I Kurssista ja markkinointioikeuden käsitteestä, peruskäsitteet ym. yleistä

Veijo Röntynen: Markkinointioikeuden kurssi 2014 I Kurssista ja markkinointioikeuden käsitteestä, peruskäsitteet ym. yleistä - markkinointioikeus (markkinointia koskevat säännöt)kuuluu markkinaoikeuden alaan, johon puolestaan luetaan säännöt jotka koskevat seuraavia asioita: yritysten perustaminen yritystoiminnan harjoittaminen markkinointi kilpailu yritysten kesken kuluttajansuoja Tällä luentokurssilla ei pitäydytä täysin ahtaasti ymmärretyn markkinointioikeuden alaan. Lukujen otsikot kuuluvat seuraavasti: - Markkinointioikeus - Yrityksen suoja kilpailevan elinkeinonharjoittajan markkinointia yms. vastaan - Sananvapaus markkinoinnissa - Tietosuoja markkinoinnissa - Muusta kuluttajansuojasta ja tuoteturvallisuudesta - Yritysten välisen kilpailun ylläpito - Julkinen valta ja kilpailu yritystoiminnan sääntelyn lähtökohdat omaisuuden suoja perustuslaki elinkeinovapaus elinkeinolaki elinkeinon vapauteen liittyvät käsite-erottelut o ansion/elatuksen hankinnan tarkoitus vs. yleishyödyllinen toiminta o ammatti- vs. liiketoiminta (huom. maa- ja metsätalous) o vapaat(oma elatus vs. avoin eli ilmoitusvelvollinen elinkeino) vs. luvanvaraiset elinkeinot Luvallisen elinkeinon harjoittaminen ilman muita apulaisia kuin aviopuolisoa tai suoraan etenevää polvea olevia vajavaltaisia jälkeläisiä, ja siinä liikehuoneistoa, konttoria tai erityistä myyntipaikkaa pitämättä, on sallittu ilman eri ilmoitusta tai lupaa. L elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 5 ; ilmoitusvelvollisuus 6 :ssä: sillä, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tai muuta samantapaista liikettä liikehuoneistossa, konttorissa tai senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa taikka muussa elinkeinotoiminnassaan apulaisenaan käyttää muita kuin aviopuolisoaan tai suoraan etenevää polvea olevia vajavaltaisia jälkeläisiään. Lain 3 :ssä lueteltu elinkeinot, joista säädetään erikseen mahdollisesti vaaditaan elinkeinolupaa ilmoitusvelvollisuus kaupparekisteriin kaupparekisterilain nojalla positiivinen ja negatiivinen julkisuusvaikutus Mitä tämän lain mukaan on merkitty kaupparekisteriin ja asianmukaisesti kuulutettu, on katsottava tulleen kolmannen henkilön tietoon.(kaupparekisteril 26 ) elinkeinon käsite muissa laeissa o Elinkeinoverolaki (EVL) o KirjanpitoL o Kilpailulaki (KilpL) o L sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) o KuluttajansuojaL (KSL) o L avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä = henkilöyhtiölaki

yritys ja yritysmuoto yritysmuodon valitsemisen vapaus (ks. KKO:2004:52) II Markkinointioikeus 1. Kuluttajille suunnatun markkinoinnin sääntely Direktiivi sopimattomista kaupallisista menettelyistä (2005/29/EY): direktiiviä tiukempia kansallisia sääntöjä ei jäsenvaltiossa saa olla (sekä enimmäis- että vähimmäissuoja) KSL ks. Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (601/2008) Hintamerkintäasetus Laki palvelujen tarjoamisesta ICCn markkinointisäännöt kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet tietosuojavaltuutetun ohjeet Erikoislait: mm. vakuutukset VakuutusyhtiöL 31:1 lääkkeet LääkeL alkoholijuomat AlkoholiL tupakkatuotteet TupakkaL elintarvikkeet ElintarvikeL 2. Kuluttajasuojalain markkinointia koskevat säännöt 2.1 Käsitteet KSL:n soveltamisala: KSL koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille; sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten. Kuluttajana pidetään luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi. markkinointi: kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille ; lisäksi sopimattoman menettelyn kielto asiakassuhteessa (direktiivissä käytetään laajempaa käsitettä kaupallinen menettely ) markkinoija eli kuka on vastuussa markkinoinnista: markkinoinnin tilaaja markkinoinnin suorittaja 2.2. Hyvän tavan vastainen ja sopimaton markkinointi kielletty

