Forum Virium Helsinki Helsinki on mitä oivallisin paikka rakentaa yritysten kanssa yhteistyötä ympäri maailmaa, sanoo Forum Virium Helsingin johtaja Jarmo "Elukka" Eskelinen Living Lab -osaamisesta tehdään vientituote. Sivu 2. Yritykset soveltavat avoimempaa innovointitapaa. Sivu 4. Kasvuvalmennuksesta saa kaasua kansainvälistymiseen. Sivut 6-7. Herttoniemestä kehitetään terveellinen kaupunginosa. Sivu 8. Tietotekniikka sulautuu arkeen ubiikissa yhteiskunnassa. Sivut 10-11. Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 23.11.2007. INPRESS
Kvanttimekaniikkaa ja digitaalisia palveluja Tiesitkö, että Living Lab -termin kehitti MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) professori William J. Mitchell. Living Lab on Suomen puheenjohtajuuskaudesta 2006 alkaen ollut EU-tutkimuksen tärkeä toiminta-alue. Yritysten, julkistahojen ja kansalaisten yhteistyö Helsinki Living Labissa on keskeisessä asemassa Helsingin kaupungin uudessa elinkeinostrategiassa. Jotta voisi ymmärtää maailmankaikkeuden rakenteen on katsottava tosi lähelle, atomien sisään. Alkuräjähdyksen ja miljardien tähtien salaisuus piilee kvarkeissa. Olisiko digitaalisissa palveluissa hieman vastaava tilanne? Valtavien, kymmenien miljoonien ihmisten käyttämien palvelualustojen menestyksen ymmärtämiseksi pitää katsoa yksittäistä ihmistä. Esimerkiksi Facebookin voima on pienissä yhteisöissä, mahdollisuudessa tehdä asioita kavereiden kanssa. Siellä majailevat sovussa rinnakkain Jaakko Teppo -faniklubi ja tuhansien ihmisten Linux-kehittäjäyhteisö. Globaalilla välineellä tehdään paikallisia asioita. Forum Virium Helsingissä rakennamme yritysten kanssa yhteistyötä eri puolille maailmaa. Vaikka tähtäimessä ovat Kiinan markkinat, on Helsinki mitä oivallisin paikka hioa tuote kuntoon riittävän suuri kaupunki, jossa elää kehitysmyönteistä kansaa ja jossa uusia palveluja päästään tekemään yhteistyössä julkistahojen ja yritysten kesken. Tuleva Forum Virium Helsingin kotipesä, digitaalisten palvelujen keskus Ilmalassa tulee olemaan tämän yhteistyön keskuspiste, paikka missä ihmiset ja ideat törmäilevät toisiinsa luovassa ympäristössä. Kuin kvarkit konsanaan. Alkuräjähdyksestä syntyy uusia globaaleja menestystarinoita jatkuvasti kasvavalle sähköisten palvelujen alalle. Jarmo Elukka Eskelinen johtaja, Forum Virium Helsinki Tosielämän laboratorio kuhisee kokemuksia Living Lab -konseptia käytetään pääkaupunkimme kehittämisessä, ja nyt tästä suomalaisesta erikoisosaamisesta hiotaan kivenkova vientituote. PS. Flow on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin termi, henkinen tila missä ollaan täysin uppoutuneita jonkin asian tekemiseen. Mihaly on kirjoittanut Flow sta parikin kirjaa, mutta Suomeksi asian voi sanoa lyhyemmin: HYVÄ MEININKI. Flow on myös rapartistien ilmaisu rapilleen kun juttu luistaa erityisen näppärästi, on rapparilla hyvä flow. Molemmat flow t kuvaavat hienosti tekemisen meininkiä Forum Virium Helsingissä. Isot kiitokset kaikille kavereille jäsenorganisaatioissamme teillä on todella hyvä meininki. kuva: jussi hakonen Elämisen ympäristö kehittyy evoluutiomaisesti, askel kerrallaan. Tosielämän laboratoriossa kehitetään tuotteita ja palveluja käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla. Forum Virium Helsinki ja Art and Design City Helsinki Oy koordinoivat suurhanketta, jonka tarkoitus on nostaa suomalainen Living Lab -osaaminen kansainväliseksi vientituotteeksi. Lähtölaukaus tuotteistamiselle on Tekesin ja yritysten rahoittama hanke, jossa on mukana lähes 20 toimijaa. Living Lab -hankkeisiin osallistuvat tahot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, yritykset ja kaupungit, saavat käyttäjien verkoston avulla tietoa siitä, miten palvelut tai tuotteet toimivat arjessa. Käyttäjät osallistuvat tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kertomalla näkemyksiään ja kokemuksiaan, jotka perustuvat aitoihin käyttötilanteisiin. Valmis portfoliota myöten Ensi vuoden alkupuolella meillä on valmiina Living Lab -tuote, jota voidaan myydä yrityksille ja julkisille tahoille kotimaassa ja ulkomailla. Liiketoimintasuunnitelma on silloin valmis ja portfoliossa on kasa toteutuneita caseja; mm. Saunalahden, Keskon ja Destian Living Lab -projektit, kertoo hankkeessa konsulttina toimiva Janne Orava Movensesta. Destian case on hyvä esimerkki siitä, miten käytännönläheisiä nämä hankkeet ovat: projektin avulla saatiin käyttäjiltä arvokasta tietoa siitä, mitä liikennetietoja ja missä muodossa julkisilla paikoilla liikkuvat haluavat näyttötauluista lukea. Hankkeet on toteutettu pitkälti Helsingin Arabianrannassa, mutta kun tuote on valmis, mikä tahansa käyttäjäryhmä missä tahansa voi toimia tosielämän laboratorion alustana. Kaupunki kehittyy Living Lab -konsepti leviää Forum Virium Helsingin avulla myös pääkaupungin muihin osiin, esimerkiksi Herttoniemeen Terveellinen kaupunginosa -hankkeen myötä. Yksi näkyvimmistä hankkeista on raksa.info, sivusto, jolta kuka tahansa voi työmaan kyltin numerolla etsiä tietoa Helsingin rakennus- ja korjaustöistä. Pilottivaiheessa mukana on ollut noin 20 isoa kohdetta Helsingin keskustassa, esimerkiksi Musiikkitalo. Saimme juuri käyttäjätutkimuksen tulokset ja ne olivat hyvin kannustavia, ja keskustelemme yhteistyökumppaneiden kanssa jatkosta, kertoo palvelun kehittäjä Mikko Teerenhovi Public Sidesta. teksti: johanna poutiainen kuva: destia, piirros: fvh Mikä on Forum Virium Helsinki? Ideoiden ja tekijöiden törmäyttäjä. Lue lisää liitteen julkaisijasta sivulta 4. www.forumvirium.fi Lisätietoja: viestintäpäällikkö Mia Uronen, mia.uronen@forumvirium.fi Älykästä tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéuksen perustama lehtialan yritys, joka on vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Ville Sirviö. Toimittaja: Johanna Poutiainen Graafinen ulkoasu: Peter Söderholm Repro: InPress. Paino: Kustannus Oy Aamulehti/Lehtipaino, Tampere Lisätietoja ilmoitusliitteistä Kauppalehdessä: soita 040 7723 101, Ville Sirviö. www.inpress.fi. 2 Flow
Digitalisoituminen kuuluu nykyajan ihmisen arkipäivään. Digitaalista mediaa asiakkaiden avuksi TietoEnatorin Digital Media auttaa asiakkaitaan digitalisoituvan liiketoimintaympäristön nopeasti muuttuvissa haasteissa. Digitalisoituminen kuuluu nykyajan ihmisen arkipäivään. Aamun uutiset voi lukea digitaalisessa muodossa, töissä liikeneuvottelut voidaan käydä videoneuvotteluina ja illalla rentoudutaan digiboksin kautta tulevien tai erikseen tilattujen ohjelmien parissa. Telecom & Media -yksikön vetäjä Ari Vanhanen toteaa TietoEnatorin olevan tukevasti kehityksen kelkan ohjaksissa. Digital Media on vasta perustettu osaamiskeskus, joka toimii muutoksen ajurina haasteiden toteuttamisessa. Digital Mediassa meidän fokusalueinamme ovat muun muassa mobiili- ja online-palvelut, sisällön tuotanto ja hallinta, monikanavajakelu sekä mainonnan hallinta kaikissa kanavissa. Interaktiivisissa online-palveluissa keskitymme esimerkiksi IPTV- ja netti-tv -palveluihin. Yhteistyöllä uusia ajatuksia Digital Media toimii keihäänkärkenä uusien palveluiden kehittämisessä ja sen tehtävänä on tukea muita liiketoimintayksiköitä näillä alueilla. Asiakkaita Digital Medialla on monilta eri aloilta. www.tietoenator.com Asiakaskuntamme muodostuu mediayhtiöistä, operaattoreista sekä verkko- ja mobiililaitteiden valmistajista. Pyrimme työskentelemään mahdollisimman läheisesti asiakkaidemme kanssa ja tuomaan uusia ajatuksia toiminnan suunnitteluun, Vanhanen kertoo. Forum Virium Helsingin perustajayrityksenä TietoEnator on ollut mukana monissa eri projekteissa. Meillä on suuri halu ja kiinnostus olla mukana kehittämässä ja testaamassa uusia palvelumalleja Forum Viriumin verkostossa, Vanhanen tähdentää. Pyrimme työskentelemään mahdollisimman läheisesti asiakkaidemme kanssa ja tuomaan uusia ajatuksia toiminnan suunnitteluun, Ari Vanhanen kertoo. TietoEnator - Euroopan suurimpia tietotekniikan