ESTEETÖN JOUPPILANVUORI HANKE LOPPURAPORTTI 1.12.2005-30.6.2007 Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (entinen Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry)
Sisällys 1. Hankkeen ideologiset lähtökohdat... 1 2. Taustatiedot... 2 3. Yhteenveto projektin tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista... 2 3.1 Projektin tavoitteet... 2 3.2 Projektin toteutus... 2 3.3 Projektin tulokset... 2 4. Projektin lähtötiedot, tavoitteet ja kohderyhmä... 3 4.1 Projektin lähtötiedot... 3 4.2 Projektin tavoitteet... 3 4.2.1 Omatoimisuuteen ohjaava tai tarvittaessa ohjattu turvallinen liikkuminen ja harrastaminen... 3 4.2.2 Rajoitteista huolimatta esteetön hyvä olo... 3 4.2.3 Projektin kohderyhmä... 4 5. Projektin toteutus ja yhteistyö... 5 5.1 Ohjausryhmän kokoonpano... 5 Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa.... 6 5.2 Osallistujien ja yritysten valinta... 6 5.3 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa... 7 5.3.1 Esteetön kuntoreitti... 7 5.3.1 Korsu ja taisteluhaudat... 7 5.3.2 Sotilasesterata... 8 5.3.3 Kota... 8 5.3.4 Hiljentymispaikka... 8 5.3.5 Metsälampi... 9 5.3.6 Laavu... 9 5.3.7 Kuntoilupaikka... 9 5.3.8 Pelipaikka... 9 5.3.9 Uimaluiska... 9 5.3.10 Venelaituri... 10 5.3.11 Kalastuslaituri... 10 5.3.12 Vessat... 10
6. Julkisuus ja tiedottaminen... 12 7. Ongelmat ja suositukset... 13 7.1 Ongelmat projektin toteutuksessa... 13 7.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi... 14 8. Projektin tulokset... 14 8.2 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin... 14 8.3 Työpaikat ja uudet yritykset... 14 8.4 Välilliset työllisyysvaikutukset... 15 9. Projektin innovatiivisuus... 15 10. Toiminnan jatkuvuus... 15 11. Projektin rahoitus... 16 12. Projektin arviointi... 16 13. Kuntoreitin koekäyttäjien arviointia... 17 14. Projektin taloushallinto ja arkistointi... 19 Liitteet
1 1. Hankkeen ideologiset lähtökohdat Ihminen on kasvanut aina osaksi luontoa, ammentanut luonnosta elantonsa ja saanut sieltä myös sielulleen ravintoa. Jo ammoisista ajoista lähtien luontoa on kuunneltu ja seurattu ja eletty sen ehdoilla. Elääkö nykyihminen luonnon ehdoilla? Voidaan hyvällä syyllä kysyä, olemmeko kadottaneet yhteyden luontoon ja muuttaneet sitä mielemme mukaan. Esteetön Jouppilanvuori hankkeen lähtökohtana on se, että luontoa muutetaan mahdollisimman vähän niin, että luonnossa liikkuja saa mahdollisimman alkuperäisen ja muuttamattoman luonnon kosketuksen. Sanonta luonto hoitaa on ollut yksi kulmakivistä, jota on hankkeessa haluttu viedä eteenpäin. Hankekokonaisuuden idea syntyi Outokummun esteettömän järvimaiseman innoittamana matkalla Seinäjoelle. EPTEK Ry:n projektipäällikkö Merja Hedberg ja LifeIT Oyj:n teknologia-asiantuntija Hannu Salo ideoivat hanketta kotimatkalla ja rahoitusneuvottelut alkoivat nopeasti matkan jälkeen. Hankkeen valmisteluvaiheessa ideointiin osallistuivat myös EPTEK Ry:n Arto Lanamäki ja Sami Perälä. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana oli että esteetön luontoympäristö mahdollistaa kaikkien kansalaisten liikkumisen luonnossa sekä tuottaa elämyksiä ja hyvää oloa liikkujalle. Tutkimusten mukaan luonnossa tulee olla myös mielenkiintoisia kohteita, joiden innoittamana lähdetään liikkumaan. Hankkeessa oli alusta alkaen päämääränä rakentaa kohteet metsämaastoon ja järvimaisemaan Kyrkösjärven rantaan. Kaikki muut kohteet olivat uusia ideoita, paitsi korsu ja taisteluhaudat, joita maanpuolustusväki oli jo vuosia aikaisemmin haaveillut Seinäjoelle rakennettavan. Nyt tuli oiva tilaisuus yhdistää nämä suomen historiasta kertovat kohteet esteettömän Jouppilanvuoren kuntoreitille. Hankkeen motto: Esteettä luontoon liikkumaan! Seinäjoella 6.9.2007 Hannu Salo
2 2. Taustatiedot Projektin nimi: Esteetön Jouppilanvuori Projektikoodi: 160037 Tavoiteohjelma: EAKR tavoite 2-ohjelma Toimintalinja: 2 Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Toimenpidekokonaisuus: 2.1 Osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen Projektin toteutusaika: 1.12.2005-30.6.2007 Projektin päävastuuviranomainen: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus / Hannele Koivumäki / Annika Tuovinen Projektia hallinnoiva organisaatio: Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK ry) (ent. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry) Projektin vastuuhenkilö: Hannu Salo Puhelinnumero: 050-3727081 Postiosoite: Koskenalantie 16, 60220 Seinäjoki 3. Yhteenveto projektin tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista 3.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena on rakentaa esteetön liikunta ja elämysympäristö, joka mahdollistaa hyvää oloa ja turvallisen esteettömän liikkumisen luonnossa sekä harrastusten parissa lapsille, ikäihmisille, liikunta- ja toimintarajoitteisille jne. 3.2 Projektin toteutus Projekti toteutettiin investointihankkeena, jossa eri rahoittajatahot sitoutuvat tekemään oman osansa kokonaisuuteen. Rahoittajatahot toimivat projektin tavoitteiden suuntaisesti kukin omalla sektorillaan. Projektipäällikkö huolehti eri osa-alueiden yhteensovittamisesta ja etenemisjärjestyksestä. Kukin rahoittajataho suunnitteli ja toteutti työn omien sovittujen määrärahojen puitteissa sekä huolehti raportoinnista hallinnoijataholle. 3.3 Projektin tulokset Projektin investointirahoituksella rakennettiin Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueelle esteetön liikunta-, elämys- ja harrastusympäristö, jossa kaikenikäiset ihmiset sekä liikunta- ja toimintarajoitteiset kansalaiset voivat omatoimisesti liikkua. Aluetta voivat kansalaiset käyttää vapaasti hyväkseen ja eri potilas- ym. järjestöt voivat suunnitella omaa toimintaansa aluetta hyväksikäyttäen. Aluetta tullaan hyödyntämään myös kaupallisesti yritystoiminnan kautta.
