Nro 168/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/308/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2011

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 168/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/308/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2011 ASIA HAKIJA Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Äänekoski Ääneseudun Energia Oy Kotakennääntie 31 44100 Äänekoski LAITOS JA SEN SIJAINTI Teräväniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Äänekoskella Paadentaipaleen kylässä tilalla Teräväniemen puhdistamo RN:o 25:6 (992-403-25-6). Kompostointikenttä ja kompostoidun lietteen jälkikypsytyskenttä sijaitsevat Paadentaipaleen kylässä tiloilla Mannilanpelto RN:o 25:8 (992-403-25-8) ja Heikkalahti RN:o 11:123 (992-403-11-123). Puhdistamon käyntiosoite on Keskuskatu 34. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 13 a kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 13 a kohta ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 7.5.2010. VALVONTAVIRANOMAINEN Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös 12.10.2007 (nro 113/07/1, dnro ISY-2006-Y-249) ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Ympäristölupa on määräaikainen ja voimassa 31.12.2012 asti. Ympäristöluvassa määrättiin, että mahdollisesti rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon tai puhdistamon saneerausta ja laajennusta koskeva ympäristölupahakemus on pantava vireille riittävän ajoissa niin, että asia ehditään ratkaista ennen luvan määräajan loppumista. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Teräväniemessä Äänekosken keskustaajaman kaakkoispuolella. Lähin asutus sijaitsee noin 750 850 metrin päässä Kuhnamon toisella puolella. Lähikiinteistöillä toimii pääasiassa metsäteollisuutta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Puhdistamo sijaitsee kaupungin omistamalla tilalla ja kompostointikenttä ja jälkikypsytyskenttä M-real Oyj:n omistamilla tiloilla. Jätevedenpuhdistamoalue on maakuntavaltuuston hyväksymässä ja 2.8.1999 vahvistetussa Keski-Suomen seutukaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Puhdistamon lähialueet on seutukaavassa merkitty teollisuustoimintojen alueeksi. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa puhdistamo ja kompostointikentät ovat yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Ympäristön tila ja laatu Purkupaikka Puhdistamo sijaitsee Kuhnamo nimisen järven rannalla. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kuhnamoon M-real Oyj:n omistamalle vesialueelle (kiinteistötunnus 992-403-23-2). Purkujohdon pituus on 40 m ja purkukohta 5 m syvyydellä. Vesistön yleiskuvaus Kuhnamo kuuluu Äänekoski-Vaajakoski vesireittiin, joka on osa Leppäveden-Kynsiveden aluetta ja kuuluu Kymijoen päävesistöalueeseen. Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Se saa vetensä pääasiassa Aittokosken kautta Saarijärven reitiltä sekä Keiteleestä. Kuhnamo laskee Luijankosken ja Kapeenkosken kautta Vatianjärveen. Vesistön kuormitus Kuhnamoa ja Vatianjärveä kuormittavat Äänekosken kaupungin käsitellyt jätevedet, puunjalostusteollisuuden jätevedet sekä yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus. Lisäksi Kuhnamon ja Vatianjärven pohjasedimentistä irtoaa suuren virtaaman aikana fosforia ja kiintoainetta.

3 Keiteleestä tuleva vesi on kirkasta ja niukkaravinteista. Saarijärven reitiltä virtaava vesi on ruskeaa ja runsasravinteista. Vesistön tila ja käyttö Kuhnamo ja Vatianjärvi ovat veden fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen reheviä. Vatianjärvi on rehevä myös syvänteiden biologisen kunnon perusteella, jota on tutkittu pohjaeläimistön avulla. Valtakunnallisessa vesistön käyttökelpoisuusluokituksessa Kuhnamo ja Vatianjärvi on luokiteltu tyydyttäviksi. Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Jätevesien vaikutusalueella ei ole talousvedenottamoita. Kuhnamossa on yleisiä uimarantoja, mutta ne sijaitsevat jätevesien purkupaikan yläpuolella. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Teräväniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö kuuluu Leppäveden- Kynsiveden alueeseen, joka sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Leppäveden-Kynsiveden alueen fosfori- ja typpikuormituksesta 55 % tulee hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on noin 20 % ja typpikuormituksesta noin 17 %. Vesienhoidon tavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Yhdyskuntien osalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää fosforikuormituksen vähentämistä 10-20 %:lla ja typpikuormituksen vähentämistä 20-30 %:lla. Toimenpiteitä ovat uusien siirtoviemärien rakentaminen sekä uusien jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen tai vanhojen jätevedenpuhdistamoiden laajentaminen ja saneeraaminen. Toimenpiteinä esitetään lisäksi mm. riskienhallinnan tehostamista ja häiriötilanteisiin varautumisen tehostamista. Puhdistamolietteen esikäsittelyn tehostaminen ja käsitellyn lietteen asianmukainen hyödyntäminen ovat myös tärkeitä toimenpiteitä vesiensuojelun kannalta. PUHDISTAMON TOIMINTA Käsiteltävät jätevedet ja viemäröinti Teräväniemen puhdistamolle tuli vuonna 2008 noin 1 400 000 m 3 jätevettä ja vuorokaudessa keskimäärin 3700 m 3. Vuosina 2009 ja 2010 puhdistamolle tuli keskimäärin 2800 m 3 jätevettä. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään seuraavia jätevesiä: Äänekosken kaupungin keskustaajaman jätevedet Rotkolan ja Honkolan alueen jätevedet Valio Oy:n Äänekosken meijerin ja Meconet Oy:n jätevedet. Hirvaskylän, Mämmenkylän ja Ranta-Hoskolan vesiosuuskuntien sekä Koiviston vesihuolto-osuuskunnan jätevedet Uuraisten kunnan Puntavuoren alueen jätevedet

4 Lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä sekä Suolahden ja Tihusuon jätevedenpuhdistamoiden tiivistämölietettä. Valio Oy:n meijerijätevedet johdetaan puhdistamolle tasausaltaan kautta. Meijerin jätevesien aiheuttama maksimikuormitus puhdistamolle tulevasta kuormasta on viime vuosina ollut 25 % virtaamasta, 79 % BOD 7 (ATU) :sta, 59 % kiintoaineesta ja 58 % fosforista. Metallituotteita valmistavan Meconet Oy:n jätevedet esikäsitellään ennen niiden johtamista puhdistamolle. Teollisuusjätevesien johtamissopimuksessa on asetettu raja-arvot yleiseen viemäriin johdettaville jätevesille. Äänekosken taajaman viemäriverkoston koko pituus on Ääneseudun Energia Oy:n hallinnoimine siirtoviemäreineen noin 101,1 km. Viemäriverkostosta betoniviemäriä on noin 15,7 km ja muoviputkea 85,4 km. Osuuskunnilla on omat siirtoviemärit. Viemäriverkon piirissä on noin 11 360 asukasta. Viemäröintialueen verkostossa on yhteensä 27 pumppaamoa, jotka kaikki ovat kaukovalvonnan piirissä. Viemäriverkostoa on saneerattu vuosina 1995 2009 hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi yhteensä noin 17,2 km. Ohituksia ei ole jouduttu viime vuosina tekemään, eivätkä vuotovedet ole aiheuttaneet ongelmia puhdistamolla. Puhdistamon asukasvastineluku on noin 20 000 AVL. Puhdistamon tulokuormitus Jätevedenpuhdistamolle johdettavan jätevesimäärän ja tulokuormituksen vuosikeskiarvot 2006-2009 ja ennuste 2015 sekä puhdistamon mitoitus ovat seuraavat: Vuosi Virtaama BOD 7ATU 0 2 Fosfori Typpi Kiintoaine m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d 2005 3153 1045 32,8 181 2006 3233 1524 45,2 218 850 2007 3131 996 33,8 191 2008 3734 999 34,1 174 2009 2788 979 32,8 169 2010 2820 1004 31,1 165 2015 3500 1100 38 200 1100 Mitoitus 5700 1800 50 170

