Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT
2 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä
3 Rakennustuotannon arvo Suomessa vuonna 2012
4 10 Asuntorakentamisen määrä Suomessa miljardia vuoden 2012 hinnoin 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 KOR OSUUS 2015 55 % uudisrakentaminen korjausrakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VTT
5 400 350 Asuntorakentamisen määrä Länsi-Euroopassa miljardia vuoden 2012 hinnoin 120 100 Asuntorakentamisen määrä Saksassa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen korjausrakentaminen 300 250 80 200 60 150 100 50 0 LÄNSI-EUROOPPA KOR OSUUS 2015 61 % uudisrakentaminen korjausrakentaminen 40 20 0 SAKSA KOR OSUUS 2015 70 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Asuntorakentamisen määrä Ruotsissa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen korjausrakentaminen RUOTSI KOR OSUUS 2015 64 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Asuntorakentamisen määrä Iso-Britanniassa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen UK korjausrakentaminen KOR OSUUS 2015 54 % LÄHDE: EUROCONSTRUCT
6 100 % Uudis- ja korjausrakentamisen osuus Suomen talonrakentamisessa 1980-2015 =>2025, % ( ) 75 % Uudisrakentamisen osuus uudisrakentaminen 50 % 25 % Korjausrakentamisen osuus korjausrakentaminen 0 % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Pekka Pajakkala VTT
7 Tanska Saksa Italia Ruotsi Irlanti Espanja Ranska Hollanti Belgia Unkari Norja Suomi Portugali Iso-Britannia Sveitsi Tsekki Itävalta Slovakia Puola Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta vuonna 2012, % keskiarvo 55 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Lähde: Euroconstruct Korjausrakentamisen osuus eri maiden talonrakentamisessa v. 2012, % ( ) v. 2025?
8 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä Suomessa käytetään korjausrakentamiseen tulevaisuudessa yli 60 % talonrakentamiseen käytetystä rahamäärästä Mille asioille muutos on herkkä Talouskasvulle, pieni kasvu painottaa korjaamista, uusille tiloille ei ole tarvetta Korjaustarpeille ja velalle sekä uudisrakentamistarpeille Julkisen vallan toimenpiteille, määräykset, valvonta, kaavoitus, prosessit, verot, tuet (korjaamiseen vai uusien (asuntojen) rakentamiseen) Arvostuksille, puretaanko vai korjataanko täydennys- ja lisärakentamiselle, yhdyskuntien tiivistämiselle Pekka Pajakkala VTT
9 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on Korjausvelka Korjausvaje - Korjaus- ja toimenpidetarpeet Maintenance backlog, repair debt/deficit Kuinka paljon rakennuksiin on jäänyt investoimatta, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, joka tarvittaisiin (rapautumassa olevan?) rakennetun omaisuuden saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Koko rakennetun ympäristön korjausvelasta ei ole tehty perusteellista tutkimusta. Jotkut omistajat ovat velan selvittäneet ja tehneet suunnitelmat sen poistamiseksi ( rakennukset, väylät, verkostot) VTT
10 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj. 6000 Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, VTT 2000 2005 2010 2000 2005 2010 2000 2005 2010 Miten korjausvelka pitää laskea? Poistoaika/käyttöaika? Paljonko on loppuun ajettavia rakennuksia ja rakenteita?
