 10. Hulevesiä viivytetään ja suodatetaan biosuodatusaltaassa Painanteessa hulevedet johdetaan hulevesien viivytys- ja suodatusaltaaseen. Altaassa hulevedet suodattuvat orgaanisen kerroksen läpi ja kerätään salaojiin. Hulevesien viivytysrakenteet olisi toteutettava ennen alueen rakentamista ja viimeisteltävä alueen rakentamisen jälkeen. 3.8 Asemakaavamerkinnät Uusille tonteille tulevissa kaavamääräyksissä pitäisi edellyttää hulevesien viivyttämistä tonteilla, siten, että jokaista päällystettyä pintaneliötä kohti olisi yksi kuutiometri viivytystilavuutta. Viivytysrakenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Alueelle suunnitellut hulevesipainanteet, uomat ja altaat merkitään kaavaan hule-merkinnällä ohjeellisella rajauksella. Ohjeelliset sijainnit on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Ohjeellinen rajaus mahdollistaa optimaalisen toteutuspaikan ja laajuuden määrittämisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksissä pitää edellyttää hulevesien viivytys- ja käsittelyaltaan rakentaminen ja mahdollisuus rakentaa hulevesipainanteita ja avo-ojia. Uusilta tonteilta Koiransuolenojalle johtaville avo-ojille ja hulevesiviemäreille on merkittävä rasitteet kaavaan. 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää viemäreihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että koneista tai laitteista ei pääse öljyjä tai muita haitta-aineita maaperään ja pohjavesiin. Hulevesien hallintarakenteet pitäisi toteuttaa rakennushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä.

11 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Tärkeimmät liikennealueilta käytön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haittaaineet ovat öljyt, rasvat ja metallit. Tavalliselta pysäköintialueelta syntyvät päästöt ovat kuitenkin pieniä ja hulevedet ovat korkeintaan nuhraantuneita. Tonteilla syntyvien hulevesien puhdistamisesta määrätään ympäristöluvissa. Lahdessa 7. päivänä kesäkuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY LÄHTEET Kuntaliitto (2011). Hulevesiopas. Nurmijärven kunta (2011). Altia Oyj:n tehdasalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vesihydro Oy (1997). Rajamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Kuntaliitto (2011). Hulevesiopas. Altia Oyj:n ympäristölupa Geologian tutkimuskeskus, karttapalvelu Maanmittauslaitos, karttapalveu Suomen ympäristökeskus, karttapalvelu Nurmijärven kunta, karttapalvelu