yleiskielto KSL 2:1: Markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta menettelyä ei saa käyttää myöskään asiakassuhteessa. hyvän tavan vastaisuus: Markkinointia pidetään kuluttajansuojalain 2 luvun 2 :n 1 momentin mukaan hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. KKO 2013:5 kohta 7 1) mainonta loukkaa ihmisarvoa taikka poliittista tai uskonnollista vakaumusta 2) mainonta sisältää syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään seikkaan 3) mainonta suhtautuu hyväksyvästi toimintaan, jossa vaarannetaan terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä hyvän tavan vastaisena on pidetty mm. seuraavia oikeuskäytännössä MT(markkinatuomioistuin) 1990:16 (lapsen yksinäisyys poistuu hampurilaisella) MT 1995:16 (lapsen mekastelu hyväksyttävää) MT 1994:7 (nainen pelkkänä katseenvangitsijana) MT 1995:6 (sodan ja väkivallan esittäminen) MT 1998:18 (väkivallalla ei yhteyttä tuotteeseen) MAO (markkinaoikeus) 436/07 (rikesakon maksaminen kuluttajan puolesta) vrt. myös MAO 100/06 (soittaminen salaiseen puhelinnumeroon, kyse jutussa hyvän liiketavan vastaisuudesta KKO:2013:5 KSL:iin otettiin lasten osalta erikseen sääntö 2:2.3:iin, joka vastaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä: Alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon markkinoinnin yleisesti tavoittamien alaikäisten ikä ja kehitystaso sekä muut olosuhteet. sopimattomuus: Menettelyä pidetään kuluttajansuojalain 2 luvun 3 :n 1 momentin mukaan sopimattomana, jos se on (1) elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja (2) omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja (3) johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Sopimattomuutta koskevan sääntelyn tarkoituksena on estää kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavien epäasiallisten menettelytapojen käyttäminen (HE 32/2008 vp s. 19 ja 21). Sopimattomana pidettävältä menettelyltä edellytetään siten aina muun ohella, että se on omiaan vaikuttamaan heikentävästi kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon markkinoijan kannalta myönteisellä tavalla. (KKO:2013:3 kohta 3) MT 2002:4 ( loppuunmyynti ) MT 2002:7 (alaikäisiin kohdistettu markkinointi) MT 2005:81 (kylkiäisten hallitsevuus) Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin johdanto-osan 18 perustelukappaleen mukaan direktiivissä otetaan mittapuuksi unionin tuomioistuimen tulkinnan mukainen valistunut,

kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja, ottaen huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät. sopimattomista menettelytavoista on lisäksi ks. Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (601/2008) 2.3. Erityisesti sopimattomia menettelyjä, jos rikotaan seuraavia sääntöjä (1) markkinoinnin tunnistettavuus = markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan MT 1994:17 MT 2000:17 MAO 18/03 (2) sekaannuksen vaaraa synnyttävä markkinointi (3) ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan o tähän liittyy myös ks. Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (601/2008) MT 1987:10 (mainoksen tunnistaminen, vertailu) MAO 223/04 ( teksti on kuitenkin ollut hyvin pienillä kirjaimilla ja ollut siten hyvin vaikeasti luettavissa, minkä lisäksi teksti on ollut esillä vain noin seitsemän sekunnin ajan ) MAO 5/03 (poikkeaminen testauslaitoksen ilmaisusta) MT 2002:5 (niin yleinen ilmaisu ettei sitä ymmärretä tosiasiaväitteeksi) MT 1992: 26 (ympäristöväittämä) (4) ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tekemiseksi o tähän liittyy myös ks. Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (601/2008) ks. myös kuluttajaturvallisuuslain 5 6 sekä Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista MAO:345/12 (5) tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä ilmi (=ostokehotus) hyödykkeen pääominaisuudet ekh:n nimi ja osoite hyödykkeen kokonaishinta (ks. jäljempänä kohta 11) ks. MAO:605/14 poikkeavat sopimusehdot irtisanomis tai peruutusoikeus (6) aggressiivisten menettelyjen kielto; erityisesti huomioitava menettelyn ajoitus, paikka, luonne ja kesto uhkaava tai halventava kielenkäyttö tai käyttäytyminen kuluttajan vastoinkäymisten tai muiden sellaisten henkilöön liittyvien seikkojen hyväksikäyttö, jotka heikentävät kuluttajan arvostelukykyä sopimukseen tai lakiin perustuvien kuluttajan oikeuksien käytön hankaloittaminen uhkaus ryhtyä toimiin, jotka eivät ole lain mukaan sallittuja

KKO:2013:5 (7) markkinoinnissa ei saa tarjota kulutushyödykkeitä toimittamalla niitä kuluttajille ilman nimenomaista tilausta ja edellyttämällä kuluttajalta maksua, hyödykkeen palauttamista tai säilyttämistä taikka muuta toimenpidettä (negatiivisen sopimussidonnaisuuden kielto) ks. MAO:229/12 (8) kulutushyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan MAO 204/04 (ale aika enintään 3 kk/v ja 2 kk/yksi alennusmyynti) MAO:655/09 ilmainen yleislauseke ks. MT 1980:19 o muu hintailmoittelu ks. jäljempänä kohta 11 MAO 265/11 (9) yhdistetyt tarjoukset ja kylkiäiset: ilmoitettava tarjouksen sisältö ja arvo sekä yhteisellä hinnalla tarjotuista hyödykkeistä lisäksi niiden erilliset hinnat, jollei hyödykkeen hinta erikseen hankittuna ole pienempi kuin kymmenen euroa tarjouksen hyväksi käyttämistä koskevat ehdot, erityisesti tarjouksen kesto sekä määrälliset ja muut rajoitukset (10) jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niihin osallistumisen ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä helposti saatavilla (ei enää sattumanvaraisen edun kieltoa) ks. MT 2000:4 (11) tuotteen hinnan ilmoittaminen Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista Valtioneuvoston asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa asetus koskee muiden kuluttajansuojalaissa tarkoitettujen kulutushyödykkeiden kuin asuntojen myyntihintojen ja yksikköhintojen ilmoittamista markkinoinnissa tavaroista on ilmoitettava sekä niiden myyntihinta että yksikköhinta, jollei (ks. asetuksen 7 ja 8 ) selkeällä ja yksiselitteisellä sekä kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla jos hyödykkeen myynnin yhteydessä peritään joiltakin kuluttajilta erillisiä hyödykkeen hankintaan liittyviä kustannuksia, näistä kustannuksista on ilmoitettava selkeästi kun elinkeinonharjoittaja vähittäiskaupan tavoin toimiessaan taikka palvelualan elinkeinonharjoittaja mainoksin tai muulla vastaavalla tavalla markkinoi yksilöityä kulutushyödykettä kuluttajalle, hyödykkeen myyntihinta ja yksikköhinta(yksikköhinnan osalta ks. poikkeukset) on samalla ilmoitettava vähittäismyyntipaikassa ja sen näyteikkunassa olevat myytäviksi tarkoitetut kulutustavarat on varustettava merkinnöillä myynti ja yksikköhinnasta kuluttajapalvelujen hintatiedot vastaavasti ks. 11 KKO 2007:37 MAO 24/05 direktiivi 2005/29/EY edellyttää, että hinnan ilmoittamisen sopimattomuutta arvioitaessa käytetyn median luonne otetaan huomioon; ks. tästä KKO:2011:65, jossa todetaan, että laki on hintamerkintäasetusta joustavampi MAO 265/11: Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaan elinkeinonharjoittajalle ei aseteta yleistä velvollisuutta hinnan ilmoittamiselle tuotteen mainoksessa. Tällainen velvollisuus on direktiivin mukaan olemassa ainoastaan silloin kun kaupallisessa viestissä on ilmoitettu tuotteen ominaispiirteet ja sen hinta, eli toisin sanoen kun kysymyksessä on direktiivissä tarkoitettu ostokehotus.

