HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Hyvän puhdistustuloksen saavuttamisen edellytyksiä ovat järjestelmän ammattitaitoinen suunnittelu, huolellinen toteutus asennus- ja rakennusvaiheessa, oikea käyttö, riittävä seuranta sekä oikeanlainen ja riittävän usein toteutettu huolto. Kokemus on osoittanut, että pienpuhdistamoiden toimintaa häiritseviä tekijöitä on lukuisia ja että hyvän puhdistustuloksen saavuttamiseksi kaikkien puhdistamon toimintaan vaikuttavien tekijöiden tulee olla kunnossa. Aikaisemmin monessa kohteessa suunnitelmat jätettiin kokonaan tekemättä. Vuoden alussa voimaan astunut asetus tuo onneksi tähän asiaan muutoksen. Jatkossa ennen jätevesien käsittelyjärjestelmän toteutusta siitä tulisi tehdä riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka perustuvat tonttikäyntiin ja tehtyihin esitutkimuksiin. Usein jo järjestelmän valinnassa tehdään virheitä. Valinnassa tulee huomioida laitteen hinnan lisäksi sen soveltuvuus kyseessä olevaan kohteeseen. Tämän takia suunnitelmien tuleekin perustua riittäviin esiselvityksiin. Rakennuskohteessa pitää tehdä riittävät maastomittaukset ja maaperätutkimukset. Lisäksi tulee selvittää pinta- ja pohjavesiolosuhteet sekä omien ja naapureiden talousvesikaivojen sijainnit ja korkeudet. Lopuksi kunnan viranomaiselta tulee selvittää onko kyseessä olevalla alueella joitain erityisvaatimuksia (esim. kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä), jotka tulisi ottaa huomioon. Suunnitelmassa tulee esittää jätevesijärjestelmän rakenne, toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Mikäli suunnitellun jätevesijärjestelmän puhdistustuloksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei voida esittää luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan. Jätevesijärjestelmä pitää aina mitoittaa käyttötarpeen mukaan, ja sen tulee täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa. Puhdistetusta jätevedestä tulee pystyä ottamaan edustavia näytteitä. Sitä varten tarvitaan sakkapesällä ja putkien porrastuksella varustettu näytteenottokaivo. Sade- ja hulevedet sekä perustusten kuivatusvedet saa johtaa jätevesien käsittelyjärjestelmän purkuputkeen vasta puhdistamon ja sitä seuraavan näytteenottokaivon jälkeen. Säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet tulee suunnitella siten, että ne voidaan hoitaa ja huoltaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta. Järjestelmään täytyy lisäksi suunnitella tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä. Täyttymisestä ilmoittava varo- ja hälytyslaite on jätevesien umpisäiliössä aina tarpeellinen. Suunnitelman tulee lisäksi sisältää jätevesijärjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot.
Suunnitelman tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja valvoa rakentamistyön laatua. Jos suunnitelmat on tehty kunnolla, niin laitteen hankinnassakaan ei ole ongelmia. Materiaalihankintoja voidaan vielä helpottaa suunnitelmien pohjalta tehtyjen tarvikeluetteloiden avulla. Ennen rakentamista tapahtuneella huolellisella ja asiantuntevalla suunnittelulla on suuri merkitys toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Rakentaminen/asennus Käyttö ja huolto Useimmiten kiinteistönomistaja toteuttaa jätevesien käsittelyjärjestelmän asentamisen yhdessä urakoitsijan kanssa ja asennusvaiheessa yritetään säästää kaikissa mahdollisissa vaiheissa. Suurimmat virheet asennusvaiheessa johtuvat suunnitelmista tehdyistä poikkeamisista. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä ja laitteesta tulisi suunnitelmien lisäksi löytyä kunnolliset suunnitelmien tai laitteen mukana toimitettavat asennus- tai rakennusohjeet. Ohjeiden tulee olla mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset, mieluummin kuvalliset. Ohjeista tulisi lisäksi löytyä perustelut materiaali-, ym. valinnoille. Laitteiden asentamisen tulee tapahtua huolellisesti kohteeseen tehtyä suunnitelmaa noudattaen. Epäselvissä tilanteissa tulee aina olla yhteydessä asiantuntijaan. Rakentamisessa tapahtuneet virheet tulevat tavallisesti nopeasti esiin, ja niistä aiheutuneet vahingot sekä korjaustoimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimintahäiriöitä aiheuttavat tavallisimmin järjestelmän puutteellinen huolto ja siitä aiheutuvat kuormituksen vaihtelut. Saostussäiliöiden tyhjennyksen tai suodinmassojen vaihtamisen unohtaminen näkyy puhdistamoiden toimivuuden heikkenemisessä. Myös käyttövirheet aiheuttavat ongelmia puhdistamoiden toimivuuteen. Esim. viemäriin kaadettu biologista prosessia tuhoava tai sen toimintaa heikentävä kemikaali huonontaa puhdistustulosta huomattavasti. Viemäriin ei saa johtaa esimerkiksi liuottimia tai maalin jämiä. Ne tuhoavat puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävää pieneliökantaa. Joskus myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineet saattavat heikentää biologista toimintaa. Helppona ohjeena voidaan pitää, että viemäriin saa johtaa vessavesien lisäksi ainoastaan keittiö ja pesuvesiä. Uuden jätevesiasetuksen mukaan jokaisesta jätevesijärjestelmästä tulee viimeistään 1.1.2006 (1.1.2008, jos kiinteistössä ei ole vesikäymälää) mennessä olla tehtynä selkeät käyttö- ja huoltoohjeet. Ohjeissa tulee olla jätevesijärjestelmän turvallisen käytön ja parhaan ympäristönsuojelullisen käytännön sekä luotettavan toimintatuloksen varmistamiseksi tarvittavat tiedot: Ohjeet jätevesijärjestelmän ja sen laitteiden normaalista käytöstä. Säännöllistä hoitoa, huoltoa ja tarkkailua vaativat järjestelmän osat sekä kuinka usein ja miten niitä on hoidettava, huolettava ja tarkkailtava. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa.
Ohjeet määräaikaistarkastuksista sekä tarkastusten edellyttämästä asiantuntemuksesta. Jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot sekä hoidosta, huollosta ja valvonnasta vastaavien tahojen yhteystiedot. Lisäksi käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää jäteveden käsittelyjärjestelmän menetelmien ja laitteiden hoito-, tarkastus- ja kirjanpitovaatimukset (esim. ohje lietteenpoistosta, rakenteiden kunnon, toimivuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastuksesta sekä hälytyslaitteiden toiminnan tarkastuksesta). Käyttö- ja huolto-ohjeet on pidettävä ajan tasalla ottamalla huomioon jätevesijärjestelmän tehostaminen ja muut muutokset. Joissain laitteissa toimivuuden tarkastaminen on hankalaa erityisesti talviolosuhteissa. Jos järjestelmä vaatii viikoittaista tarkkailua, niin se jää varmasti tekemättä. Sen vuoksi kunnissa pitäisikin pyrkiä toimivan huoltojärjestelmän kehittämiseen, jossa kiinteistönomistajan tehtävät jäisivät erittäin vähäisiksi. Laitteiden huollon tulee olla yksinkertaista ja vaivatonta. Sen vuoksi järjestelmä tulee suunnitella ja asentaa niin, että se on vaivatonta huoltaa ja pitää kunnossa. Toimivuuden toteaminen Puhdistamon toimivuudesta saadaan tarkkaa tietoa tutkituttamalla puhdistetusta jätevedestä otettu näyte laboratoriossa. Myös veden väri, rakenne ja haju antavat jonkinlaisen kuvan puhdistamon toiminnasta. Laboratorioon lähetettävien luotettavien näytteiden saamiseksi puhdistamossa tulee olla selvä näytteenottokohta. Se voi olla joko purkuputken pää tai mieluummin erillinen sakkapesällä varustettu näytteenottokaivo. Näytteenottokaivosta saadaan helposti otettua kokoomanäyte, jolloin saadut tulokset ovat luotettavampia. Näytteenottokaivoon kertyneestä vedestä on mahdollisuus saada näyte myös silloin, kun puhdistamosta tulee vain vähän vettä. Eri puhdistamotyyppien toimivuus Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimimisen edellytyksenä