3 4. Projektin lähtötiedot, tavoitteet ja kohderyhmä 4.1 Projektin lähtötiedot Projektin idea syntyi hankkeen projektipäällikkö Hannu Salon ja projektipäällikkö Merja Hedbergin idean pohjalta. Innoittajana oli Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskuksen (ISAK) toteuttama luontomatkailuprojekti Pohjois-Karjalassa. Outokummun esteetön järvimaisema oli niin hieno kokonaisuus, että investointikohteet hahmoteltiin jo matkalla paperille ja rahoitusneuvottelut alkoivat välittömästi kotiin palatessa. Ensimmäiset luonnokset tehtiin syksyllä 2004. 4.2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteissa voidaan rajata kaksi pääkohtaa: 4.2.1 Omatoimisuuteen ohjaava tai tarvittaessa ohjattu turvallinen liikkuminen ja harrastaminen luodaan esteetön liikkumis- ja harrastusympäristö Jouppilanvuoren alueelle, huomioiden luonnon ja Kyrkösjärven hyväksikäyttö luodaan liikkumisen turvakeskus, langallista ja langatonta lähinnä turvalliseen liikkumiseen liittyviä palveluita ja tekniikkaa käyttäen ulkoliikunnan turvallisuuden huomioiminen; mm. ikäihmisiä palvellaan turvallisella ulkoliikunnalla kuten avunsaantimahdollisuuksien huomioimisella ja kaatumistapaturmia ennaltaehkäisemällä ideoidaan palvelupaketteja ikäihmisten, liikuntarajoitteisten ja eri ikäkausien turvalliseen liikkumiseen ja harrastamiseen 4.2.2 Rajoitteista huolimatta esteetön hyvä olo asiakkaan rajoitteista huolimatta rakennetaan Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueesta elämyksellinen paikka, esim. liikuntarajoitteinen ikäihminen tai vaikkapa pyörätuoliasiakas kalastaa, liikkuu luonnossa jne.. Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueen luontoliikunnan ym. hyväksikäyttö esteettömyys huomioiden
4 Hanke toteutettiin investointihankkeena, jolloin hankkeeseen ei hyväksytty sisällytettäväksi muuta kuin investointikohteet. Hanke ei sisältänyt toimintaa tai palveluita esteettömällä kuntoreitillä, vaan kohteen valmistuttua työ oli siltä osin suoritettu. Hankkeessa rakennettavaksi suunnitellut investointikohteet: Kyrkösjärvi Jouppilanvuoren metsä rannan esteetön reitti valaistuksineen kalastuslaituri venelaituri uimaluiska pelipaikka ja pelipaikan varasto vastarannan laituri ja laavu kuntoilupaikka korsu taisteluhaudat katsomo sotilasesterata kota hiljentymispaikka metsälampi laavu vessat pöytä-penkkiyhdistelmät Jouppilanvuoren rinneravintola esteetön kuntoreitti laskettelurinteen kiertäen 4.2.3 Projektin kohderyhmä Kohderyhmänä projektissa olivat lapset, nuoret, ikäihmiset, liikunta- ja toimintarajoitteiset sekä erilaisista sairauksia sairastavat asiakkaat. Erityisesti huomioidaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen keskussairaalan potilaat, Etelä-Pohjanmaan ja lähialueiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Eskoon keskuslaitoksen asiakkaat ovat myös tärkeä kohderyhmä.