Ostokehotuksella direktiivissä tarkoitetaan kaupallista viestiä, jossa ilmaistaan tuotteen ominaispiirteet ja hinta käytetylle kaupallisen viestinnän keinolle asianmukaisella tavalla ja näin mahdollistetaan kuluttajalle ostoksen tekeminen. MAO siteeraten EU:n tuomioistuimen tapauksessa C-211/10 lausumaa: ostokehotus on sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaan mainonnan erityinen muoto, johon liittyy kyseisen direktiivin 7 artiklan 4 kohdan nojalla tehostettu tietojenantovelvollisuus MAO 265:11. Sanomalehdessä oli 8.4. ja 17.4.2010 julkaistu yrityksen kaksi mainosta, joissa oli markkinoitu laajakaistan tilaajille erityisetuja. Kyse oli määräaikaisista tilauksista, joista oli ilmoitettu kuukausihinta. KA vaati hinnan esittämistä koko sopimuskaudelta. MAO hyväksyi vaatimuksen. Kuluttajalle aiheutuva kokonaiskustannus on keskeinen kuluttajan valintaan ja siten perustellun ostopäätöksen tekemiseen vaikuttava tieto. 2.4. Muu erityissääntely (erityistuotteet) 2.4.1 Kulutusluotot KSL 7 luku erit. 8 ja 13 (hyvä luotonantotapa), L luottolaitostoiminnasta 125 laina, maksunlykkäys tai muu vastaava taloudellinen järjestely, myös asunto ja opintolainat ei saa käyttää pääasiallisena markkinointikeinona markkinoitaessa muita kulutushyödykkeitä ks. KKO:2005:81; sittemmin KSL 7:13.2:n kohta 2 ilmoitettava todellinen vuosikorko sekä käteishinta vs. luottohinta ks. MT 1997:13 2.4.2 Erityishyödykkeet vakuutukset VakuutussopimusL 5.1 : Ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin rahoituspalvelut L luottolaitostoiminnasta talletus termin käyttö markkinoinnissa 10 ks. 126 lääkkeet LääkeL 91 94 kannustettava lääkkeen asianmukaiseen käyttöön ei saa houkutella väestöä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön lääkkeenä saa mainostaa tai markkinoida ainoastaan laissa tarkoitettuja lääkkeitä myyntilupa tai rekisteröinti tarpeen ei saa markkinoida lääkemääräyksellä toimitettavia (reseptillä) eikä huumausaineita tai psykotrooppisia aineita sisältäviä lääkevalmisteita, paitsi lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetuille henkilöille oikean ja turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot, paitsi muistutusmarkkinointi ei saa sisältää perusteettomia terveysväittämiä eikä kohdistua lapsiin alkoholijuomat AlkoholiL 5 luku

väkevän alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on kielletty miedon alkoholijuoman (1,3 22%) markkinoinnin rajoitukset: ks. 33.2 :n kohdat 1 7 markkinointi ja maistajaiset ammattilaisille mahdollisia esim. messujen yhteydessä MT 1996:17 tupakkatuotteet TupakkaL tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa pitää esillä tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien eikä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä elintarvikkeet ElintarvikeL 9 : sovelletaan KSL:a, riittävät ja oikeat tiedot elintarvikkeesta EU asetus 1924/2006 ravitsemusväite ks. 1 luvun 2 artikla kohta 4 ja terveysväite 5 kohta sallitut ravitsemusväitteet ja terveysväitteet hyväksyttävä ennakkoon asunnot valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista 2.4.3 Muu erityissääntely televisio ja radiotoiminta tv ja radiotoiminnasta annettu laki 4 luku selkeästi tunnistettavissa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää uutis ja ajankohtaisohjelmissa säännöllisesti esiintyvien henkilöiden kuvaa tai ääntä mainokset ja teleostoslähetykset on sijoitettava audiovisuaalisten ohjelmien väliin; niitä voidaan sijoittaa myös audiovisuaalisten ohjelmien keskelle, jos se on mahdollista loukkaamatta audiovisuaalisen ohjelman eheyttä ja arvoa ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia ohjelmien keskeytyksistä mainoksilla erityiset säännöt ks. viestintäviraston ratkaisu 9.3.2012 1650/9220/2011 (12 minuutin sääntö 29 :ssä) KHO 2003:32 ulkomainonta ks. maantielaki 52 ja tieliikennelaki 56 sekä järjestyslain 6 ks. maankäyttö ja rakennusasetus 62.1 :n 8 kohta sähköiset viestimet sähköisen viestinnän tietosuojalaki 26.1 : automatisoitujen soittojärjestelmien sekä telekopiolaitteiden, sähköpostiviestien, tekstiviestien, puheviestien, ääniviestien tai kuvaviestien avulla toteutettua suoramarkkinointia saa kohdistaa vain sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat antaneet siihen ennalta suostumuksensa 2 mom: muuta (esim. puhelinmyynti) suoramarkkinointia luonnolliselle henkilölle saa harjoittaa, jollei tämä ole sitä nimenomaisesti kieltänyt; luonnollisen henkilön on voitava helposti ja maksutta kieltää tässä momentissa tarkoitettu suoramarkkinointi(ks. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto) 27 : suoramarkkinointia yhteisölle saa harjoittaa, jollei tämä ole sitä nimenomaisesti kieltänyt

2.5. Sanktiot ja valvontajärjestelmä kuluttajamarkkinoinnissa Kuluttaja asiamiehen valvonta neuvottelu kuluttajansuojalain, Kilpailu ja kuluttajavirastosta annetun lain tai televisio ja radiotoiminnasta annetun lain nojalla käsiteltävä asia kuluttaja asiamiehen hakemuksella markkinaoikeuden määräämä väliaikainen tai pysyvä kielto (hakijana KA) kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös ekh:n palveluksessa olevaan tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa KA:n väliaikainen kielto, jossa tiukat määräajat ks. L kuluttajavirastosta 6 Muut viranomaiset elintarvikevirasto Evira voi kieltää uhkasakkoa apuna käyttäen elintarvikemääräysten vastaisen markkinoinnin tuotevalvontakeskus Valvira tupakka ja alkoholi Viestintävirasto viestintämarkkinalain nojalla Finanssivalvonta finanssivalvonnasta annetun lain nojalla lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea LääkeL 93 Yhdistykset jos kuluttaja asiamies kieltäytyy saattamasta markkinaoikeuden käsiteltäväksi asiaa, joka koskee markkinointitoimen, sopimusehdon tai perintämenettelyn kieltämistä, hakemuksen voi tehdä palkansaajien ja kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys III Yrityksen suoja kilpailevan elinkeinonharjoittajan markkinointia yms. vastaan 3.1. Hyvän tavan vastaisen ja sopimattoman markkinoinnin kielto kilpailijoiden välillä L sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain sääntelyn on tarkoitettu koskevan ennen kaikkea tilanteita, joissa elinkeinonharjoittajat ovat toisiinsa nähden kilpailijoita, mutta ks. MAO 48/08 yleislauseke elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä (Säännös on niin sanottu yleislauseke, joka voi tulla sovellettavaksi ennen kaikkea silloin, kun kiellettäväksi vaadittua menettelyä ei voida arvioida lakiin sisältyvien erityissäännösten 2 4 :n nojalla) yleislausekkeen soveltaminen edellyttää jonkin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta haitallisen asian tapahtumista tai vaaraa sellaisen tapahtumisesta MAO 116/03 hyvän liiketapa: ks. markkinaoikeuden ja liiketapalautakunnan ratkaisuja LTL 844/2001: Vastaaja ei ollut toiminut hyvän liiketavan vastaisesti markkinoidessaan yrityksille painokoneita tarjoamalla kaupanpäällisenä henkilöautoa. markkinoinnin tunnistettavuus ks. edellä 2.3. (1) kohdassa olevia ratkaisuja

markkinoinnin jäljittely, toisen maineen ja tunnettuuden luvaton hyväksikäyttö eli norkkiminen (ks. myös ICC-sääntöjen 15 artikla) tai orjallinen jäljittely - edellyttää: a) keskenään kilpailevat tuotteet, b) sama markkinoinnin kohderyhmä, c) tuotteen tunnettuus MAO 81/03 tuotepakkauksen jäljittely ks. LTL 887/2007 ja 889/2007 MT 2000:18 ja MAO132:04 (goodwill arvon hyväksikäyttö) MAO198:13 kilpailijan halventaminen LTL 883/2006: Yritys oli suoramarkkinointikirjeessään verrannut omien tuotteidensa hintoja kilpailijayrityksen vastaavien tuotteiden hintoihin. Liiketapalautakunta katsoi, että yritys oli korostanut markkinoinnissaan kilpailijayrityksen tuotteiden kalleutta ja sen toiminnan kaupallisuutta kielteisessä sävyssä. Lisäksi yritys oli kilpailijayrityksen toiminnasta kertoessaan käyttänyt ilmaisuja hintatason keinotekoinen nostaminen ja tuotteesta ei kuitenkaan kannata maksaa ylihintaa. Ilmaisut antoivat esitetyssä yhteydessä käytettyinä halventavan kuvan kilpailijayrityksestä. Yrityksen markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista. ( http://kauppakamari.fi/lautakunnat/liiketapalautakunta/liiketapalautakunnanratkaisuja/liiketapalautakunnan-ratkaisuja-2006/) vertaileva markkinointi: josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke on vertailun osalta sallittu, jos 1) se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa; ks. MT 1994:13 2) se koskee hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin; 3) siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja; 4) se ei aiheuta sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan tai heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä tai muiden erottavien tunnustensa taikka hyödykkeittensä kesken; 5) siinä ei väheksytä eikä halvenneta kilpailijan tavaramerkkiä, toiminimeä tai muuta erottavaa tunnusta taikka hyödykettä, toimintaa tai oloja; ks. MAO:368:10 6) siinä ei käytetä sopimattomasti hyväksi kilpailijan tavaramerkin, toiminimen tai muun erottavan tunnuksen mainetta taikka kilpailijan markkinoiman hyödykkeen alkuperänimitystä; 7) siinä ei esitetä hyödykettä sellaisen hyödykkeen jäljitelmänä tai toisintona, jolla on suojattu tavaramerkki ks. esim. MAO:406:13 markkinointirikokset RL 30 luvussa 30:1: markkinointirikos: antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi 30:1a: alkoholijuoman markkinointirikos > sakko 6 kk vankeutta

30:2: kilpailumenettelyrikos: elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinko 3.2. Immateriaalioikeuksien noudattaminen 1) tekijänoikeus kirjalliseen (kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa) tai taiteelliseen teokseen teoskynnys (itsenäisyys ja omaperäisyys edellytyksinä, ei taiteellisuus) mainos, joka täyttää itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimukset, suojattu KKO 1988:82 KKO 1992:63 linkitys ks. LTL 2006 sitaatti markkinoinnissa hyvän tavan tai liiketavan vastaisuus lain 25.3 : taideteoksen kuvaaminen on sallittua, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. valokuvan ja valokuvassa esiintyvän henkilön suoja tavallinen valokuva ja valokuvateos yksityisyyden suoja kuvissa esiintyvien henkilöiden osalta tekijänoikeusrikkomuksen seuraukset: rangaistukset: TekijänoikeusL 7 luku ja RL 49 luku, oikeuspaikka käräjäoikeus hyvitys ja korvaus: 57.2 : Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta. 57.1 : Muutoin kohtuullinen korvaus. Oikeuspaikka Markkinaoikeus 1.9.2013 lähtien hakemus ja riita asioissa. 2) tavaramerkki: tunnus, jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista; ja toiminimi (tavaramerkkilaki ja toiminimilaki) tavaramerkki suojaa tuotteen (tavaran tai palvelun) nimeä ja joskus myös tuotteen ulkoasua ja pakkausta rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista; tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on tätä tavaramerkkiä käyttäen laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella, paitsi jos tavaramerkin haltijalla on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden laskemista uudelleen liikkeeseen, erityisesti milloin tavaroihin on tehty muutoksia tai niitä on huononnettu sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeeseen ks. KKO 2011:7 vakiinnuttaminen ks. KKO 1987:11 KKO 1990:53 rekisteröinti on voimassa hakemispäivästä lukien 10 vuotta rekisteröintipäivän jälkeen, uusittavissa toisen tavaramerkin hyväksyttävä käyttö a) toisen tuotteen käyttötarkoituksen osoittamiseksi ks. C 228/03 b) erottamistarkoitus ks. C 63/97

c) rinnakkaistuontitapauksissa (Rinnakkaistuoja hankkii tuotteita sellaisesta jäsenvaltiosta, jossa tuotteen hinta on edullinen, vie tuotteen kalliimman hintatason jäsenvaltioon ja markkinoi sitä siellä vaihtoehtona tuotteen valmistajan tai tähän liikesuhteessa olevan jakeluketjun markkinoinnille.) ks. em. KKO 2011:7 tarkasti ks. myös toiminimilain sääntöjä rangaistus sekä korvaus ja hyvitysvelvollisuudet RL:n ja em. lakien nojalla Oikeuspaikka Markkinaoikeus 1.9.2013 lähtien hakemus ja riita asioissa. 3) mallioikeus (mallioikeuslaki) malli rekisteröidään vain, jos se olennaisesti eroaa siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen rekisteröinnin hakemispäivää ( uusi ja yksilöllinen ) kukaan muu kuin mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa ammattimaisesti käyttää mallia valmistamalla, maahan tuomalla, myytäväksi tarjoamalla, kaupaksi pitämällä, luovuttamalla tai vuokraamalla tavaroita, jotka ulkomuodoltaan eivät olennaisesti eroa rekisteröidystä mallista tai joihin on otettu jotain, joka ei olennaisesti eroa siitä voimassa 5 vuotta hakemispäivästä lukien, ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan; paitsi moniosaisen tuotteen osa voi saada enintään 15 vuoden suojan kielto tai kohtuullinen korvaus mallin käyttämisestä sekä lisäksi korvaus muusta vahingosta, tahallinen mallioikeuden loukkaus on rangaistava teko Oikeuspaikka Markkinaoikeus 1.9.2013 lähtien hakemus ja riita asioissa. 4) verkkotunnus (verkkotunnuslaki) lakia sovelletaan Internet-tietoverkossa Suomen maatunnukseen (fi-maatunnus) ja Ahvenanmaan maakuntatunnukseen (ax-maakuntatunnus) päättyviin verkkotunnuksiin ja verkkotunnushallintoon sekä verkkotunnushakemusten välittämiseen verkkotunnuksella tarkoitetaan kirjaimista, numeroista tai muista merkeistä taikka niiden yhdistelmästä muodostuvaa Internet-tietoverkon nimimuotoista fi-maatunnuksen tai axmaakuntatunnuksen alaista toisen asteen osoitetietoa tunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin taikka luonnollisen henkilön nimeen haetaan kirjallisesti Viestintävirastolta, enintään 5 vuodeksi, voi uusia hakija voi hakea yhtä tai useampaa tunnusta jos samaa verkkotunnusta hakee useampi kuin yksi hakija, tunnus myönnetään sitä ensin hakeneelle ei saa hakea varastoitavaksi jälleenluovutustarkoitukseen fi-verkkotunnus myönnetään : + Suomessa rekisteröidylle oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle + vähintään 15-vuotiaalle henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus + verkkotunnus voidaan myös peruuttaa väärinkäytösten takia ks. KHO 2008:7 5) immateriaalioikeudella pelottelu MT 1995:26 MT 2001:2 KKO 2005:105

6) sopimaton jäljittely (asiaa käsitelty myös edellä kohdassa 3.1) SopMenL:n yleislausekkeessa tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja siten kiellettyä on markkinoida toisen elinkeinonharjoittajan omaperäiseen ja asianomaisen kohdeyleisön keskuudessa tunnettuun tuotteeseen sekoitettavissa olevaa tuotetta eli niin sanottua orjallista jäljitelmää sopimatonta on myös toisen maineen ja tunnettuuden eli goodwill arvon oikeudeton hyväksikäyttö eli norkkiminen arvioinnissa huomioitava: omaperäisyys ja tunnettuisuus sekoitettavuus MAO 381/12 MAO 132/04 3.3. Sanktiot ja valvontajärjestelmä kilpailijoiden kesken immateriaalioikeuksien erityislait ks. edellä 3.2 kielto ja uhkasakko markkinaoikeudesta SopMenL 6 :n nojalla MAO voi määrätä sopivan oikaisutoimen, jos sitä teosta aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena MAO voi hakijan vaatimuksesta määrätä, että päätös kieltoa koskevassa asiassa on vastaajan kustannuksella julkaistava yhdessä tai useammassa sanoma tai aikakauslehdessä vahingonkorvauksen vaatiminen vahingonkorvauslain nojalla: VahL 5:1: jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö tai esinevahinkoon (ns. puhdas varallisuusvahinko), ks. KKO 2005:105, jossa KKO mm. lausuu em. säännön soveltamisesta seuraavasti: Jos joku ryhtyy elinkeinotoiminnassaan tahalliseen menettelyyn, joka on hyvän liiketavan vastaista tai muutoin sopimatonta ja siten lain vastaista, tietäen menettelynsä olevan omiaan aiheuttamaan toisen liiketoiminnassa taloudellisia menetyksiä, on mainitun vahingonkorvauslain 5 luvun 1 :ssä säädetyn edellytyksen täyttymisen kannalta lähtökohtaisesti kysymys sellaisista seikoista, jotka puhuvat vahingonkorvausvelvollisuuden puolesta. Tällöin pitäisi olla erityisiä vastasyitä, jotta korvausvelvollisuutta ei syntyisi. Oikeuspaikka Markkinaoikeus 1.9.2013 lähtien hakemus ja riita asioissa. IV Sananvapaus markkinoinnissa Suomen perustuslain 2:12: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Sananvapaus on sisältö ja välineneutraali? kattaa kaikki ilmaisun muodot kuuluu kaikille, yksilöille ja organisaatioille ydinaluetta poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu (ns. yhteiset asiat), reuna alueella esim. mainonta ennakkosensuurin kielto sananvapaus ei takaa ilmaisun julkaisua (omistusoikeus ratkaisee) sananvapaus ei merkitse oikeutta vastaanottaa ilmaiseksi viestiä (viestin maksullisuus mahdollista) ei pakkoa viestien vastaanottamiseen

Perusoikeuksien rajoitusperiaatteet: lakisidonnaisuus täsmällisyys ja tarkkarajaisuus kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä ei kosketa ydinalueeseen suhteellisuus oikeusturva ei saa vaarantua ei vastoin kansainvälisiä velvoitteita, ihmisoikeussopimuksia Mainonnan sääntely yleinen kuluttajamainonta: ks. KSL 2 luku lääkelaki 91 : Lääkkeiden markkinointi ei saa houkutella väestöä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön, antaa erheellistä tai liioittelevaa kuvaa valmisteen koostumuksesta, alkuperästä tai lääkkeellisestä merkityksestä taikka olla muulla vastaavalla tavalla epäasiallista. Lääkkeenä saa mainostaa tai markkinoida ainoastaan tässä laissa tarkoitettuja lääkkeitä. Kiellettyä on sellaisen lääkevalmisteen markkinointi, jolla ei ole Suomessa voimassa olevaa myyntilupaa tai rekisteröintiä. tupakan mainonta kielletty (L toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 4:8) väkevän alkoholijuoman mainonta kielletty (AlkoholiL 33 ) Sananvapaus joukkoviestimissä: sananvapauslaki koskee kaikkea julkaisu ja ohjelmatoimintaa kotisivuihin sovelletaan vain osaa pykälistä vrt. aikakautinen julkaisu (4 krt/v) ja julkaisu (huom. liitteet ja lööpit) verkkojulkaisu: aineisto, jonka julkaisija on tuottanut tai käsitellyt, ei siis keskustelupalstat julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan on nimettävä vastaava toimittaja (luonnollinen hlö) ohjelmalle, aikakautiselle julkaisulle ja verkkojulkaisulle Vastine ja oikaisu vastineoikeus yksityisellä hlöllä, jolla perusteltu syy katsoa tulleensa loukatuksi samassa ohjelmassa tai julkaisussa loukkaavuus arvioidaan objektiivisesti oikaisu on virheellisen tiedon korjaamista oikaisuvaatimusoikeus myös oikeushlöillä ja viranomaisilla, mutta ei jos virhe vähäinen 14 päivän aikaraja vaatimuksille 7 päivää kielteisen kirjallisen ratkaisun antamiselle uhkasakon määräämisen mahdollisuus vastinetta ei saa muuttaa, ei tehdä lisäyksiä eikä kommentoida V Tietosuoja markkinoinnissa: henkilötietolaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki 5.1. Henkilötietolaki Määritelmät: ks. 3 Yleiset periaatteet lakisääteisyyden vaatimus

