Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei tammi-kesäkuun 2015 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus ja vaarallisen jätteen kaatopaikan sekä kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 26.5.2015. Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 28.5.2015. Biokaasulaitoksella toteutettiin työsuojelutarkastus 23.1.2015 ja palotarkastus 7.4.2015. HSY:n jätehuollon sertifioitu (ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015 jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin muun muassa voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammi-kesäkuussa. Vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 4407 tonnia jätettä, joka on 93 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 1 504 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 30 854 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 1 418 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tuhkalokeron siiloihin 2 202 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 19 672 asiakasta. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin tammi-kesäkuussa 18 304 tonnia kotitalouksien biojätettä ja 7 653 tonnia teollisuusbiojätettä. Ämmässuolla tapahtuva biojätteenkäsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkönja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 21,35 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 89 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 309 661 m 3 tammi-kesäkuussa 2015. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta hajuja koskien ja melua koskien kaksi kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Kompostointilaitoksen saneeraukseen liittyvät viimeistelytyöt ja prosessi-ilmajärjestelmän saneeraus valmistuivat keväällä 2015. Uuden tasausaltaan rakennuskaivannon louhintatyöt ovat käynnistyneet. Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui tammi-kesäkuussa 2015 yksi sairauspoissaoloon johtanut työtapaturma. Alueen toiminnasta raportoitiin yhteensä 15 turvallisuushavaintoa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä kahdeksan turvallisuuskävelyä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Kesäkuussa järjestettiin avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 31.8.2015 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2015 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 54 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 11. Vesiasema 2. Ämmässuon Sortti-asema 12. Kaasuvoimala 3. Vaaka-asema 13. Kuonakenttä 4. Vanha kompostointilaitos 14. Paalikenttä 5. Biokaasulaitos 15. Lajittelukatos 6. Kompostointilaitos 16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 7. Biopesuri 17. Tuhkalokero 8. PIMA-halli 18. Kaatopaikka 9. PIMA-kenttä 19. Vastaanottokenttä 10. Pinnoittamattoman puun kenttä 20. Vanha kaatopaikka 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 8 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 2.2 Tarkkailusuunnitelmat... 9 2.3 Viranomaistarkastukset... 10 2.4 Kaavoitus... 10 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 11 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 11 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 11 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat... 11 4 Jätteen vastaanotto 12 4.1 Jätteen määrä... 12 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 12 5 Biojätteen käsittely 13 5.1 Yleistä toiminnasta... 13 5.2 Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys... 13 5.2.1 Bio- ja viherjätevirrat... 13 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä... 15 5.2.3 Viherjätteen kompostointi... 15 5.3 Kompostoinnin tarkkailu... 16 5.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 16 5.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 16 5.6 Päästötarkkailu... 16 5.6.1 Vesi... 16 5.6.2 Ilma... 16 5.6.3 Melu... 17 5.7 Haittaeläimet... 17 5.8 Kemikaalit... 17 5.9 Valmiin kompostin käyttö... 17 6 Pilaantuneet maat 18 6.1 Yleistä toiminnasta... 18 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 18 6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 19 6.4 Päästötarkkailu... 19 6.4.1 Vesi... 19 6.4.2 Ilma... 19 7 Jätteen käsittely kentillä 20 7.1 Yleistä toiminnasta... 20 7.2 Maa-aines... 20 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte... 20 3