5 Puhdistamolle vastaanotetut sako- ja umpikaivolietteet sekä Suolahden ja Tihusuon tiivistämölietteet sekä kompostoidun kuivatun lietteen määrät vuosina 2006-2008 ja 2010: 2006 2007 2008 2010 m 3 m 3 m 3 m 3 Umpikaivoliete 4433 3508 2740 1705 Sakokaivoliete 3401 3041 3018 2308 Suolahden tiivistämöliete 3725 3814 3556 3882 Tihusuon tiivistämöliete 719 698 754 836 Kuivattu liete kompostointiin 4825 4160 4400 4660 Sako- ja umpikaivolietteet välpätään erillisellä porrasvälpällä, jonka jälkeen ne johdetaan varastoaltaaseen. Samaan altaaseen johdetaan myös muilta puhdistamoilta tulleet tiivistetyt ylijäämälietteet. Varastoaltaalta lietteet pumpataan yöaikaan tiivistämöön sitä kautta suotonauhapuristimella kuivattaviksi. Kuivattava liete saadaan näin tasalaatuiseksi, kiintoainepitoisuus korkeaksi ja kuormitus mahdollisimman tasaiseksi. Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 rakennettu biologis-kemiallinen puhdistamo, jossa jätevedet käsitellään kahdessa rinnakkaisessa ilmastusaltaassa. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 24 000. Korkea asukasvastineluku johtuu teollisuuden lähinnä Äänekosken meijerin suuresta BHK-kuormituksesta. Puhdistamon yksikköprosessit ovat: tulopumppaamot (2 kpl) porrasvälpät (2 kpl) ja hydraulitoiminen välppeen siirtopuristin ilmastettu hiekan- ja rasvanerotusallas ja kuivaava hiekan siirtoruuvi ilmastusaltaat (kaksi allasta a' 800 m 3 ) o kumikalvoilmastus (uusittu vuonna 2000) o kompressorit (3 kpl) jälkiselkeytysaltaat 2x 180,5 m 2 yhteensä 361 m 2 o palautuslietteen pumppaus mammutpumpuilla 2 x3 kpl o ylijäämälietteen poisto mammutpumpulla kloorausallas 168 m 3 (ei käytetty) lähtevän veden mittaus Lisäksi ovat mm. seuraavat erilliset toiminnot ja tilat: sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoyksikkö o porrasvälppä o lietevarasto 100 m 3 ferrosulfaatin liuotus- ja varastoallas kalkkisiilo (ei käytetty)

6 Ravinteiden poiston tehostamiseksi ilmastusaltaaseen syötetään virtaamaohjatusti ferrosulfaattia (FeSO 4 ). Vuonna 2008 kemikaalin annostusmäärä oli keskimäärin 208 g/m 3. Flokkauskemikaalia, polymeeriä, lisättiin lietteen kuivausominaisuuksien parantamiseksi vuonna 2008 jäteveteen 700 kg ja lietteeseen 2465 kg. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat jäteveteen 480 kg ja lietteeseen 2665 kg. Puhdistamolla on valmiudet desinfioida jätevesiä (natriumhypokloriittiallas). Desinfioinnille ei toistaiseksi ole ollut tarvetta. Puhdistamon mitoituskuormitus on seuraava: Keskivirtaama, Q kesk 5700 m 3 /d Mitoitusvirtaama, q mit 360 m 3 /h Maksimimitoitusvirtaama, q max 720 m 3 /h BOD 7 1800 kg/d Fosforikuorma 50 kg/d Typpikuorma 170 kg/d Kiintoaine 620 kg/d Lietteen kompostointi ja jälkikypsytys Kompostointikentällä käsitellään jätevedenpuhdistamolta tulevaa kuivattua lietettä. Lietteenkäsittelyyn kuuluvat: lietteen tiivistämö, A = 79 m 2 V = 292 m 3 lietteen kuivaus suotonauhapuristimella polymeerilaitteistot 2 kpl Liete kompostoidaan aumoissa. Seosaineena käytetään puun kuoriketta suhteessa 1:2. Aktiivinen kompostoituminen kestää noin neljä viikkoa, jolloin aumat käännetään kaksi kertaa viikossa. Jälkikypsyminen kestää kuusi kuukautta. Silloin aumoja ei käännetä. Kompostointikentän pinta-ala on 9 000 m 2 ja siinä voidaan kompostoida kerrallaan enintään 6 000 m 3 lietettä. Kompostointikentälle mahtuu kerallaan noin 10 000 m 3 kompostoitavaa ja kompostoitunutta lietettä tukiaineineen. Jälkikypsytetty liete toimitetaan hyötykäyttöön esimerkiksi viherrakentamiseen tai kaatopaikan maisemointiin. Hakijan mielestä suotonauhapuristimella kuivatun lietteen kompostointi käytössä olevilla menetelmillä (tukiaine, käännöt ja viipymä) on käyttötarkkailun perusteella tehokasta. Kompostoitua lietettä on hyödynnetty Suolahden suljettavan kaatopaikan pintarakenteissa. Kompostoidun lietteen hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään samoin kuin mahdollisuutta toimittaa liete jatkokäsittelyyyn. Kompostointikenttä on asfaltoitu. Kentällä muodostuvat pinta- ja suotovedet ohjataan puhdistettaviksi jätevedenpuhdistamolle. Hakemuksen mukaan kentän reunat on korotettu, joten kentältä ei pääse suotovesiä tai muita vesiä ympäristöön.