yksilön tunnistettavuus rekisterinpidon avoimuus: Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. tarpeellisuuden vaatimus hyvä tietojenkäsittelytapa tietoturvallisuus tietosuojaviranomaiset automaattisen päätöksenteon rajoittaminen toimialakohtaiset käytännesäännöt sanktiojärjestelmä Rekisterinpitäjiä koskevat periaatteet tarpeellisuus suunnitelmallisuus tarkoitussidonnaisuus huolellisuusvelvoite laatuperiaate tiedottamisvelvollisuus rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausvastuu Yksilön oikeudet suostumusperiaate ja poikkeukset ks. 8 : poikkeuksia esim. rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä jos rekisteröidyllä on asiakas tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän toimeksiannosta tapahtuvaa maksupalvelua, tietojenkäsittelyä tai muita niihin verrattavia tehtäviä varten arkaluonteisten tietojen ja hlötunnuksen erityisasema tarkastus ja oikaisuoikeus suoramainontaan, etämyyntiin tai muuhun suoramarkkinointiin, mielipide tai markkinatutkimukseen taikka muihin näihin rinnastettaviin osoitteellisiin lähetyksiin käytettävään henkilörekisteriin saa kerätä ja tallettaa henkilötietoja, jollei rekisteröity ole kieltänyt henkilötietojen tällaista keräämistä ja tallettamista ja jos henkilörekisteri sisältää tiedot vain rekisteröidyn nimestä, arvosta tai ammatista, iästä, sukupuolesta ja äidinkielestä, yhden häneen liitettävän tunnistetiedon sekä yhteystiedot yhteydenottoa varten ks. 19 suoramarkkinointina pidetään sellaista viestintää, jossa kaupallisessa tarkoituksessa pyritään tavaran tai palvelun myynnin edistämiseen: sillä se ei tarkoita asiakasviestintää, joka ei ole markkinointiviestintää (esim. tiedot palvelun tilanteesta tai jokin itse sopimuksen tai lain täyttämiseen tarvittava tieto); eikä markkina- ja mielipidekyselyn tekemiseksi tarvittavia yhteydenottoja (muista kieltooikeus) suoramarkkinointirekisteristä em. tarkoitusta varten saa henkilörekisteristä luovuttaa tai luovutuksessa otantaperusteena käyttää em. tietoja, jollei rekisteröity ole kieltänyt tiedon luovuttamista ja jos on ilmeistä, että rekisteröity tietää tietojen tällaisesta luovuttamisesta 5.2. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

sähköposti, tekstiviesti, yms. markkinointiviestintää saa kohdistaa vain sellaiselle luonnolliselle henkilölle, joka on antanut etukäteen suostumuksensa ei tarvita suostumusta, jos a) yhteystieto saatu tuotteen markkinoinnin yhteydessä ja markkinoidaan vastaavia tuotteita (SäVTSL 26.3 ) jolloin pitää olla mahdollisuus ilman erillistä maksua ja helposti kieltää yhteystiedon käyttö tiedon keräämisen ja jokaisen sähköpostiviestin, tekstiviestin, puheviestin, ääniviestin ja kuvaviestin yhteydessä; tai b) jos henkilön on katsottava edustavan jotain yhteisöä, jolle tuotetta markkinoidaan; tällöinkin muistettava kielto-oikeus kielto ja vastustusoikeus henkilömatrikkeleiden ja sukututkimusten osalta VI Muusta kuluttajansuojasta ja tuoteturvallisuudesta 6.1. Sopimuksen syntyminen Sitooko mainos mainostajaa? mediamainonta: lehdessä, tv:ssä tai radiossa julkaistu mainos ei ole yleensä sitova myyntitarjous myymälämainonta: yleensä sitova, ellei virhe ilmeinen suoramarkkinointi: osoitteeton markkinointi ei sitovaa, nimeltä mainituille kohdistettuna sitovaa koti ja etämyynti: hinta ja muut tiedot sitovat myyjää ks. KRIL 13.2.2012 473/32/11 verkkomarkkinointi, jossa tilaaminen sähköisesti: yrityksen kotisivun tiedot sitovia Sopimuksen syntyminen hyväksyvällä vastauksella KSL ei lähtökohtaisesti sisällä tästä mitään mikä poikkeaisi OikTL:n säännöistä ks. kuluttajariitalautakunnan (KRL) ratkaisu 03/35/1103 29.3.2004 Milloin sovelletaan KSL:a? ks. KVL (kuluttajavalituslautakunta) 02/36/3376 22.6.2004, jossa perheeseen ostettiin koira kennelin pitäjältä, joka katsoi, ettei hän ollut KSL:n tarkoittama elinkeinonharjoittaja vaan kasvattaja, joka oli kokopäiväisessä toimessa kodin ulkopuolella. Vuodessa syntyi yksi tai kaksi pentuetta. Pentuja ei myyty ansiomielessä, vaan tulo käytettiin uuden jalostusmateriaalin saamiseksi ja jalostusharrastuksen aiheuttamien menojen kattamiseksi. Ltk:n linjaus oli, että kenneltoimintaa on pidettävä ammattimaisena, jos kennel on rekisteröinyt kolmen tai useamman edellisen vuoden aikana vuosittain yhden pentueen tai jos se on rekisteröinyt kuluvan tai edellisen vuoden aikana kaksi tai useampia pentueita. Negatiivisen sopimussidonnaisuuden kielto Esim. puhelinyhtiö ilmoitti liittävänsä useampaan tuhanteen liittymään vastaajapalvelun, mikäli asiakas ei ilmoittautunut kieltäytyvänsä ko. palvelusta. KA piti menettelyä laittomana. Vahingonkorvausvastuu ennen sopimuksen syntymistä, vahingot liiketiloissa