5 5. Projektin toteutus ja yhteistyö 5.1 Ohjausryhmän kokoonpano Seinäjoen kaupunki Hannu Ojanen, kaupunginpuutarhuri Ohjausryhmän puheenjohtaja Veli-Pekka Kyykkä, suunnitteluinsinööri Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja UPM Kymmene Metsä Olli Kukkanen, metsäpalvelupäällikkö Varalla: Markus Huovinen Länsi-Suomen Ympäristökeskus Seinäjoen toimipaikka Martti Kujanpää, yli-insinööri Seinäjoen Energia Juha Rintamäki, sähköverkon suunnittelija Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Hannele Koivumäki /Annika Tuovinen, kehittämispäällikkö Etelä-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry Maija Haanpää, piiripäällikkö Timo Sysilampi, kouluttaja Maanpuolustuskoulutus ry Mediwest Liisa Lähdesmäki, projektikoordinaattori Joupiskan Liikuntakeskus Oy Miikka Voipio, toimitusjohtaja Seinäjoen Urheilukeskus Oy Kauko Ojaniemi, hallituksen puheenjohtaja Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo Eva Blom, projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus Ry (EPTEK Ry)
6 Sami Perälä, toiminnanjohtaja EPTEK Ry Hannu Salo, projektipäällikkö Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. 5.2 Osallistujien ja yritysten valinta Projekti lähti käyntiin neuvotteluilla Seinäjoen Kaupungin eri yhteisöjen ja yritysten kesken. Lähtökohtana oli löytää ensin sellaiset yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat projektin rahoitukseen ja seuraavana ne, jotka tarjoavat asiantuntijuutta projektiin. Projektin investointirahoitus muodostui seuraavista yrityksistä ja yhteisöistä: Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Seinäjoen Energia Oy Länsi-Suomen Ympäristökeskus UPM-Kymmene Metsä Projektin muu rahoitus: Seinäjoen kaupunki Seinäjoen ammattikorkeakoulu J. Rinta-Jouppi Oy Seinäjoen Urheilukeskus Oy Joupiskan Liikuntakeskus Oy Yhteistyökumppanit ja asiantuntijat: Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry, Lakeuden Latu ry Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lakeuden Urheilukalastajat ry, Lakeuden Ursa ry, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu /ISAK, Rasti- Jussit ry, Seinäjoen Hiihtoseura ry, Seinäjoen Seurakunta, Suomen Invalidien Urheiluliiton koordinoima Esteettä Luontoon Liikkumaan verkosto, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Seinäjoen koulutuskeskus / Seinäjoen Palvelualojen oppilaitos, liikealan yksikkö ja SeAmk, Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo, LifeIT Oyj
7 5.3 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektin toteutusaikataulu oli todella tiukka, mutta kaikki osapuolet sitoutuivat suunnitelman mukaiseen etenemiseen. Suunnitelmiin vaikuttivat kunkin investointikohteen erityislaatuisuus, esim. uimaluiskan toteutus. Rakentaminen tapahtui hyvin paljon eri rahoittajatahojen yhteistyöllä rakennuskohteesta riippuen. Asiat sovittiin asiantuntijaryhmissä, joihin osallistuivat kohteesta riippuen eri rahoittajatahot sekä yhteistyökumppanit. Koko hankekokonaisuuden tiiviimpi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat kaupungin edustajina puistopäällikkö Hannu Ojanen ja suunnitteluinsinööri Veli-Pekka Kyykkä sekä projektipäällikkö Hannu Salo kokoontui 2-3 kertaa viikossa pohtimaan rakentamiseen ja hankkeen etenemiseen liittyviä asioita. Korsun ja taisteluhautojen rakentamisessa oli tiiviisti mukana myös Maanpuolustuskoulutus ry:n kouluttaja Timo Sysilampi. Hankkeen yksittäisissä kohteissa oli suuri joukko sekä rahoittajatahojen työvoimaa että talkoolaisia, ketään unohtamatta. 5.3.1 Esteetön kuntoreitti Esteetön kuntoreitti suunniteltiin pituudeltaan 4,5 kilometrin mittaiseksi lähtien Joupiskan Rinneravintolasta ja päätyen Kyrkösjärven uimarantaan. Uutta osaa reitissä on noin 1,8 kilometriä, muuten reitti noudattelee olemassa olevaa viiden kilometrin latu-uraa. Reitin pohjatyöt aloitettiin syyskuussa 2006 Seinäjoen kaupungin työnä. Kyrkösjärven rannan kuntoreitin rakensi Länsi-Suomen ympäristökeskus ja se tehtiin keväällä 2007. Sähköt reitille teki Seinäjoen Energia Oy. 5.3.2 Korsu ja taisteluhaudat Maanpuolustuskoulutus ry:n kouluttaja osallistui asiantuntijana korsun ja taisteluhautojen rakentamisprosessiin. Korsun ja taisteluhautojen piirustukset teki Insinööritoimisto Savela Oy ja rakennusluvan myönsi kaupungin rakennustarkastaja. Piirustuksissa käytettiin hyväksi Linnoitustoimiston piirustuksia osumankestävästä korsusta vuodelta 1944. Keski-Suomen Pioneerirykmentin pioneerit toteuttivat taisteluhautojen rakentamisen sotilaallisella ammattitaidolla. Korsun ja taisteluhautojen rakentamisessa merkittävän työpanoksen antoivat Seinäjoen kaupungin työntekijät sekä yhteistyökumppaneina olevat yli kaksikymmentä yritystä, jotka tarjosivat investointirahoituksen lisäksi materiaaliapua rakentamiseen. Arvokasta apuaan antoivat myös talkootyöllään maanpuolustuspiirin maakuntajoukot, reserviläiset ja sotilaskotisisaret. Talkoolaisia on parhaimmillaan ollut kerralla toistakymmentä henkeä ja usein he ovat saaneet sotilaskotisisarten tarjoamina kahvia ja eväsleipiä. Reserviläisistä on löytynyt