palveluyrityksiä - henkilöstöä 16 000, lähes 30 maassa - liikevaihto 1 646,5 milj. euroa v. 2006 Tiesitkö, että TietoEnator on Symbian-ekosysteemin suurin tuotekehityspalvelujen toimittaja. TietoEnatorin ja YLE:n yhteisyritys TietoEnator Broadcasting IT on tietotekniikan edelläkävijä broadcasting-alueella. TietoEnatorin tuotteita käytetään 1/4:ssa maailman 3G-puhelimista. TietoEnatorin kehittämää kansallista tie- ja katuverkostotietokantaa Digiroadia käytetään mm. joukkoliikenteen reittisuunnittelussa. TietoEnatorin ClassicLive-palvelu mahdollistaa internet-käyttäjälle reaaliaikaisen yhteyden Euroopan huippuorkestereiden konsertteihin. TietoEnator tuottaa Blykille mobiilit virtuaalioperaattoripalvelut, joiden avulla Blyk tarjoaa maksuttomia mainosrahoitteisia matkapuhelinpalveluita 16 24-vuotiaille nuorille. TietoEnatorin kehittämä SMS-muistutus vähentää peruuttamattomia poisjääntejä hammashuollossa ja säästää näin ratkaisevasti kustannuksia. Eväitä sillanrakennukseen TietoEnator Government toimii asiakaslähtöisten digitaalisten palvelujen sillanrakentajana julkisen sektorin, yritysten ja kansalaisten välillä. Tästä meillä on pitkäaikaista kokemusta ja monipuolista tietotaitoa. Olemme olleet rakentamassa niin yhteistyön siltojen perustuksia, kuten perusrekisterit, kuin niihin perustuvia palveluitakin, esimerkiksi verotus. Olemme mukana lisäämässä asiakkaidemme tuottavuutta ja parempaa palvelua uudistamalla toimintaprosesseja. Tähän tarjoamme monipuolista osaamista ja välineitä. Teemme yhdessä mahdottomalta kuulostavan mahdolliseksi: lisää laadukkaampia ja myös täysin uusia palveluja aiempaa vaivattomammin ja jopa edullisemmin. Emme seuraa vain muiden jalanjälkiä, vaan pyrimme olemaan askeleen edellä. Eilen, tänään ja huomenna. Yhdessä asiakkaidemme kanssa uusiutuen. Jouni Backman, julkishallinnon erityisasiantuntija, TietoEnator Yhdessä teemme mahdottomalta kuulostavan mahdolliseksi, sanoo Jouni Backman. www.tietoenator.com/sillanrakentaja Flow 3
Mistä yrityksesi saa parhaat ideat? Alkusysäys innovaatiolle voi tulla yhtä hyvin talon sisältä kuin sen ulkopuolelta. Tuotekehitystä on perinteisesti tehty yrityksen sisällä ja siirtyminen suljetusta innovaatioprosessista avoimempaan on tapahtunut hitaasti. Yhdysvaltalainen tutkija Henry Chesbrough havainnollistaa paradigman muutosta esimerkeillä kirjassaan Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Hän kertoo mm. IBM:n tarinan, yrityksen, jonka palvelukses- kuva: istock sa Richard Straub on ollut jo 35 vuotta. Muutokset ovat olleet niin suuria, että voin sanoa olleeni töissä kolmessa eri yrityksessä. Tuotteiden valmistajasta palveluyritykseksi on ollut pitkä matka, avoimen innovaatiotoiminnan asiantuntija kertoo. Avoimempaan innovointitapaan siirtymiseen on liittynyt esimerkiksi alphaworksimme käyttäjälähtöinen kehittäminen, sekä luonnollisesti Linuxin käyttöönotto. Yritysten innovaatioprosessin muuttumiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi tuotannon ja toimitusketjun jäsenten muutokset, riskipääoman lisääntyminen sekä korkeasti koulutetun työvoiman saatavuuden parantuminen. Myös työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt. Jälkimmäinen muutos yhdistettynä internetin etuihin on aiheuttanut fyysisen paikan merkityksen kyseenalaistamisen innovaatioprosessissa. Periaatteessa voit kyllä olla innovatiivinen missä vaan, mutta tuotteiden ja palvelujen kehitys vaatii kuitenkin tietyn, sanoisinko, ekosysteemin. Tähän vaikut- tavat esimerkiksi ympäröivän yhdyskunnan säädökset, Straub selittää. Jyvät akanoista IBM:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan, jossa haastateltiin lähes 800 toimitusjohtajaa, yrityksen tärkein ideapankki on sen työntekijät. Tämä on todettu myös IBM:ssä. Yli 150 000 työntekijän Innovation Jameistä versoi noin 46 000 ideaa. Niistä valittiin 10 hanketta, joihin IBM investoi. Kaupan päälle syntyi myös monta ideaa, joista on enemmän iloa muille tahoille kuin jamit järjestäneelle yritykselle. Avoimemman innovointitavan suurin ongelma on ideatulvan käsittely. Kultahiput tulee tunnistaa ennen suuria investointeja. Tosielämän laboratoriot ovat tässä erinomainen työväline. Testaamalla tuotteen tai palvelun Living Labissä vältetään hukkainvestoinnit, Straub kertoo. Kuluttajasta kehittäjäksi IBM:n tutkimuksessa merkittävimmistä innovatiivisten ideoiden lähteistä toiselle sijalle ylsi kauppakumppanit, kolmannelle sijalle asiakkaat. Hyviä ideoita saadaan jopa tyytymättömiltä asiakkailta, jotka muokkaavat tuotetta mieleisekseen. Asiakkaiden innovaatioiden kaupallistaminen on kuitenkin haastavaa. Hyvä esimerkki tästä on Lego. Käyttäjät ovat suunnitelleet palikoista haluamiansa härveleitä iät ja ajat, mutta vasta kun Lego tarjosi toimivan web-alustan asiakkaiden omille malleille, avautui valmistajallekin mahdollisuus hyötyä kehitystyöstä. Avoimempi innovointitapa ja kehitystyö on kuin vakuutus tuotteen elinkelpoisuudesta, Straub päättää. teksti: johanna poutiainen kuva: jussi hakonen Richard Straub käy säännöllisesti Suomessa työmatkoilla ja osallistuu muun muassa Helsingin Kauppakorkeakoulun toimintaan Visiting Executiven roolissa. Mikä ihmeen Open Innovation? Avoimempi innovointitapa, Open Innovation, viittaa aktiiviseen ideoiden ja teknologioiden etsintään yhteistyössä omien työntekijöiden, kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Parhaat löydöt poimitaan kaupallistettaviksi. Samalla kun pidetään kiinni tärkeistä patenteista ja oikeuksista, ylimääräiset omat ideat lisensoidaan muiden käyttöön tai kehitettäviksi. Lopputulos on dynaamisempi talous, jossa kuluttajankin rooli muuttuu. Vuonna 2005 perustettu Forum Virium Helsinki (FVH), kokoaa yhteen suuria ja kasvavia yrityksiä, toimii kehityshankkeiden vetäjänä ja avaa yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. FVH on tiiviisti mukana luomassa tosielämän testiympäristöjä Helsingin metropolialueelle sekä suunnittelemassa Länsi-Pasilaa ja sinne rakennettavaa Forum Virium Centeria. Tavoitteena on synnyttää parempia palveluita ja kasvavaa liiketoimintaa vahvan osaamisen perustalle. FVH-verkoston veturiyritykset ovat Destia, Digita, Elisa, Nokia, TeliaSonera, TietoEnator, Veikkaus, WM-data, a LogicaCMG company, YIT-Yhtymä ja Yleisradio. Kumppaniyrityksiä ovat IBM, Itella, MTV Media, SOK, Swelcom ja Vaisala sekä julkishallinnosta Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Pk-yritysjäseninä ovat Idean, ConnectedDay ja Fromdistance. Kehityshankkeisiin osallistuu myös suuri joukko Helsingin alueella toimivia kasvuyrityksiä. FVH:n toiminta perustuu hankkeiden ja kehitysohjelmien käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Forum Virium Helsinki on puolueeton törmäyttäjä Forum Virium Helsinki edistää digitaalisten palvelujen kehitystä. Toiminta perustuu hankkeiden ja kehitysohjelmien käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Kuusi hankealuetta ja viisi kehitysohjelmaa sisältävät kukin useita itsenäisiä hankkeita. 4 Flow