7.2.2 Kiviainespitoinen liete... 20 7.2.3 Turve... 20 7.3 Betoni yli 100 mm... 20 7.4 Asfaltti... 20 7.5 Kipsi... 20 7.6 Puu... 21 7.7 Lajiteltava jäte... 21 7.8 Kuona... 21 7.9 Pilaantuneet maat... 21 7.10 Bio- ja puutarhajäte... 21 8 Muu käsittely 21 8.1 Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu... 21 9 Jätteen loppusijoitus 22 9.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 22 9.2 Vanha kaatopaikka... 22 9.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 22 10 Tuhkat 23 10.1 Yleistä toiminnasta... 23 10.2 Tuhkan käsittely... 23 10.3 Päästötarkkailu... 23 10.3.1 Vesi... 23 10.3.2 Ilma... 23 10.4 Kemikaalit... 23 11 Jätteen varastointi 24 11.1 Yleistä toiminnasta... 24 11.2 Jätepaalit ja jyräpaali... 24 11.3 Kipsi... 24 11.4 Painekyllästetty puu... 24 11.5 Lasi... 24 11.6 Metalli... 24 11.7 Kuona... 24 11.8 Pilaantuneet maat... 24 11.9 Bio- ja puutarhajäte... 25 11.10 Ämmässuon Sortti-asema... 25 12 Kivenmurskaus ja louhinta 26 12.1 Yleistä toiminnasta... 26 12.2 Louhinta... 26 12.3 Kivenmurskaus... 26 12.4 Päästötarkkailu... 26 12.4.1 Vesi... 26 12.4.2 Ilma... 26 12.4.3 Melu ja tärinä... 26 12.5 Toiminnassa syntyvät jätteet... 26 13 Ämmässuon Sortti-asema 27 13.1 Yleistä toiminnasta... 27 13.2 Jätteen määrä... 27 13.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 28 4

13.4 Alueen hoito... 28 13.5 Päästötarkkailu... 28 13.5.1 Vesi... 28 13.5.2 Melu... 28 13.6 Haittaeläimet... 28 13.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 28 14 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 29 14.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 29 14.2 Kaasun keräys... 29 14.3 Kaasuvoimala... 30 14.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 31 14.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 31 14.6 Päästötarkkailu... 31 14.6.1 Vesi... 31 14.6.2 Ilma... 31 14.6.3 Melu... 32 14.7 Kemikaalit... 32 14.8 Toiminnassa syntyvät jätteet... 32 15 Vesienhallinta 33 15.1 Yleistä toiminnasta... 33 15.2 Käyttötarkkailu... 33 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 33 15.4 Pintavedet... 33 15.5 Jätevedet... 33 15.6 Kemikaalit... 34 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 35 16.1 Kemikaalit... 35 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 35 17 Rakentaminen 36 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta... 36 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 36 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen... 36 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 36 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 36 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 36 18 Ympäristövaikutukset 37 18.1 Sää... 37 18.2 Vesi... 38 18.2.1 Pintavedet... 39 18.2.2 Pohjavedet... 40 18.2.3 Jätevedet... 41 18.3 Jätetäyttöjen tila... 42 18.4 Painumatarkkailu... 42 18.5 Ilma... 43 18.5.1 Hiukkaset... 44 18.5.2 Hajut... 44 5

18.5.3 Metaanimittaukset... 46 18.6 Melu... 47 18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 48 18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 48 18.7.2 Roskaantuminen... 48 18.7.3 Haittaeläimet... 48 18.7.4 Linnut... 49 19 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 50 20 Työsuojelu ja turvallisuus 51 22 Tutkimushankkeet 52 22.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 52 22.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 53 22.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 53 22.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset... 53 Liitteet 54 Jakelu 54 6

1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (liite 1, kuva 1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla tapahtuva biojätteen käsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella (liite 1, kuva 18). Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. HSY:n jätehuollolla on sertifioitu (ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä. Tämä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015 jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin jätehuollon toiminnan johtamista ja suunnittelua sekä voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista (11.3.2015 ja 9.6.2015), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin 13.6.2015 avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille (liite 1, kuva 17). Päivän teemana oli tiedottaa asukkaille jätehuollossa yleisesti tapahtuneista muutoksista sekä Ämmässuon alueen tulevaisuudesta. Päivään osallistui noin 340 henkilöä. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. HSY:lla on valmisteilla työkalu ympäristölupamääräysten seurantaan liittyen. Työkalun tarkoituksena on parantaa ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa sekä helpottaa raportointia. 7

2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot alkuvuodelta 2015 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Tilanne Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.11.2008. Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 Lupa on lainvoimainen. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 18.12.2012. 8

Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2015. Taho Kannanotto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan eräiden määräaikojen pidentäminen, 13.1.2015. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen rakenteiden suunnitelmat ja laatuasiakirjat, asiakirjojen tarkastaminen, 13.3.2015. Biokaasulaitoksen käyttöönottotarkastus, 26.3.2015. Säteilyturvakeskus Turvallisuuslupa nro 7882/L1/15, biojätteen käsittelylaitos, 30.3.2015. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan eräiden määräaikojen pidentäminen, 1.6.2015. 2.2 Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailun työohjelma 28.2.2014. 9

- Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma on valmisteilla. 2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastus pidettiin biokaasulaitoksen rakennustyömaalla 23.1.2015. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus biokaasulaitoksella tehtiin 7.4.2015 Tarkastuksessa varmistuttiin uuden mädättämörakennuksen paloturvallisuudesta. Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt biokaasulaitoksen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran alkuvuonna 2015. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaiden kuljetusajoneuvojen työsuojelutarkastuksia 18.5.2015. 2.4 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. 10

3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita alkuvuonna 2015. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2015 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet tammi-kesäkuussa 2015. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 3.1.2015 La 10.00 18.00 10.1.2015 La 10.00 18.00 29.3.2015 Su 10.00 17.00 6.4.2015 Ma 10.00 17.00 2.5.2015 La 10.00 17.00 16.5.2015 La 10.00 17.00 14.6.2015 Su 10.00 17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi vastaanotettiin lauantaina 16.5.2015 ja 23.5.2015 kello 8.00 16.00 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kuonaa kuonakentälle. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (25.4., 9.5., 16.5.2015). Avoimet ovet -tilaisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen asukkaille pidettiin lauantaina 13.6.2015. 11

4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammikesäkuussa 2015. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 4 407 tonnia jätettä, joka on 93 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia, jotka jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 1 504 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 30 854 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 18 031 tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettujen jätteiden määrät on esitelty luvussa 13. Vuonna 2015 vastaanotetut jätemäärät esitellään tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja Vahti-ilmoituksissa. 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 133 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 24 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kuusi jätekuormaa. Pääasiallinen syy käännytyksiin oli se, että jäte ei ollut kaatopaikkakelpoista. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (13.3). 12

5 Biojätteen käsittely 5.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun erilliskerättyä kotitalouksien biojätettä sekä kaupan ja teollisuuden orgaanisia jätteitä. Uutena toimintona vuodelle 2015 on aloitettu biojätteen mädätys ja biokaasun valmistus biokaasulaitoksessa. Ämmässuon Biokaasulaitos toimii osavirtamädätys periaatteella. Kompostointilaitoksessa biokaasulaitoksen mädätetty biojäte sekoitetaan karkeaan biojätteeseen ja kompostoidaan laitosmaisesti kompostointilaitoksella. Laitokselta valmistuva komposti seulotaan ja luovutetaan jatkojalostukseen. Biojätteen käsittelyn ja sitä palvelevan kaasun hyödyntämisyksikön tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. 5.2 Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys Vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätteet käsitellään Ämmässuolla laitosmaisesti. Biokaasulaitos otettiin virallisesti käyttöön 11.6.2015, mutta laitoksen koekäyttö ja ympin täyttö aloitettiin huhtikuussa. Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin (liite 1, kuva 14). Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Tunnelikompostointiin syötetään tukiaineita, karkeaa biojätettä sekä mädätettyä biojätettä, eli mädätettä. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja syötetään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Laitoksesta kannetaan hygieeniset panokset ulos kentälle aumaan jälkikypsytykseen. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen aumoissa kompostia jälkikypsytetään 4 6 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. Taulukossa 6 kuvataan uuteen biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuulta 2015. Biokaasulaitoksen toista reaktoria ajetaan täydellä teholla käyttöönottovaiheessa ja toista käytetään vain vajaalla täytöllä. Taulukko 6. Biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuussa 2015. Parametri Yksikkö Kesäkuu 2015 Mädätykseen syötetty biojäte t 1 476 Muodostunut biokaasu Nm 3 251 907 Kompostointiin syötetty mädäte m 3 1 343 Soihdun poltto tunnit h 1 292 5.2.1 Bio- ja viherjätevirrat Vuosien 2013 2015 tammi-kesäkuussa käsittelyyn vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätejakeiden määrät näkyvät kuvassa 1. Kuvassa 2 on vastaavasti esitetty vuosien 2013 2015 ensimmäisen puoliskon aikana vastaanotetut viherjätejakeet. 13