8 myös monen alan ammattilaista, jolloin myös erikoisosaamista vaativat työt ovat saatu toteutetuksi, yhteistyökumppaneilta on puolestaan saatu apua konetyötä vaativissa työvaiheissa. Korsun ja taisteluhautojen vihkiäiset olivat 2.6.2007. Arvokas ohjelma huipentui vihkimiseen, joissa paikka sai nimekseen Tukikohta -Vuori. Vihkimisen suoritti talvisodan vänrikki, veteraani Mauno Vehkaoja, joka painotti mm. korsun suojaa sotilaan lepohetkessä. 5.3.3 Sotilasesterata Sotilasesterata ei varsinaisesti kuulunut hankkeen rahoitukseen, mutta sen tekeminen aloitettiin hankkeen aikana, koska esteradan pintakuntas sopi mainiosti korsun kattoon. Sotilasesterata tulee käsittämään 13 estettä ja työt aloitetaan varsinaisesti syksyllä 2007. Työ on tarkoitus toteuttaa Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton sekä seinäjokisten reserviläisjärjestöjen taloudellisella tuella reserviläisten omin voimin. Rata soveltuu paitsi reserviläisten omaan sotilastyyppiseen liikuntaharrastukseen kuin myös poliisin, pelastuslaitoksen, urheilijoiden ja koululaisten kuntotestaukseen. Radan käyttö tulee olemaan ilmaista ja se on Suomen ainoa varuskuntatasoinen sotilasesterata, joka on varsinaisen varuskunta-alueen ulkopuolella. 5.3.4 Kota Kota suunniteltiin yhdessä UPM Kymmene Metsän asiantuntijoiden kanssa. Kota veistettiin Kauhajoella UPM Kymmenen työntekijän toimesta ja siirrettiin paikalleen Jouppilanvuoren maastoon kallion päälle. Kota on mitoitettu 30 hengelle ja sisustukseen kuuluu nuotiokehä, sähköt ja mm. viisi yöpymispaikkaa. 5.3.5 Hiljentymispaikka Hiljentymispaikka toteutettiin yhdessä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Paikaksi valittiin kodan kanssa sama kallionpäällys. Seurakunnan puutarhuri piirsi hiljentymispaikan ja rakennelmat tehtiin Kauhajoella. Rakentamisesta vastasi UPM Kymmenen työntekijä. Hiljentymispaikan hirsirakenteet siirrettiin paikalleen Kauhajoelta ja katto tehtiin paikanpäällä. Risti kiinnitettiin kallioon poraamalla ja käsiteltiin sisustuksineen rautavihtrillillä.
9 5.3.6 Metsälampi Metsälammen rakennuttajana toimi Seinäjoen kaupunki, suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus. Lammen vesivalumat mitattiin ja lammelta lähtevä oja padottiin niin, että vettä tulee riittämään kuivimmallakin säällä. Metsäkeskus rakensi myös puron yli menevän sillan tukirakenteet. 5.3.7 Laavu Laavu rakentui Lakeuden Latu ry:n toimesta. Hirret otettiin läheisestä kaupungin omistamasta metsästä ja kattorakenteet toteutettiin EU-rahan turvin. 5.3.8 Kuntoilupaikka Kuntoilupaikan pohjaratkaisun ja välineet suunnitteli Seinäjoen ammattikorkeakoulun oppilaat opiskelijatyönään. Nykyistä kuntoilupaikkaa laajennetaan ja välineitä hankitaan lisää mm. tasapainoharjoitteluun tarkoitettu rata. Hankkeen aikana saatiin toteutettua osa pohjatöistä sekä valot, loput työt ja hankinnat toteutuvat Seinäjoen kaupungin toimesta vuoden 2008 määrärahoilla. 5.3.9 Pelipaikka Kyrkösjärven rantaan tulevan pelipaikan suunnittelivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun eri yksikköjen opiskelijat. Pelipaikan pohjatyöt kuuluivat Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen vastuulle. Samoin ympäristökeskus vastasi rantareitin tekemisestä laitureilta pelipaikan kautta esteettömälle reitille. Varsinaisia pelejä ei hankkeessa voitu toteuttaa, mutta jatkossa pelipaikka viimeistellään kaupungin tai uuden hankkeen määrärahoilla. 5.3.10 Uimaluiska Ohjausryhmä tutustui syksyllä 2006 Ekvallan esteettömään uimarantaan Turussa, jonka perusteella lähdettiin miettimään oman uimaluiskan rakentamista. Uimaluiskasta tehtiin piirustukset ja paikan ruoppauksesta sekä pohjatöistä vastasi Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Uimaluiska tehtiin betonista pituudeltaan 15 metriä. Uimaluiskan kaiteisiin laitettiin narut, josta voi uimaan mennessä ottaa tukea. Rantareitti päällystettiin kivituhkalla, joten saatiin pyörätuolille kestävä pohja.