11 Korjausvelan määrä Suomessa ROTI 2009 Lähde: VTT, ROTI 2009, LUT
12 Korjausvelan määritysmenetelmät 1. Teoreettinen mallinnus - perustuu yleiseen rakenteiden käyttöikätietoon, joka voi olla tekninen käyttöikä tai toteutuvat korjaukset - esim. kuntien toimitilat (Kunkor-hanke), asuinrakennukset ( ASPE hanke) 2. Kuntotutkimuksiin perustuva mallinnus - Korjaustarve määritetään kohdekohtaisesti tai otannan perusteella - esim. Valtion väyläomaisuus, Helsingin kaupungin tilahallinto 3. Edellisten yhdistelmä (hybridi)
13 Mitä tarkoitetaan korjausvelalla Alasajovaihtoehto RAPAL, VTT
14 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä
15 BKT:n ja korjausrakentamisen määrän kehitys Suomessa 150 volyymi-indeksi 2000 = 100 140 130 120 110 Talojen korjausrakentaminen BKT 100 90 80 70 60 50 Pekka Pajakkala VTT Korjausrakentaminen kasvaa n.bkt:n vauhtia
16 7,0 Talojen korjausrakentamisen osuus BKT:sta Euroopan maissa 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 Eurooppa Suomi Saksa Tanska Norja 3,5 Ruotsi 3,0 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Source: Euroconstruct, June 2013 16
17 8 % 7 % 6 % Korjausrakentamisen Korjausrakentamisen suhde bruttokansantuotteeseen suhde BKT:een Suomi, % Eurooppa SUOMI 5 % 4 % 3 % EUROOPPA 2 % 1 % 0 % Korjausrakentamisen BKT-osuuden kasvu ei voi jatkua pitkään, Pekka Pajakkala VTT 6,5 % on liikaa pitkällä aikavälillä
18 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 1. Korjaaminen on kasvanut hieman BKT:n kasvua nopeammin, rakennuskannastamme on huolehdittu tyydyttävästi (ROTI) 2. Suomi ja Saksa käyttävät n. 6 % BKT:stä korjaamiseen, nousuvaraa ei juuri ole eli jatkossa terve kasvu on sama kuin BKT:lla 3. Korjausvelan poistamisessa on tärkeä tehdä priorisointeja Terveellisyys, turvallisuus ja toiminnallisuus etusijalle Myös alasajoja, kaikille rakennuksille ei ole jatkossa käyttöä/tarvetta Pekka Pajakkala VTT
19 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä
REMO 2000 17.9.2013 20 Korjausten toteuttajat, % kustannuksista 100 % Muut 80 % 60 % 40 % Itse Ammattimiehet Erikoisurakoitsijat 20 % 0 % Korvo82 Korvo90 Remo2000 Rakennusliikkeet Copyright VTT 2002
21 Pienet rakennukset Yritykset korjausrakentajina Rautakauppa+DIY (tee-se-itse) Rautakauppa + asennuspalvelu (varaavat uunit, ) Tuote+asennus +palvelu (esim. lämpöpumppu, ikkunat, vesikatto, ) Asuinkerrostalot Rakennusosakohtainen kokonaispalvelu (suunnittelu+toteutus) Erikoisurakoitsijat ja rakennusliikkeet Suuret rakennukset Rakennusliikkeet ja erikoisurakoitsijat Sähkö ja automaatio Energiatehokkuusasiantuntijat
22 Asuntoyhtiöiden tekemät korjaukset korjauskohteittain 2001 2012, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Sisärakenne- ja huoneistokorjaukset Pohjarakenteet ja ulkoalueet LVIS Ulkorakenteet, julkisivut, ikkunat, parvekkeet, katto Lähde: Tilastokeskus, VTT
23 Indeksi 2005=100 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 Korjausrakentamisessa Hankinnat kotipuutarhoihin, on korjausrakentaminen, sekä nopeasti että rautakauppa, hitaasti huonekalukauppa, kasvavia indeksi osia 2005=100 +6%/a +4,7%/a Kuluttajien hank. kotipuutarhoihin Rautakauppa väh. Huonekalukauppa +4,6%/a Korjausrak. yht. Korjaus +2...3 %/a +1 %/a Tilamuutokset 60,0 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, Gallup, VTT
24 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä
25 Johtopäätöksiä 1. Suomen korjausaktiviteetti on korkea, kasvunvaraa syntyy, jos BKT kasvaa 2. Korjaustarpeiden ja -velan kasvu Rakennuskannasta merkittävä osa saavuttamassa 50 v iän. 3. Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa => priorisointi oleellista 4. Yritysten kasvava rooli korjausten toteuttajana 5. Toimenpidekohtaisten korjausten kasvu LVIS-, katto-, ikkuna-, parveke-, hissi- ym. remontit 6. Energiatehokkuuden parantaminen korostuu 7. Uusien korjauskohteiden tuleminen panostusten kohteeksi, esim. lähiympäristö/piha, esteettömyys 8. Korjausrakentamisen päätöksentekoa helpotettava (erityisesti As.Oy:issä) tietoa ja selkeitä valintavaihtoehtoja lisää, viranomaisprosessit kuntoon ja nopeaksi tilastointi kuntoon Pekka Pajakkala VTT
26 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa