Miksi ketterä kehittäminen toimi kela.fi:ssä Salla Suneli 22.-23.1.2014 Kela, viestintäyksikkö, verkkoviestintätiimi 1 18.3.2013 Viestintä Salla Suneli
2 18.3.2013
Kela.fi-uudistus pähkinänkuoressa 3 7.2.2014 Yksikkö Otsikko
Kela.fi-uudistus pähkinänkuoressa Kela.fi uudistettiin keväällä 2013. Alustana on avoimen lähdekoodin portaalituote Liferay 6.1 CE Kumppanina Gofore Oy Samalla uudistettiin myös käyttöliittymä. Responsiivinen design. Etusivut uusittiin. Alaetusivut uusittiin. Ohjausta asiointipalveluun ja yhteystietoihin parannettiin. Kumppanina Recommended, Deasign ja Siili. Koko projekti toteutettiin ketterällä scrummenetelmällä.
Kela.fi-uudistuksen aikataulu 5 Käyttöliittymä ja visuaalinen ilme 03-05/2012 Tuloksena prototyyppi ja tyyliopas, jotka molemmat toteutettu omina sivustoinaan. Esiselvitys kevät 2012 Kilpailutus 06-08/2012 Aloitus 09/2012 Sisällön konversio 10-11/2012 beta.kela.fi 4.3.2013 kela.fi 20.4.2013 (rel 1) Ekstranetit 7 kpl ym. 06/2013 (rel 2) Jatkokehitys 07/2013- Tällä hetkellä työstetään versiota 3.1 7.2.2014 Viestintä Salla Suneli
Analytiikka kehittämisen tukena Uudessa käyttöliittymässä haluttiin nostaa eniten käytetty sisältö parhaiten näkyviin. Analytiikasta käytiin läpi eniten käytetty sisältö. Vanhassa käyttöliittymässä eniten käytetty ja vähemmän käytetty sisältö olivat tasa-arvoisesti rinnakkain. Kelan strateginen tavoite on ohjata asiakkaita yhä enemmän asiointipalveluun. Kela.fi/asiointi-sivu ollut vuodesta toiseen analytiikan mukaan top 3:ssä. Asiointipalveluun ohjausta parannettiin ja sinne ohjataan eri puolilta käyttöliittymää. Yhteystietojen löydettävyyttä parannettu. Vanhoilla sivuilla niitä ei löydetty.
kela.fi mikä muuttui? Sivut ovat responsiiviset, eli käyttöliittymä skaalautuu kaikille päätelaitteille. Jo 15 % kela.fi-sivujen käynneistä tehdään mobiililaitteilla! Ei erillistä mobiilisivustoa tai kevytversioita. Uusi sisäinen haku Vaatii jatkokehitystä. Esteettömyysasiat on huomioitu. Esteettömyyden viilausta jatketaan edelleen. Eniten käytetty sisältö nostettu näkyvimmin esiin. Pohjana kävijätilastoinnin tiedot. Asiointipalveluihin ohjataan entistä näkyvämmin. 7 7.2.2014 Viestintä Salla Suneli
Ketterä kehittäminen Kelassa päätettiin kokeilla ketterää kehittämistä kela.fi-uudistuksessa. Menetelmäksi valittiin scrum. Harjoittelimme scrumia ensin 3 kk:n käyttöliittymäprojektissa ennen varsinaista projektia. Meillä oli tuotteen kehitysjono (Product Backlog), jota priorisoi Product Owner. Määrittely koostui käyttötapauksista. Jokainen toiminnallisuus testattiin käyttötapausta vasten sprintin aikana.
