VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS
Sisältö VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS Momentit 29.80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)... 3 20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)... 9 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)...10 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)...12 71. Museoviraston kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)...13 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)...14 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)...16 Muistio 1 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen...17 2
MUSEOVIRASTO 29. 80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 297 000 euroa. Selvitysosa: Museovirasto vastaa kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti yhteistyössä museoalan kanssa. Museovirasto on keskellä määrärahojen sopeuttamiskautta, jossa vuoden 2012 määrärahaleikkausta on porrastettu vuosittain. Tehdyt toimenpiteet ovat olleet mittavia ja henkilöresurssien määrä on laskenut kriittiselle rajalle. Toimintakyvyn säilyttämiseksi nykytasolla Museovirasto esittää, että vuodelle 2015 ajoittuvasta sopeuttamisleikkauksesta, 1 000 000 euroa, luovuttaisiin. Museoviraston toiminnan ja talouden sopeuttamisessa painotetaan keskeisten strategisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalvelujen palvelutasoa kehitetään. Museovirasto luo aikaisempaa parempia tutkimusedellytyksiä ja kehittää tutkimusyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin ja keskitytään valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kysymyksiin. Viranomaistoiminnassa pyritään ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan sekä asioiden kohtuullisiin käsittelyaikoihin. Lisäksi keskitytään ohjelmallisen suojelupolitiikan sekä museosektorin yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittämiseen, sidosryhmätyön vahvistamiseen sekä opas- ja ohjeaineistojen tuottamiseen. Sisältöteemoja ovat uudempi rakennusperintö sekä arkeologisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön määrittely ja tunnistaminen. Rekistereiden laatu ja kattavuus on olennaista maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvässä toiminnassa. Rekisterityön tehostaminen, rekisterin ajantasaisuus ja toimiva työnjako edellyttävät voimavaroja sekä rajapintoja muiden rekisterityötä tekevien, maakuntamuseoiden ja Metsähallituksen, järjestelmiin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Kansainvälisen yhteistyön keskeisin tehtävä on aktiivinen osallistuminen Unescon maailmanperintökomitean työskentelyyn, huolehtia aineettoman kulttuuriperintösopimuksen toimeenpa- 3
nosta ja valmistella Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointi. Haagin sopimukseen perustuva kohdeluettelo on jätetty opetus- ja kulttuuriministeriölle jatkotoimenpiteitä varten. Toiminta Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyössä jatkuu. Uudet kansainväliset tehtävät edellyttävät myös niiden resursointia (2,5 htv) vuoden 2017 loppuun saakka. Suomen kansallismuseon tehtävänä on edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä, välittää aineelliseen kulttuuriin liittyvää tietoa sekä vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Näyttely- ja muu yleisötoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineistot lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön tuntemusta ja kiinnostusta kansalliseen kulttuuriperintöömme. Painopisteenä on lähimenneisyyden ja nykyajan aineellisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvä tiedon tallentaminen. Kansallinen kokoelmatyö (TAKO) on osa Kansallismuseon toimintaa. Kansallismuseon rakenteet ja toimintamallit uudistettiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Uudistetun Kansallismuseon toiminnan painopisteenä on näyttely- ja asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen erityisesti Kansallismuseossa, Hämeen linnassa, Olavinlinnassa ja Seurasaaressa. Kansallismuseoon