JÄTEVESIOPAS. Iitin kunta. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS Iitin kunta Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

Yleistä Kiinteistön ollessa viemäriverkoston ulkopuolella tai kun sen liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ei ole mahdollista, täytyy jätevesien puhdistamisesta huolehtia asianmukaisella kiinteistökohtaisella tai useamman kiinteistön yhteisellä jätevesijärjestelmällä. 1.1.2004 voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tarkoituksena on vähentää talousjätevesipäästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetuksessa annetaan jätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset ja niiden täytäntöönpanoon liittyvät ajankohdat. Tämä oppaan tarkoituksena on antaa tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tarkoituksena on selvittää ne lähtökohdat, joiden vuoksi kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on tarpeellista ja antaa tietoa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista sekä niiden soveltuvuudesta erityyppisille kiinteistöille. Oppaassa käsitellään myös suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia tekijöitä. Jätevesien käsittelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen antavat neuvoja alan asiantuntijat. Oppaan lopussa on linkkejä käsittelyjärjestelmien suunnittelijoista, puhdistamoiden laitevalmistajista sekä asennuksesta vastaavista yrityksistä. Tukea ja ohjeistusta saa kunnan rakennustarkastajalta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Opas on osa Iitin Kunnan kylien vesihuollon kehittämishanketta (IKVE-hanke). Hanketta ovat tukeneet Iitin kunta ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä Valtion maaseudun kehittämisrahastosta. Kannen kuvat: Nordkalk Oyj Abp (1) ja Uponor Oy (1) 2

Sisällysluettelo 1. Haja-asutusalueen aiheuttama vesistökuormitus...4 2. Lainsäädäntö...4 2.1 Jätevesiasetukseen liittyvät ajankohdat...5 3. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely...6 3.1 Suunnittelussa huomioitavia seikkoja...7 3.1.1 Järjestelmän sijoittamisessa huomioitavia ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä tontilla...8 3.1.2. Jätevesijärjestelmän mitoitus...9 3.2 Rakentamisessa ja käytössä huomioon otettavia seikkoja...9 4. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjärjestelmät...10 4.1 Saostussäiliö...10 4.2 Umpisäiliö...11 4.3 Maapuhdistamot...11 4.3.1 Maahan imeytys...12 4.3.1.1 Maahanimeyttämön mitoitus...12 4.3.1.2 Maahanimeyttämön rakentaminen...13 4.3.2 Maasuodatus...14 4.3.2.1 Maasuodattimen mitoitus...14 4.3.2.2 Maasuodattimen rakentaminen...15 4.3.2.3 Fosforin poiston tehostaminen...15 4.4 Pienpuhdistamot...16 4.5 SYKEn puhdistamotiedosto...16 4.6 Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto...17 5. Käymälävaihtoehdot...18 5.1 Vähävetiset huuhtelukäymälät...18 5.2 Kuivakäymälät...18 5.3 Kompostikäymälät...18 5.4 Kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät...19 5.5 Sähkökäymälät...19 6. Avustukset...19 6.1 Laki vesihuollon tukemisesta...19 6.2 Asuntojen korjausavustukset...19 6.3 Kotitalousvähennys...20 7. Liitteet...20 7.1 Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset...20 8. Linkkejä...22 9. Lähteet...22 3

1. Haja-asutusalueen aiheuttama vesistökuormitus Suomessa haja-asutusalueella, viemäriverkoston ulkopuolella asuu kiinteästi noin miljoona suomalaista. Kesäisin, loma-asukkaiden myötä haja-asutusalueella asuvien määrä kasvaa noin kahteen miljoonaan. Iitissä asuu arviolta 2500 asukasta (34 %) kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa ja arviolta yli 3000 asukasta (41 %) kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn varassa. Vapaaajan asuntoja kunnan alueella on yli 2600. Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ei ole ollut selkeitä käsittelyvaatimuksia ennen Valtioneuvoston antamaa asetusta (n:o 542/ 2003). Hajaasutuksen puutteellisesti käsitellyt jätevedet ovatkin aiheuttaneet purkupaikassa haju- ja ympäristöhygieenisiä haittoja sekä rannan rehevöitymistä ja veden laadun huononemista. Samalla veden käyttö karjatalouteen, uimavedeksi ja muuhun virkistykseen on paikallisesti heikentynyt. Puutteellisesti käsitellyt talousjätevedet voivat myös vaarantaa pohjaveden laatua ja saastuttaa talousvesikaivoja. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta kuvataan kuormitusluvulla. Kuormitusluku ilmaisee yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräisen kuormituksen grammoina vuorokaudessa (g/d) orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta. Jos muita luotettavia yleisiin tai kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvia arvoja ei ole saatavissa, käytetään taulukossa 1 esitettyjä kuormitusluvun arvoja. Taulukko 1 Kuormitusluku - jäteveden kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d) ja niiden prosenttiosuudet (%). Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/ p d % g/ p d % g/ p d % Uloste 15 30 0,6 30 1,5 10 Virtsa 5 10 1,2 50 11,5 80 Muu 30 60 0,4 20 1,0 10 Kuormitusluku 50 100 2,2 100 14 100 2. Lainsäädäntö Orgaaninen aine, kokonaisfosfori ja typpi ovat jäteveden laatua kuvaavia tekijöitä. Jäteveden ympäristöön kohdistamat haittavaikutukset ovat sitä vähäisempiä mitä vähemmän orgaanista ainetta (BHK7), fosforia ja typpeä on käsitellyssä jätevedessä. Valtioneuvoston antama asetus määrittää jätevesien käsittelyn yleiset vaatimukset haja-asutusalueella. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan annetuissa kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan jätevesien käsittelyvaatimuksia lieventää. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä esitetään tällöin yleisten ja lievemmän käsittelyvaatimusten alueet (Liite 7.1: Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset). 4