10 5.3.11 Venelaituri Venelaiturin toteutus oli Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen Energia Oy:n vastuulla. Venelaiturin pohjan mittaukset ja ruoppauksen suoritti Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Laiturille meno tapahtuu esteettömältä reitiltä. Venelaiturin keskellä on venepaikka ja tangot veneeseen menoa avustamaan. Laiturilla on myös istuinpenkit molemmin puolin. 5.3.12 Kalastuslaituri Seinäjoen kaupunki toteutti kalastuslaiturin Kyrkösjärven rantaan venelaiturin viereen. Kalastuslaituri on noin 15 metriä pitkä ja siinä on kaiteessa pieniä koloja pyörätuolista onkimista varten. Kalastuslaiturin pohjatyöt ja ruoppauksen suoritti Länsi-Suomen Ympäristökeskus. 5.3.13 Vessat Vessoja on reitin varrella 4 kappaletta. Kolme vessaa on esteettömyyden huomioon ottavia. Vessat ovat ns. ekovessoja, joiden tyhjäysvälit ovat melko pitkät ja jätökset ovat kompostoituvia. 5.4 Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Työn- ja vastuunjako on rahoittajatahojen kesken sovittu ennakolta sopimuksin. Tehtävät olivat pääpiirteittäin seuraavat: Seinäjoen kaupunki esteettömän reitistön suunnittelu ja toteutus korsun ja taisteluhautojen pohjatyöt sekä rakentamiseen osallistuminen kalastuslaiturin suunnittelu ja toteutus osallistuminen eri elämyskohteiden rakentamiseen yhdessä muiden rahoittajien kanssa Seinäjoen Energia Oy valaistuksen suunnittelu sekä toteutus esteettömällä kuntoreitillä venelaiturin toteutus Länsi-Suomen Ympäristökeskus Kyrkösjärven ranta-alueeseen ja järveen liittyvät ruoppaukset sekä pengerrys- ja rantatyöt pelipaikan ja rantareitin pohjatöiden toteutus UPM Kymmene Metsä kodan ja hiljentymispaikan suunnittelu ja rakentaminen
11 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus laitureiden, korsun, taisteluhautojen ja kodan piirustukset korsun ja taisteluhautojen toteutus uimaluiskan ja vessojen toteutus laavun ositainen rakentaminen Eri investointikohteiden suunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin kunkin osapuolen budjetin puitteissa. Jokainen osapuoli huolehti itsenäisesti rakentamisen valvonnan ja kirjanpidon sekä raporttien toimittamisen hallinnoijalle. TE -keskuksen osuudesta huolehti projektin hallinnoija. Rakentamisen edetessä käytiin tiiviitä neuvotteluja eri osapuolten kesken, koska kohteet sisälsivät myös päällekkäisiä toimintoja. Asiantuntija ja yhteistyökumppaneiden kesken käytiin jatkuvaa yhteydenpitoa ja neuvotteluita projektin edetessä. Seuraavissa kohteissa asiantuntijat ovat olleet konkreettisesti mukana: Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry korsun sekä taisteluhaudan suunnittelu ja toteutus Seinäjoen ammattikorkeakoulu kuntoilu- ja pelipaikan suunnittelu Seinäjoen koulutuskeskus / Seinäjoen Palvelualojen oppilaitos, liikeala esittelylehtisen suunnittelu (Liite ) projektin internet sivujen suunnittelu ja toteutus Seinäjoen seurakunta hiljentymispaikan suunnittelu ja toteutus Seinäjoen Hiihtoseura ry metsälammen sillan rakentaminen Lakeuden Latu ry laavun suunnittelu ja rakentaminen Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo eri järjestöjen asiantuntijuus ja alueen koekäyttö Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry esteettömän kuntoreitin viittojen teko
12 5.5 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Hankkeessa on tehty yhteistyötä Esteettä Luontoon Liikkumaan hankkeen kanssa. Projektipäällikkö on osallistunut verkoston kouluttajakoulutukseen Peurungassa 8.5.2007. Esteettä Luontoon Liikkumaan -hankkeen asiantuntijaverkosto on antanut apuaan tämän hankkeen aikana erilaisissa esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä on tehty myös Turun esteettömyysasiamiehen Heikki O. Hauliston sekä asiantuntijaryhmän kanssa. Turun esteettömyysohjelmaa vuosille 2005-2012 on omassa hankkeessamme käytetty lähteenä. 6. Julkisuus ja tiedottaminen Televisio ja radio: Pohjanmaan uutiset 7.2.2007 TV2 YLE 24 27.6.2007 TV2 YLE 24 klo 17.50 Pohjanmaan uutiset klo 21.10 Pohjanmaan uutiset Radio Pohjanmaan uutiset klo 17.50 Pohjanmaan uutiset klo 21.10 Pohjanmaan uutiset Radio Pohjanmaan uutiset Lehtikirjoitukset: Pohjalainen 14.06.2006 Jouppilanvuoren maastoon tehdään esteetön luontoreitistö Ilkka 14.06.2006 Seinäjoen kaupunki raivaa polkuja liikuntaesteisille Ilkka 11.10.2006 Esteetön kuntopolku valmis kesällä Ilkka 6.11.2006 Jouppilanvuoren esteetön luontoreitti uraauurtava hanke Suomessa Pohjalainen tosi-liite 5.5.2007 Seinäjoelta löytyy vetovoimaisia matkailukohteita Ilkka 28.6.2007 Seinäjoelle valmistuu heinäkuussa esteetön luontoreitti Ilkka 30.6.2007 Esteettä luontoreitille