kuuluvien muiden museoiden toimintaa ja avoinnapitoa tarkastellaan edelleen osana Museoviraston toimintojen sopeuttamistoimenpiteitä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä yleisötilojen ja museokauppojen toimintaedellytyksiä ja tehostamalla tilavuokrausta ja yhteistyötä ravintolapalveluiden kanssa. Kansallismuseolle on laadittu tilasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa museon näyttelytoiminnan edellytyksiä ja vahvistaa kokoelmien säilyttämistä ja konservointia. Tärkein tilahanke on alueellisen kokoelma- ja konservointikeskuksen perustaminen yhdessä Keski- Uudenmaan museoiden kanssa. Tavoitteena on myös uuden näyttelyhallin toteuttaminen. Kulttuurien museo on palannut vuoden 2014 alussa Kansallismuseo-rakennukseen. Konservoinnin siirtyessä uuteen kokoelmakeskukseen, Kulttuurien museo muuttaa nykyiseen konservointilaitokseen. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista ja tuottavuutta edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, ottamalla käyttöön sähköisiä toiminnan tuen järjestelmiä, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. 2012 2013 2015 Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 935 638 5 837 399 6 250 000 Lausuntojen käsittelyaika, pv 35 38 Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 472 418 490 980 510 000 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 9 5 7 Esinetietojen digitointiaste, % 45 % 45 % 47 % Toiminnallinen tehokkuus Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,84 2,58 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 3,13 2,87 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet (htv) 293 299 298 4
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)* 2015 TAE Bruttomenot 26 597 Bruttotulot 3 300 Nettomenot 23 297 * Tarkempi erittely liitteessä Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä 3 754 000 euroa. 2015 määräraha 23 297 000 euroa 2014 määräraha 19 543 000 euroa Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuokrien indeksikorotukset toimintamenomomentilla 108 Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset 83 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 200 Uusien kansainvälisten tehtävien hoitamisen resursointi 150 Kulttuuriympäristörekistereiden saattaminen ajan tasalle 150 Arkeologisten kenttäpalveluiden viranomaispalveluiden turvaaminen 110 Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta 400 Kokoelma- ja konservointikeskus 2 153 Kulttuuriperinnön suojelun ja ohjauksen tuen hankkeet 140 Kiekun käyttöönottoprojekti ja järjestelmän käyttö 260 Yhteensä 3 754 Määrärahojen lisäykset Vuokrien indeksikorotukset toimintamenomomentilla Toimitilavuokrien indeksikorotuksiin tarvitaan määrärahojen lisäys. Kaikkiin toimitilavuokriin tulee arviolta 2 %:n suuruinen indeksikorotus, joka on yhteensä 107 790 euroa. Lisäys vuoden 2014 määrärahoihin on 108 000 euroa. 5
Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset Museoviraston Senaatilta vuokrattu strateginen rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Museoiden, kartanoiden ja linnojen välttämättömät tietoliikenne-, vartiointi-, sähkö- ja muut käyttökulut kasvavat vuosittain noin 4 %. Kiinteistöjen ostopalveluiden kustannusten nousun aiheuttama lisäys on 15 000 euroa ja kiinteistöjen energiakustannusten ja muiden menojen nousun aiheuttama lisäys on 7 500 euroa, yhteensä 22 500 euroa Valtiovarainministeriö on käynnistänyt TORI-hankkeen toimialariippumattomien ICT-palvelujen keskittämiseksi yksittäisiltä virastoilta valtakunnalliselle palvelukeskukselle. Museoviraston on aloitettava niiden käyttöönoton suunnittelu vuonna 2014 ja käyttöönotto 2015. VM:n tekemien ICT-kulujen tilastoinnin perustella voidaan arvioida että TORI-hankkeen palvelujen käyttöönotto nostaa kuluja Museoviraston osalta n. 60 000 euroa. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on yhteensä 82 500 euroa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museoviraston palkkausjärjestelmän henkilökohtaista palkanosaa koskeva mallisopimuksen mukainen uudistettu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2008. Tällä sopimuksella katettiin 45,35 % kullekin tulevasta uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toinen vaihe, eli 54,65 % jäi rahoittamatta. Sen rahoitus jää kiinni tulevien vuosien palkkaratkaisuista. Vastaavissa tilanteissa on siirtymäkauden rahoitukseen saatu ylimääräistä rahaa. Lisäys vuoden 2014 määrärahoihin on 200 000 euroa. Uusien kansainvälisten tehtävien hoitamisen resursointi Kansainvälisen yhteistyön keskeisin tehtävä on aktiivinen osallistuminen Unescon maailmanperintökomitean työskentelyyn, huolehtia aineettoman kulttuuriperintösopimuksen toimeenpanosta ja valmistella Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointi. Tehtäviä varten tarvitaan yhteensä 2,5 htv:tä vuoden 2017 loppuun asti. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on yhteensä 150 000 euroa. Kulttuuriympäristörekistereiden saattaminen ajan tasalle Museoviraston kulttuuriympäristörekisterit, muinaisjäännösrekisteri ja rakennusperintörekisteri, saatetaan määräaikaisella hanketyöskentelyllä ajan tasalle, jotta ne vastaavat hyvän ja oikeusvarman hallinnon tarpeita, tukevat Museoviraston uskottavuutta suojeluviranomaisena ja parantavat sekä viraston oman että muiden toimijoiden viranomaistoiminnan ja maankäytön suunnittelun edellytyksiä. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on 150 000 euroa. 6
Arkeologisten kenttäpalveluiden viranomaispalveluiden turvaaminen Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden toimintakyky on turvattava pienten yksityisten rakennushankkeiden yhteydessä virkatyönä toteutettavien arkeologisten kenttätöiden osalta niin, että yksityishenkilöiden rakennustoiminta ei vaikeutuisi. Toiminnan on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista, riittävästi resursoitua sekä muinaisjäännöstyypeittäin ja alueellisesti mahdollisimman kattavaa. Myös virkatyönä tehtävät meriarkeologiset kenttätyöt, kuten hylkyilmoituksiin ja kajoamistapauksiin liittyvät tarkastussukellukset on turvattava osana vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun ja seurannan prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden vuoksi toisen vakituisen meriarkeologin palkkaaminen on välttämätöntä. Myös arkeologisiin kenttätöihin liittyviin ostopalveluihin kuten analyyseihin ja erikoistöihin on varauduttava. Lisäys vuoden 2014 määrärahoihin on 110 000 euroa. Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo. Sen näyttelytoiminnan on oltava vaikuttavaa ja kiinnostavaa. Museossa on päivitetty toimintalinjauksia itsearvioinnin, osallistavan strategiatyön ja ulkoisen arvioinnin tuella. Strategisesti keskeisiä tavoitteita on jatkaa yleisöpohjan laajentamista, osallistamista ja näkyvyyden lisäämistä. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kansallismuseon tehtävänä on tuoda näyttelyohjelmallaan vahvasti ja yhteistyössä muiden museoiden kanssa kulttuuriperinnön ja historian näkökulmia keskusteluun kansallisuudesta ja itsenäisyydestä. Pitkäjänteinen näyttelysuunnittelu ja yhteistyösopimusten solmiminen sekä vapaa-ajan sektorilla kilpailukykyisen näyttelyohjelman luominen edellyttää näyttelytoiminnan talouden turvaamista. Suomen kansallismuseolla on Helsingin ulkopuolella n. kymmenellä paikkakunnalla nähtävyys-, näyttely- ja opetustoimintaa. Suunnitelmallinen toiminta edellyttää näissäkin kohteissa pitkäjänteisen kehittämisohjelman seuraamista. Merikeskus Vellamon kehittäminen edellyttää panostusta vetovoimaisiin määräaikaisiin näyttelyihin ja monipuoliseen ohjelmatoimintaan sekä kokouspalvelu-, myynti- ja markkinointitehtävien resursointia, joka tapahtuu yhteistyössä Vellamon toimijoiden kanssa. Merikeskus Vellamon näyttelyohjelmassa tavoitellaan kansainvälistä näyttelyvaihtoa erityisesti Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan maiden merimuseoiden välillä. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Museot hyvinvoinnin edistäjinä hankkeen tuloksia. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on 400 000 euroa. Kokoelma- ja konservointikeskus Museoviraston tavoitteena on keskittää kokoelmien säilytys mahdollisimman harvoihin paikkoihin. Orimattilan keskusvarasto on täynnä. Sinne ei ole mahdollista sijoittaa uusia kokoelmia, eikä luovutettavissa kohteissa olevia kokoelmia (Pukkilan kartano, Anjalan kartano, Rapolan kartano jne.). Luovutettavien kohteiden kokoelmille tarvitaan olosuhteiltaan museoesineiden säilytykseen soveltuvat uudet tilat tänä keväänä. Kokoelmien säilytystilaratkaisua on valmisteltu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Senaattikiinteistöjen kanssa. Tavoitteena on perustaa Museoviraston kokoelmille keskitetyt ja asianmukaiset kokoelmatilat pääkaupunkiseudulle. Konservointilaitos sijoitetaan perustettavan kokoelmakes- 7
kuksen yhteyteen ja sen hallinta kytketään samaan malliin kokoelmakeskuksen kanssa kokoelmaja konservointikeskukseksi. Kokoelmien ja konservoinnin sijoittaminen samaan paikkaan on kokoelmien säilytyksen ja logistiikan kannalta tarkoituksen mukainen ratkaisu. Myös vettyneen materiaalin konservointi siirretään tulevaan konservointikeskukseen. Museoviraston kokoelmien pääosaa säilytetään edelleen Orimattilan kokoelmakeskuksessa. Myös Journalistisen kuva-arkiston kokoelmat sijoitetaan perustettavaan kokoelmakeskukseen. Konservointilaitoksen nykyiset tilat tulee keskeisen sijainnin ja arvokkaan arkkitehtuurin johdosta saada yleisökäyttöön. Kulttuurien museo on palannut vuoden 2014 alussa Kansallismuseo-rakennukseen. Konservoinnin siirtyessä uuteen kokoelmakeskukseen, vapautuvat tilat muutetaan Kulttuurien museon näyttelytilaksi. Lisäys vuokramenoihin toimintamenomomentille on 2 152 500 euroa. Kulttuuriperinnön suojelun ja ohjauksen tuen hankkeet Arkeologisen kulttuuriperinnön opas valmistellaan vuosina 2015-2017. Se saattaa ajan tasalle tiedot muinaisjäännöksistämme sekä tukee niin viranomaisia, kansalaisia kuin muinaismuistolain uudistamista. Opas laaditaan yhteistyössä museoiden ja yliopistojen kanssa. Valtion rakennusperinnön vaalimisopas uudistetaan vastamaan valtion kiinteistöhallinnon rakenteita, lainsäädännön muutoksia sekä suojelun ja restauroinnin kehittyneitä käytäntöjä. Työ tehdään yhteistyössä keskeisten valtion kiinteistöhaltijoiden kanssa. Rakennettu hyvinvointi teeman alla jatketaan vuonna 2015 terveydenhuollon rakentamiseen (Terveydenhuoltorakentaminen Suomessa 1945 2000, TEHO-hanke) liittyvää työtä. TEHOhankkeessa tuotetaan tietoa terveydenhuoltorakentamisen taustoista, volyymeista ja ominaisluonteesta. Suomessa suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusta. Samalla joudutaan ratkomaan olevien rakennusten tulevaisuutta. Kulttuuriympäristöviranomaiset joutuvat arvioimaan erilaisia terveydenhuollon rakennuksia, rakennuskokonaisuuksia ja ympäristöjä vaikeissa muutostilanteissa. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on yhteensä 140 000 euroa. Kiekun käyttöönottoprojekti ja järjestelmän käyttö Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kieku. Sen käyttöönottoprojektin jälkeen keskeisenä tehtävänä on järjestelmän tehokas hyödyntäminen viraston toiminnan tukemisessa. Lisäystä vuoden 2014 määrärahoihin on 260 000 euroa 8
29.80. 20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 17 364 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. Selvitysosa: Museoviraston kiinteistöt on siirretty 1.1.2014 lukien Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille. Museovirasto toimii Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena osassa siirretyistä kiinteistöistä, jotka ovat kulttuuri- ja nähtävyyskohteita. Määrärahojen lisäykset Kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden indeksikorotuksiin tarvitaan määrärahojen lisäys. Kaikkiin vuokriin tulee arviolta 2 %:n suuruinen indeksikorotus, joka on yhteensä 333 247 euroa. Kotkaniemen kiinteistöä ei ole luokiteltu valtiolle strategiseksi kulttuuri- ja