Taulukossa 2 on esitetty asetuksen edellyttämät yleiset kuormituslajikohtaiset vähentämisvaatimukset ja lievemmän käsittelyvaatimusten alueella edellytettävät vähentämisvaatimukset. Taulukko 2 Yleiset ja lievennetyt jäteveden käsittelyvaatimukset Yleiset käsittelyvaatimukset Lievennetyt käsittelyvaatimukset Kuormituslaji vähentämisvaatimus (%) vähentämisvaatimus (%) BHK7 90 % 80 % Fosfori 85 % 70 % Typpi 40 % 30 % 2.1 Jätevesiasetukseen liittyvät ajankohdat Jokaisen kiinteistönomistajan on tehtävä selvitys omasta jäteveden käsittelyjärjestelmästään. Selvitys on pääsääntöisesti tehtävä 1.1.2006 mennessä. Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, selvityksen tekemiseen saa kaksi vuotta lisäaikaa, jolloin selvityksen on oltava valmis 1.1.2008. Selvitys jätevesijärjestelmästä on kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta. Siinä esitetään perusteltu arvio ympäristöön kohdistuvasta kuormituksesta ja jätevesien käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Selvitykseen on liitettävä myös jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityksen perusteella viranomainen pystyy arvioimaan, vaatiiko nykyinen jätevesijärjestelmä parantamista tai uusimista. Selvityslomakkeita saa kunnanvirastosta. Niitä voi tulostaa myös kunnan kotisivuilta, osoitteesta: http://www.iitti.fi/tiedostot/jatevdoc.doc. Asetuksen mukaiset jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat koskeneet 1.1.2004 lähtien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Vanhojen olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saattaa asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 1.1.2014 mennessä. Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Myös olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmän uusimiset ovat tulossa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön toimenpidelupajärjestelmän piiriin. Toimenpidelupaa haettaessa tulisivat sovellettaviksi maakäyttöja rakennuslain säädökset muun muassa suunnittelijoiden kelpoisuudesta ja työnjohdosta. 5

3. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Kun jätevesien käsittelyvaihtoehtoja mietitään, tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuus liittyä yhteiseen olemassa olevaan viemäriverkostoon. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan jätevesien käsittely toteuttaa paikallisesti, usean kiinteistön yhteisenä hankkeena (osuuskuntien perustaminen) tai kiinteistökohtaisena jätevesien puhdistuksena. Iitin kunnan alueella asetuksen (542/2003) yleisiä kuormituksen vähentämisvaatimuksia tulee noudattaa pohjavesialueilla ja ranta-alueilla (kuormitusta vähennettävä: BHK7 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %). Muilla alueilla jäteveden käsittelyssä tulee päästä vähintään asetuksen mukaisiin lievennettyihin vaatimuksiin (kuormitusta vähennettävä: BHK7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %). Pohjavesi- ja ranta-alueilla tulee lisäksi huomioida niitä koskevat erityismääräykset. (Liite 7.1: Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset) Pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kiellettyä. Ensisijaisesti tulee pyrkiä johtamaan jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Jos tämä ei ole mahdollista, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevedet voidaan käsitellä myös pohjavesialueella, mutta tällöin maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella maasuodattimen rakentamisen ehtona on tiivis pohjarakenne (kaivannon pohjalle ja seinämille asennetaan esim. polyeteenikalvo). Ainoastaan vähäiset määrät pesuvesiä (esimerkiksi rantasaunan tai vaatimattoman vapaa-ajan asunnon kantovedet) voidaan imeyttää maahan, jos maaperä on siihen soveltuva eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (Ympäristönsuojelulain 103 ). Ranta-alueilla rantavyöhyke käsittää 200 m etäisyydellä rantaviivasta olevan alueen. Vesistöjen rantavyöhykkeillä vesikäymälän jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön. Jos käymäläjätevesien ja pesuvesien erilliskäsittely ei vanhoilla kiinteistöillä ole mahdollista, jätevesien käsittelyvaihtoehdot vesistöjen rantavyöhykkeillä ovat: - 3-osainen saostussäiliö ja maaperäkäsittely (maasuodattimen osalta tulee varautua tehostettuun fosforinpoistoon *) tai - pienpuhdistamo tai - umpisäiliö (kaikki vedet johdetaan umpisäiliöön) Muilla alueilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voidaan toteuttaa käsittelemällä: Kaikki jätevedet yhdessä, jolloin vaihtoehtoja ovat - esikäsittely saostussäiliöissä + maaperäkäsittely - pienpuhdistamo (+ tarvittaessa esikäsittely saostussäiliöissä) - umpisäiliöön johtaminen WC-jätevedet ja harmaat jätevedet erillään (ns. erillisviemäröinti) - käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet (pesuvedet) saostussäiliökäsittelyn jälkeen maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon Muut menetelmät, kuten - kuiva- tai kompostikäymälän rakentaminen vesikäymälän sijaan. Käymäläjätteet kompostoidaan ja harmaat jätevedet käsitellään kuten erillisviemäröinnin yhteydessä * Fosforinpoiston tehostamiseen tulee varautua alueilla, joilla noudatetaan yleisiä jätevesien käsittelyvaatimuksia. Maasuodattimien osalta tulee suunnitelmissa varautua fosforin jälkisuodattimen asentamismahdollisuuteen. Fosforin poiston tehostamista on käsitelty tarkemmin luvussa 4.3.2.3. 6