30000 25000 t / Tammi-kesäkuu 20000 15000 10000 5000 0 2013 2014 2015 Purut (teollisuusbiojäte kentälle) 159 130 212 Eläinten kuivikkeet 282 263 446 Teollisuusbiojäte 6 392 6 973 7 653 Kotitalousbiojäte 18 870 18 016 18 304 Kuva 1. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013 2015 tammi-kesäkuussa. 7 000 6 000 t / Tammi-kesäkuu 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000-2013 2014 2015 Puu 259 212 294 Muu viherjäte 1 316 1 933 1 711 Kannot 533 523 868 Risut 2 208 1 819 2 891 Kuva 2. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013 2015 tammi-kesäkuussa. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty vuoden 2015 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti Ämmässuolla mädättämällä biokaasulaitoksessa, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös kompostointilaitokselle tai jos jostain syystä oma kapasiteetti ei riitä niin sitten ne voidaan ohjata Ämmässuon ulkopuoliseen laitokseen. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. 14

Kotitalous -biojäte Teollisuus -biojäte Eläinten kuivikkeet Purut (teollisuus -biojäte kentälle) 20 01 08 18 304 16 829-20 01 08 7 653 7 591 - yht. 1 476 yht. 20 yht. 967 02 01 06 446 239 207 - - - - 20 01 08 212-212 - - - - Yhteensä 26 614 24 658 419 1 476 20 967 42 Osuus 93 % 2 % 6 % 0 % 4 % 0,2 % *Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita yht. 42 Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Jätelaji Taulukko 7. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Muu bio- EWCkoodi -otettu tilaitos käsittely käsittely- paikka Vastaan Kompostoin- Kenttäjätteen- Kaato- Jätelaji Mädätys Poltto laitos EWCkoodi Vastaanotettu Käsitelty Käytetty haketukiaineena biojätteenkompostoinnissa Myyty energiantuotantoon Risut 20 02 01 2 891 1 244 1 244 - Kannot 20 02 01 868 868 - - Muu viherjäte 20 02 01 1 711 1 711 - - Puu 19 12 07 294 145 2 141 - Yhteensä 3 968 3 385 - *Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita Risujen ja pinnoittamattoman puun haketus on tapahtunut kaksi kertaa vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Kantoja ei ole haketettu kyseisellä ajanjaksolla. 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja (liite 1, kuva 13). Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä. 5.2.3 Viherjätteen kompostointi Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää lehtiä, risuja, risuhaketta, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja -kuivikkeet). Puutarhajäte, jota ei käytetty laitosmaisessa käsittelyssä tukiaineena (katso taulukko 8), kompostoitiin aumoissa viherjätekentällä. Viherjätekentän kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut 55 astetta tai yli kahden viikon ajan. Aumoja kasteltiin tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurattiin etäluettavilla lämpötila-antureilla (liite 1, kuva 13). 15