nähtävyyskiinteistöksi. Kiinteistöllä on kuitenkin huomattavaa paikallista merkitystä identiteetin ja matkailun kannalta. Tämän vuoksi on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisinta siirtää kohde museokiinteistönä valtion vuokrajärjestelmän piiriin. Vuokrajärjestelmän kautta kohteen säilyminen, kunnossapito ja avoinnapito pystytään turvaamaan. Kohteen kokonaisvuokra sisältäen pääomavuokran ja ylläpitovuokran on 260 000 (alv 0 %) euroa vuodessa. Momentille 29.80.20 esitetään tämän johdosta 260 000 euron vuosittaista lisäystä. Lisäksi museoiden palvelutason parantamisesta johtuvia vuokravaikutteisia kustannuksia varten esitetään momentille 29.80.20 108 000 euron vuosittaista lisäystä. Kansallismuseon maanalaisten vastaanotto- ja huoltotilojen vuotuiset vuokramenot kasvavat arviolta 300 000 euroa, koska hankkeen loppukustannukset ylittävät alkuperäisen kustannusarvion hankkeen rakennuttajana toimivan Senaatti-kiinteistöjen mukaan. Kustannusten ylitys on vuokravaikutteista ja vaikuttaa vuoden 2014 alusta. Kansallismuseon maanalaisten tilojen vuokramenojen nousuun tarvitaan 300 000 euron lisäystä. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin tarkoitetun määrärahan kasvu on yhteensä 714 000 euroa 2015 määräraha 17 364 000 euroa 2014 määräraha 16 650 000 euroa 9
29.80. 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momenteille myönnetään 4 400 000 euroa. Selvitysosat: Määrärahaa saa käyttää: Rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen 2 000 000 euroa. muinaisjäännösalueiden hoitotukiin 150 000 euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 400 000 euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä rakentamiseen liittyvien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen, sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa. Museoiden valtionavustuksiin 1 300 000 euroa Kulttuuriperinteen tallentamisen ja tutkimisen tukemiseen 150 000 euroa Määrärahaesitys 4 400 000 euroa 10
Esityksen perustelut: Avustuksilla jatketaan ja vahvistetaan ohjelmallista kansallisen kulttuuriperinnön turvaamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitetut, ns. entistämisavustukset Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen, edistää rakennusten asianmukaista korjaamista sekä toteuttaa vuonna 2010 voimaan tullutta lakia rakennusperinnön suojelusta. Museoviraston entistämisavustuksiin liittyvä asiantuntijavalvonta hyödyttää myös rakennusten omistajia, erityisesti ohjauksen muokkaus opasaineistoiksi ja käytännön tueksi. Käsityövaltaisella restauroinnilla on työllistävä vaikutus. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen Alusten korjaus- ja entistämisavustuksilla tuetaan myös niiden vaatiman infrastruktuurin, kuten telakoiden kunnossapitoa sekä tärkeimpien vapaa-ajan klassikkoalusten (purje- ja moottoriveneet) entistämishankkeita. Maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan on vuoden 2014 talousarviossa varattu yhteensä 283 000 euroa. Summan korottaminen 400 000 euroon vuonna 2015 mahdollistaisi maailmanperintöavustuksiin käytettävissä olevan summan nostamisen vuoden 2013 tasosta eli 270 000 eurosta, mikä sopisi hyvin maailmanperintökomitean jäsenyyteen. Avustukset osoitetaan maailmanperintökohteilla sijaitsevien kohteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Muinaisjäännösten hoitotuki Muinaisjäännösten hoidolla parannetaan kulttuuriperintökohteiden säilymistä ympäristössään ja lisätään kulttuuriympäristön arvostusta. Hoidetuilla kohteilla voi olla lisäksi merkittävä virkistys-, opetus- ja nähtävyyskäyttö. Museoviraston omien resurssien rajallisuuden vuoksi kannustetaan ja sitoutetaan kohteiden hoitoon alueellisia toimijoita. Kansalaisten aktiivisuutta muinaisjäännösten hoidossa ovat rajoittaneet erityisesti hoidon kustannukset. Muinaisjäännösten hoidon kannustamiseksi koko maassa myönnetään hoitotukea. Hoitotukea myönnetään maanomistajille korvauksena heidän maallaan olevien muinaisjäännösten hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon suunnittelun että toteuttamisen osalta. Tuettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi alueen raivaamiseen, laiduntamiseen, kävijäinfrastruktuurin rakentamiseen ja muinaisjäännöksen rakenteiden tukemiseen. Tuki suunnataan niiden kohteiden hoitoon, jotka jäävät muiden tukijärjestelmien avulla toteutettavan kulttuuriympäristön hoidon ulkopuolelle. 11