3.1 Suunnittelussa huomioitavia seikkoja Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, suositellaan hankittavaksi asiantuntija suunnittelemaan kiinteistölle parhaiten sopiva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Suunnitelma perustuu riittäviin tietoihin rakennuskohteesta, kuten maasto- ja maaperäominaisuuksista sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteista. Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta. Suunnitelma jätevesijärjestelmästä liitetään rakennuslupahakemukseen tai ilmoitukseen jätevesijärjestelmän muuttamisesta. Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, tulee suunnittelussa ottaa huomioon: - viemäriverkon laajennussuunnitelmat (voiko kiinteistön liittää lähitulevaisuudessa viemäriverkostoon) - kiinteistön tyyppi ja varustetaso (vakituinen asunto, ympärivuotinen vapaa-ajan asunto, kesäasunto) - muodostuvien jätevesien laatu ja määrä (käymäläjätevedet, pesuvedet) - jätevedenkäsittely- ja purkupaikka (riittävät etäisyydet kaivoihin, naapureihin, vesistöön, pohjaveteen) - tontin koko, muoto ja korkeus (sopiiko puhdistusjärjestelmä tontille) - tontin maaperä (imeekö maa vettä vai onko se tiivistä savea tai kalliota) - jätevesijärjestelmän sijoittamisessa tulee huomioida, ettei järjestelmän rakenteisiin kohdistu ajoneuvokuormitusta - jätevesijärjestelmän tyhjennystä vaativat rakenteet tulee sijoittaa niin, että loka-auto pääsee riittävän lähelle 7

3.1.1 Järjestelmän sijoittamisessa huomioitavia ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä tontilla SAOSTUS- JA UMPISÄILIÖT IMEYTYS- JA MAASUODATUSKENTÄT Vesistöstä 20 m Vesistöstä (*) ( 2 ) 20 m Tontin rajalta ( 7 ) 5 m Talousvesikaivosta ( 1 ) 30 m Rakennuksista ( 7 ) 5 m Ojasta ( 4 ) 10 m Huomioitava loka-auton imuletkun pituus Tontin rajalta ja tiestä ( 3 ) 5 m (yleensä noin 20 m) Rakenteen pohjasta ylimpään pohjaveden pintaan Maahanimeyttämö ( 6 ) 1 m Maasuodatin ( 6 ) 0,25 m (*) Määrällisesti vähäiset saunavedet (kantovesi) < 20 m, ei kuitenkaan lähempänä kuin saunarakennus 8

3.1.2. Jätevesijärjestelmän mitoitus Asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa. Tällöin huomioidaan syntyvien jätevesien määrä, laatu ja kuormitusvaihtelut. Mitoitusvesimääränä asuinkiinteistöillä käytetään 150 litraa / asukas / vuorokausi. Sekä vakituisten asuntojen että vapaa-ajan asuntojen osalta, syntyvien jätevesien määrää voidaan tarkastella seuraavasti: 1. Asuinkiinteistön jätevesimäärä on mitoitettava aina vähintään viiden asukkaan mukaan eli syntyvä jätevesimäärä on 750 litraa / vuorokausi. 2. Mikäli asuinkiinteistön huoneistoala on yli 150 m 2 (150/30 =5), laskennallinen asukasluku saadaan jakamalla huoneistoalan neliömetrit 30:llä. Esimerkiksi jos huoneistoala on 180 m 2 laskennallinen asukasluku on 180/30 = 6 ja laskennallinen jätevesimäärä 900 litraa / vuorokausi. 3. Jos asukkaiden todellinen lukumäärä on 1. ja 2. kohtien tarkastelua suurempi, laskennassa on käytettävä todellista asukaslukua. Esimerkiksi jos huoneistoala on 180 m 2, mutta asukkaiden todellinen lukumäärä on 8, syntyvä jätevesimäärä on 1200 l/vuorokausi. Karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan osalta, käsittelemättömien jätevesien määrä-, laatu- ja kuormitusvaihtelutietojen tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon. 3.2 Rakentamisessa ja käytössä huomioon otettavia seikkoja Jätevesienkäsittelyjärjestelmien toimivuuden kannalta huolellisuus rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Oikein suunniteltu ja rakennettu puhdistamo takaa jätevesijärjestelmän pitkäaikaisen toimivuuden. Lisäksi puhdistamoa on käytettävä ja huollettava asianmukaisesti. Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, tulee rakentamisessa ottaa huomioon, että : - jätevesijärjestelmän valmistajalta saadaan järjestelmälle toimivuustakuu sekä tarkat asennus- ja huolto-ohjeet - jätevesijärjestelmä rakennetaan ammattitaitoisen rakentajan toimesta hyväksytyn rakennusluvan tai ilmoituksen ja asennusohjeiden mukaisesti - järjestelmä asennetaan roudattomaan syvyyteen tai järjestetään riittävä lämpöeristys - sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään (salaojitus, kentän korotus) - huolehditaan järjestelmän riittävästä tuuletuksesta (tuuletusputket lumirajan yläpuolelle) - maapuhdistamoissa käytetään suunnitelmien mukaisia suodatinmateriaaleja (vaikuttavat puhdistamon käyttöikään) - maapuhdistamoissa jakoputket ja virtaussäätimet asennetaan huolellisesti (jäteveden tulee jakautua tasaisesti koko kentän alueelle) - asennettujen maakerrosten ja putkien päällä ei ajeta työkoneilla (voivat aiheuttaa putkien rikkoutumisen ja kentän haitallisen tiivistymisen) 9

4. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjärjestelmät 4.1 Saostussäiliö Saostussäiliö tarvitaan useissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä jäteveden esikäsittelyyn. Saostussäiliö ei kuitenkaan yksinään ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. Oikein rakennettu saostussäiliö vähentää jäteveden kiintoainesmäärää noin 70 % mutta orgaanisen aineen, fosforin ja typen määriä ainoastaan 20 30 %. Myös jäteveden bakteerit pidättyvät saostuskaivoon huonosti. Saostussäiliön on oltava 3-osainen, jos jäteveden käsittelyjärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet (WC-vedet ja pesuvedet). Jos käsiteltäväksi jäävät vain pesuvedet, niiden esikäsittelyyn riittää 2- osainen saostussäiliö. Saostussäiliöt tulee mitoittaa siten että jäteveden viipymä säiliöissä on 2 3 vuorokautta. Kaikille jätevesille tarkoitetun 3-osaisen betonisen saostussäiliön vähimmäistilavuus on 2,5 m 3 ja pesuvesille tarkoitetun 2-osaisen saostussäiliön vähimmäistilavuus 1,5 m 3. 1-osainen kuutiomäärältään pienempi saostussäiliö soveltuu esikäsittelymenetelmäksi esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen rasvaisille käsitiskivesille. Kuva: Wavin-Labko (3) Saostussäiliöiksi sopivat tiiviit betonirenkaista valmistettavat tai valmiit lujitemuoviset, T-haaralla varustetut säiliöt. Saostussäiliön tiiviys edellyttää, että betonirengassäiliöissä renkaiden väliset saumat on tiivistettävä huolellisesti bitumi- tai kumitiivistenauhalla. Saostussäiliöiden asennuksessa on otettava huomioon pohjaveden mahdollisesti aiheuttama noste, ja saostussäiliöt on tarvittaessa ankkuroitava. Saostussäiliöt on myös rakennettava niin, ettei routa pääse rikkomaan niitä. Kun olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä saneerataan, voidaan olemassa olevat, hyväkuntoiset ja T-haaralla varustetut saostussäiliöt hyväksyä osaksi jätevesijärjestelmää. Kun vanhoja saostussäiliöitä tarkastetaan ja huolletaan on tärkeää muistaa työturvallisuus. Tarkastusta ja huoltoa ei tule toteuttaa yksin ja riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. 10

4.2 Umpisäiliö Umpisäiliön valinta on perusteltua, jos kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai vesistön äärellä. Umpisäiliö on nimensä mukaisesti vesitiivis talousjäteveden tai lietteen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Se ei ole varsinainen jätevesien käsittelymenetelmä, sillä varsinainen puhdistus tapahtuu puhdistuslaitoksella, johon sisältö kuljetetaan käsiteltäväksi. Umpisäiliöksi sopii lasikuidusta, lujitemuovista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu uusi säiliö. Säiliön voi rakentaa myös betonista paikalleen valamalla. Tällöin työ vaatii kuitenkin erityistä huolellisuutta, sillä säiliön on oltava täysin tiivis. Kuva: Wavin-Labko (2) Umpisäiliön asennuksen yhteydessä on huolellisesti tutkittava pohjaveden aiheuttama noste. Säiliön ankkurointi on suunniteltava niin, että se ei missään olosuhteissa pääse nousemaan. Salaojitus voi asentamisen yhteydessä olla tarpeen pintavesien kaivantoon kertymisen estämiseksi. Umpisäiliö on asennettava myös niin, ettei routa pääse sitä rikkomaan. Umpisäiliöön kannattaa asentaa täyttymishälytin tarkkailun helpottamiseksi. Umpisäiliön tyhjennystarve riippuu säiliön koosta ja siitä johdetaanko säiliöön pelkästään WC vedet vai kaikki talouden jätevedet. Umpisäiliön tyhjennyskustannuksia voi alentaa asentamalla vähävetisen WCkäymälän. Umpisäiliön mitoitus kannattaa suunnitella halutun tyhjennysvälin mukaan. Kokoa valittaessa on syytä ottaa huomioon myös kunnassa olevan tyhjennysauton koko, sillä usein tyhjennyskustannus perustuu käyntikertoihin ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. 4.3 Maapuhdistamot Maapuhdistamoissa jätevesi johdetaan maa-aines- tai suodatinmateriaalikerrosten läpi. Tällöin tapahtuu jäteveden epäpuhtauksien mekaanista suodattumista, jäteveden sisältämän eloperäisen aineen biologista hajoamista ja ravinteiden sitoutumista suodatinmateriaaliin. Vedessä oleva ja ilmasta tuleva happi on edellytyksenä mikrobien ja bakteerien toimesta tapahtuvalle jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen hajoamiselle. Maapuhdistamoita ovat maahanimeyttämöjen ja maasuodattimien lisäksi erilaiset juurakko- ja kosteikkopuhdistamot. 11

4.3.1 Maahan imeytys Maahanimeyttämö on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahanimeytyksessä pohjaveden pinnan on oltava vähintään metrin imeytyspintaa alempana. Maahan imeytys edellyttää myös, että tontin maaperä on riittävästi vettä läpäisevää karkeaa silttiä, hiekkaa tai soraa. Maalajin soveltuvuus imeytykseen tutkitaan epävarmoissa tapauksissa kuivaseulonnalla tai imeytyskokeella. Tuloviemäri Saostussäiliöt Jakokaivo Imeytysputki Täyttömaa Jakokerros Tuuletusputki Imeytyspinta Kuva: Wavin-Labko (3), muokattu tekijän toimesta Eri maahanimeyttämö vaihtoehtoja ovat imeytyskenttä tai ojasto sekä imeytyskuoppa tai -kaivo. Imeytyskuoppa ja kaivo soveltuvat jätevesien käsittelymenetelmäksi loma-asuntojen vähäisille pesuvesimäärille. 4.3.1.1 Maahanimeyttämön mitoitus Maahanimeyttämön mitoitus perustuu asukasmäärään ja maa-aineksen raekokoon. Esimerkiksi yhden talouden (5 henkilöä) imeytysjärjestelmän vähimmäispinta-ala on maa-aineksesta riippuen kaikkien jätevesien käsittelyssä välillä 20-35 m 2 ja harmaitten pesuvesien käsittelyssä 16-28 m 2. 12

4.3.1.2 Maahanimeyttämön rakentaminen Imeytyskenttä vaatii suhteellisen tasaisen maan. Rinnemaastossa, jossa kaivannot on tehtävä korkeuskäyrien suuntaisesti ojasto on helpompi toteuttaa. Maahanimeyttämön rakentaminen toteutetaan aina laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Alla on esitetty yleisiä ohjeita maahanimeyttämön rakentamiseen. Kuva: Imeytysojasto, Uponor Oy Imeytyspinnan tasoon tehdyn kaivannon päälle tulee jakokerros sepelistä. Jakokerroksen tehtävänä on levittää jätevesi tasaisesti imeytyspinnalle ja toimia jäteveden tasausaltaana. Jakokerroksen avulla tuetaan myös imeytysputket oikeaan, noin 1 %:n (1cm/m) kaltevuuteen. Salaojaputket eivät käy imeytysputkiksi vaan imeytysputkina on käytettävä valmiiksi rei itettyjä, sisäpinnaltaan sileitä putkia, joiden sisähalkaisija on vähintään 90 mm. Jokainen imeytysputki päätetään kulmayhteen avulla pystysuoraan maan pinnalle nousevaan tuuletusputkeen. Imeytysputkien päälle tulevan, vähintään 5 cm:n paksuisen sepelikerroksen päälle levitetään vettä läpäisevä, maanrakennukseen tarkoitettu suodatinkangas estämään täytemaan sekoittumista jakokerrokseen. Jos imeytysputket ovat ylempänä kuin 80 cm:n syvyydessä, tarvitaan routaeristys. Routaeristeenä voidaan käyttää 50 100 mm:n paksuisia, ilmaa läpäiseviä, maanrakennukseen tarkoitettuja routaeristelevyjä. Kaivannot peitetään täytemaalla, jonka pinta muotoillaan sadevesien poisjohtamiseksi loivasti kumpareeksi. Täytemaakerroksen paksuuden on lämmöneristystäkin käytettäessä oltava vähintään 40 cm. Imeytyskentän päälle ei tule istuttaa puita 13

4.3.2 Maasuodatus Samoin kuin maahanimeyttämö myös maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto. Siinä saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennettujen hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevien suodatinkerrosten läpi. Erona maahanimeyttämöön on, että kerrosten läpi mennyt vesi kootaan putkistolla ja johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Kuva: Nordkalk Oyj Abp (muokattu tekijän toimesta) Rakennuspaikan salliessa suodatin kaivetaan kokonaan maan alle. Jos pohjavesi on korkealla tai jos kallio on lähellä maan pintaa, voidaan järjestelmä tehdä myös osittain tai kokonaan pengerrettynä. Maasuodattimen pohjan etäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 0,25 m. Maasuodattimen rakentaminen vaatii lisäksi 1-1,5 m korkeuseron saostuskaivon jäteveden tuloputken ja puhdistetun jäteveden purkupaikan välillä. Jos luontaista korkeuseroa ei ole, voidaan järjestelmään lisätä jäteveden pumppaus. Purkuvesistön ylimmän pinnan tulee olla purkuputkea alempana, jotta maasuodattimeen ei nouse vettä purkuvesistöstä. 4.3.2.1 Maasuodattimen mitoitus Kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattimen pinta-ala lasketaan kaavasta: asukasmäärä x 5 m 2, kuitenkin niin että yhden talouden järjestelmän vähimmäispinta-ala on 20 m 2. Pelkkiä pesuvesiä käsiteltäessä maasuodattimen pinta-ala voidaan laskea kaavasta: asukasmäärä x 3,5 m 2, kuitenkin niin että yhden talouden järjestelmän vähimmäispinta-ala on 15 m 2. 14

4.3.2.2 Maasuodattimen rakentaminen Myös maasuodatuskenttä voidaan toteuttaa kenttänä tai ojastona. Maasuodattimen rakentaminen toteutetaan aina laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Alla on esitetty yleisiä ohjeita maasuodattimen rakentamiseen. Kuva: Uponor Oy (muokattu tekijän toimesta) Maasuodatin voidaan tehdä pohjavesien suojelemiseksi täysin tiiviiksi asentamalla kaivannon pohjalle ja seinämille esim. polyeteenikalvo. Maasuodattimen alin kokoomasorakerros tehdään tasoitetun kaivannon pohjalle. Kokoomakerroksen päälle levitetään salaojaputket noin 5 (5 mm/m) kaltevuuteen. Jokaisen salaojaputken alkupäähän asennetaan kulmayhteen avulla pystysuora tuuletusputki. Jos kokoomaputkia on enemmän kuin yksi, ne johdetaan erilliseen kokoomakaivoon viemäriputkella. Kokoomakaivosta lähtevä, vähintään 3 (3 mm/m) kaltevuuteen tuleva purkuviemäri voidaan rakentaa tavallisesta maaviemäriputkesta. Purkuputken päähän olisi hyvä asentaa ritilä estämään pieneläinten pääsy järjestelmään. Alimman kokoomakerroksen päälle levitetään kerros hienoa soraa estämään suodatinhiekan tunkeutuminen kokoomakerrokseen. Tämän siirtymäkerroksen päälle levitetään 80-100 cm paksuinen suodatinhiekkakerros. Suodatinhiekan päälle tulee sepelistä tehty jakokerros, jonka päälle asennetaan imeytysputket rei itetty puoli alaspäin noin 1 %:n (1 cm/m) kaltevuuteen. Imeytysputkien loppupäähän asetetaan kulmayhteen avulla pystysuorat tuuletusputket. Jakokerroksen päälle tulee vettä läpäisevä suodatinkangas estämään täytemaan tunkeutuminen jakokerrokseen. Jos imeytysputket ovat ylempänä kuin 80 cm:n syvyydessä, tarvitaan routaeristys. Kaivannot peitetään täytemaalla, jonka pinta muotoillaan sadevesien poisjohtamiseksi loivasti kumpareeksi. Täytemaakerroksen paksuuden on lämmöneristystäkin käytettäessä oltava vähintään 40 cm. Suodatuskentän päälle ei tule istuttaa puita 4.3.2.3 Fosforin poiston tehostaminen Jätevesijärjestelmien toimivuutta tutkittaessa on voitu havaita, että joissakin jätevesijärjestelmissä fosforinpoistoteho ei ole ollut riittävä. Fosforin poistoa pystytään tehostamaan jätevesien käsittelyjärjestelmissä fosforin esi- tai jälkisaostuksella (esim. pienpuhdistamojen saostuskemikaalit) tai fosforia sitovien massojen avulla. Fosforia sitovia massoja voidaan hyödyntää esimerkiksi maasuodatinratkaisuissa suodatinkerrokseen sekoitettuina, laittamalla fosforinpoistomassa omaksi kerrokseksi tai erilliseen jälkisuodatinrakenteeseen. Massoja on jo nyt olemassa valmiina tuotteina. Fosfaatittomien pesuaineiden käyttö on suositeltavaa. 15

4.4 Pienpuhdistamot Pienpuhdistamot ovat pienehköön, kompaktiin tilaan asennettavia jäteveden puhdistuslaitteistoja. Pienpuhdistamoja on markkinoilla useita eri malleja, joiden toimintaperiaate voi olla mekaaninen, biologinen, kemiallinen tai näiden yhdistelmä. Puhdistamojen koko voi vaihdella yhden talouden jätevesien käsittelyyn tarkoitetusta puhdistamosta pienen kunnan jätevesien käsittelyyn soveltuvaksi. Jäteveden biologinen puhdistus perustuu siihen, että bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämiä eloperäisiä aineita ravintonaan. Panospuhdistamo on yksi pienpuhdistamotyyppi, jonka toiminta perustuu biologiseen aktiivilietemenetelmään. Puhdistamossa jäteveden orgaaninen aines hajoaa lietteen sisältämien mikrobien (aktiiviliete) toimesta. Panospuhdistamossa ilmastus ja selkeytys tapahtuvat samassa säiliössä vuorotellen, ohjauskeskuksen ohjaamana. Kun olosuhteet saadaan oikeiksi puhdistamolla saavutetaan myös ravinteiden, ennen kaikkea typen biologista poistumista. Asetuksen vaatima fosforin vähentämisvaatimus saavutetaan pääasiassa kemiallista saostusta käyttäen. Alla oleva kuva esittää yhtä markkinoilla olevaa yhden perheen käyttöön tarkoitettua pienpuhdistamoa. Kuva: Uponor Oy 4.5 SYKEn puhdistamotiedosto Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedostosta löytyy tietoa jätevesien käsittelystä alueilla, joissa jätevesiä ei voi johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tiedosto sisältää asioita, jotka ovat tarpeen pienten jätevesimäärien puhdistamiseksi ja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Puhdistamotiedostoa päivitetään muutaman kerran vuodessa, jolloin mukaan tulee uusia tietoja jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja tutkimuksista. Puhdistamotiedosto löytyy osoitteesta: (www.ymparisto.fi Vesivarojen käyttö Vesihuolto Haja-asutuksen jätevedet) 16

4.6 Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto Jätevesijärjestelmien käytön aikana tulee huolehtia siitä, että järjestelmää käytetään ja huolletaan oikein. Tällöin taataan jätevesijärjestelmän pitkäaikainen toimivuus. Tarvittavat huoltotoimet ja niiden toteuttamisen aikaväli kirjataan laitetoimittajan luovuttamaan käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Haitallisten, biologista puhdistusta häiritsevien aineiden, johtaminen järjestelmiin on kiellettyä. Tällaisia aineita ovat muun muassa öljyt, maalit ja erilaiset liuottimet. Yleisiä jätevesijärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyviä toimia ovat: Saostussäiliöt - lietteenpoisto vähintään 1-2 kertaa vuodessa - säiliöt tulisi täyttää vedellä tyhjennyksen jälkeen - rakenteiden kunnon ja toimivuuden säännöllinen tarkastaminen Umpisäiliö - täyttymisen säännöllinen tarkkailu täyttymishälyttimestä tai tyhjennysaukosta - vesitiiviyden ja muun käyttökelpoisuuden tarkastaminen - täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminnan tarkastus (tehtävä ainakin kerran vuodessa) Maapuhdistamot - jakokaivon sekä jako- ja imeytysputkien puhtaana pitäminen (tarkasta riittävän usein) - virtaamasäätimien aseman tarkastaminen, jotta virtaama imeytysputkiin saadaan tasaiseksi - muu rakenteen kunnon ja käyttökelpoisuuden tarkastus - järjestelmään mahdollisesti liitetyn pumpun toiminnan seuraaminen - puhdistustuloksen tarkkailu maasuodattimien jälkeisestä kokoomakaivosta - varmista maasuodattimien osalta puhdistetun veden vapaa virtaus purkuojassa Pienpuhdistamot - Pienpuhdistamojen huolto tulee toteuttaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan - Yleisesti ottaen pienpuhdistamot vaativat maapuhdistamoihin verrattuna enemmän tarkkailua ja huoltotoimenpiteitä 17