5.3 Kompostoinnin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointija näytetulokset kirjataan ylös. Kompostia seurataan vastaanotosta sen luovutukseen saakka. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla (liite 1, kuva 13). Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät numeroidaan vuoden ja erän mukaisesti. 5.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Määräaikaishuollot suoritettiin eri laitteiden käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitoksen ilmastusjärjestelmä liitettiin kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmään. Tunnelikompostoinnin tuloilman esilämmityksen mahdollistava muutostyö toteutettiin. Kompostointilaitoksen tunnelien täyttölaitteen kulkupalkit ankkuroitiin seiniin sekä vanha seulontalinja kunnostettiin. Vanhalla kompostointilaitoksella uusittiin haurastuneet vesilinjat. Vastaanottohallin kuluneen lattian korjaustarve selvitettiin ja kunnostettiin kompostointitunnelien ovet. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2.1. 5.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen yhteensovittaminen on tuonut haastetta biojätteen käsittelyyn mutta ei ole aiheuttanut poikkeustilanteita. 5.6 Päästötarkkailu 5.6.1 Vesi Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä analyysitulokset syötetetään VAHTI-järjestelmään. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Viemäriin johdetun jäteveden määrä tammikesäkuussa 2015 oli 4 403m 3. 5.6.2 Ilma Kompostointilaitoksien biosuotimia, kompostointilaitoksen biopesurin (liite 1, kuva 15) ja vanhan kompostointilaitoksen happopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Vuoden 2015 poistoilman mittaukset tehdään syksyllä, kun mädätys-kompostointi-järjestelmä on vakiintunut ja tulokset ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 16

Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2) 5.6.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämislaitoksen (CHP) toiminnoista aiheutuvan melutason kertaluontoista mittausta laitoksen ensimmäisenä käyttövuonna ei ole vielä tehty. 5.7 Haittaeläimet Tammi-maaliskuussa 2015 suoritettiin jyrsijöiden (lähinnä rottien) torjuntaa. Kaikkiaan syöttiasemia biojätteen käsittelylaitoksilta löytyy 29 kappaletta sekä lisäksi neljä kappaletta hissipyydyksiä. Kärpäsmyrkytyksiä on tehty 23.6. alkaen noin kahden viikon välein kompostointilaitoksen tiloissa. Aineena on käytetty pyretriini, piperonyylibutoksidi sumutetta. Lisäksi kärpäsiä torjutaan sekä sähkö- että liimapyydyksillä. 5.8 Kemikaalit Vanhalla kompostointilaitoksella käytetään rikkihappoa poistoilman pesuun. Vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointiasemassa käytetään lipeää jäteveden ph:n neutralointiin. Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa käytettyjen kemikaalien määrä on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Biojätteen käsittelyssä käytettyjen kemikaalien määrät tonneina (t). Kemikaali Kauppanimi Määrä (t) Rikkihappo H2SO4-TEC93-BU 2 Lipeä NAOH-50KJ-IBCAL 20 5.9 Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n seulalla (liite 1, kuva 11) ja luovutetaan jatkojalostukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Alkuvuonna 2015 on valmistunut viisi biojäte-erää ja kaksi puutarhajäte-erää. Jatkojalostukseen on luovutettu neljä erää, joiden luovutettu määrä on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Luovutus valmiiden kompostien keskiarvo parametrit vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Parametri Yksikkö Biojäte Viherjäte Tilavuuspaino g/l 565 653 Kosteus % 49 54 Orgaaninen aines % 57 39 ph 8,7 8,4 Hiilidioksidin tuotto 2,0 3,0 Sähkönjohtavuus ms/m 320 50 Juurenpituus % 59 83 Kokonaistyppi g/kg ka 34 13 Kokonaisfosfori g/kg ka 8 140 1 800 Kokonaiskalium g/kg ka 15 800 6 000 Luovutettu jatkojalostukseen t 1 733 1 630 17