Elisan tutkimusyhteistyöstä vastaava Pertti Hölttä ja projektipäällikkö Jonas Kronlund uskovat, että ymmärrys syntyy yhdessä tekemisestä. Asiakas määrittää palvelukehityksen suunnan Kohti palveluiden ekosysteemiä Forum Virium Helsingin kaltaisessa elävässä kehitysympäristössä uusia teknologioita on mahdollisuus testata kiinteässä vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Elisalle toimintamalli sopii. Elisassa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään vahvasti asiakkaiden ja liiketoiminnan ehdoilla. Yhtiössä uskotaan, että tulevaisuuden digitaaliset palvelut perustuvat ennen kaikkea asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen. Uudet innovaatiot löytyvät yhä useammin talon ulkopuolelta, eivät sen sisältä. Siksi olemme viime vuoden aikana jalkautuneet voimalla asiakkaidemme arkeen. Sama filosofia pätee myös tuote- ja palvelukehitykseemme. Haluamme olla mukana synnyttämässä palveluita, joilla on imua käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta. Tässä voimme hyödyntää FVH:n avointa innovaatioympäristöä, sanoo Elisan tutkimusyhteistyöstä vastaava Pertti Hölttä. Mobiilitv:stä ubiikkiin Helsinkiin Elisa on projektipäällikön ominaisuudessa pitänyt FVH:n mobiilitv-hankkeen lankoja käsissään. Jo pitkällä oleva Finnish Mobile TV -hanke on osoittanut avoimen palvelukehityksen ja yhteistyön voiman. Hankkeeseen on saatu tiiviisti mukaan myös oppilaitokset ja pk-yrityk- set, joilla on merkittävä rooli uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Yksin niillä ei kuitenkaan ole kykyä eikä resursseja mittavaan kehitystyöhön. Ymmärrys syntyy yhdessä tekemisestä. Teknologian ohella haluamme tarjota innostusta ja inspiraatiota uusien asioiden kokeilemiseen. Finnish Mobile TV -hankkeessa asioita on edistetty tiiviisti muiden yritysten kanssa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jonas Kronlund. Seuraavaksi Elisa luo katseensa Ubiikki Helsinki -hankkeeseen, jonka tarkoitus on luoda ja hyödyntää ympäristöön sulautettuja Living Lab -kehitysympäristöjä uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Hankkeessa testataan muun muassa uusia sähköisen lähiasioinnin palveluita, joilla voi olla merkittäviä sovelluksia esimerkiksi liikennevälineissä ja tapahtumissa. Myös tähän hankkeeseen kaivataan mukaan innokkaita edelläkävijäyrityksiä. Tulevaisuudessa palvelut monistetaan yli toimialarajojen Vaikka FVH tähtää erityisesti lyhyen tähtäimen vaikuttavuuteen, se avaa ikkunoita myös kansainvälisiin Living Labs -verkostoihin ja alan huippututkimukseen. Näin se tukee koko ICT-alan ja ICT:tä soveltavien toimialojen kehitystä, sanoo Hölttä. Hänen mukaansa Suomi voisi olla edelläkävijänä rakentamassa uutta palveluiden ekosysteemiä. Tämä edellyttää uudenlaista flexible services -ajattelua, jossa sähköisten palveluiden seuraava aalto lähtee niiden monistettavuudesta yli toimialojen ja toimialojen välisestä vuorovaikutuksesta. Kun erilaisia palveluelementtejä saadaan otettua joustavasti käyttöön, voidaan uusia palveluita tarjota entistä nopeammin. Uuden palvelukerroksen kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, mutta suuntaus on jo selvästi vertikaalisesta liiketoiminnasta kohti horisontaalista palveluliiketoimintaa. FVH on yksi tärkeä etappi matkalla kohti uudenlaista palveluiden ekosysteemiä, summaa Hölttä. Edelläkävijä palveluissa ICT-alalla on siirrytty teknologia- ja hintavetoisesta kehitysvaiheesta arvoperusteiseen aikakauteen, jossa ratkaisevaa on asiakkaan liiketoiminnalle tuotettu arvo. Tätä taustaa vasten Elisan Yritysasiakkaat -liiketoimintayksikkö uudisti koko tarjontansa puolitoista vuotta sitten. Tavoitteena oli, että ratkaisukokonaisuudet linkittyvät suoraan asiakasyritysten liiketoimintaprosesseihin. Tarjoomaa ei voida kehittää ymmärtämättä asiakkaan liiketoiminnan ongelmia ja haasteita. Laaja-alaisen asiakas- ja toimiala-analyysin kautta löysimme alueet, joilla voimme tuoda arvoa asiakkaillemme, tarjoomajohtaja Mika Railosalo sanoo. Arvo voi olla esimerkiksi parempaa tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä tai toiminnan tehokuutta. Elisa Tuotanto -ratkaisukokonaisuus tehostaa tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja toimittamiseen liittyviä prosesseja. Elisa Toimisto taas tehostaa sisäistä viestintää ja henkilöstön tavoitettavuutta. Elisa Asiakas tarjoaa puolestaan ratkaisuja tehokkaaseen asiakaspalveluun. Olemme aidosti asiakkaan liiketoiminnassa mukana. Ensin määritämme yhdessä maalin ja tavoitteet. Kun nämä ovat kirkastuneet, etsimme niihin sopivan ratkaisun. Työssä on tärkeää suuret korvat ja pieni suu, Railosalo kertoo. Vuorovaikutus on jatkuvaa, sillä asiakkaan liiketoimintaympäristö muuttuu koko ajan. Ellei tietoa pystytä käsittelemään ja jakamaan, kilpailukykyä menetetään. Elisa Design -konsultointiyksikkö auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia, joissa uudella viestintäteknologialla on merkittävä rooli. www.elisa.fi Flow 5
Kasvuvalmenettavat: Vuonna 2007 kasvuvalmennukseen osallistuvien yritysten käytettävissä on ollut yli 40 asiantuntijayrityksen ryhmä, josta on valittu yrityksen tarpeiden mukaan sopivimmat valmentajat. 4sens Oy AinoActive Oy Apprix Oy Aspida Oy Cesim Oy ConnectedDay Oy e21 Solutions Oy Exiformat Oy Floobs Oy Futuremark Oy Futurice Oy Kärkijoukkue Oy mcasting Oy Mohinet Oy Movial Creative Technologies Oy Prewise Oy Promentor Solutions Oy Qaim Oy Smilehouse Oy Vailoma Oy Yhteistyötä: Kasvuvalmennuksen tuottaa Culminatum Ltd Oy hallinnoimassaan Uudenmaan DIGIBUSINESS -osaamiskeskuksessa yhteistyössä Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelman kanssa. Hankkeen osarahoittajana on Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Lisätietoja: www.forumvirium.fi/ kasvuvalmennus PK-pooli: Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelman pk-poolissa on tiedot jo noin 1500 digitaalisia palveluja kehittävästä yrityksestä. Poolista haetaan projektipartnereita ja kutsutaan yrityksiä verkostoitumistilaisuuksiin. Usein yrityksille tekee hyvää, että niille löytyy jokin ulkopuolinen sparraaja. Joku joka näkee asiat hieman toisin silmin, sanoo Kaisa Sibelius. Kasvuvalmennus painaa kaasu Tärkeintä on kuitenkin yritysten oma tahto kasvaa. Kasvuvalmennus kohdistaa energiansa ja osaamisensa pääkaupunkiseudun digitaalisia sisältöjä ja palveluita tarjoaviin pk-yrityksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mukana oleville yrityksille tarjotaan niin konkreettista apua yrityksen kasvamiseen kuin suhteiden luomiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Usein yrityksille tekee hyvää, että niille löytyy ulkopuolinen sparraaja. Joku joka näkee asiat hieman toisin silmin, selventää Kasvuvalmennuksen vastaava tuottaja Kaisa Sibelius. Kasvuvalmennuksessa yrityksille on tarjolla nelisenkymmentä valmentajaa liikeelämän eri aloilta. Apua annetaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja strategioiden päivityksessä, rahoitusasioissa, kansainvälistymisessä sekä juridisissa asioissa. Mukaan valmennukseen on valittu tänä vuonna yhteensä 20 yritystä. Yrityksiä on arvioinut raati, jonka jäsenistö koostuu muun muassa Finnveran, Sitran ja Tekesin asiantuntijoista. Sibelius painottaakin, että tärkeintä on yritysten oma kasvuhalukkuus. Kasvuvalmennus on mukana auttamassa ja patistamassa eteenpäin yrityksiä, mutta ilman omaa tahtoa kasvua on vaikea saavuttaa. Kansainvälistyminen on kasvun edellytys Tämän vuoden valmennukset saadaan päätökseen joulukuun loppuun mennessä. Kaksi vuotta toiminut hanke on saanut paljon positiivista palautetta. Ensi vuoden rahoituksesta ei vielä ole varmuutta, mutta Sibelius uskoo tekojen puhuvan puolestaan ja rahoitusta löytyvän jatkossakin. Tulevaisuudelle on suunnitelmissa myös nimenomaan kansainvälistymiseen kes- Tunne asiakkaasi, että he tuntevat sinut Meidän suunnittelu- ja tutkimustyömme on osoittanut palvelun käyttäjän tuntemisen tärkeyden. Täytyy tietää kenelle tehdään ja miten tehdään, toimitusjohtaja Janne Tompuri filosofoi. Digitaalisten palveluiden tärkein ominaisuus on, että niitä on helppo käyttää. Oli kyseessä vaikkapa verkko- tai mobiilipalvelut, loppuu käyttäjän mielenkiinto nopeasti, jos hän ei saa haluamaansa. Digitaalisten palveluiden käytettävyyteen ja käyttöliittymäsuunnitteluun erikoistunut Adage auttaa yrityksiä ja yhteisöjä ymmärtämään asiakkaitaan ja heidän toimintatapojaan. Esimerkiksi nettisivuja suunniteltaessa täytyy tietää keitä varten ne tehdään ja miten he käyttäytyvät sivuja selatessaan. Siinä vaiheessa me tulemme kuvaan mukaan. Käyttäjäkeskeisillä suunnittelumenetelmillä varmistamme korkeatasoisen käytettävyyden, kertoo Adagen toimitusjohtaja Janne Tompuri. Adage tarjoaa palveluja yksittäisistä käytettävyystesteistä laajoihin kansainvälisiin projekteihin. Asiakaskunta koostuu omien alojensa johtavista yrityksistä. Menestyvä, Forum Virium Helsingissä mukana oleva kasvuyritys työllistää tällä hetkellä parikymmentä alan ammattilaista. www.adage.fi 6 Flow