5. Käymälävaihtoehdot Käymälävaihtoehdot on kehitetty vähentämään haja-asutusalueen kiinteistöjen veden kulutusta ja jäteveden lika-ainesmääriä. Tavanomaisen vesikäymälän osuus syntyvästä jätevedestä on 20 30 %. 5.1 Vähävetiset huuhtelukäymälät Vähävetiset huuhtelukäymälät muistuttavat vaihtoehtoisista käymälöistä eniten tavallista vesivessaa. Ne ovat suositeltavia etenkin kiinteistöillä, joissa jätevedet kerätään umpisäiliöihin 5.2 Kuivakäymälät Kuva: Kinnunen, muokattu tekijän toimesta Kuivakäymälä soveltuu hyvin käytettäväksi loma-asunnoille, mikäli jätteiden kompostointi hoidetaan kunnolla. Viereisen kuvan kuivakäymälä on rakennettu kahdesta muoviastiasta. Yläastian rei itetystä astiasta nesteet valuvat ja imeytyvät alemman astian turvekerrokseen. Yläastia tyhjennetään tarvittaessa ja alaastia noin kerran vuodessa. Jätöksiä on jälkikompostoitava sadevedeltä suojatussa kompostissa 5.3 Kompostikäymälät Kompostikäymälät ovat suositeltavimpia käymälöitä ympärivuotiseen asumiseen hajaasutusalueilla. Ne vaativat kuitenkin asukkaalta viitseliäisyyttä huollossa ja kompostoinnissa. Kompostikäymälöissä jätteiden käsittely tapahtuu itse käymälässä, mutta jätteen lopulliseksi hajottamiseksi ruokamullaksi tarvitaan jälkikompostointi. Markkinoilla on nykyään saatavilla useita erityyppisiä kompostikäymälöitä. Kaikki kompostikäymälät varustetaan ilmahormilla, jonka yhteyteen voidaan asentaa myös sähkökäyttöinen tuuletin. Jätösten kompostoitumista voidaan tehostaa esimerkiksi lämpövastusten ja peiteaineiden avulla. Kuvat: Ekolet 18

5.4 Kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät Käymälätyyppi vähentää jäteveden lika-ainesmäärää muiden paitsi typpiyhdisteiden osalta. Kaikissa malleissa sekä kiintoaine että neste on jatkokäsiteltävä. Yleensä kiintoaine kompostoidaan ja neste johdetaan jatkokäsittelyyn. Puhdas virtsa ja pesuvesi voidaan koota hyötykäyttöön tai johtaa samaan käsittelyyn harmaitten vesien kanssa. Kuva: Biolan 5.5 Sähkökäymälät Sähkökäymälät voidaan jakaa sähkökäymälöihin ja sähköpolttokäymälöihin. Sähkökäymälöissä lämmön (lämpöelementti) ja tuuletuksen avulla virtsa haihtuu ja kiinteä jäte kuivuu. Kuivunut kiinteä jäte tyhjennetään jälkikompostoitumaan esimerkiksi puutarhakompostin sekaan. Sähkötoiminen polttokäymälä polttaa virtsan ja ulosteet korkeassa lämmössä, jolloin jäljelle jää vähäinen tuhkamäärä. 6. Avustukset Kuva: Incinolet 6.1 Laki vesihuollon tukemisesta Uusi vesihuollon tukilaki (1.1.2005) antaa jatkossakin alueellisille ympäristökeskuksille mahdollisuuden tukea kiinteistökohtaisia vesihuoltohankkeita. Alueellisten ympäristökeskusten vuosittain saamat avustusmäärärahat lienevät jatkossakin suhteellisen pieniä, jonka vuoksi harkinnanvaraisia avustuksia suunnattaneen pääsääntöisesti vain yhteishankkeisiin, joilla voidaan turvata laajempien asukasryhmien vesihuolto kerralla. Avustushakemuslomakkeita voi tulostaa osoitteesta: www.ymparisto.fi ( Vesivarojen käyttö Vesihuolto Vesihuollon rahoitus ja avustukset). Avustushakemus on toimitettava alueelliselle ympäristökeskukselle ennen kuin tuettavan toimenpiteen toteuttaminen aloitetaan. 6.2 Asuntojen korjausavustukset Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn rahoittamisen kannalta merkittävä uudistus on asuntojen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän laajentuminen koskemaan myös jätevesien käsittelyn tehostamista. Avustusta myönnetään tulo- ja varallisuusharkintaan perustuen sellaisille kiinteistöille, jotka tehostavat jätevesien käsittelyään vastaamaan talousjätevesiasetusta. Lisäksi avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa on käytettävä asuntoa viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Korjausavustuksista saa lisätietoa ja avustushakemuslomakkeita voi tulostaa osoitteesta: www.ara.fi ( Ohjeet ja lomakkeet). Avustuksen myöntäjänä on kunnallinen valtionapuviranomainen. Avustusten käyttöä valvoo ARA. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on kaavailtu, että avustuksia voitaisiin myöntää tähän tarkoitukseen koko talousjätevesiasetuksen siirtymäkauden aikana. 19

6.3 Kotitalousvähennys Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostamisen rahoittamista helpottaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen verotuksessa. Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajanasunnon korjaus- ja perusparannustöiden työkustannuksista on oikeus tehdä vähennys tuloverotuksessa. Työn tehneen, ennakkoperintärekisteriin kuuluvan yrityksen laskusta tulee ilmetä työkustannus ja vähennys on tehtävä asianomaista verohallinnon lomaketta käyttäen. Koska asiassa on ilmennyt tulkintavaihteluja on syytä suositella yhteyden ottamista verotoimistoon etukäteen (www.vero.fi Vero-ohjeet Kotitalousvähennys). Yrityksen rekisteröinnin voi tarkistaa verotoimistosta tai Internetistä osoitteesta www.ytj.fi. 7. Liitteet 7.1 Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset IITIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos, kesäkuu 2005 2 LUKU JÄTE- JA PESUVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN 5 Pohjavesialueilla ja vesistöjen rantavyöhykkeillä sovelletaan asetuksen (542/2003) perustason vaatimuksia (kuormitusta vähennettävä: BHK 7 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %). Muilla alueilla sovelletaan asetuksen (542/2003) mukaisia lievennettyjä vaatimuksia (kuormitusta vähennettävä: BHK 7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %). Pohjavesialueilla talousjätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kiellettyä. Ensisijaisesti tulee pyrkiä johtamaan jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Jos tämä ei ole mahdollista, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevedet voidaan myös käsitellä pohjavesialueella, mutta tällöin maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällöin maasuodattimen rakentamisen ehtona on tiivistetty rakenne. Vesistöjen rantavyöhykkeillä vesikäymälän jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön. Jos käymäläjätevesien ja pesuvesien erilliskäsittely ei vanhoilla kiinteistöillä ole mahdollista, jätevesien käsittelyvaihtoehdot vesistöjen rantavyöhykkeillä ovat: - 3-osainen saostussäiliö ja maaperäkäsittely (maasuodattimen osalta tulee varautua tehostettuun fosforinpoistoon) tai - pienpuhdistamo tai - umpisäiliö (kaikki vedet johdetaan umpisäiliöön) Jätevesien maaperäkäsittely on kielletty alle 20 metrin etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Vesijohtoverkostoon liittymättömästä erillisestä saunarakennuksesta tai talousrakennuksesta tulevat, määrältään vähäiset pesuvedet 20