7 Kemikaalien ja energian käyttö Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Selkeytyksen tehostukseen ja lietteen kunnostukseen käytetään polymeeriä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemikaalien keskimääräinen kulutus ja varastomäärä: Kemikaali Käyttö Varastomäärä Varastointitapa (t/a) (t) Ferrosulfaatti, C 220 50 liuoksena varastosäiliössä Polymeeri 3 1,0 säkeissä käyttöpaikalla Puhdistamon keskimääräinen sähkönkulutus käsiteltyä jätevesikuutiota on ollut 0,6 kwh (vuonna 2007), 0,55 kwh (vuonna 2008) ja 0,72 (vuonna 2010). Liikenne Liikennöintiä on pääasiassa arkisin klo 7-16. Saostus- ja umpikaivolietteitä ja ylijäämälietteitä kuljetetaan säiliöautoilla noin 100 kertaa kuukaudessa. Kemikaalikuljetuksia on vain muutamia vuodessa. Välpeastiat tyhjennetään kerran viikossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Teräväniemen puhdistamolla on käytössä Suomessa yleisesti käytetty jätevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen puhdistusprosessi, joka on varmatoiminen, tehokas sekä teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen. Puhdistusprosessi täyttää nykyaikaiset käsittelyvaatimukset ja sillä voidaan tehokkaasti vähentää jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kaikki puhdistamolla käytössä olevat koneet, laitteet ja mittarit ovat puhdistamokäyttöön suunniteltuja, kestäviä, hyväkuntoisia ja varmatoimisia. Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaali- ja energiamäärät ovat kohtuullisia saavutettuun korkeaan puhdistustulokseen nähden. Puhdistamo on toiminut hyvin, eikä mainittavia ongelmia ole ollut. Tehtäviinsä koulutettu henkilökunta suorittaa säännöllistä käyttötarkkailua ja tekee tarpeelliset laitoksen huoltotoimenpiteet ennalta laaditun huolto-ohjelman mukaisesti. Jätevesiviemäriverkostoa saneerataan taloudelliset resurssit huomioiden poikkeustilanteiden ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Hakijan arvion mukaan, kun otetaan huomioon edellä kerrotut seikat, puhdistamo edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin 8 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on määrännyt ympäristöluvassa vesistöön johdettaville jätevesille seuraavat puhdistusvaatimukset: 2 'Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset: Parametri pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään BHK 7ATU 15 mg/l 95 % fosfori 0,6 mg/l 95 % COD Cr 125 mg/l 70 % Kiintoainepitoisuus 35 mg/l 90 %. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistamon puhdistustehon on täytettävä myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhdistamoa on, jos se on mahdollista edellä mainittua puhdistustulosta vaarantamatta, ajettava niin, että se nitrifioi. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Lietteen käsittelyä on tehostettava jatkamalla nykyistä tehokkaampien kuivatusmenetelmien käyttömahdollisuuksien selvittämistä ja käyttöönottoa.' Teräväniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden virtaamapainotteiset kiintoaineen, kokonaisfosforin, orgaanisen aineen (BHK 7ATU ja COD Cr ) ja kokonaistypen pitoisuudet, päästöt ja poistumaprosentit neljännesvuosijaksoittain vuosina 2008, 2009 ja 2010: 2008 2009 2010 1/4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 BHK 7ATU mg/l 9,4 11,5 10,7 7,0 11,2 10,0 11,4 12,9 16,7 9,6 13,3 7,2 kg/d 29,6 46,5 39,3 28,5 32,1 32,6 28,0 33,1 37,6 36,7 33,2 19,3 % 96,8 96,0 95,9 97,0 97,0 96,3 96,8 97,0 96,1 96,5 97,0 97,9 COD Cr mg/l 79,9 32,2 35,6 75,3 67,5 53,9 90,5 50,0 81,2 50,8 74,8 51,3 kg/d 250,5 130,1 131,3 306,5 193,1 176,2 222,1 128,6 183,2 194,9 186,6 138,0 % 86,4 93,9 93,0 86,4 89,4 90,0 87,4 92,9 90,7 85,5 91,8 90,5 Fosfori mg/l 0,41 0,54 0,24 0,23 0,54 0,60 0,53 0,52 0,46 0,20 0,77 0,41 kg/d 1,27 2,17 0,87 0,93 1,55 1,95 1,30 1,33 1,04 0,77 1,91 1,11 % 95,9 94,0 97,4 97,3 95,6 94,0 96,2 95,4 96,7 97,3 94,7 96,1 Kiintoaine mg/l 13,0 10,7 9,3 5,7 7,4 7,9 10,0 13,2 12,5 7,6 17,1 6,5 kg/d 40,9 43,2 34,4 23,2 21,3 26,9 24,5 34,0 28,3 29,0 42,8 17,5 % 94,5 96,4 96,5 97,9 97,7 96,7 97,1 95,8 97,1 95,8 96,8 97,5 Typpi mg/l 32,4 25,8 15,5 23,6 42,5 40,1 37,7 29,8 48,4 27,0 36,2 29,5 kg/d 101,6 104,2 57,1 96,1 121,7 131,2 92,4 76,6 109,1 103,6 90,3 79,5 % 36,2 47,3 68,8 37,8 30,5 16,0 49,2 53,3 32,3 34,7 50,0 50,6

9 Orgaanisen aineen osalta pitoisuusraja ylittyi vuonna 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Fosforin osalta pitoisuusraja ylittyi vuonna 2010 kolmannella vuosineljänneksellä. Fosforin puhdistustehovaatimusta ei saavutettu vuonna 2008 toisella vuosineljänneksellä, vuonna 2009 toisella vuosineljänneksellä eikä vuonna 2010 kolmannella vuosineljänneksellä. Muilla vuosineljänneksillä luvassa määrätyt puhdistusvaatimukset saavutettiin. Teräväniemen jätevedenpuhdistamon vesistöön johdettujen jätevesien orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuuksien ja päästöjen vuosikeskiarvot 2006-2010: BHK 7ATU 2006 2007 2008 2009 2010 mg/l 13,6 9,3 9,6 11,3 11,3 kg/d 44,2 29,1 35,9 31,5 31,9 % 97 97,1 96,4 96,8 96,8 Fosfori mg/l 0,64 0,40 0,34 0,55 0,44 kg/d 2,08 1,26 1,29 1,53 1,23 % 95 96,3 96,2 95,3 96,0 Typpi mg/l 32,2 32,3 23,7 37,9 33,8 kg/d 104,6 101,3 88,6 105,6 95,4 % 52 47 49 37,6 42,3 Päästöt ilmaan Puhdistamon merkittävimmät hajut syntyvät lietteiden käsittelystä ja varastoinnista sekä jälkikypsytysaumojen tyhjennyksestä. Hajuhaittojen syntymistä on ehkäisty siten, että esikäsittelytilat sekä ylijäämälietteen varastointi- ja käsittelytilat on katettu ja lämpöeristetty. Laitoksen sisätilat on varustettu koneellisella ilmanvaihtojärjestelmällä. Toiminnan hajuhaitoista ei ole lupakaudella valitettu. Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamon ja kompostointikentän toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Melu Puhdistamon toiminnasta ja kompostoinnista ei aiheudu meluhaittaa tai tärinää ympäristöön. Puhdistamon merkittävimmät melulähteet (kompressorit, puhaltimet) sijaitsevat sisätiloissa eristetyissä tiloissa. Hakemuksen mukaan melutaso alittaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melun yöajan ohjearvon 45 db(a) lähimmässä melulle altistuvassa kohteessa, joka on 750 m etäisyydellä puhdistamosta sijaitseva asuinrakennus. Toiminnan meluhaitoista ei ole lupakaudella valitettu.