13 Lehdistötilaisuudet: Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote 13.6.2006 Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote 30.10.2006 Lehdistötiedote 7.2.2007 Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote 27.6.2007 Informaatiotilaisuudet: Yhteisöjen yhdistys ry/järjestötalo, eri järjestöt 30.10.2006 EPUT Etelä-Pohjanmaa 10.4.2007 Lakeuden Latu ry 12.4.2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Opiskelijoiden suunnitelmien esitykset 16.4.2007 Etelä-Pohjanmaan Naisklubi ry 7.5.2007 Esteettä Luontoon Liikkumaan kouluttajaverkosto Peurunka 8.5.2007 Seinäjoen Ikäkeskus 14.5.2007 Seinäjoen oppaat ry 31.5.2007 Esteettä Luontoon Liikkumaan alueellinen koulutus, Kankaanpää 8.6.2007 Vihkiäiset: Hiljentymispaikan tupaantuliaisseurat 27.6.2007 Hankkeen esteettömän kuntoreitin ja investointikohteiden vihkiäiset 5.7.2007 Korsun vihkiäiset 2.6.2007 Lisäksi projektista on tiedotettu lukuisissa eri informaatiotilaisuuksissa mm. eri järjestöille Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo, Seinäjoen kaupungin vammaisneuvostolle, Seinäjoen ammattikorkeakoululle, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustajille ja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen edustajille. 7. Ongelmat ja suositukset 7.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Ylitsepääsemättömiä ongelmia ei projektissa ilmaantunut. Ongelmina voitiin pitää projektin uutuutta, jolloin monen rahoittajatahon informoiminen ja raportoinnin seuranta tuotti paljon
14 työtä. Erilaisten kohteiden kilpailuttaminen saattoi hidastaa huomattavasti rakentamisen etenemistä, kun jouduttiin kilpailuttamaan pieniä asioita esim. vessojen ym. kohteiden siirtoja. Ongelmana voidaan pitää sitä, että projektin innovatiivisuus, toteuttamisen kiire ja erikoiset rakennelmat aiheuttivat budjetissa tasapaino-ongelmia. Tasapaino-ongelmia aiheutti myös veroviraston päätös, jossa sanottiin että yhdistyksellä ei ole oikeutta vähentää hanketta varten tehtyihin ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Päätös tuli kesken hankkeen toteutuksen. Kohteista mm. uimaluiska ja laiturit olivat sellaisia, joiden kustannusarviointi oli hyvin vaikeata. Projektin rahoitus ei riittänyt Kyrkösjärven vastarannalle rakennettavaan laituriin ja laavuun, eikä pelipaikan varastorakennukseen. Hankkeessa suunniteltiin myös hyödyntää teknologiaa mm. valvonnassa, jota ei voitu rahoitustilanteen vuoksi toteuttaa. Toteuttamattomia kohteita varten suunnitellaan jatkohanketta vuodelle 2008. 7.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Suosituksena voisi olla että rahoittaja päättäisi jostakin euromäärästä, jonka alle jääviä hankintoja ei tarvitsisi kilpailuttaa. Myöskin voitaisiin heti hankkeen alussa käydä läpi selkeämmät rajat mitä kilpailutetaan ja mitä ei, koska projekti etenee ajoittain niin nopeasti, että on esim. tilattava tavaraa välittömästi paikalle. 8. Projektin tulokset 8.1 Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Kirvesmies-, metsuri ja konetyövoimaa tarvittiin koko ajan eri rakennuskohteissa yhteensä noin yhden miestyövuoden verran. Hirsirakennustyövoimaa tarvittiin noin yhden miestyövuoden ajan kodan, hiljentymispaikan ja korsun rakentamiseen. 8.2 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Sekä investointirahoittajien että heidän ostopalvelujensa kautta työllistyi suuri joukko eri ammattiryhmien työntekijöitä. Kilpailuttamisen kautta työllistyi eri rakennuskohteissa sekä suunnittelu-, että suorittajatyövoimaa. Projektinvetäjän työllistyminen on myös huomioitava. 8.3 Työpaikat ja uudet yritykset Projektin työllistämänä hirsirakennusyrittäjä pystyi jatkamaan yrityksen toimintaa. UPM Kymmene Metsän metsurityöntekijä rakensi hankkeeseen hirsikodan, hiljentymispaikan ja wc:n.
15 Metsuri sai hirsirakentamisesta tilauksia jo rakennusvaiheen aikana ja tästä tuli hänelle uusi ammatti. Projekti auttoi myös projektinvetäjää työllistymään. 8.4 Välilliset työllisyysvaikutukset Projektin välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret. Metsurityövoimaa voitiin osoittaa UPM:n taholta hirsityöhön. Investointien rahoittajaosapuolten rakennuskohteissa käytettiin paljon eri yrittäjien sekä rahoittajayrityksen omaa työvoimaa. 9. Projektin innovatiivisuus Projekti sisällöltään oli todella innovatiivinen ja ainutlaatuinen. Projektissa kehitettiin esteettömiä liikunta- ja elämyskohteita kokonaisvaltaisesti huomioiden ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Projektissa yhdistyi myös monen eri organisaation ja ammattiryhmän tietotaito sekä myös eri järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden asiantuntijuus. Esimerkkinä perinteitä vaalivan elämyskohteen, korsun ja taisteluhautojen rakentaminen: Tässä kohteessa yhdistyi kaupungin työntekijöiden, piirtäjän, hirsirakentajien, Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin ja maanpuolustuskoulutuksen, puolustusvoimien, yksittäisten henkilöiden sekä sotaveteraanien ammattitaito, jonka tuloksena syntyi perinnekorsu taisteluhautoineen kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille. Rahoittajien yhteistoiminta oli myös ainutlaatuista, koska tässä yhdistyi valtion, kaupungin, kuntayhtymän, yrittäjien sekä vapaaehtoisjärjestöjen työpanos yhdeksi kokonaisuudeksi. 