(kantovesi) voidaan imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin ko. rakennus. Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa lietelantalaan, mikäli lietelantalan varastotilavuus on riittävä. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty saarissa, joihin ei ole ympärivuotista tieyhteyttä. 6 Saostus- ja umpisäiliölietettä käsitellään jätteenä jätelain (1072/1993) säännösten mukaan. Jätelain säännöksistä voidaan kuitenkin poiketa sellaisilla maatiloilla, joilla eläinten lietelanta levitetään pelloille ja joilla on käytössään asianmukaiset laitteet lietteen käsittelyä varten. Tällöin saostus- ja umpisäiliöliete voidaan levittää pelloille lietelannan levityksen yhteydessä jos siitä ei katsota olevan haittaa ympäristölle tai naapureille ja toiminta on pienimuotoista. Levityksessä on noudatettava mitä lietteen levityksestä yleensä määrätään. Pohjavesialueilla saostus- ja umpisäiliölietteen levitys pelloille on kiellettyä. 7 Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Öljyä, polttoaineita, liuottimia ja/tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja ja/tai rasvanerottimissa. Uudet öljynerotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava edellä mainittujen erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Erotinlaitteistojen tyhjennyksistä ja huoltotoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito ja tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja ne on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle. 21

8. Linkkejä Suunnittelijoita, Laitevalmistajia ja rakentajia Suomen ympäristökeskus. Puhdistamolaitteiden ja -rakenteiden valmistajia ja maahantuojia. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10761&lan=fi Suomen ympäristökeskus. SYKEn puhdistamotiedosto. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=84170 Suomen ympäristökeskus. Ravinnesampo-projektin tutkimustuloksia. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=117780&lan=fi Ympäristö Raita. Jätevesijärjestelmien suunnittelijoita, asentajia, myyjiä. http://www.raita.com/info_%20suunnittelijat.pdf Haja-asutuksen jätevesihuolto: luettelo alan yrityksistä http://www.greennetfinland.fi/projektit/innoenvi/loppu_raportit/h_hajaasutuksen_jatevesihuolto_luettelo_alan_yrityksista.doc Varsinais-Suomen Agenda 21. Haja- ja vapaa ajanasutuksen jätevesikoulutukseen osallistuneet yritykset. http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/osallistujat/osallistujat_yrittajat.htm Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. http://www.jatevesi.fi/index.php?menu=toimijat 9. Lähteet Biolan. Biolan Naturum kompostikäymälä. http://www.biolan.fi/suomi/ymparistotuotteet/naturum/index.htm Ekolet. Kompostikäymälät / Vapaa-ajan ulkomalli (UV) / Ympärivuotinen malli (YV /YVB). http://www.ekolet.com/ekolet-fin/yv.html Incinolet Se sähköpolttokakkala. http://www.incinolet.fi/ Kinnunen, E. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyopas viranomaisille ja suunnittelijoille. http://www.jamsa.fi/pdf/haja-asutus.pdf Laki vesihuollon tukemisesta (N:o 686/2004) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040686 Nordkalk Oyj Abp. (1) http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/esitykset/2005_1_nordkalk.pdf Nordkalk Oyj Abp (2). Nordkalk Filtra P -jälkisuodatuksella tehostettu maasuodattamo. http://www.nordkalk.com/servlet/collectionservlet?select_tree=438&page_id=1187&view=0 Rontu, M., Santala, E., 1995. Haja-asutuksen jätevesien käsittely. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 584. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Suomen ympäristökeskus. Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8568&lan=fi Uponor Oy (1). Upoclean panospuhdistamo 5, 10 ja 15. 22

http://www.uponor.fi/ifs/files/uponor/fin/presentation/website/brochures/upoclean_05.pdf Uponor Oy (2). Upoclean. http://www.uponor.fi/ifs/files/uponor/fin/presentation/website/jxrjestelmx_ratkaisut/jxteveden_kxsittelyratkaisut/jxrje stelmxn_valinta/jxrjestelmx_sivut/page1000374024843.jsp Valtion asuntorahasto. Korjausavustusten haku-, myöntämis- ja maksatusmenettely 2005. http://www.ara.fi/download.asp?contentid=18922&lan=fi Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (N:o 542/ 2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542 Wavin-Labko (1). Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. http://www.labko.fi/tuotteet/dokumentit/esite/2003_05/jatevesien_kasittely_esite.pdf Wavin-Labko (2). Maahanimeyttämöt / Labko SAKO-3 Twin De Luxe. http://www.labko.fi/tuotteet/index.phtml?toimiala_id=16&tarkoitus_id=291&tarkoitus_lajittelu=1 Wavin-Labko (3).Umpisäiliöt / Labko LOKA 6000. http://www.labko.fi/tuotteet/index.phtml?toimiala_id=16&tuoteryhma_id=111&tuoteryhma_lajittelu=1 Ympäristöministeriö (Tiedote 11.6.2003). Kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittely tehostuu. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=41143&lan=fi. 23

8.6.2005 IITIN KUNNAN KYLIEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKE (2004-2005) Rautatienkatu 22 (PL 32), 47401 Kausala 24