Scrum Scrum = ketterä ohjelmistokehitysmenetelmä (vrt. perinteinen vesiputousmenetelmä) Sekä varsinainen uudistus että jatkokehitys toteutetaan ketterästi Scrumilla. Projekti = kahden viikon sprintit Ylläpito = neljän viikon sprintit Projektin aikana töissä 3 Goforen kehittäjää, 2 Kelan kehittäjää, Scrum Master (Gofore), Product Owner (Kela). Jatkokehityksessä 2 Kelan kehittäjää ja Product Owner. Scrumin etuna on, että valmiit ominaisuudet saadaan käyttöön heti. Testausta tehdään kehityksen kanssa rinnakkain. Myös mahdolliset virheet saadaan heti kiinni. 9 7.2.2014 Viestintä Salla Suneli
Miksi scrum, open source ja responsiivinen design? 1/2 Kelassa tietojärjestelmäuudistukset toteutettu yleensä puoliketterällä James-menetelmällä. Edellinen verkkosivu-uudistus 2009 tehtiin vesiputousmenetelmällä. Haluttiin saada sisällöntuotanto käyntiin samaan aikaan teknisen kehityksen kanssa, jotta valmista olisi syntynyt nopeammin. Haluttiin kokemusta ketterien menetelmien käytöstä. Kela.fi:n alla oleva tekniikka vanhentunutta ja poistumassa käytöstä. 10 7.2.2014 Viestintä Salla Suneli
Miksi scrum, open source ja responsiivinen design? 2/2 Samaan aikaan laajempia tietojärjestelmäuudistuksia menossa. Siksi arkkitehtuurilinjaus, että käytetään open source tuotetta. Liferay valittiin esiselvityksen perusteella ja siksi, että se on Kelassa jo käytössä. Responsiiviseen käyttöliittymään päädyttiin, koska eri näyttökokojen, selainten, käyttöjärjestelmien ja mobiililaitteiden käyttö kasvanut räjähdysmäisesti ja haluttiin, että sama sisältö on kaikkien saatavilla päätelaitteesta riippumatta. Ei kevytversioita ja tuplapäivitystä.
Näin se tehtiin 12 7.2.2014 Yksikkö Otsikko
Ketterä kilpailutus? Kela kilpailutti työtä, ei valmista tietojärjestelmää. Ensimmäisiä ketteriä kilpailutuksia. Kilpailutimme scrum-tiimin ja pisteytimme tarjokkaat mm. scrum-tiimin jäsenten osaamisen mukaan. Kilpailutus tehtiin Hanselin puitesopimuksen kautta, mikä säästi aikaa. Silti kilpailutukseen meni arvioitua pidempi aika.
Ketkä tekivät? Kela.fi-kehitystiimi koostui 3:sta Goforen kehittäjästä, joista kaikilla oli aiempaa Scrumosaamista sekä kahdesta Kelan kehittäjästä, joilla ei ollut aiempaa Scrum-osaamista. Tiimiä sparrasi Scrum Master Goforesta. Asiakasta edusti tuoteomistaja (Product Owner, PO) Marika Leed. PO:ta avusti kelalaisista koostuva projektiryhmä, jossa oli PO + 5 henkeä. Lisäksi mukana oli useita palvelin- ja arkkitehtuuriasiantuntijoita. Projektia ohjasi ohjausryhmä.
Ketkä tekivät? Sisällönsiirrosta vastasi kaksi henkeä kelasta: IT toteutti automaattikonversion Viestintä koordinoi siirron. Kelalaisten koulutuksista vastasi 2 henkeä Kela.fi-vastaava toimittaja ja Goforen kouluttaja. Koulutuksia järjestettiin lokakuusta 2012 alkaen. Kelan IT-harjoittelijat (5kpl) tarkistivat konvertoidun sisällön. Kelalaiset (n. 70 kpl) tarkastivat sen jälkeen omat osionsa ennen julkaisua.
Ketkä tekivät? Viestinnästä vastasi yksi henkilö. Koko projektiryhmä osallistui ominaisuuksien testaamiseen sprinttien aikana. Adage vastasi betan käytettävyystestauksesta. Valmiin saitin testauksesta ennen julkaisua vastasi Kelan testausyksikkö.