Päiväkodin kuulumisista liikeidea a yrityksille Yritysten on helpompi päästä rahoittajien juttusille, kun joku on pitämässä heille ovea auki. Kaisa Sibelius kittyvää valmennusta. Digitaalinen ala on melko nuori, ja alan yritykset ovat rohkeita lähtemään jo alkutaipaleellaan kansainvälisille markkinoille. Kasvuvalmennus on painamassa kaasua yritysten kansainvälistymisen lähtöhetkillä. Meidän valmentajistamme monet työskentelevät ison osan vuodesta ulkomailla, ja heillä on sitäkin kautta paljon suhteita ulkomaisiin tekijöihin. Yritysten on helpompi päästä esimerkiksi ulkomaisten rahoittajien juttusille, kun joku on pitämässä heille ovea auki, Kaisa Sibelius kertoo. ConnectedDay yhdistää lapset ja aikuiset työpäivän aikana. Liikeidea testattiin FVH:n pilottihankkeena nimeltä Päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja. Palvelu tuo päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa päivät lähemmäs toisiaan lähes reaaliaikaisella kuvamateriaalin jakelulla päiväkodista vanhemmille. ConnectedDay-yritys syntyi pilotin päätyttyä. Käytännössä päiväkotiin toimitetaan palvelun mukana kamerakännykkä, jolla otetut kuvat ja videot siirtyvät automaattisesti päiväkodin tilille palveluun, josta ne on helppo jakaa vanhemmille. Kaikki tämä tapahtuu tiukkojen turvatoimien suojissa. ConnectedDay perustettiin toukokuun alussa ja silloin mukana oli neljä päiväkotia. Nyt määrä on jo kymmenkertaistunut, eikä kasvulle ole rajaa. Tämänlaisella palvelulla on varmasti kysyntää, koska vanhemmat välittävät lapsistaan joka puolella maailmaa, toimitusjohtaja Timo Airisto kertoo. Tulevaisuudessa globaali kasvu FVH:n Kasvuvalmennus on toiminut ConnectedDayn käynnistäjänä, ja apua siitä on edelleen. Kasvuvalmennuksesta on suurta apua meidän kansainvälistymisessä. Asiantuntijat esimerkiksi tutkivat Yhdysvaltain lakipykäliä laajentumistamme varten ja muutenkin juridisella puolella hyöty on ollut suurta, Airisto lisää. Tulevaisuuden suunnitelmista Airisto kertoo globaalin kasvun olevan päämäärä. Sinne pyritään realistisella ja reippaalla asenteella. Seuraavan kolmen vuoden aikana ConnectedDayn tavoitteena on toimia sadantuhannen lastentarhan kanssa viidessätoista eri maassa. teksti: Markus Heikkilä kuvat: Istock Helsingin Länsi-Pasilaan, hyvien kulkuyhteyksien varrelle, nousee vuonna 2009 digitaalisten palvelujen ja sisältöjen keskus. Ainutlaatuinen kohtauspaikka Sponda Oyj ja Yleisradion Eläkesäätiö rakentavat Helsingin Pasilaan kohtauspaikan digitaalisten palvelujen ja sisältöjen tuotannon klusterille. Verkottuminen, visiointi ja ennakkoluuloton tulevaisuuden tekeminen saavat vihdoinkin fyysisen muodon. Keskuksen konsepti koostuu ainutlaatuisesta ja modernista kohtauspaikasta, yrityshautomopalveluista, Forum Virium Helsingin tarjoamista kehitysprojekteista sekä monipuolisista tila- ja liiketoimintapalveluista. Rakennus tulee kokonaisuudessaan olemaan 34 000 k-m² ja se rakennetaan vaiheittain. Aluksi rakennetaan 9 000 k-m² kokonaisuus, johon ensimmäiset Ota yhteyttä! Tero Toiviainen, tero.toiviainen@sponda.fi p. 020 431 3370 ja gsm. 044 371 5600 vuokralaiset pääsevät muuttamaan kesäkuussa 2009. Tiloja voi nyt vuokrata työpisteestä aina kokonaiseen rakennukseen asti. Sponda on sitoutunut rakentamaan, ylläpitämään ja kehittämään kiinteistöä pitkäjänteisesti yhteistyössä keskuksen yhteisön kanssa. Maan suurimpana toimitilakiinteistöihin erikoistuneena kiinteistösijoitusyhtiönä Sponda on vakavarainen ja joustava vuokranantaja, joka luo yritystoiminnan menestykselle hyvät edellytykset. teksti: Markus Heikkilä kuvat: jussi hakonen Flow 7
Palveluita arkeen Herttoniemen kaupunginosa sijaitsee Helsingin keskustan koillispuolella. Linnuntietä pääkaupungin rautatieasemalle on vain kuuden kilometrin matka ja metrolla reissu kestää kymmenisen minuuttia. Herttoniemi on merellinen kaupunginosa, jonka kerrostaloista monet on rakennettu 1950-luvulla. Viihtyisyystutkimusten mukaan herttoniemeläiset pitävät kotikaupunginosaansa kauniina, turvallisena, ympäristöystävällisenä ja lapsiperheille sopivana alueena. Ohjelmalla halutaan lisätä yhteisöllisyyttä ja luoda sellaisia verkostoja, joita ihmisillä oli ennen vanhaan, Paula Kokkonen sanoo. Lähde: www.kaupunginosat.net Herttoniemessä on pienessä mittakaavassa koko maa. Väestö ikääntyy nopeasti ja terveyserot kasvavat. Elämän laatua parantavilla palveluilla voidaan vaikuttaa suuresti ihmisten tulevaan hyvinvointiin sekä terveydenhuollon kustannuksiin. Hyvinvointipalvelut pitää tuoda arkielämään terveyskeskusten ohella esim. kouluihin, kauppoihin, kirjastoihin, liikuntapaikoille sekä erityisesti kotiin. Tällöin avainasemassa ovat ne toimijat, joilla on reitti koteihimme: yritysmaailmasta esimerkiksi TV- ja radiokanavat, lehtitalot, Itella (Posti), puhelinoperaattorit ja pankit, sekä itse kunkin oma työnantaja. Britanniassa kehitettiin uudenlaisia terveyspalveluita NESTAn (National Endowment for Science, Technology and the Arts) rahoittamassa palvelumotoiluhankkeessa 2004 2005. Onnistunut esimerkki oli mm. kaivostyöläisille kehitetty liikuntahaaste, joka perustui kaivosmiesten hanakkuuteen lyödä vetoa keskenään. Jakelukanavana toimivat paikalliset pubit. kuvat: i-stock Helsingin Herttoniemessä on 26 000 asukasta, jotka pääsevät ensi vuoden alusta lähtien osallistumaan Terveellinen kaupunginosa -kehityshankkeeseen. Ohjelman tavoitteena on edistää ihmisten ja hyvinvointia terveyttä siellä, missä he asuvat. Uusia palveluja on kaupungin kanssa luomassa laaja joukko yrityksiä ja järjestöjä. Herttoniemestä tulee terveellinen kaupunginosa Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen mukaan hankkeeseen haluttiin saada sellainen kaupunginosa, jossa asuu monenlaisia ihmisiä ja jossa on erilaisia ympäristöjä kerrostalolähiöstä teollisuusalueeseen. Kriteerejä olivat muun muassa väestörakenne, asukasaktiivisuus sekä hyvinvointi-indeksi. Lisää yhteisöllisyyttä ja parempaa terveyttä Ohjelmalla halutaan lisätä yhteisöllisyyttä ja luoda sellaisia verkostoja, joita ihmisillä oli ennen vanhaan, jolloin naapurit tunsivat toisensa eikä nykyajan suurkaupungeissa tapahtuvaa syrjäytymistä ollut, Paula Kokkonen sanoo. Projektissa ovat keskeisesti mukana terveys- ja sosiaalivirasto sekä opetus- ja liikuntavirasto, mutta kantava ajatus on laajamittainen yhteistyö yritysten ja eri järjestöjen kanssa. Sen lisäksi, että tavoitteena on vähentää syrjäytymistä, ohjelmalla tavoitellaan myös terveempiä elintapoja. Kun ihmiset syövät oikein ja liikkuvat riittävästi, he voivat paremmin. Tämä vähentää puolestaan kaupungin terveydenhoidon paineita, Kokkonen sanoo. Ohjelma on vielä alkuvaiheessa, mutta Kokkonen odottaa, että tuloksia voidaan levittää myös muihin kaupunginosiin ja yhteistyöyritysten toimesta muualle Suomeen sekä maailmallekin. Terveellinen kaupunginosa -hankkeen keskeisiä teemoja on saada ihmiset innostumaan oman terveytensä hoitamisesta ja oman hyvinvointinsa edistämisestä. Tätä tarkoitusta varten tarjotaan ideoita tarttua tuumasta toimeen. Tietoa viedään sinne, missä ihmiset liikkuvat: kouluihin, kauppoihin ja kirjastoihin. Kaupunkilaiset kehittäjinä Ohjelman suunnitteluun osallistunut Eera Finlandin hallituksen puheenjohtaja Martti Malmivirta tunnustaa, että kyseessä ei ole mikään helppo tehtävä. Ihmisten asenteiden lisäksi myös käytöksen pitäisi muuttua terveempien elintapojen suuntaan. Yksi tapa tuoda terveelliset elintavat lähelle ihmisiä ovat esimerkiksi omahoitopisteet. Näissä pisteissä voisi tehdä oman terveyden kannalta tärkeitä asioita, kuten kolesterolimittauksia, erilaisia testejä ja ajanvarauksia. Omahoitopisteet ovat yksi ohjelmavaihtoehto, jolla terveyden edistäminen tuodaan lähelle ihmisiä. Kun riittävän suurella väkimäärällä, kuten Herttoniemessä, saadaan kokemuksia