29.80. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 320 000 euroa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi siten, että määrärahaa saisi käyttää myös kaluston ja laitteiden leasing-hankintoihin. Esityksen perustelut: Museoviraston TTS:n mukaisiin hankintoihin tarvitaan määrärahaa. Hankinnat koskevat mm. tietoteknisten laitteiden sekä tietojärjestelmien elinkaaren mukaista uudistamista. Lisäksi kiinteistöjen hallinnansiirron toteuduttua mm. kiinteistöjen turvajärjestelmät jäivät käyttäjän vastuulle. Määrärahaesitys Määräraha vuonna 2014 320 000 euroa 200 000 euroa 12
29.80. 71. Museoviraston kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentti ehdotetaan lisättäväksi talousarvioon. Momentille myönnetään 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmahankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Momentilta kartutetaan Suomen kansalliskokoelmaa. Hankintoja tehdään kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin esine- ja kuvakokoelmiin. Uutta kokoelmamomenttia ehdotetaan lisättäväksi talousarvioon, jotta varmistettaisiin strategian mukainen kokoelman kartuttaminen. Erillinen momentti lisää myös läpinäkyvyyttä rahoitukseen, kun voidaan budjetoida kokoelmahankintoihin tarkoitettu määräraha omalle momentilleen. 13
29.80. 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 300 000 euroa. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2014 nähden 1 300 000 euroa 300 000 euroa Määrärahaa saa käyttää perusparannuksiin, kunnossapitoon, pienehköihin rakennushankkeisiin sekä museolaivojen korjaustöihin. Esityksen perustelut: Museovirasto vastaa hallinnassaan olevan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän Seurasaaren ulkomuseoalueen rakennuskokoelman hoidosta, rakennuskonservoinnista ja siihen liittyvän osaamisen esittelystä ja oppilaitosyhteistyöstä. Valtion kiinteistöjen hallinnan siirron toteuduttua 1.1.2014 alkaen Museovirasto on edelleen valtion strategisten linna-, museo- ja nähtävyyskohteiden pääkäyttäjä ja vastaa pienehköistä, käyttäjän ja yleisön tarpeita palvelevien muutos- ja korjaustöiden toteuttamisesta. Museovirastolla on valtion kiinteistöyksikkönä ja restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia käytössään ja hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Museoviraston hallinnoima muinaisjäännös- ja kiinteistökanta muodostaa huomattavan kulttuuriperintö- ja nähtävyysverkoston. Merkittävimmän kuluerän muodostavat Seurasaaren yhdeksänkymmenen rakennuksen korjaukset, jotta rakennusten säilyminen voidaan turvata. Lisäksi Seurasaaren kävijä- ja esineturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä. Seurasaaressa jatketaan systemaattista rakennusten dokumentointia ja käynnissä oleviin hankkeisiin liittyvien rakennushistoriaselvitysten ja restaurointiraporttien laatimista. Seurasaaren nk. korjausvelkaa voidaan lyhentää jatkossa enemmän, kun aiemmin on jouduttu aliresursoinnin takia keskittymään välttämättömiin ja äkillisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Seurasaaressa jatkuu uuden museokeskuksen ja siihen kuuluvan Iisalmen pappilan restaurointi- ja uudisrakennushanke. Näyttely- ja työpajakäyttöön tarkoitettu uudisrakennus valmistuu vuoden 2015 alussa. Hankkeeseen on varattu 620 000 euroa vuodelle 2015, mikä kattaa uudisrakennuksen ja pappilan restauroinnin ohella piha-alueen mittavan kunnostamisen. 14