10. Toiminnan jatkuvuus Toiminnan jatkuvuus siirtyy seinäjoen kaupungin vastuulle. Seinäjoen kaupungin puistotoimi vastaa Kyrkösjärven rannan alueesta kohteineen ja liikuntatoimi esteettömän kuntoreitin metsän puoleisesta osasta. Lähinnä tehtäviin kuuluu alueen siisteydestä ja vartioinnista huolehtiminen koska ilkivallan mahdollisuus on aina otettava huomioon. Seuraavassa yhteenvetoa siitä miten aluetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää: Seinäjoen sairaalan somaattisen ja psykiatrisen sairaalan potilaat käyttävät esteettömiä paikkoja terapeuttiseen ja elämykselliseen sekä kuntouttavaan toimintaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat yhdessä kuntoutusjaksolla olevien asiakkaiden kanssa tulevat käyttämään paikkoja hyväkseen Eskoon palvelukeskuksen sekä vanhainkotien ja palvelutalojen asiakkaat yksittäiset liikunta- ja toimintarajoitteiset kansalaiset eri potilas- ym. järjestöt
16 työpaikkojen TYKY- toiminta alueelle tulee syntymään myös liiketoimintaa erilaisten elämyspalveluiden muodossa UPM Kymmene käyttää jatkossa kotaa erilaisiin omiin toimintoihinsa 11. Projektin rahoitus Projektin rahoitus hyväksytyn suunnitelman mukaan Budjetti Toteutunut Erotus EAKR (Euroopan 30 444,00 30 444,00 0 aluekehitysrahaston) rahoitus valtion rahoitus (EAKR:n kansallinen 24 725,00 24 725,00 0 vastinrahoitus) Kuntarahoitus, Seinäjoen kaupunki ja 115 000,00 138 274,65 + 23 274,65 Seinäjoen Energia Oy Muu julkinen rahoitus, mikä 30 000,00 43 485,21 + 13 485,21 Länsi-Suomen Ympäristökeskus Yksityinen rahoitus, 20 000,00 20 804,85 + 804,85 UPM Kymmene Yhteensä 220 169,00 257 733,71 + 37 564,71 12. Projektin arviointi Projektin toteutus oli vaiherikasta ja paljon joustavuutta vaativaa kaikilta osapuolilta. Investointikohteiden valmistumisella oli todella kiire aikataulu, mutta asiantuntijaryhmillä saatiin asiat luistamaan ennennäkemättömällä nopeudella. Esimerkkinä nopeudesta voisi mainita, että kun korsun paikka määriteltiin, olivat mittamiehet muutaman tunnin varoitusajalla mittaamassa paikan kallion syvyyden ja rakennustyöt voitiin välittömästi aloittaa ilman byrokratiaa. Seinäjoen kaupunki on ollut hankkeeseen lähtiessään kauaskatseinen ja kaupunkilaisten hyvinvointia arvostava osapuoli, samoin kuin kaupungin työntekijät suhtautuivat kiireestä huolimatta tehtäviin hyvin myönteisesti. Eri rahoittajaosapuolten työpanokset saavat suuret kiitokset siitä, että omien kiireidensä ohella työntekijät paneutuivat tähän hankkeeseen antaumuksella ja suurella tunteella, olihan tässä tavoitteena tehdä kaikille hyvät ja esteettömät mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen. Erään kuntoreitillä olevan henkilön
17 palaute olkoon eri osapuolille kiitokseksi, kun hän sanoi että onpas viimeisen päälle ajateltu ja tehty. Esteetön kuntoreitti tulee olemaan kaupungin vetonaula erilaisten liikuntaharrastusten ja matkailun näkökulmasta. Alueen tulee pysyä siistinä ja hygienian esim. vessojen suhteen tulee pysyä korkealla tasolla. Alueen maastoa vahingoitettiin mahdollisimman vähän, mutta sinne kuulumattomat roskat ja muut luonnon kauneutta vaurioittavat elementit tulee poistaa. Reitistön huollon aukioloaikojen ja muiden suhteen tulee täyttää kansalaisten odotukset. Hankkeen puolelta suoritettiin loppukatselmus 18.6.2007. Loppukatselmuksen suorittivat Hannu Ojanen ja Veli-Pekka Kyykkä Seinäjoen kaupungin puolesta, Timo Sysilampi Maanpuolustuskoulutus ry:stä, Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta, Juha Rintamäki Seinäjoen Energia Oy:stä ja projektipäällikkö Hannu Salo. Katselmuksessa todettiin että pääosin kaikki kohteet oli huolella tehty ja pienet puutteet kirjattiin, jotka suoritetaan loppuun syksyn kuluessa. Seinäjoen rakennusvalvonnan loppukatselmus suoritettiin 3.7.2007, eikä huomauttamista kohteista löytynyt, sammuttimien hankkimista enempää. 13. Kuntoreitin koekäyttäjien arviointia Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalon koekäyttäjät Esteettömällä kuntoreitillä suoritettiin 19.6.2007 reitistön koekäyttö Seinäjoen Järjestötalon avustuksella. Palaute oli todella hyvää, joskin pieniä yksityiskohtia tulee vielä korjata. Koekäyttäjiä oli mm. Lihastautiliitosta ja yhdistyksestä, näkövammaisten yhdistyksestä sekä Ikäkeskuksesta. Kulkuvälineinä oli pyörätuolia, rollaattori, kolmipyörä, sokealla koekäyttäjällä oli lapsi mukana sekä apuna valkoinen keppi ja opaskoira. Kuva 1 Esteettömän kuntoreitin koekäyttäjät