10 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyvät jätteet ja niiden käsittely: Jäte EWCkoodi Määrä Käsittely Varastointi t/a Lietteet 19 08 05 4500 Kompostointi lavoilla (a' 10 3 ) Välpejäte 19 08 01 12 jätteen käsittelyyn Muovipusseissa 600 l astioissa Hiekkajäte 19 08 01 12 Sekoitetaan kompostiin Lavalla Puhdistamolla on käytössä välpepuristin, joka vähentää tehokkaasti jätteen määrää. Puristettu välpejäte pakataan muovipusseihin ja varastoidaan jätelavalla. Välpejäte toimitetaan kerran viikossa käsiteltäväksi Sammakkokankaan jätekeskukseen Saarijärvelle. Hiekkajäte sekoitetaan kompostin joukkoon. Puhdistamolle muualta tuleva liete varastoidaan 100 m 3 :n säiliössä. Päästöt maaperään Puhdistamon toiminnasta tai lietteenkäsittelystä ei synny hakemuksen mukaan päästöjä maaperään. Kaikki jäteveden kanssa kosketuksissa olevat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Kompostointikenttä on asfaltoitu ja suotovedet johdetaan käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa on tarkasteltu purkuvesistön kokonaisravinnesuhteita vuonna 2008. Tämän perusteella purkuvesistön on todettu olevan selvästi fosforirajoitteinen. Fosforirajoitteisuudesta johtuen nykyistä tehokkaammalla typenpoistolla ei saavuteta merkittävää veden laadun paranemista alapuolisessa vesistössä. Hakija katsoo, että tehostettu typenpoisto ei ole puhdistamolla tarpeellinen. Vuosien 2009 ja 2010 tarkkailujen perusteella purkuvesistö ei ole selvästi fosforirajoitteinen, vaan esimerkiksi vuonna 2010 kokonaisravinnesuhteiden perusteella sekä typpi että fosforirajoitteinen kahden eri näytteen perusteella (Vatianjärvi ja Saravesi 5). Mineraaliravinnesuhteiden perusteella etenkin vuonna 2010 purkuvesistö oli useasti (lähes puolet näytteistä) joko typpirajoitteinen tai sekä typpi että fosforirajoitteinen. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on kerrostuneisuuskausina ollut säännöllisesti hapen vajausta. Pohjaeläintutkimuksen perusteella Kuhnamon syvänne on kuormittunut. Sen happiolot ja biologinen kunto ovat huonot. Vatian syvänteen biologinen kunto on viime aikoina kohentunut huonosta välttäväksi. Pistekuormituksen osuus Kapeenkoskessa oli vuonna 2008 fosforin ainevirtaamasta noin 11 % ja typen osalta keskimäärin 7 %. Tästä Äänekosken asumajätevesien osuus oli noin 0,7 % fosforista ja 3,4 % typestä.

11 Teräväniemen jätevedenpuhdistamolta johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ei hakijan mukaan pystytä erottamaan kokonaiskuormituksesta. Teräväniemen jätevesillä ei ole vaikutuksia uimarantojen veden laatuun. Jätevesien ei arvioida merkittävästi heikentävän vesialueiden virkistyskäyttöarvoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu Puhdistamolaitteiden ja prosessin toimivuutta tarkkaillaan päivittäin. Puhdistamonhoitaja kirjaa käyttöpäiväkirjaan mitatut ja tehdyt prosessinseurantamääritykset seuraavasti: Laskeumamääritykset lietteistä Näkösyvyysmittaukset selkeyttämöistä Fosfaattimääritykset lähtevästä vedestä Virtaamamittaukset Happimittaukset Lämpötilamittaukset Ferrosulfaatin annostusmäärä Polymeerin käyttömäärä Sähkön kulutus Käyttöpäiväkirjaan merkitään lisäksi tehdyt saneeraus- ja huoltotoimenpiteet sekä laitoksen mahdolliset toimintahäiriöt ja niiden syyt. Kuormitus- ja päästötarkkailu Tulevasta ja lähtevästä vedestä otetaan automaattisella näytteenottimella virtaamapainotteiset kokoomanäytteet 12 kertaa vuodessa. Kaupungin ja Valion meijerin tulokanavista kootaan erikseen näytteet ja ne sekoitetaan kanavien vuorokausivirtaamien suhteessa. Tulevan ja lähtevän veden näytteistä määritetään: Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph COD Cr BOD 7ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine

12 Lähtevän veden näytteistä analysoidaan lisäksi: Liukoinen fosfori Rauta Liukoinen rauta Ilmastusaltaista otetaan jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kertanäyte, josta määritetään kiintoaine ja hehkutushäviö. Lisäksi aktiivi- ja palautuslietteestä määritetään kiintoaine ja laskeutuvat aineet. Sakokaivolietteitä ei ole analysoitu erikseen. Kompostiaumojen lämpötilaa seurataan vähintään kerran viikossa. Vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu Purkuvesistön tilaa seurataan Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuun osallistuu Äänekosken Energia Oy:n lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab/Metsä-Serla Oyj Äänekosken tehtaat. Syvännehavaintopaikoilta otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa. Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet vuonna 2013 12 kertaa vuodessa ja muina vuosina kahdeksan kertaa. Syvännehavaintopaikat ja niiden koordinaatit: Havaintopiste Koordinaatit Syvyys, m P I Kuhnamo 6940740 3437180 20 Vatianjärvi 6930100 3443360 27 Saravesi 5 6925750 3447000 29 Leppävesi 68 6907600 3444690 41 Virtahavaintopaikat ja niiden koordinaatit: Havaintopiste Koordinaatit Syvyys, m P I Aittokoski 3300 6945120 3426580 1 Häränvirta 3400 6945750 3435030 1 Kapeenkoski 3500 6936640 3440700 1 Kuusaankoski 6928560 3445390 1 Saravesi 24 6920900 3449450 1 Haapakoski 4100 6904860 3442370 1 Vesinäytteistä analysoidaan: Happi, mg/l Happi, kyllästys % Sameus, FTU Kiintoaine, mg/l (vain virtahavaintopaikoilta) Sähkönjohtavuus, ms/m

13 ph Väriluku, Pt mg/l COD Mn, mgo 2 /l Kokonaistyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Natrium, mg/l NH 4 -N ja NO 2 +NO 3 -N (vain Kuhnamo, Vatianjärvi ja Saravesi 5) a-klorofylli (vain Kuhnamosta, elokuun näytteestä) Lisäksi näytteitä otetaan vesistön tuottavuuden, päällyskasvuston piilevien, pohjaeläimistön ja syvänteiden kunnon arvioimiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu Kalastuskirjanpitotiedot kerätään joka vuosi seuraavilta alueilta: Vatia, Saraavesi ja Pohjois-Leppävesi. Tietojen avulla lasketaan eri kalalajeille yksikkösaaliit. Kalastustiedustelu tehdään vuoden 2015 alussa. Verkkokoekalastukset tehdään NORDIC-yleiskalastusverkoilla kolmen vuoden välein Kuhnamolla, Vatianjärvellä, Saraavedellä ja Pohjois-Leppävedellä. Verkkokokalastusten avulla selvitetään alueen kalakannan tila, tiheys ja eri kalalajien osuus kalastossa. Sähkökoekalastukset tehdään koskialueilla (Luijankoski, Kapeenkoski ja Kuusaankoski) kolmen vuoden välein. Kalojen jäämäainetutkimuksilla selvitetään kalojen PCB-pitoisuudet ja hartsihappojen pitoisuudet Kuhnamon eteläosasta, Vatiasta, Saraavedestä ja Pohjois-Leppävedestä pyydetyistä hauista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeustilanteita voivat jätevedenpuhdistamolla aiheuttaa: sähkökatko ferrosulfaatin syöttöhäiriö ilmastuskompressorin toimintahäiriö palautus- ja/tai ylijäämälietepumpun toimintahäiriö myrkyllinen tulokuormitus runsaat vuotovedet Puhdistamolla ei ole varauduttu yleisiin sähkökatkoihin, koska katkojen aikana puhdistamolle ei tule jätevettä verkosto- ja tulopumppaamojen ollessa pysähdyksissä. Aktiiviliete kestää hyvin muutaman tunnin sähkökatkon ja prosessin tehokkuus palautuu nopeasti, kun ilmastus ja palautus saadaan taas toimimaan. Ferrosulfaatin syöttöhäiriö voi johtua lähinnä kalvopumppujen rikkoutumisesta. Puhdistamolla käytössä olevat kalvopumput ovat yleisesti käytettyjä ja