6 Pilaantuneet maat 6.1 Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon (PIMA-toiminnon) alueella syntyvät suoto- ja pintavaluntavedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öljynerottimen jälkeen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienkeräilyjärjestelmään. Alkuvuonna 2015 pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2014 alussa käyttöönotettu kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä pilaantuneita maita koskeva vaatimus laboratorioanalyysitulosten esittämisestä ennen maaerien toimittamista Ämmässuon kaatopaikoille on edelleen voimassa ja se näkyy alhaisina massamäärinä viime vuoden tapaan. Joulukuussa 2013 alkanut kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilu jatkuu edelleen vuonna 2015, mikä tarkoittaa, että noin kolmannes PIMA-hallin tilaresurssista on edelleen varattuna kyseiseen toimintaan. Tarkastelujaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirja (päivitetty 29.1.2014) on korvattu uudella, 29.6.2015 päivätyllä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmalla, johon myös kolmen edellä mainitun PIMA-asiakirjan sisältö on tiivistetty. 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2015 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin 2 221 tonnia (vastaavina ajanjaksoina vuonna 2014 määrä oli 1 379 tonnia ja vuonna 2013 määrä oli 10 455 tonnia) ja ne hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin käsittelyyn raportointijaksolla 560 tonnia. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisia pilaantuneita maaeriä (210 tonnia). Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä 1 418 tonnia. PIMATU-palvelun (Tiukentuneiden vastaanottovaatimusten ohella käyttöön otettu pilaantuneiden maiden vastaanottoa koskeva palvelu, jossa maaerä voidaan ottaa tutkimattomana vastaan PIMA-halliin. Tällöin HSY tutkii maaerän asiakkaan puolesta. Palvelusta on sovittava HSY:n kanssa etukäteen ennen maaerän toimitusta.) kautta vastaanotettuja maita saapui tutkittaviksi ja käsiteltäviksi 253 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa on edellisvuosien tapaan ollut öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2015 aikana vastaanotetuissa pilaantuneissa maissa ei todettu VOC-yhdisteitä. PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 1 530 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille. Vuodelta 2014 käsittelyyn vuodelle 2015 siirtyi yhteensä noin 4 705 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin 4 846 tonnia maa-aineksia. 18

6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4 Päästötarkkailu 6.4.1 Vesi Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2015 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty VAHTIjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti kesäkuussa. Samoin kesäkuussa uusittiin öljynerotinkaivon hälyttimen varmistusakku. 6.4.2 Ilma PIMA-hallin ilmanvaihtojärjestelmä on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä. Huoltotoimenpiteiden sekä kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana ilmanvaihto on ollut pysähdyksissä enintään muutaman päivän ajan tuloilmakojeiden esisuodattimien tukkeutumisen estämiseksi. VOC-yhdisteitä sisältäviä maaeriä ei ole tullut käsittelyyn raportointijaksolla, joten VOC-ilmanvaihtoa ei ole toistaiseksi ollut tarpeellista käyttää maiden käsittelyssä. Tämän seurauksena kesäkuun loppuun 2015 mennessä myöskään päästömittausaineistoa ei ole kertynyt. Ilmanvaihdon TVOC-anturit huollettiin ja kalibroitiin tarkastelujakson aikana laitevalmistajan toimesta. PIMA-hallin ilmantarkkailutulokset kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 19

7 Jätteen käsittely kentillä 7.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. 7.2 Maa-aines 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte Jätepitoista maata otettiin vastaan 17 058 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Maita seulottiin alkuvuonna 17 618 tonnia. Osa maista oli viime vuonna vastaanotettuja. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa ja pinnan tiivistämisessä. Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla maa-ainekset eri jakeisiin. Metallit erotetaan pääasiassa magneetilla. Muut jätteet poistetaan käsin karkeimmista maa-aineksista. 7.2.2 Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä otettiin vastaan 635 tonnia tammi-kesäkuussa 2015 kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Altaan vesi selkeytettiin ja johdettiin jätevedenpuhdistamolle. Kiviaines hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa. 7.2.3 Turve Multakentän pohjan turpeita kuivatettiin laajennusalueella. Turpeet seulottiin toiseen kertaan ja siirrettiin multakentälle mullan valmistuksen raaka-aineeksi. 7.3 Betoni yli 100 mm Betonia yli 100 mm otettiin vastaan 5 872 tonnia alkuvuonna. Betonit käsitellään loppukesän aikana. Betonikappaleet murskataan. Betoni-raudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. 7.4 Asfaltti Asfalttia otettiin vastaan 3 299 tonnia tammi-kesäkuussa. Asfaltti hyödynnetään kaatopaikalla liikennealueilla tai murskattuna jätteenkäsittelykeskuksessa teiden pinnassa pölyämisen vähentämiseksi. 7.5 Kipsi Kipsijätettä vastaanotettiin alkuvuonna 730 tonnia. Kipsijätteen vastaanotto tapahtui vuoden 2014 tapaan PIMA-hallissa. Vuonna 2014 erilliskerättyä kipsijätettä käsiteltiin (liite 1, kuva 5) 1 122 tonnia. Kipsijätteen käsittelijä toimitti kipsijauheen jatkojalostukseen, paperin polttoon ja metallin keräykseen. 20