18 Oli ilo tutustua kuntoreittiin ja elämyskohteisiin. Reitti oli mielenkiintoinen ja sitä oli hyvä kulkea. Paluumatkalla tuntui ylämäki jo aika lailla jaloissa. Kuitenkin näitä ylä- ja alamäkiä osui aivan sopivasti matkan varrelle. Siinä on haastetta ja mielenkiinto säilyy. Normaalisti retkeilijä kenties pitää matkan aikana pitempiä lepotaukoja, jolloin voi katsella kaikessa rauhassa upeaa luontoa. Korsu ja taisteluhauta tekivät vaikutuksen. Niiden edustalla olevista pikku ongelmista (jyrkkä lasku taisteluhautaan ja pehmeä kiveys korsun edessä) jo olikin puhetta. Riittävästi WCtiloja, jotka kaikki ovat kiitettävästi inva -mitoitettuja. Alue on todella mielenkiintoinen ja hyvin suunniteltu. Toivottavasti se kyetään säilyttämään "Seinäjoen Lappina". Yrjö Metsälä, jo edesmennyt legendaarinen Lapinmatkojen vetäjä aloitti matkaseurueensa kanssa aina kertomalla myös välttämättömistä säännöistä, jotta ei turmeltaisi luontoa. Vaikka säännöt ja kiellot eivät kenties mukavilta tunnukaan, kannattaa alussa ainakin kulkijat riittävästi ohjeistaa. Oman kokemukseni perusteella olen vakuuttunut siitä, että reitti ja sen kohteet lisäävät myös liikuntavammaisen kaikinpuolista hyvinvointia. Jo tämän lyhyen tutustumisen jälkeen saatoin todeta olevani väsynyt, mutta onnellinen. Kiitos elämyksestä! Olette tehneet harvinaisen hyvää työtä. Toivotan työllenne menestystä myös tästä eteenpäin. Kiitos viimeisestä eli Jouppilanvuori hankkeen esittelystä! Aikaansaannos on todella mahtavaa! Taistehautaan pääsi pyörätuolilla hyvin ja invavessat olivat hyviä. Hyvä kun oli huomioitu sähköpyörätuolin latauspistokkeet. Korsun eteisen hiekka oli pyörätuolilla liikkuvalle liian pehmeää, kovetusta kaivattaisiin. Käsikaide olisi hyvä, kun mennään korsulle ja taisteluhaudoille sekä inva wc:den luiskiin myös käsikaiteet. Kyrkösjärveen meneviin pyörätuoliluiskiin myös käsikaiteet. Kivipuron kuntoutuskodin onkiretki Lämmin alkukesän päivä, pilvettömältä taivaalta paistavine aurinkoineen oli koittanut 6.6.2007 kun Kivipuron kuntoutuskodin yhdeksänhenkinen kalastajaeemeleistä ja -emmoista koostuva ryhmä käänsi mersun nokan kohti Kyrkösjärveä iloisen laulun kaikuessa. Mieliala oli korkealla ja luja usko siihen että isot ahvenen vonkaleet tarttuisivat ohjaajan pyydystämien madonlierojen avulla onkiimme.
19 Tarkoituksenamme oli myös testata Esteetön Jouppilanvuori-hankkeeseen kuuluvaa onkilaituria, Liekö tuo ihanan aurinkoinen sää karkottanut ahvenenvonkaleet sillä tunnin ahkeran uurastuksen jälkeen saalinamme oli vain kolme pientä sinttiä. Huonohkosta saaliista huolimatta olimme kaikki erittäin tyytyväisiä, kokemus oli monelle asiakkaallemme varmaan yksi alkukesän parhaista. Ensimmäinen onkireissumme oli siis kaikin tavoin erittäin onnistunut ja positiivinen kokemus, josta lähetämmekin suuret kiitokset kaikille projektiin osallistuneille, hienoa että nyt myös kaikilla liikuntarjoitteisilla on mahdollisuus nauttia Kyrkösjärven kauniista maisemista mukavan puuhastelun ohessa. Terveisin Kivipuron kuntoutuskodin onkiryhmäläiset. Esteettä Luontoon Liikkumaan Suomen verkoston tiedottaja tutustui kuntoreittiin ja sen kohteisiin pyörätuolilla liikkuen. Hän oli näkemäänsä ja kokemaansa erittäin tyytyväinen. Pieniä korjausehdotuksia tuli hänen suullisessa palautteessaan esiin, enimmäkseen kaiteitten laittoa vessoihin jne. Ilkka lehden yleisönosastossa oli kiteytettynä hyvä palaute hankkeen aikaansaannoksista. Eräs henkilö koki saaneensa reitiltä juuri sitä mitä hankkeen alussakin lähdettiin hakemaan eli täällä mieli ja sielu saavat levätä 14. Projektin taloushallinto ja arkistointi a. Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö Sami Perälä, toiminnanjohtaja EPTEK ry b. Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö Satu Niemi, LifeIT Oyj Tarja Nygård, Tiliteam c. Hallinnoijan vuosittain tilinpidon taskastuksesta vastannut henkilö KHT Kari Rantala Pricewaterhouse Coopers Oy d. Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö KHT Kari Rantala Pricewaterhouse Coopers Oy
20 e. Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava henkilö Satu Niemi f. Projektin asiakirjojen säilytyspaikka EPTEK ry, Koskenalantie 16, Seinäjoki g. Projektin kirjanpitoaineiston säilytyksestä vastaava henkilö Satu Niemi h. Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka EPTEK ry, Koskenalantie 16, Seinäjoki Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2015 loppuun tai EAKR rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Seinäjoella 6.9.2007 Hannu Salo Projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (ent. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry) Liitteet: Kartta Valokuvia kohteista Esite Lehdistötiedotteet Lehtijutut