palveluiden käytöstä, käyttäjät itse tulevat kehittäjiksi. Näin saadaan toimimaan niin sanottu Living Lab -malli, jossa kehittäjinä toimivat kaupunkilaiset eivät vain kaupungin eri hallintokunnat ja ohjelmaan osallistuvat yritykset, Malmivirta sanoo. Suuri enemmistö saatava innostumaan Tutkimusten mukaan vain 15 20 prosenttia ihmisistä ottaa terveysvalistuksen ja -neu- vonnan vakavasti. Terveellinen kaupunginosa -ohjelman haasteena onkin tavoittaa suuri enemmistö, joka vähät välittää valistuksesta. Toisaalta asenneilmapiiri on nykyään paljon suotuisampi kuin vielä 10 vuotta sitten, jolloin ylimääräinen raha sijoitettiin ennemminkin matkailuun tai vaikkapa kodintekniikkaan. Nyt ollaan valmiimpia panostamaan aikaa ja rahaa omasta itsestä huolehtimiseen. Pullonkaulojen poistoa Hankkeessa paitsi aktivoidaan kaupunkilaisia pitämään parempaa huolta terveydestään, myös kannustetaan kaupungin eri yksiköitä tiiviimpään yhteistyöhön. Näin poistetaan pullonkauloja, jotka ovat olleet terveellisten tottumusten tiellä. Esimerkiksi vanhusten voimaharjoittelun on havaittu edistävän selvästi mahdollisuuksia selvitä kotona. Vanhuksille olisikin harjoitusmahdollisuuksia, mutta kuljetuksia on puuttunut. Sähköinen asiointi ja uusi terveysteknologia ovat Terveellinen kaupunginosa -hankkeen suuria mahdollistajia. Esimerkiksi henkilökohtaista kuntoohjelmaa voi hyvin seurata internetin avulla. Pelkkä ratkaisun kehittäminen kuitenkaan ei riitä, vaan se pitää saada laajaan käyttöön. teksti: antti j. lagus kuva: jussi hakonen 8 Flow
Living Labien harmonisointi on hauskaa ja haasteellista Tosielämän laboratoriot etsivät uusia yhteistyömuotoja ja keinoja hyötyä toistensa kokemuksista verkostossa European Network of Living Labs. Lähes päivälleen vuosi sitten Espoossa otettiin askel kohti uutta eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Dipolissa pidettyyn konferenssiin, jossa lanseerattiin eurooppalainen Living Labs -verkosto, osallistui EU-maista noin kolme sataa tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopoliittista asiantuntijaa niin julkiselta ja yksityiseltä sektorilta kuin tutkimuslaitoksista. Living Labs -verkosto on osa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa yritykset, viranomaiset ja kansalaiset yhdessä luovat, kehittävät ja testaavat uusia palveluita, liiketoimintaa, markkinoita ja tekniikoita. Nopea tahti Eurooppalaisen verkoston käynnistysvaiheessa mukana oli parisenkymmentä toimijaa. Vuoden kuluessa verkosto on kasvanut huimaa vauhtia ja tällä hetkellä mukana on jo yli 50 tosielämän laboratoriota eri puolilta Eurooppaa. Verkoston kasvu on ollut haasteellista, koska Living Lab -käsitettä on määritelty ja määritellään yhä, samaan aikaan laajentumisen edetessä, kertoo Forum Virium Helsingin johtaja Jarmo Elukka Eskelinen. Suomesta verkoston ensimmäisessä vaiheessa mukana oli Helsinki Living Labin ohella Turku Archipelago. Sen jälkeen verkostoon ovat liittyneet muun muassa Agro Living Lab Seinäjoelta ja Northern Rural Urban Oulusta. Eskelinen kertoo Suomen ja pääkaupunkiseudun Living Labien olevan laadullisesti hyvin edistyneitä. Toimimme avainpositiossa, kun Living Lab -käsitettä määritellään Euroopassa. Usein muut vertaavat toimintaansa juuri meihin, benchmarking-tarkoituksessa. Ruubikin kuutio Koska verkoston toimijat edustavat hyvinkin erilaisia suuntauksia, ei ole sattumaa, että yhteistyön kehittämisen haasteellisuutta kuvaamaan on valittu kuuluisa Ruubikin kuutio. Idea vertauksen taustalla on sinänsä yksinkertainen: mitä useampia palasia verkoston toimija pystyy määrittelemään omalta osaltaan, sitä helpompi sen on tehdä yhteistyötä muiden tosielämän laboratorioiden kanssa. teksti: johanna poutiainen kuva: corelabs, corelabs.telin.nl Living Labs -verkosto Lisätietoja eurooppalaisen Living Labs - verkoston jäsenistä, näiden toiminnasta sekä toimijoiden yhteistyöstä löydät kotisivulta www.openlivinglabs.eu. Ruubikin kuutio Jos ongelma alkoi kutkuttaa, löydät lisätietoja Ruubikin kuution soveltamisesta tosielämän laboratorioiden yhteistyöhön eurooppalaisen Living Labs -verkoston esitteestä Harmonizing methods and tools. Älykkäät liikkumispalvelut kehittyvät Tällä hetkellä Destia, entinen Tieliikelaitos, kerää, käsittelee ja jakelee ajantasaista tietoa liikenteestä. Palvelukokonaisuus HITS, Helsinki Region Intelligent Traffic Services, tarjoaa liikkujille ajantasaista ja relevanttia liikkumiseen liittyvää tietoa monikanavaisesti Helsingin metropolialueella. Tätä dataa esimerkiksi radiokanavat hyödyntävät lähetyksissään, kun kuuntelijoille kerrotaan liikenneruuhkista ja tietöistä. FVH:n hankkeen ensisijaisena tavoitteena on rakentaa alusta, joka mahdollistaa älykkäiden liikkumispalveluiden jatkokehityksen. Peruspalvelujen kuten liikenteen poikkeustilatietojen ohella tarkoitus on kehittää paketoituja kokonaispalveluita ja edistää toiminnan vaivattomuutta. Hankkeen tavoitteena on niputtaa saatavilla olevaa liikennetietoa erilaisille käyttäjille soveltuvaan muotoon. Näin helpotetaan liikkujia päivittäisissä valinnoissa esimerkiksi reitinvalinnan, liikkumisen ajoituksen tai säätietojen osalta. teksti: johanna poutiainen kuva: charlotta boucht Yksi FVH:n hankealueista on Liikenne metropolissa. Sen puitteissa kehitetään älykkäitä, ajantasaista liikennetietoa tarjoavia palvelukonsepteja. FVH:n Liikenne metropolissa -hankealueen palvelukonseptien tarkoitus on helpottaa liikkumista kaupunkialueella. kuva: istock kuva: istock FVH ilkosillaan The Innovation University discussion is soooooo frustrating. purki FVH:n johtaja Jarmo Elukka Eskelinen mieltään toukokuussa Forum Virium Naked -blogissa. Lokakuussa konseptisuunnittelija Helena Hyvärinen kertoi, miltä tuntui löytää Facebookin edeltäjä hyllystä; vanha ja kulunut ystäväkirja Koulutoverini. Semi-epäviralliseksi kutsutun blogin löydät osoitteesta www.forumvirium. blogspot.com. Työntekijät pistävät sinne hengentuotoksiaan luettavaksi useamman kerran viikossa. Forum Viriumilla on myös oma ryhmä Facebookissa, nimeltään yksinkertaisesti Forum Virium Helsinki. Tiivistyvää yhteistyötä Kiinan kanssa Forum Virium Helsinki käynnistää digitaalisten palvelujen kehityshankkeita Kiinaan. Viime vuonna solmittiin yhdessä DIMES ry:n kanssa yhteistyösopimus Shanghain B-star -tutkimuskeskuksen kanssa. Sopimus toi yrityksille mahdollisuuden viedä palvelujaan testattavaksi B-Starin nopeaan laajakaistaverkkoon, joka kattaa tällä hetkellä noin 15 000 kotitaloutta. Paikan päällä Kiinassa yhteistyötä toimijoiden välillä on koordinoinut KTM:n ja TEKESin perustama Finland-China Innovation Center, Fin- Chi. Elokuussa yhteistyö Kiinaan päin lujittui sopimuksella Shanghai Multimedia Valley -teknologiakeskuksen kanssa. Multimedia Valleyssä on satakunta yritystä ja monta kansainvälistä toimijaa, esimerkiksi Siemens ja Trident. Teknologiakeskus perustettiin samana vuonna kuin FVH eli 2005. Yhteistyö on laajentumassa myös Pekingiin, missä TEKES ja Beijing Municipal Science&Technology Commission järjestivät marraskuun alussa China Living Lab -seminaarin. Flow 9
Tuunausta tunteella Kaikki nyt Linuxin tarinan tietää, open source ja niin edelleen, mutta onko mieleesi juolahtanut, että myös musiikki on avoimemman innovointitavan tulos? Avoimempi innovointitapa saattaa kuulostaa kovin mahtipontiselta, mutta käytännön tasolla kyse on varsin tutusta ilmiöstä. Yksi alan rakastetuimmista tarinoista on esimerkki pyöräilijöistä, jotka halusivat retkeillä menopeleillään maastossa. Tästä tarpeesta syntyi tuunattu fillari nimeltä maastopyörä. Kehitys lähti käyttäjien kiinnostuksesta ja harrastuneisuudesta. Musiikki on toinen arjen esimerkki avoimemmasta innovointitavasta; hyvät ideat ovat aina tervetulleita, eikä lahjahevosen suuhun katsota. Joskus hyviä ideoita kalastellaan niin ahkerasti, että kilpakumppanit syyttävät kopioinnista. Avoimemman innovaatiotavan soveltaminen liike-elämään vaatiikin tarkkaavaisuutta omien oikeuksien suhteen. Pahimmassa tapauksessa kehitystyön helmet napataan nenän edestä naapurin pussiin. teksti: johanna poutiainen kuva: I-stock Avoimempaan innovointitapaan kuuluu omien reittien löytäminen tutussa tai tuntemattomassa maastossa. Euroviisut oli vain alkusoitto Helsinki Host City -palvelu avasi virtuaalisen ikkunan katukuvaan. Projektista saaduista kokemuksista on nyt hyötyä HUBI Ubiikki Helsinki -hankkeessa. Kuvittele, että katselet kännykästäsi ohjelmaa kulttuuritapahtumasta ja huomaat, että lähetys on ihan viereiseltä kadulta. Tapaat yleisössä kaverisi ja hän näyttää sinulle juuri ottamiaan kuvia. Päätätte lähettää niistä parhaimman koko yleisön nähtäväksi lavan screenille. Tulevaisuuden ubiikin yhteiskunnan digitaaliset palvelut sulautuvat ympäristöön ja toimivat huomaamattomasti. Kaupunki toimii media-alustana ja asukkaat osallistuvat sisällön tuotantoon. Minua kiinnostaa informaation uusien jakelumuotojen lisäksi se draama, tunnepuoli, muistot, elämyksellisyys, sillä siinä piilee se imu, sanoo konseptisuunnittelija Helena Hyvärinen FVH Forum Virium Helsingistä. Viisujen deadline ei joustanut Helsinki Host City on tähän mennessä laajin Suomessa toteutettu yksittäisen tapahtuman monikanavapaketti. Yhteistyö Euroviisujen pääjärjestäjän Yleisradion kanssa sujui hienosti. Hankkeessa testattiin myös ammatti- maisen mediatuotannon ja käyttäjien tekemän median suhdetta. Palvelu toteutettiin yhteistyössä TeliaSoneran ja Arcada AMK:n DINA-projektin kanssa. Toiminnallisesti piti yhdistää internetportaali, tv-kanava, mobiiliopas ja video-on-demand. Meitä oli yli 200 henkeä tekemässä tätä, ja kaikilla oli sama tavoite: Suomi-kuvaa maailmalle, Helena hymyilee tyytyväisenä. Paras palaute tuli hänen mukaansa eräältä britiltä, joka kirjoitti: Thank you for bringing Helsinki to my home. Greater Helsinki Promotion, jonka tehtävänä on lisätä yritysten ja osaajien kiinnostusta Helsingin seutua kohtaan, toimi Helsinki Host Cityn päärahoittajana. Host Cityä tehtiin tiukalla aikataululla, mutta tekijöiden luovuus ja osaaminen mahdollisti hienon tuloksen, kiittelee toimitusjohtaja Tatu Laurila. Edessä HUBIa Viisuajasta on opit otettu ja Helena työskentelee uuden projektin, HUBI Ubiikki Tällä hetkellä Tatu Laurilan aika kuluu pitkälti Helsinki Business Hubin kehittämisen parissa. Helsingin, parissa. FVH ja VTT koordinoivat hankkeen valmistelua ja Helsingin kaupunki auttaa uusien yhteistyömuotojen kehittämisessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Pilottivaiheessa tämäkin projekti liittyy tapahtumien monimediajakeluun, mutta kehittyy paljon laajemmaksi kuin Helsinki Host City, Helena kertoo. Keväällä avataan konkreettinen ubiikki kohtauspaikka keskustaan, jossa kuka tahansa voi käydä tutustumassa ubiikin pääkaupungin uusiin palveluihin. Tarkoitus on testata innovatiiviset ideat ihan arkikäytössä, aitoon Living Lab -henkeen. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen näissä tosielämän laboratorioissa nostaa loppukäyttäjät innovaatioprosessin keskiöön. Kyse on luovuuden maksimoinnista! sanoo Tatu. Hän uskoo Helsinki Living Labin paketoivan osaamisen tavalla, joka varmasti houkuttelee myös ulkomaisia yrityksiä. teksti: johanna poutiainen kuvat: jussi hakonen ja inpress Tekes kannustaa innovaatiotoimintaan Teknologiajohtaja Eero Silvennoinen Tekesiltä kehuu Forum Virium Helsingin olevan hyvä esimerkki uudesta yritysvetoisesta kokonaisuudesta, jonka osana toteutettavissa pitkäjänteisissä ja haasteellisissa t&k-projekteissa Tekes näkee suuria mahdollisuuksia. Myös FVH:n pk-yrityksille tarkoitettu kumppanuusohjelma ja yritysten kasvuvalmennus ovat tärkeitä ja auttavat Tekesinkin asiakkaita. Kansainväliset yhteydet esimerkiksi Euroopan muihin Living Labeihin ja Shanghaihin on myös erittäin hyvä asia. Hienoa tässä toiminnassa on lisäksi se, että kansallinen yhteistyö toimii hyvin. Ajankohtaisia teknologiaohjelmia Silvennoinen kertoo Tekesin rahoittavan liiketoiminnan mobiilien ratkaisujen kehittämistä VAMOS-teknologiaohjelmassa. FVH:n kannalta kytkentänä on liikenne metropolissa ja älykäs liikennetietoalusta. Yhteistyö FVH:n kanssa tarkentuu, kun hankkeiden valmistelu etenee, Silvennoinen kertoo. Jo nyt on selvää, että teemme tiivistä yhteistyötä tänä vuonna käynnistyneen Ubicom-teknologiaohjelman puitteissa. Sulautetun tietotekniikan eli ubicom-teknologian kehittäminen tuotteiksi ja palveluiksi on sekä meille että FVH:lle tärkeää. Toinen ajankohtainen teknologiaohjelma on FinnWell, jonka tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää vientiä. www.tekes.fi/ohjelmat 10 Flow
Vuonna 2050 Digitalisoituminen trivialisoitunut Tatu Laurila Pääkaupunkiseudulla asuu parisen miljoonaa ihmistä, ja metropolimme on entistäkin hauskempi ja toimivampi paikka ihmisille ja yrityksille. Tekniikka on entistä enemmän arjessa läsnä ja voisi sanoa, että digitalisoituminen on trivialisoitunut. Kuluttajat ovat valikoivampia. Saavutettavuus ja elämyksellisyys korostuvat erilaisissa palveluissa. Pienuus on etu Helena Hyvärinen Virtuaaliset yhteisöt ovat yhä räätälöidympiä, on tarjolla uusia palveluita ja elämyksiä. Median rytmi on muokattu välineeseen sopivaksi ja käyttöliittymien suunnitteluun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suomen vahvuus on osaaminen, joka liittyy yksilölliseen käyttökokemukseen. Maamme tietty pienuus on etu, sillä yhteistyö toimii, kun piirit ovat tiiviit. @450 Langaton laajakaista ja MobiiliTV kuluttajien käytössä jo nyt Televisio- ja radiolähetyspalveluista tunnettu Digita on laajentanut palvelutarjontaansa loppuvuodesta 2006 avattuun mobiilitelevisioon ja keväällä 2007 käynnistyneeseen @450 Langaton laajakaista -palveluun. Digita on rakentanut langattoman @450-laajakaistaverkon, jossa yritys toimii verkko-operaattorina. Verkossa käytetään 450 MHz -taajuutta, joka oli aikoinaan NMT:n käytössä. Digitan asiakkaita @450-verkossa ovat palveluoperaattorit kuten mobiili- ja laajakaistaoperaattorit, jotka myyvät verkon palveluja kuluttajille ja yrityksille, kertoo Digita Oy:n palvelupäällikkö Anne Suomi. MobiiliTV tuo television taskuusi Digitan mobiili-tv-verkko tarjoaa uudenlaisen jakelukanavan televisio- ja radiopalveluille. Digita toimii mobiilitv-verkossa verkko-operaattorina, joka tarjoaa tv-, radio- ja datalähetyspalveluja kaikille halukkaille palveluntarjoajille kuten tv- ja radiokanaville, sisällöntuottajille sekä maksu-tv- ja teleoperaattoreille. Tällä hetkellä Digitan mobiili-tvverkossa toimivat The Voicen televisio- ja radiokanava, MTV3 ja Nelonen. Verkon piirissä on nyt noin 25 prosenttia suomalaisista ja tavoitteena on saavuttaa 75 80 prosenttia väestöstä vuonna 2011, VTT mukana HUBI Ubiikki Helsingissä Uudet digitaaliset ja ubiikit palvelut ja niistä muotoutuvat kokonaisuudet ovat vasta kehityksensä alkuvaiheessa. Huomio kiinnittyy entistä enemmän käyttäjien tarpeisiin ja käyttökokemukseen, ja teknologia toimii taustalla palveluiden mahdollistajana, toteaa HUBI Ubiikki Helsingin ideoinnista ja valmistelusta VTT:llä vastaava Markus Tallgren. VTT:n tutkimuskohteena on kehittää menetelmiä palveluiden kohdistamiseksi käyttäjien kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lisäksi VTT on puolueettomana tahona ollut aktiivisessa roolissa valmistelemassa hanketta ja verkottamassa eri toimijoita keskenään. Mikä ihmeen Ubiikki? Lyhenne ubiikki, tai tuttavallisesti ubi, viittaa englanninkieliseen termiin ubiquitous computing. Ubiquitous-sana puolestaan pohjautuu latinan sanaan ubique, kaikkialla. Termi ubiquitous computing yleistyi 1990-luvulla englanninkielisissä tietotekniikka-alan kirjoituksissa. Käsitteen isänä pidetään Mark Weiseriä Xerox PARCista. Suomen kielessä tästä ubiquitous computing -termistä käytetään myös pitempää käännöstä sulautettu tietotekniikka tai jokapaikan tietotekniikka. Katso kohti tulevaisuutta VTT auttaa asiakkaitaan hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian (ICT) nopean kehityksen ja ennakoimaan liiketoiminnan tarpeet. Palvelumme ja osaamisemme kattavat tietoteollisuuden koko arvoketjun. Pystyäkseen käyttämään MobiiliTV-palveluja kuluttajat tarvitsevat mobiili-tv-matkapuhelimen. Kuluttajat ja yritykset voivat hankkia mobiilipalvelut ja -puhelimen teleoperaattorilta. Digita omistaa @450-verkon ja on vastuussa sen teknisestä suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. @450-palvelun etuna on, että se tuo laajakaistan langattomasti sinne, missä sitä tarvitaan kuten haja-asutusalueille. Se on digitaalinen matkaviestinverkko, joka tarjoaa ADSL-tasoiset tietoliikenneyhteydet niin kotiin, vapaa-aikaan kuin yrityskäyttöönkin. Palvelu soveltuu hyvin sekä kuluttajien että yritysten ja julkisyhteisöjen käyttöön. Langattoman laajakaistan avulla henkilöstö voi tehdä töitä työpaikalla, kotona ja työmatkoilla. Muun muassa HKL ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri käyttävät palvelua. Ne ovat ottaneet tyytyväisinä vastaan @450- palvelun, joka säästää aikaa ja jota voi käyttää paikasta riippumatta, Suomi mainitsee. kertoo palvelupäällikkö Tarja Rautio Digitasta. MobiiliTV-palvelun etuna on, että kuluttajat voivat katsella ja kuunnella tuttuja tv- ja radio-ohjelmia matkapuhelimesta missä ja milloin vain. Lisäksi verkossa voidaan jakaa muitakin digitaalisia palveluja, ja tv- ja radiopalveluihin voidaan liittää mobiiliverkon kautta käytettäviä vuorovaikutteisia palveluja kuten mainontaa, musiikin latauspalveluja tai pelejä. Palveluntarjoajille mobiili-tvverkko mahdollistaa sen, että tv- ja radiopalvelut saadaan laadukkaina ja helppokäyttöisinä katsojille ja kuuntelijoille. Koska tunnistaminen ja maksaminen ovat matkapuhelimessa valmiiksi ratkaistuina, voivat palvelut myös olla kohdennetumpia kuin perinteisessä TV:ssä, Rautio toteaa. Digita Oy on Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkkooperaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen ja verkkoinfrastruktuurin kehittäjä. Maan kattava organisaatio varmistaa palveluiden korkean laadun ympäri vuorokauden. Digita on osa kansainvälistä TDF-konsernia. Lue lisää osoitteesta: www.vtt.fi. www.digita.fi www.digitv.fi www.450laajakaista.fi www.mobiilitv.fi 11 Flow
Kuva: Robert Seger Innovaatiotoiminta ymmärretään usein samaksi kuin tutkimus- ja kehitys työ. Käsitys on väärä. Niiden välillä on kyllä tiivis yhteys, mutta ne ovat selkeästi eri asioita. Erään yksinkertaisen määritelmän mukaan tutkimus- ja kehitystyö on rahan muuttamista uudeksi tiedoksi ja innovaatiot puolestaan tiedon muuttamista rahaksi ja hyvinvoinniksi. Suomen tähänastinen menestystarina on perustunut ratkaisevasti tutkimus- ja kehitystyöhön. Olemme panostaneet siihen järjestelmällisesti 1980-luvun alusta lähtien. Kansantuoteosuudella mitaten olemme nyt yhdessä Ruotsin ja Israelin kanssa maailman kärjessä. Panostusta tutkimukseen ja kehi tystyöhön täytyy jatkossakin kasvattaa, mutta sen avulla emme jatkossa pysty enää säilyttämään suhteellista etuamme. On panostettava innovaatioihin: tiedon ja osaamisen parempaan kaupalliseen mutta myös ihmisten hyvinvointia edistävään hyödyntämiseen. Tässä on se suuri mahdollisuus, jolla pystymme vastaamaan Kiinan ja Intian, miksei myös Yhdysvaltojen haasteeseen. Suurin este nousulle maailmanluokan innovaatioyhteiskunnaksi ei ole teknologian puute, vaan heikkoudet sen soveltamisessa. Luutuneet asenteet, vanhat toimintamallit ja teolliselta ajalta peräisin olevat organisaatiot ovat pahimpia rajoitteita saada uudesta teknologiasta ja osaamisesta kaikki hyödyt irti. Innovatiivisuuden haaste koskee kaikkia. Ratkaisemme viime kädessä kuluttajina ja kansalaisina suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn. Suomalaisten pankkipalvelujen huikea kehitys osoittaa, mitä voidaan saada aikaan, kun korkeaan osaamiseen ja rohkeasti uudistettuihin palveluihin yhdistyy hyvin koulutettu ja osaava asiakaskunta. Esko Aho Sitran yliasiamies Kuva: Soile Kallio Kuva: Soile Kallio Luovuus on innovatiivisuuden lähtökohta. Epäonnistuminen tulee kuitenkin sallia, vaikka tavoitteet ovat korkealla, professori Markku Wilenius sanoo. Kuva: Soile Kallio Kuva: Robert Seger KUVA: SOILE KALLIO Kuva: Robert Seger Kuva: Robert Seger Kuva: Eva Serrabrassa Kuva: Vesa Lehtimäki HAASTATTELU SIVUILLA 8 9 Toetab Euroopa Liit KUVA: JUSSI HAKONEN Kuva: istockimages Kuva: Narvan kaupunki Kuva: Toomas Tuul SIVU SIVU SIVU SIVU Kuva: Toomas Tuul KUVA: CHARLOTTA BOUCHT Kuva: Jussi Hakonen Forum Virium Helsingin ilmoitusliite Suomi innovatiivisen toiminnan ja kehityksen mallimaa 4. lokakuuta 2006 Asenteet kehityksen esteenä Tavoitteena pitää olla tutkimuksen ja kehityksen neljän prosentin bruttokansantuoteosuus. Myös koulutuksen tason pitää pysyä korkeana, jotta osaaminen turvataan. JYRKI KATAINEN SIVU 2 Suomi & INNOVAATIOT KUVA: SOILE KALLIO KUVA: JUHA HARJU KUVA: CHARLOTTA BOUCHT Ilmoitusliite innovatiivisuudesta Innovatiivisuuteen kannustaminen kannattaa Tulevaisuutta tekemässä Suomi menestyy hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, mutta koko ajan on katsottava eteenpäin. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää tulevaisuudentutkimuksen professori Markku RUTIINIT vievät kaiken ajan pk-yrityksissä. Kehitykseen ja innovointiin ei jää aikaa. SIVU 8 EU:n tavoitteiden mukaan sen talous on vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin. Tietämyksestä ja innovaatioista tehdään Euroopan kestävän kasvun moottoreita. Wileniuksen mukaan organisaa tio lähtöisen innovatiivisuuden ymmärtämistä. Se asettaa uusia vaatimuksia yritysten henkilöstölle, mutta myös johtamistyylille. SIVU 4 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. Suomi on maailman maista eniten riippu vainen metsäteollisuudesta. Kilpailun kiristyminen on tuonut sille kovia haasteita. Nyt potkua haetaan uusista innovaatioista. SIVU 6 KAHDEN KAUPPA. Vaisalalle, mittauslaiteitteita ja -palveluja tarjoavalle yritykselle, on innovaatio onnistuneen globaalin menestysbisneksen luominen. Vaisalan innovaatioprosessi lähtee näkemyksellisyydestä ja kyvystä ennakoida, mihin maailma on menossa. SIVU 8 Miten minusta tuli minä? Sivut 8 9 SISÄLTÖÄ TEKNIIKKAAN Mikko Jalosen vetämä Turun yliopiston tietoliikennetekniikan laboratorion DVB-ryhmä tutkii ja kehittää huipputeknologiaa käyttäjää ja sisältöä kuitenkaan unohtamatta. SIVU 7 TERVEELLISTÄ MAKUA Makuasiosta on turha kiistellä. Varsinkin kun ihmisen geneettinen tausta ohjaa mitä suu maistaa. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen erikoistutkija Mari Sandell huomaa appelsiinimehussa karvautta, jota muut eivät aisti. SIVU 14 Tentissä Heli Laaksonen ja Matti Vuoria. Turun yliopiston ilmoitusliite TURUN YLIOPISTO TIETEESTÄ ELÄMÄÄN Kehumatta paras sivu 2 Oy Yliopisto Ab sivu 4 Mediapeliä sivu 10 Kuva: Jussi Hakonen Paalupaikalla Turvallisuusalan hyvät uramahdollisuudet saivat Jenni Virolaisen jäämään alalle...sivu 5 Kuva: Jussi Hakonen Turvallisuus muutoksessa sivu 2 Kuva: Adolfo Vera Arvokasta kuljetusta Sivu 7 Panostus turvallisuuteen on investointi liiketoimintaan. G4S Security Services Oy:n ilmoitusliite Kuva: Robert Seger Laadukasta valvontaa sivu 4 ETU Henki-Sammon liite Kauppalehdessä Liite SILLOIN KUN HALUAT VARAUTUA TULEVAISUUTEEN Eläke ei saa jäädä hämärän peittoon Eläkesäästäminen on ollut ottopojan asemassa. Konsernijohtaja Björn Wahlroos uskoo ihmisten havahtuvan, kun eläkkeet pienenevät. NUORENA EI AJATTELE ELÄKESÄÄSTÄMISTÄ Kaikki raha on omin käsin ansaittua, ja tuntui aina siltä että ei voi maksaa enempää, sanoo kampaaja Ritva Sellmer. PIENYRITTÄJÄ SIVU 10 Työnantajilla on tarve palkita hyvistä suorituksista ja pitää hyvät ihmiset talossa, sanoo johtaja Risto Honkanen. s. 2 LUE LISÄÄ MURROSKAUSI...s.4 Ilmassa on muutoksen merkkejä. Ihmiset kysyvät elämän tarkoitusta, sanoo Marcus Herold, MPS-Yhtiöt. ISÄLTÄ POJALLE...s.6 Miten turvaat toimeentulosi