Museoiden ja nähtävyyskohteiden toiminnan turvaamiseksi toteutetaan kohteissa käyttäjiä palvelevia kehittämishankkeita, mm. uusia opastus- sekä palvelu- ja lipunmyyntirakenteita. Hankkeet edellyttävät myös tutkimusta ja dokumentointia sekä loppuraportoinnin. Tärkeänä painopistealueena ovat museoiden ja linnojen saavutettavuutta parantavat hankkeet. Olavinlinnassa jatketaan toimenpiteitä esteettömän sisäänpääsyn ja liikkumisen mahdollistamiseksi linnan keskeisissä osissa. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvää kehitystyötä tehdään myös yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa. Valtion strategisten linna-, museo- ja nähtävyyskohteiden säilymisen ja oikeaoppisen hoidon takaamiseksi kehitetään tutkimus- ja dokumentointimenetelmiä, joista keskeisenä mm. linnojen muurikorjauksissa hyödynnettävän stratigrafiakartoituksen vakiinnuttaminen osaksi tutkimustyötä. Louhisaaren kartanossa jatketaan kattomaalausten tutkimushanketta yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja Metropolian kanssa. Investointimomentilta on tarkoitettu maksettavaksi myös museolaivojen jatkuvat kunnostustyöt. Tähän on vuosittain varattava 100 000 euroa. Lisäksi momentille ehdotetaan vuodelle 2015 kertaluontoisena lisäyksenä Museojäänmurtaja Tarmon telakointi. Tähän liittyy kertaluontoinen meno, 300 000 euroa vuodelle 2015. Hankkeen tarkoituksena on pitää kansalliskokoelmaan kuuluva alus kunnossa ja yleisön saavutettavissa. Tämä edellyttää aluksen telakointia, joka on sen huonon kunnon takia tehtävä pian, jotta vältytään vakavilta seurauksilta. Investointimäärärahan tarve vuodelle 2015 on 1 300 000 euroa (budjetti 2014: 1 000 000 euroa). 15
29.80. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 150 000 euroa. Momentin perustelua esitetään selvennettävän siten, että siinä mainittaisiin mahdollisuus käyttää määrärahaa muinaismuistolain perusteella yksityisen rakennuttajan vastuulla olevien tutkimuskustannusten osittaiseen kattamiseen tilanteissa, joissa tutkimuskustannukset nousevat huomattavan korkeiksi. Määrärahaa ei voi käyttää valtion, kuntien tai valtion ja kuntien liikelaitosten tai kokonaan niiden omistamien yhtiöiden hankkeissa. Määrärahaesitys Määräraha vuonna 2014 150 000 euroa 150 000 euroa 16
MUISTIO 1 29.80. 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen Kulttuuriperinnön digitointi ja tietojärjestelmien kehittäminen Hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti julkisen sektorin digitaalisen tietoaineiston saavutettavuutta parannetaan ja edistetään sen uudelleenkäyttöä. Museoviraston kannalta keskeisiä asioita tietovarastojen avaamisessa ovat esine- ja kuvakokoelmien metatietojen ja aineiston keskeisten osien digitointi, kulttuuriympäristöaineistojen ja arkistojen digitointi ja sellaisten tietojärjestelmien kehittäminen, että aineistojen automaattinen lataaminen mahdollistuu. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan erillistä tähän tarkoitukseen suunnattua rahoitusta. Museovirasto pystyy normaalin suunnittelu-, laadunvalvonta ja tilakapasiteetin puitteissa pitämään samanaikaisesti yllä vuositasolla kahta esine- ja kuvakokoelmia koskevaa digitointihanketta ja yhtä kulttuuriympäristöaineistojen digitointihanketta. Digitointihankkeiden vuosikustannus on yhteensä 600 000. Tietojärjestelmien kehittäminen siten, että niistä voidaan ladata tietoa koneluettavassa muodossa on kertaluontoinen projekti. Esine- ja kuvakokoelmien tiedot ovat omassa järjestelmässään ja siellä olevien metatietojen avaaminen maksaa arviolta 100 000. Kulttuuriympäristön sisältöaineistot ovat eri järjestelmissä, niiden avaaminen maksaa yhteensä arviolta 100 000. Näiden hankkeiden kustannusvaikutus on yhteensä 200 000. Museovirasto johtaa yhdessä Suomen kansallisgallerian ja Museoliiton kanssa Museo 2015- hanketta, jonka tavoitteena on luoda koko museokentälle yhteiset käytännöt ja taloudellisesti kestävät ratkaisut kokoelmien luettelointia, hallintaa sekä avointa ja helppoa käytettävyyttä varten. Hankkeen myötä toteutetaan museokentän edellytysten mukaisesti vaiheittain siirtymä yhtenäiseen kokoelmahallinnan tietojärjestelmään. Tämän hankkeen kulu vuodelle 2015 on 240 000. 17