14 varmatoimisia. Niiden vikatiheys on hyvin alhainen. Rinnakkaissaostusprosessi kestää hyvin lyhytaikaisen ferrosulfaatin syöttökatkon puhdistustehon merkittävästi heikkenemättä, koska lietteeseen on sitoutunut huomattava määrä rautaa, joka sitoo tulevan jäteveden fosforia. Ilmastuskompressorin mahdollinen rikkoutuminen ei vaaranna puhdistustehokkuutta, sillä puhdistamolla on kahden käytössä olevan kompressorin lisäksi varakompressori ja jo yhden kompressorin teho on normaalitilanteessa riittävä. Palautus- ja ylijäämälietemammutpumppujen toimintahäiriöt ovat harvinaisia ja johtuvat lähinnä ilmakompressorin rikkoutumisesta. Palautuslietepumppuja käytetään molemmilla selkeytysaltailla kolmea rinnakkain, joista kahdenkin kapasiteetti on riittävä käytännössä kaikissa virtaamatilanteissa. Biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön vuoksi saattaa alentaa biologisen osan käsittelytehokkuutta väliaikaisesti. Tällaisessa tilanteessa puhdistamo toimii edelleen kemiallisena saostuslaitoksena vähintäänkin tyydyttävästi ja vesistökuormituksen lisäys jää yleensä suhteellisen vähäiseksi. Aktiivilieteprosessi toipuu hyvin nopeasti tulokuormituksen normalisoituessa. Puhdistamolla on virtaaman suhteen riittävästi kapasiteettia, eivätkä suuretkaan vuotovesimäärät ole edellyttäneet puhdistamon ohittamista. Prosessin ohjauksella on runsaimpien sulamisvesien ja sateiden aikana pystytty välttämään lietteen karkaaminen vesistöön. Vuotovesisaneerausten jatkuessa vuotovesien ajoittain aiheuttamat korkeat virtaamat eivät ole merkittävä riski puhdistamon toiminnan kannalta. Puhdistamolla on henkilökuntaa jokaisena arkipäivänä. Puhdistamolla tapahtuvasta paikallisesta sähkökatkosta ja tärkeimpien toimilaitteiden kuten kompressorien virhetilanteista saadaan hälytys puhdistamon hälytysjärjestelmän kautta puhdistamonhoitajalle tai päivystäjälle ympäri vuorokauden. Hakijan mukaan puhdistusprosessi ja laitteet ovat varmatoimisia ja mahdollisten laitteistohäiriöiden aiheuttamat tilanteet on huomioitu mitoituksessa (mm. rinnakkaiset laitteet) ja korjausten osalta siten, ettei toimintaan liity merkittävää käyttöriskiä. Puhdistamo on kaksilinjainen, jolloin tarvittaessa esim. huoltojen yhteydessä toinen selkeytys- ja/tai ilmastusallas voidaan ottaa väliaikaisesti pois käytöstä. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta, jonka osaamista myös ylläpidetään koulutuksen avulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset 18.2.2011, 19.9.2011 ja 27.10.2011

Lupahakemuksesta tiedottaminen 15 Hakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 21.3. 19.4.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Sisä-Suomen Lehdessä 22.3.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Äänekosken kaupungintalon hallintoosastolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastus Lausunnot 27.10.2011 Äänekosken kaupunginhallitus: Alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja suurin kuormitus vesistöön tuleekin teollisuuden jätevesien ja hajakuormituksen muodossa. Kaupunginhallituksen mielestä myönnettävässä luvassa päästörajat pidettäisiin samalla tasolla, kuin aikaisemmassa luvassa, koska kyseessä on määräaikainen lupa ja uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015-2016. Kehittämistoimet olisi syytä keskittää poikkeustilanteiden hallintaan ja niihin varautumiseen. Kompostoitavan lietteen käsittelyyn esitettyjen parannustoimenpiteiden lisäksi laitoksen tulee etsiä valmiille kompostimullalle sopiva käyttötarkoitus (nykyisellä pääsijoituspaikalla on lupa ottaa vastaan kompostimultaa vuoden 2011 loppuun saakka). Laitoksen tulee myös miettiä muita lietteen käytön kehittämishankkeita ja pyrkiä aktiivisesti soveltamaan niitä käytäntöön. Äänekosken ympäristölautakunta: Alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja suurin kuormitus vesistöön tuleekin teollisuuden jätevesien ja hajakuormituksen muodossa. Ympäristölautakunnan mielestä myönnettävässä luvassa päästörajat pidettäisiin samalla tasolla, kuin aikaisemmassa luvassa, koska kyseessä on määräaikainen lupa ja uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015-2016. On tärkeää, että toiminnassa keskitetään tehostamistoimet poikkeustilanteiden hallintaan ja niiden varautumiseen niin puhdistamolla kuin viemäriverkostoissa mukaan lukien niihin liittyvät pumppaamot. Pumppaamoille on luotava varajärjestelmä mahdollisten ylipumppausten varalle. Erityisesti Piilolanniemessä olevan siirtopumppaamon toimintavarmuutta tulee parantaa ylipumppausten varalta. Äänekosken alueella on osuuskuntien toimesta rakennettu tai tullaan rakentamaan viemäriverkostoja haja-asutusalueelle. Myös kaupungin jätevesien

16 viemäriverkostoa tullaan laajentamaan uusille asuntoalueille. Nämä viemäriverkoston laajennukset ja toteutettu lietteiden johtaminen varastosäiliöistä tiivistämöön tasaavat kuormitusta puhdistamolla ja parantavat laitoksen toimivuutta lietteen kuivatuksen osalta, mutta aiheuttavat suuremman uhkan pumppaamoissa tapahtuvaan ylipumppaukseen käyttöhäiriön esimerkiksi sähkökatkon vuoksi. Mahdollisuuksia umpi- ja sakokaivolietteiden vastaanottoasemien rakentamiseen viemäriverkostoon tulisi selvittää. Näihin vastaanottoasemiin tuodut lietteet voitaisiin johtaa hallitusti ja virtaamia tasaavasti puhdistamolle. Myös tämä toiminta edellyttää siirtopumppaamojen varajärjestelmän kehittämistä. Hakemuksen kuulutuksessa kerrotaan puhdistamon käsittelevän Äänekosken kaupungin keskustaajaman ja Valio Oy:n Äänekosken meijerin jätevedet sekä puhdistamolietettä Suolahden ja Konginkankaan jätevedenpuhdistamoilta. Lisäksi puhdistamolle tuodaan sako- ja umpikaivolietettä. Puhdistamolle johdetaan myös useiden vesiosuuskuntien verkostoista jätevesiä puhdistettavaksi. Nämä verkostot pumppaamoineen tulee huomioida lupaehtoja määrättäessä. Kuivatun lietteen laatumääritys ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksineen tulisi suorittaa uuden keskusjätevedenpuhdistamon suunnittelun aikana. Suolahden jätevedenpuhdistamo käsittelee myös teollisuuslaitosten jätevesiä ja liete toimitetaan kuivattavaksi Teräväniemen puhdistamolle. Myöhemmin myös nämä jätevedet tulevat käsiteltäväksi uudelle keskuspuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin. Lupahakemuksessa kompostoitavan lietteen käsittelyyn esitettyjen parannustoimenpiteiden lisäksi laitoksen tulee etsiä valmiille kompostimullalle pysyvä käyttötarkoitus ja käsiteltävä liete siihen sopivaksi. Myös muita lietteen käsittelytapoja ja käytön kehittämishankkeita tulee laitoksella aktiivisesti soveltaa käyttöön. Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue: Keski-Suomen ELY-keskuksen mielestä Ääneseudun Energia Oy:n omistaman Teräväniemen jätevedenpuhdistamon tilanne on edellisen ympäristölupakierroksen kaltainen. Tällä hetkellä voimassa olevan ympäristöluvan määräaikaisuuden perustelut ovat puhdistamon osalta edelleen paikkansapitäviä ja näin ollen myös vastaavat kohtuullisen hyvin tämänhetkistä tilannetta. Vireillä olevaan hakemukseen ei sisälly uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemusta eikä myöskään suunnitelmia nykyisen puhdistamon saneeraamiseksi ja laajentamiseksi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tähän vireillä olevaan hakemukseen olisi pitänyt liittää mahdollisesti rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus tai vaihtoehtoinen ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Uuden puhdistamon ympäristölupakäsittelyn yhteydessä olisi näin voitu antaa käytöstä poistettavalle Teräväniemen jätevedenpuhdistamolle tarvittava toiminta-ajan pidennys siihen saakka, kunnes rakennettava puhdistamo on käyttöönotettavissa tai toinen ratkaisu on toteutettu.