Miten työskentelimme? Teimme samaan aikaan teknistä kehitystä, sisällönsiirtoa ja sisällöntarkastusta. Tekninen kehitys eteni kahden viikon sprinteissä. Joka toinen perjantai uudet ominaisuudet julkaistiin tuotantoon. PO ja projektiryhmäläiset testasivat uudet toiminnallisuudet ennen tuotantoon vientiä. Sisällöntarkastajien työympäristö muuttui joka toinen viikko. Beta-julkaisusta tehtiin käytettävyystesti. Ennen varsinaista julkaisua tehtiin laajempi testi. Betasta ker
Yhden sprintin kulku Sprintti alkoi päivän mittaisella sprint planningilla (ma) ja päättyi demoon (to) ja julkaisuun (pe). Jokainen päivä alkoi daily scrumilla, joka kesti 15 min. Kehitettävät ominaisuudet olivat tuotteen kehitysjonossa (Product Backlog) ja PO priorisoi joka viikko, mitä otetaan seuraavaan sprinttiin mukaan. PO kirjoitti käyttötapaukset Sisällöntuotantoa koordinoitiin Content Backlogin kautta.
Lessons learned 19 7.2.2014 Yksikkö Otsikko
Mitä opimme? Scrumissa työtahti on erittäin nopea, ja se edellyttää kaikilta osallistujilta 100-prosenttista panosta. PO:n panos on ratkaisevan tärkeä. Projektin aikataulu riippuu olennaisesti PO:n työpanoksesta. PO:lla ei voi olla samaan aikaan mitään muita velvoitteita. Päätökset on kyettävä tekemään nopeasti. Srum in the box: Myös projektin sidosryhmien on ymmärrettävä tämä. Jatkuvaa joustavuutta ja priorisointia tarvitaan enemmän kuin vesiputousprojektissa.
Missä onnistuimme? Saimme toteutettua suunniteltua enemmän toiminnallisuuksia. Saimme sisällöt siirrettyä ja tarkastettua aikataulussa. Saimme julkaistua beta-version, josta saimme asiakkailta palautetta ennen lopullista julkaisua.
Mikä olisi voinut mennä paremmin? Palvelinten tilaukseen meni luultua enemmän aikaa, jolloin julkaisu viivästyi. Emme osallistaneet ja perehdyttäneet projektin sisäisiä asiakkaita ja sidosryhmiä tarpeeksi projektin työtapoihin ja tahtiin. Aloitimme koulutuksen ja sisällönsiirron liian aikaisin. Olisi pitänyt vielä punnita tarkemmin CE- ja EEversioiden välillä. EE-version käyttöönotto olisi säästänyt bugien korjaukseen mennyttä aikaa. Dokumentaatio laahasi perässä.
Mikä yllätti? Pystyimme saamaan erittäin paljon aikaan todella lyhyessä ajassa. Työn jälki oli hyvää, koska virheet saatiin kiinni heti. Opimme sekä uuden työtavan että monia uusia työvälineitä. Projektin yhteishenki oli kiireestä huolimatta erinomainen. Toimittaja ja asiakas puhalsivat yhteen hiileen.
Ylläpitovaiheen huomioita Nettisivusto ei tule koskaan valmiiksi, vaan projektin jälkeen kehittämistä pitäisi jatkaa samalla intensiteetillä. Patoutuneet kehitystarpeet. Kela.fi:ssä on kymmeniä erillissovelluksia ja asiointipalveluita. Tällä hetkellä asiakkaan palvelukokemus ei ole yhtenäinen, sillä erillissovellukset eivät ole responsiivisia ja ne poikkeavat visuaaliselta ilmeeltään muusta palvelusta. Uuden saitin myötä asiakkaiden vaatimustaso on noussut.
25 7.2.2014 Yksikkö Otsikko
Tulossa 2014 Palvelupisteen haku (Kelan toimistojen yhteystiedot) Keskustelupalsta Haun jatkokehitys Uusia sivupohjia Teknisiä parannuksia Mahdollinen versionvaihto
27 7.2.2014 Viestintä Salla Suneli