kun myyt yrityksesi ja jäät eläkkeelle? Matti Hiltunen kertoo miten hän teki. Henki-Sammon ilmoitusliite Jaetaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 4.10.2006. INPRESS Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 28.2.2007 INPRESS Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 8.6.2007. INPRESS ulkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 21.10.2005. INPRESS Finavian ilmoitusliite Lentoon Tom Selänniemi on seurannut kestävän matkailun kehitystä. SIVU 14 LENTOKULJETUSTEN kapasiteetti, nopeus ja laatu ratkaisevat. SIVU 12 MATKUSTAJIEN turvallisuus on aina etusijalla. SIVU 6 UUSI MAAILMA Kevät 2007 IBM ja kumppanit: ilmoitusliite Helsingin yliopiston ilmoitusliite Tiedolla tulosta Helsingin Helsingin yliopiston yliopiston yritysyhteistyöliite yritysyhteistyöliite, Lokakuu Lokakuu 2006 2005 Dan-Olof Riska Kuva: Charlotta Boucht TALOUSMINISTERI JUHAN PARTS lupaa, että Viro tarjoaa yksilöllistä lähestymistapaa avuksi yrityksille, jotka haluavat siirtää tutkimus- ja kehitystyötä maahan. Enterprise Estonian ilmoitusliite Sakari ja Tiia Neuvonen toimivat Tampere Majan isäntäparina ja kulttuuriohjaajina Tartossa. SIVU2 VIRTAA VIROSTA Tämä on liite innovatiivisesta, luovuuteen kannustavasta ja eteenpäin menevästä Virosta 6 Cern tuo enemmän kuin vie Euroopan ydintutkimuskeskus Cern tuottaa sekä tietoa että työtä suomalaisille yrityksille. sivut 6 7 LENTOLIIKENNE LENNONJOHtuo maailman TAJAT mukana lähelle Suomea. melunhallinnassa. SIVU 2 SIVU 11 Monica Groop lentää maailman näyttämöille SIVUT 8 9 VANTAAN AVIAPOLIS kasvaa lentoaseman mukana. SIVU 4 5 HELSINKI-VANTAALLE uusi, keskitetty deicing-alue. SIVU 3 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 23.5.2007 INPRESS UUDEN SUKUPOLVEN TEKNOLOGIAA IBM luo ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään kasvihuonepäästöjä. Sivut 4-5 LENTOON LÄHDÖSSÄ Helsinki-Vantaa sai yhteiskäyttöiset lähtöselvitysautomaatit. Sivu 6 EROON ROSKAPOSTEISTA Alko torjuu roskapostit tehokkaasti. Sivu 7 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 24.5.2007 INPRESS Susanna Miekk-oja Rohkeus ja joustavuus kunniaan Helsingin yliopiston alumni ry:n puheenjohtaja Susanna Miekk-oja lähti opiskelemaan matematiikkaa, koska ei osannut sitä. Siitä selvittyään hänen ei ole tarvinnut pelätä kovempiakaan haasteita. sivu11 Marja Makarow Kuva: Charlotta Boucht Kuva: Soile Kallio Huippulaitos Helsingin yliopisto valittiin uuden molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksen sijoituspaikaksi. Sen hankkeita valittaessa käytännön näkökohdat otetaan huomioon. sivu 7 Maailma vuonna 2050 Kohti onnea vai kurjuutta? Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkmanin ja Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluodon keskustelussa käy ilmi, ettei filosofointi ole vierasta taloustieteilijällekään. Onnellisuus puhuttaa myös ekonomisteja. sivu 2 Maailma vuonna 2050 On vuosi 2050. Minkälaiset arvot hallitsevat, miten sairauksia hoidetaan, mikä on naisten rooli taloudessa ja onko elämä keskittynyt metropoleihin? Elina Moisio, Markku Wilenius, Sinikka Salo ja Leena Palotie antavat omat vastauksensa. Tarttumapintaa Yliopistot tuottavat muutakin kuin tutkintoja. Sillä on myös tärkeä rooli alueensa innovaatioiden edistäjänä. Kaupungin ja yliopiston suhteet ovat tiivistyneet Helsingissä. sivu 6 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliittenä 31.10.2006. INPRESS Kuva: Charlotta Boucht Swingiä VIRON MATKAILUSTA JA ELINKEINOELÄMÄSTÄ EI DRAIVIA PUUTU Näyttelijä ja muusikko Marko Matvere näyttelee pääosaa Georg Ots -elokuvassa. Narvan kadut ovat ylväät, jopa juhlalliset. Majesteettinen linna on piste iin päälle. Viroon ja Tallinnaan matkustetaan myös työasioissa. 10 11 9 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 16.5.2007. INPRESS»» Varman ilmoitusliite Vuodenvaihteesta lähtien tilapäistyönantajat voivat Eläkeyhtiön tehokkuus tietää parempaa hoitaa kaikki työeläkevakuutusasiat verkossa palvelua ja kustannustehokkuutta, Varman Pesti-palvelun kautta. sanoo toimitusjohtaja Matti Vuoria. Sivu 6 Sivu 2 Varman ilmoitusliite julkaistaan Kauppalehden välissä 13.12.2006 työelämää Työyhteisössä tulisi olla eri-ikäisiä ihmisiä: alalle juuri valmistuneita, vanhoja osaajia ja kokeneita konkareita. Kaivosalalla ikäjohtaminen on arkipäivää.» Sivut 4 5 Kuva: Charlotta Boucht KUVA: SOILE KALLIO Savonlinnan seudun ilmoitusliite KUITULABORATORIOSSA OSATAAN LINNA AUKI YMPÄRI VUODEN Savonlinnan seudun paperi- ja selluteollisuuteen laitteita valmistavat yritykset ja niiden yli 60 000 henkeä, mutta linna on myös yksi Oopperajuhlien aikaan Olavinlinnassa vierailee alihankintaketju muodostavat merkittävän Savonlinnan seudun suosituimmista kokouspaikoista. Kongressisalissa on tilaa noin 150 metalliklusterin. Teknologiayhteistyö antaa etulyöntiaseman. SIVU 6 hengelle. SIVU 5 Savonlinnan seutu Pohjolan Venetsia kesällä ja talvella. KUVA: HEIKKI MUONA TÄMÄ ON LIITE MODERNISTA, JOUSTAVASTA JA TEHOKKAASTA VUOSAAREN SATAMAKESKUKSESTA. VUOSAAREN SATAMA - KESKUS Helsingin Sataman ilmoitusliite ETU Henki-Sammon liite Kauppalehdessä EI RAHAA VAAN ELÄMÄÄ VARTEN Liite 3 Elintaso uhattuna Eläkesijoitusten turvaaminen on jopa ilmastonmuutosta akuutimpi ongelma, sanoo professori Jeremy Siegel Wharton Business Schoolista. SIVUT 2 3 Henki-Sammon ilmoitusliite KUVA: JUHA RAHKONEN Eläkevakuutusten keskittämisellä saavutetaan säästöjä esimerkiksi hallintokuluissa, sanoo vakuutusjohtaja Eija Kaipainen-Perttula.» Sivu 7 Stefan Lindfors tekee hyvää työtä. Kysymys on kommunikoinnista ulkomaailman kanssa, työni kautta. Se on minulle aivan välttämätöntä.» Sivu 6 Kuva: Tapani Pelttari Kuva: Charlotta Boucht Kuva: Heikki Tuuli 26 miljardin salkku Pyrimme tietoisesti hakemaan kotimaisista sijoituksista tuottoja, kertoo Varman sijoitusjohtaja Risto Murto.» Sivu 3 INPRESS Tulevaisuutta tekemässä Raikiston perhe muutti Savonlinnaan muutama vuosi sitten ja he ovat viihtyneet todella hyvin. Musiikista kiinnostunut perhe LISÄÄ VÄKEÄ JÄÄLLE. Retkiluistelussa on suurta matkailupoten- kiittelee niin seudun upeaa luontoa kuin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. SIVU 4 tiaalia. SIVU 8 Jaetaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 9.2.2007. INPRESS Kuva: Jussi Hakonen Tuunausta vaille valmis Vuosaaren satamakeskus on monella tapaa ainutlaatuinen hanke. Täysin uusia satamia kun ei juurikaan enää rakenneta. Vuosaaressa poiketaan myös perinteisestä satamanpidosta. Helsingin Satama toimii land lordperiaatteella eräänlaisena orkesterinjohtajana. Kari Noroviita johtaa tätä orkesteria... SIVUT 4 5 Liikenneministeri Yksikään ei huku Tunnelijuoksu Anu Vehviläinen kaipaa Vuosaaren satamassa konteista ja on kova laji. Sen voi vahvistaa liikennepoliittisiin ratkaisuihin pitkäjänteisyyttä pidetään hyvää huolta. hikoillut kuntoilija. niitä kuljettavista rekoista jokainen sataman tietunnelissa ja kaukonäköisyyttä. Sivut 12 13 Sivut 14 15 Sivu 2 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 5.10.2007. INPRESS Varhennetun eläkkeen sijasta huomiota pitäisi kiinnittää elinikäiseen eläkkeeseen ja mahdollistaa kertamaksullinen eläkevakuutus, sanoo Henki-Sammon hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh. HAASTATTELU SIVUILLA 8 9 KUN LÖYDÄN HYVÄN TYYPIN, LUE LISÄÄ PERHEYRITTÄJYYDESTÄ...s.14 PIDÄN HÄNESTÄ KIINNI! Vakuutus tuli tarpeeseen, kun autokorjaamoyrittäjä Kari Lipponen Saima Groupin toimitusjohtaja Marjo sairastui vakavasti. Kaipainen ottaa rekrytoinnin tosissaan ja haluaa poimia parhaat päältä. POHDINNAN PAIKKA...s.13 Kun haet uutta työpaikkaa, kysytkö eläkeasioista? Mitkä asiat sitouttavat sinut yritykseen? SIVUT 4 5 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 12.10.2007. INPRESS Sijoitus tulevaisuuteen InPress tuottaa korkealaatuisia ilmoitusliitteitä. Älykästä tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien www.inpress.fi 12 Flow