17 Keski-Suomen ELY-keskus esittää, että hakemuksesta annettavassa päätöksessä ei myönnetä hakijan esittämää määräajan pidennystä 31.12.2015 asti. Luvan saaja tulee määrätä laittamaan vireille uusi jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus viimeistään 31.3.2012 mennessä. Määräaika ei ole ELY-keskuksen mielestä kohtuuton. Edellä esitetyllä tavalla toimittaessa päästään eteenpäin pitkään jatkuneessa epäselvässä Äänekosken kaupungin jätevesien käsittelyyn liittyvässä asiassa. Ääneseudun Energia Oy:n on täytynyt ELY-keskuksen mielestä olla selvillä Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan voimassa olon määräaikaisuudesta ja sen perusteluista. Hakemuksessa ei ole perusteltu riittävästi jatkoaikaesitystä. Päästöraja-arvot Keski-Suomen ELY-keskuksen mielestä Teräväniemen jätevedenpuhdistamon päästömääräyksiä ei ole mahdollista kiristää. Teräväniemen puhdistamo on vanha ja osittain sen laitteet ovat alkuperäisiä. Lisäksi puhdistamolle tulevan jäteveden määrä ja laatu vaihtelee huomattavasti. Jätevesi sisältää huomattavan määrän teollisesta toiminnasta tulevia jätevesiä. Päästötarkkailu Päästötarkkailua on toteutettu Keski-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan melko laajasti tämän kokoluokan laitokselle. ELY-keskus esittää tarkennuksia päästötarkkailuun. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tulisi ottaa näytteet vähintään 16 kertaa tarkkailtavan kalenterivuoden aikana. Nykyisin 24 tunnin kokoomanäytteitä otetaan 12 kertaa. Jätevedestä otettava kokoomanäytteet tulee ottaa virtaamapainotteisesti. Lisäksi jätevesinäytteiden laadun varmistamiseksi puhdistamolle tulee hankkia jääkaapit ja niihin riittävän kokoiset näytteiden keräysastiat, joihin johdetaan yksittäisen osanäytteet kokoomanäytteenottimista. Kokoomanäytteistä analysoidaan seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine sähkönjohtavuus alkaliteetti ph COD Cr Kokonaistyppi NH 4 -N NO 2+3 -N (puuttuu hakemuksessa olevasta taulukosta) Kokonaisfosfori BOD 7ATU Lisäksi lähtevästä vedestä analysoidaan seuraavat aineet: Liukoinen fosfori Rauta Liukoinen rauta

18 Ilmastusaltaiden aktiivilietteestä tulee ottaa jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kertanäyte, mistä analysoidaan kiintoaine ja hehkutushäviö. Vaikutusten tarkkailu Ääneseudun Energia Oy:n Teräväniemen ja Suolahden puhdistamot kuuluvat Äänekoski-Vaajakoski reitin yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun osallistuu lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab / M-real Oyj Äänekosken Tehtaat. Äänekoski-Vaajakoksi reitin yhteistarkkailuun liittyvä uusi tarkkailusuunntilme vuosille 2010-2016 on hyväksytty Keski-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä (dnro KESELY/220/07.00/2010 ja KESELY/392/5723/2010). Hyväksytty tarkkailuohjelma sisältää sekä vesistötarkkailuohjelman että kalataloudellisen tarkkailuohjelman. Keski-Suomen ELY-keskus, kalatalousryhmä Kalatalousviranomainen katsoo, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: 1. Hakijan tulee tarkkailla toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailua voidaan suorittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen 1.6.2010 hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaan. ELY-keskus voi tehdä ohjelmaan myöhemmin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. 2. Vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden fosfori-, BHK 7ATU - ja typpipitoisuuksiin ja laitoksen puhdistustehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesistöön johdetun kuormituksen kokonaismäärä ei tule kasvaa merkittävästi nykyisestä. Kalatalousviranomainen perustelee vaatimustaan seuraavasti: Ääneseudun Energia Oy:n Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot kuuluvat Äänekoski-Vaajakoski reitin yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun osallistuu lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab/M-real Oyj, Äänekosken tehtaat. Äänekoski-Vaajakoski vesireitin uusi tarkkailuohjelma vuosille 2010-2016 on hyväksytty Keski-Suomen ELY-keskuksen 1.6.2010 antamalla päätöksellä (dnrot KESELY/220/07.00/2010 ja KESELY/392/5723/2010). Hyväksytty tarkkailuohjelma sisältää sekä kalataloudellisen tarkkailuohjelman että vesistötarkkailuohjelman. Vahvasti kuormitetun Äänekoski Vaajakoski-vesireitin vedenlaatu ja kalakannat ovat parantuneet 1990-luvun alun tilanteesta, mutta vedenlaadun ei tulisi heikentyä nykyisestä tilasta. Veden rehevyys haittaa verkkokalastusta kesäkaudella etenkin reitin yläosan järvissä. Vatian rehevyystaso klorofyllipitoisuutena on vaihdellut voimakkaasti ja pitoisuudella on ollut lievä kasvava suunta. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on ollut säännöllisesti hapenvajausta kerrostuneisuuskausina. Vesireitille kohdistuva kalastuspaine on suuri ja kalataloudellinen merkitys on huomattava. Kuusaankoski sekä Luijan- ja Kapeenkoski ovat suosittuja koskikalastuskohteita ja alueella harjoitetaan kalastusmatkailua. Uistelu on suosittua järvialueilla. Verkkokalastus on yleistä etenkin reitin alaosan järvissä. Kalaston ja kalastuksen kehittämisen kannalta kalataloudellinen tarkkailu