on, että järjestelmät ovat oikein valittuja, mitoitettuja ja suunniteltuja sekä hyvin rakennettuja ja tarpeeksi usein huollettuja. Puhdistustulokset vaihtelevat erittäin paljon eri laitteiden välillä sekä myös laitekohtaisesti. Toimintaan vaikuttavat mm. tulevan veden laadun ja määrän vaihtelut, puhdistamon rakenteelliset viat, suodinmassan epätasaisuus tai toimimattomuus, kemikaalin annosteluongelmat, veden epätasainen jakautuminen, purkuputken tukkeutuminen tai vuodenaikojen vaihtelut. Jos järjestelmät on mitoitettu oikein, asennettu ohjeiden mukaisesti, käytetty oikein ja huollettu riittävän usein, niin niillä pitäisi saavuttaa hyviä tai kohtalaisia puhdistustuloksia. Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat:
Järjestelmä on liian pieni ja puhdistamoon tulee liikaa jätevesiä. Ongelma johtuu usein siitä, että järjestelmä on mitoitettu suunnittelun aikaisen käyttötarpeen mukaan ja tulevaa toimintaa ei ole otettu huomioon. (Jatkossa tähän tuo parannusta asetuksen mitoitusohjeet: huoneistoala m 2 /30, kuitenkin aina vähintään 5.) Suuret jäteveden määrän tai laadun vaihtelut. Järjestelmän huollon laiminlyönnit. (Esim. saostussäiliöt ovat tyhjentämättä ja niistä karkaa kiintoainetta puhdistamoon.) Puhdistamo on kallistunut joko asennusvirheiden jäljiltä tai routanousun seurauksena. (Puhdistamo kuormittuu epätasaisesti, syntyy oikovirtauksia ja puhdistusteho heikkenee.) Järjestelmään pääsee ylimääräisiä vesiä (pinta-, sade-, hule- tai perustusten kuivatusvesiä). Puhdistamon käyttö on ollut virheellistä, mikä johtuu käyttö- ja huolto-ohjeiden laiminlyönnistä. (Esim. viemäriin on kaadettu biologista prosessia tuhoavaa tai sen toimintaa heikentävää kemikaalia.) Järjestelmän puutteellinen tuuletus. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Puhdistamoiden tulee yleensä saada happea painovoimaisen tuuletuksen avulla (tuuletusputkien kautta puhdistamon ja saostussäiliöiden läpi talon katolle). Eri projektien tuloksia vertaillessa on johtopäätöksiä tehtävä erittäin varovaisesti. Tämä koskee varsinkin niitä laitteita, joita tutkimuksissa on ollut mukana vain muutamia. Pelkästään puhdistamoon tulevien vesien määrä ja laatu vaihtelee kiinteistöittäin. Tämän vuoksi tuloksia ei ole hyvä verrata keskenään vaan on parempi kiinnittää huomiota tarkkailun alla olevan puhdistamon toimivuuteen. Hyvien puhdistustuloksien saavuttamiseksi tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Prosessin tuuletus on ensiarvoisen tärkeää pyrittäessä jäteveden biologisen hapenkulutuksen vähentämiseen. Toiseksi tulee kiinnittää huomiota järjestelmän oikeanlaiseen asennukseen. Puhdistamoja rakennettaessa tai asennettaessa tehdään usein virheitä, jotka häiritsevät puhdistamon toimintaa. Kolmas huomiota vaativa tekijä on kiintoainepitoisuus. Kiintoaineiden karkaaminen saostussäiliöstä varsinaisen puhdistamon puolelle estetään saostussäiliön oikealla hydrauliikalla, lähtevän veden T-haaroilla ja riittävän tiheillä tyhjennysväleillä. Tämän vuoksi kiinteistöjenhaltijoita tulisikin valistaa lietteen säännöllisen poiston tärkeydestä ja huoltosopimusten tekemisestä. Puhdistamoiden tulisi kestää nykyistä paremmin vaihtelevaa kuormitusta sekä eritasoista ylläpitoa ja toimivuuden valvontaa. Kiinteistökohtaisten puhdistamoiden valinnassa kannattaakin painottaa menetelmän toimintavarmuutta kustannusten ja laitteella saavutettavien puhdistustulosten lisäksi. Lisätietoa / Lähteet n AHA 21 projekti, esim. puhdistustuloksia ja kustannustietoja ( Haja-asutuksen jätevesien käsittely AHA 21 -projekti) Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedosto (www.ymparisto.fi/hajajatevesi) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty ja Santala, Suomen ympäristökeskus, julkaisusarja Suomen ympäristö nro 491, Helsinki 2001)