7.6 Puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 8 592 tonnia tammi-kesäkuussa. Pinnoitettu puu murskattiin (liite 1, kuva 9) ja urakoitsija toimitti sen polttoon. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 145 tonnia alkuvuonna. Pinnoittamattomasta puusta jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua puuhaketta käytetään kompostoinnin tukiaineena (katso tämän raportin kohta 5.2.1). 7.7 Lajiteltava jäte Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella sijaitsee jätteiden esikäsittelyä varten rakennettu erillinen noin 3 000 m 2 laajuinen rakennusjätteiden ja jätteenkäsittelykeskukseen tulevien muiden polttoon hyödynnettävien jätteiden lajittelukatos (liite 1, kuva 3), jossa saapuva jäte jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan. Lajittelukatokseen otettiin käsiteltäväksi aiemmin kaatopaikalle ohjautunut ja nyt poltossa hyödynnettävä seka- ja rakennusjäte. Jätettä otettiin vastaan 5 365 tonnia alkuvuonna. Jätteitä eroteltiin seuraavanlaisesti: Poltettavaa jätettä 4 940 tonnia, metallia 99 tonnia, puuta 72 tonnia. Rejektiä ajettiin kaatopaikalle 267 tonnia. 7.8 Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000 30 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Kuonan käsittely (liite 1, kuva 4) alkoi toukokuussa ja jatkuu elokuun loppuun asti. Kuonasta on saatu tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä magneettista metallia 1 850 tonnia ja 330 tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. 7.9 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. 7.10 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. 8 Muu käsittely 8.1 Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu Renkaiden paloittelua ei ole tehty jätteenkäsittelykeskuksessa sen toiminnan aikana. 21

9 Jätteen loppusijoitus 9.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Loppusijoitettavien jätteiden määrä ja laatu muuttui merkittävästi vuonna 2014 kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala käynnistyi ja siihen asti kaatopaikalle loppusijoitettavat sekajätteet hyödynnetään nyt kyseisessä jätevoimalassa energiana. Kaatopaikalle vastaanotettiin pääasiassa hyödyntämiseen soveltumatonta polttoon kelpaamatonta jätettä. Maa- ja kiviaineksia sekä voimalaitoksen kuonaa käytettiin kaatopaikan pinnan tiivistämiseen, reunaalueiden muotoiluun, kaasunkeräyksen yläimuputkistojen ja jyräpaalivarastoalueen (katso tämän raportin luku 11.2) rakentamiseen. Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria. Lakialueen pinta-ala on 6,7 hehtaaria, josta jätteen loppusijoitusalueena on ollut parin hehtaarin kokoinen alue. Jätteen vastaanotto määristä ja laadusta kaatopaikalle on kerrottu tämän raportin luvussa 4. Kaatopaikkaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.1. Kaatopaikan jätetäytön tilasta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.3. 9.2 Vanha kaatopaikka Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1987 ja sen käytöstä luovuttiin vuonna 2007. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta täyttöaluetta on noin kuusi hehtaaria. Maa-ainesten sijoituksesta vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin on kerrottu tämän raportin luvussa 4.1. Tämän raportin luvussa 18.3 on kerrottu vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta, luvussa 18.4 painumatarkkailusta ja luvuissa 14 sekä 18.5.3 kaatopaikkakaasun tarkkailusta ja päästöistä. 9.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on neljä hehtaaria. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 10. 22