19 on ensiarvoisen tärkeää, jotta vedenlaadun muutosten heijastuminen kalastoon ja kalastukseen voidaan havaita. Lupamääräyksen pitoisuudet ovat ylittyneet useita kertoja fosforin ja BHK 7ATU :n osalta. Esimerkiksi vuonna 2004 fosforipitoisuus ylittyi kolmantena vuosineljänneksenä (0,73 mg/l, puhdistusteho 94 %), vuonna 2005 fosforipitoisuus ylittyi kolmantena vuosineljänneksenä (fosfori 0,63 mg/l, puhdistusteho 93%) ja vuonna 2006 BHK 7ATU -arvo ylittyi ensimmäisenä ja toisena vuosineljänneksenä (15,7 mg/l ja 16,6 mg/l) ja fosforipitoisuus ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuosineljänneksenä (0,80 mg/l; 0,77 mg/l ja 0,75 mg/l). Vuonna 2008 ja 2009 fosforin puhdistusteho (94 %) jäi vaaditusta 2. vuosineljänneksellä. Vuonna 2010 vesistöön johdetun veden fosforipitoisuus (0,77 m/l) ei täyttänyt lupaehtoa 3. vuosineljänneksellä ja BHK 7ATU -arvo (16,7 mg/l) ei täyttänyt lupaehtoa 1. vuosineljänneksellä. Hakijan esittämän arvion mukaan vesistöön tuleva kuormitus (kg/d) kasvaa vuoteen 2015 mennessä fosforin osalta 42 %, BOD 7 :n 32 % ja typen 10 % verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen. Veden laadultaan reitin yläosa Saarijärven reitin alaosasta Saraveden pohjoisosaan saakka on tyydyttävä. Ravinnekuormituksen kurissa pitäminen ja vähentäminen ovat erityisen tärkeitä vesistön tilan säilyttämisen ja parantamisen kannalta juuri nyt. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on ollut säännöllisesti hapenvajausta kerrostuskuukausina vuonna 2008 ja 2009 (Palomäki ym. 2009 ja 2010). Vatian rehevyystaso klorofyllipitoisuutena mitattuna oli ko. vuosina lievässä nousussa. Klorofylli- ja planktonanalyysien perusteella Vatia on rehevä ja Pohjois-Leppävesi lievästi rehevä. Vuonna 2008 tehdyn pohjaeläintutkimuksen perusteella Kuhnamon syvänne on kuormitettu ja sen biologinen kunto on huono. Ekologiselta luokitukseltaan Vatia on välttävä, samoin Kuhnamo (muu asiantuntija-arvio). Etenkin Äänekoski-Vaajakoski reitin yläosassa siika- ja muikkukannat ovat heikot. Muikkua esiintyy Saraavedessä ja ilmeisesti myös Pohjois- Leppävedessä, mutta ei reitin yläosassa. Vain Pohjois-Leppävedessä on kalastettava siikakanta. Koko alueen järville kuitenkin istutetaan siikaa. Pelagisten siikakalojen, muikun ja siian lisääntymisen onnistuminen edellyttää alusveden ja pohja-aineksen hyvää happipitoisuutta, ja niinpä ne esiintyvät reitillä harvalukuisina. Äänekoski Vaajakoski -vesireitillä esiintyvät lajit ovat pääosin ns. yleislajeja (ahven, hauki, särki, kiiski ja made), jotka esiintyvät yleisinä monentyyppisissä järvissä. Kaikissa koskissa esiintyy lohikaloja, mutta ne ovat pääosin istutusten varassa. Vaikka järvitaimenen lisääntymisen onnistuminen alueen virtavesissä on tärkeä merkki ympäristön tilan paranemisesta, ei koskien biologinen poikastuotantopotentiaali ole vielä läheskään palautunut, joten vedenlaadun muutoksiin tulee kiinnittää huomiota lisääntymisen takaamiseksi. Vapaa-ajankalastajien mielestä kalastusta haittaavia tekijöitä reitillä vuonna 2009 olivat arvokalojen vähäisyys ja pyydysten likaantuminen muun muassa Kuhnamossa. Vuoden 2006 ravinnerajoittuneisuustutkimuksen mukaan typpi oli rajoittava tekijä kesäkuukausina. Ravinteiden tasapainosuhteen perusteella typpi oli enimmäkseen minimiravinne myös vuonna 2008 ja 2009. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan typpeä on poistettava jätevedenpuhdistamoissa silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Koska nykyisessä puhdistamossa ei ole valmiuksia riittävälle typenpoistolle ja

20 käsiteltävien jätevesien määrä voi kasvaa nykyisestä, tulisi puhdistusprosessin tehostamiseen pyrkiä jo kuluvan lupakauden aikana. Muistutus Leppäveden kalastusalue ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue: Jätevesien käsittelyteho on pääsääntöisesti täyttänyt nykyisessä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset vuosikeskiarvoina laskettuna. Ohijuoksutuksia ei hakijan mukaan ole jouduttu tekemään. Puhdistustehokkuudessa on edelleen parannettavaa Kuhnamon vedenlaadun parantamiseksi. Typen osalta Äänekosken puhdistamo on edelleen merkittävä alapuolisen vesistön kuormittaja. Äänekosken tehtaiden ja jätevedenpuhdistamoiden yhteisvaikutuksesta Kuhnamon ja Vatian vedenlaadun ei voida odottaa merkittävästi paranevan lähivuosina, ellei puhdistustehoa onnistuta lisäämään järjestelmällisesti. Kalastusalueet katsovat, että lupa jätevesien johtamiseen voidaan myöntää, mikäli puhdistusteholle asetetaan seuraavat nykyaikaisille laitoksille määrätyt puhdistustehon raja-arvot neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: BOD 7 (ATU) 8 mg/l 95 % Fosfori 0,4 mg/l 95 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % Ammoniumtyppi 4 mg/l 90 % COD Cr 80 mg/l 90 % Kokonaistyppi 50 % Jätevesien purkupaikka sijoittuu Kapeenkosken koskikalastusalueen yläpuolelle. Purkupaikka on hygieeninen riski heti purkupaikan alapuolella olevien koskikalastuskohteiden, Kapeen ja Kuusaan, koskikalastusalueiden aktiiviselle toiminnalle. Leppäveden kalastusalueen mielestä puhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi pitäisi määrätä desinfioitavaksi ainakin kesäkaudella virkistyskalastustoiminnan turvaamiseksi. Suolahden ja Äänekosken asumajätevesistä aiheutuvan kuormituksen osuus koko Äänekosken reitin kuormituksesta on melko vähäinen, mutta ei kuitenkaan hakijan esittämän väitteen mukaan merkityksetön. Äänekosken teollisuudelle on määrätty kalataloudellisten haittojen korvaamisesta 45 000 euron vuosittainen kalatalousmaksu. Leppäveden sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueet esittävät, että Kapeen-Luijankosken ja Kuusaankosken sekä Kuhnamon ja Vatian järvialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi Ääneseudun Energia Oy:lle määrätään vuosittainen 2250 euron kalatalousmaksu. Korvaus on suhteutettu Äänekosken tehtaille määrättyyn maksuun. Kalastusalueet vaativat myös, että hakija velvoitetaan osallistumaan Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuun sekä tarkkailemaan parhaalla mahdollisella tarkkuudella puhdistamolle tulevien ja lähtevien jätevesien määrää ja pitoisuuksia.

21 Kalastusalueet esittävät, että lupa myönnetään määräajaksi ja hakijan on laitettava uusi lupahakemus vireille vuoden 2015 loppuun mennessä, ellei yhteispuhdistamo ole siihen mennessä valmistunut ja käytössä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan on antanut lausunnoista ja muistutuksesta seuraavan vastineen: Äänekosken kaupunginhallitus Hakijalla ei ole huomautettavaa kaupunginhallituksen lausunnosta. Äänekosken ympäristölautakunta Hakija huomauttaa, että vesiosuuskuntien pumppaamot eivät ole asia josta voidaan antaa määräyksiä tähän lupahakemukseen liittyen. Pumppaamoiden varajärjestelmiä, mukaan lukien Piilolanniemen siirtopumppaamo, mahdollisten ylivuotojen varalle tulee tarkastella erikseen laadittavassa viemäriverkoston riskinhallintasuunnitelimassa. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa edellä esitettyyn. Piilolanniemen pumppaamon saneeraus toisella rinnakkaispumppaamolla toteutetaan vuoden 2011 aikana. Keski-Suomen ELY-keskus Hakija toteaa, että lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti Äänekosken uusi yhteispuhdistamo, jossa on tarkoitus käsitellä kaikki Aänekosken kaupungin alueella syntyvät jätevedet, on tarkoitus rakentaa samalla aikataululla Suolahti-Äänekoski siirtoviemärilinjan kanssa, joka pyritään saamaan valtion vesihuoltohankkeeksi vuosille 2014-2015. Em. määräajan pidennys on täysin välttämätön, jotta siirtoviemäri ja uusi puhdistamo ehditään rakentamaan, sillä siirtoviemärin rakentaminen riippuu valtion rahoituksesta ja uuden puhdistamon toteuttaminen kestää noin 3-4 vuotta (hanke-/yleissuunnittelu, ympäristölupahakemus, kaavoitus, toteutussuunnittelu ja rakentaminen). Puhdistamohankkeen hanke/yleissuunnittelu-, lupahakemus-, ja kaavoitusvaiheeseen olisi varattava aikaa noin 12-18 kuukautta (riippuen kaavoituksen ja ympäristölupaprosessin etenemisestä) ja toteutussuunnitteluun noin 10-12 kuukautta. Puhdistamon rakentamisen ja käyttöönoton voidaan arvioida kestävän noin 24 kuukautta. Lisäksi hakija haluaa korostaa, että uuden puhdistamon toteutusaikataulun lyhentäminen hakemuksessa esitetystä aiheuttaisi tarpeetonta kiirettä, joka nostaisi puhdistamon rakentamiskustannuksia merkittävästi. Edellä mainitut tekijät huomioimalla voidaan todeta, että haettava määräajan pidentäminen 3 1.12.2015 asti on täysin perusteltu. Uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus on tarkoitus laittaa vireille vuoden 2012 aikana sen jälkeen, kun hanke/yleissuunnitelma on valmistunut. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnossa esitettyyn.

22 Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmä: Hakijan mukaan lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti puhdistamon prosessinohjaukseen ja toiminnan optimoimiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota, jotta laitokselta vesistöön johdettava kuormitus jäisi mahdollisimman vähäiseksi eikä kuormituksen kokonaismäärä merkittävästi kasvaisi nykyisestä. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti jätevesikuormituksen arvioidaan säilyvän nykyiseliä tasollaan tai hieman kasvavan lähitulevaisuudessa. Hakija katsoo, että hakemuksessa esitetyn ennusteen mukainen vesistökuormituksen kokonaismäärän kasvu ei ole merkittävää ja, että vaatimus puhdistusprosessin tehostamista haettavan lyhyen lupakauden aikana on perusteeton, sillä sen toteuttaminen edellyttäisi kohtuuttoman suuria investointeja suhteessa niillä saavutettavaan erittäin vähäiseen hyötyyn nähden, Leppäveden kalastusalue: Hakija toteaa vastineessaan, että vuonna 2008 pistekuormituksen osuus Kapeenkoskeen kohdistuvasta typpikuormasta oli keskimäärin 7 %. Tästä Aänekosken asumajätevesien aiheuttama typpikuormitus oli ainoastaan 3,4 %. Puhdistamon aiheuttama suhteellinen typpikuormitus on pieni ja lisäksi purkuvesistö on vesistötarkkailutulosten perusteella selvästi fosforirajoitteinen. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että nykyistä tehokkaammalla typenpoistolla ei saavutettaisi merkittävää purkuvesistön vedenlaadun kohenemista. Koska puhdistamon osuus vesistöön kohdistuvasta typpikuormasta on pieni, ei myöskään ammoniumtypen hapettamisella saavutettaisi merkittävää vesistön happitalouden kohentumista ja veden laadun paranemista. Lisäksi on syytä huomata, että typen poiston tehostaminen vaatisi puhdistamolla huomattavia investointeja. Hakija katsoo, ettei esitetyille ammonium- ja kokonaistypen poistovaatimuksille ole perusteita ja, että typenpoistovaatimukset olisivat kohtuuttomia suhteessa niillä saavutettavaan erittäin vähäiseen hyötyyn nähden. Hakija toteaa myös, että muistutuksessa esitettyjen pitoisuuksien ja käsittelytehojen saavuttaminen edellyttäisi laitoksella huomattavan suuria investointeja, jotka jäisivät tarpeettomiksi muutaman vuoden kuluttua, kun Aänekosken uusi yhteispuhdistamo otetaan käyttöön. Hakija katsoo, että vaaditut lupaehdot ovat kohtuuttoman tiukat myös suhteessa niillä saavutettavaan vähäiseen hyötyyn verrattuna. Puhdistettujen jätevesien mukana vesistöön kulkeutuvat bakteerit eivät kerry alueen kaloihin. Kalastukselle tai kalojen käyttämiselle ihmisravinnoksi ei lievästä hygieenisestä likaantumisesta ole haittaa. Yleisesti käytössä olevan kalavesiluokituksen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20) kriteeristössä veden laadun määrittämiseksi käytettävien suureiden joukossa ei mainita veden hygieenisyyttä ilmentäviä bakteereja. Jätevesien mukana vesistöön kulkeutuvista bakteereista ei aiheudu haittaa kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle tai muille käyttömuodoille. Desinfiointivaatimus on siten hakijan mielestä aiheeton.

23 Kalataloustarkkailussa ei ole havaittu hakijan toiminnasta aiheutuvia oleellisia muutoksia alapuolisen vesistön kalataloudessa. Erillisen kalatalousmaksun määräämisellä, yhteistarkkailuun osallistumisen kustannusten lisäksi, nostettaisiin hakijan kustannuksia merkittävästi, ilman että toimenpiteelle olisi kalataloudellisia perusteita. Hakija katsoo, ettei esitetylle vuosittaiselle kalatalousmaksulle ole perusteita. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ääneseudun Energian Oy:lle ympäristöluvan Teräväniemen jätevedenpuhdistamon toimintaan Äänekosken kaupungissa lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1 Jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla siten, että puhdistamon puhdistustulos ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien täyttää seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7ATU, O 2 15 95 Kokonaisfosfori, P 0,6 95 COD Cr, O 2 125 70 Kiintoaine 35 90 Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Puhdistamoa on lisäksi ajettava niin, että se nitrifioi, jos tämä on mahdollista puhdistustulosta vaarantamatta. Mikäli Teräväniemen jätevedenpuhdistamolla aiotaan käsitellä jätevesiä 31.12.2015 jälkeen, puhdistustuloksen on 1.1.2016 lähtien täytettävä seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7ATU, O 2 10 95 Kokonaisfosfori, P 0,4 95 COD Cr, O 2 70 85 Ammoniumtyppi 4 90 Kokonaistyppi - 70 Kiintoaine 10 90