Esim. asiakas ajoi korjaamotallissa autonsa päin mainostaulua. Koska vahinko sattui korjaamon vastuualueella eikä henkilökunta ollut opastanut asiakasta, korjaamo oli vastuussa vahingosta KVL:n mukaan. 6.2. Sopimuksen sitovuus Hyväksyttävä syy peräytyä sopimuksesta voi olla KSL:ssa oleva etä tai kotimyyntiä, rahoituspalvelujen ja välineiden, kulutusluottojen sekä aikaosuusasunnon myyntiä koskevat säännöt toisen osapuolen sopimusrikkomus (esim. tavarassa oleva virhe, viivästyminen ) ilman hyväksyttävää syytä tapahtuva peräytyminen on sopimusrikkomus, josta aiheutuu vahingonkorvausvelvollisuus 6.2.0. Koti- ja etämyyntiä koskevat säännöt KSL 6 luvussa HUOM. KSL: 6 luku, joka koskee koti- ja etämyyntiä, on muutettu lailla 30.12.2013. Muutokset tulevat voimaan 13.6.2014. Seuraavassa selostettu sääntöjä ko. muutoksen mukaan. yleiset rajoitukset: 6 luku ei koske mm. (ks. 6:2) rahoituspalvelua tai -välinettä koskevaa sopimusta kiinteän omaisuuden kauppaa tai vuokraamista asuntokauppaa (sovelletaan asuntokauppalakia) huoneenvuokrausta valmismatkasopimuksia ennen sopimusta annettavat tiedot kirjallisessa tai sähköisessä muodossa (6:9); mm. - kulutushyödykkeen pääominaisuudet siinä laajuudessa kuin on asianmukaista ottaen huomioon kulutushyödyke ja käytetty viestin - kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei hyödykkeen luonteen takia kohtuudella voida laskea etukäteen, hinnan määräytymisen perusteet - tarvittaessa peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevat ehdot, määräajat ja menettelyt - tarvittaessa tieto siitä, että jos kuluttaja peruuttaa sopimuksen, hänen on vastattava tavaroiden palauttamiskustannuksista, sekä etämyynnissä myös tieto palauttamiskustannusten määrästä, jos tavarat eivät ole luonteensa vuoksi palautettavissa tavanomaisella tavalla postitse peruuttamisoikeus: ilmoittaminen peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua (katumisaika) palvelusopimuksen tai sähköisesti toimitettavaa digitaalista sisältöä koskevan sopimuksen tekemisestä, kauppasopimuksessa tavaran tai viimeisen tavaraerän vastaanottamisesta taikka, jos kyse on tavaroiden säännöllisestä toimittamisesta, ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta; ek:n puolestaan annettava tieto peruuttamisoikeudesta, muutoin peruuttamisaika päättyy 12 kuukauden kuluttua katumisajan päättymisestä taikka, jos ek korjaa puutteen tänä aikana, 14 päivän kuluttua päivästä, jona kja sai nämä tiedot KVL 04/32/2022. Kotimyyntiasiakirjassa vaadittiin kirjallista kaupan perumista. Ko. rajoituksella ei ollut merkitystä. peruuttamisoikeutta ei kuitenkaan ole 6:16 luetelluissa tapauksissa (ellei toisin ole sovittu), esim. silloin kun

palvelu on kokonaan suoritettu tai digitaalisen sisällön toimittaminen sähköisesti on aloitettu ennen peruuttamisajan päättymistä kjan pyynnön tai suostumuksen johdosta ja kjalle on ilmoitettu peruuttamisoikeuden puuttumisesta tällaisessa tapauksessa sopimus koskee tavaraa, joka valmistetaan tai jota muunnellaan kjan vaatimusten mukaisesti tai selvästi henkilökohtaisia tarpeita vastaavaksi sopimus koskee tavaraa, joka voi nopeasti pilaantua tai vanhentua taikka joka luonteensa vuoksi on sen toimittamisen jälkeen erottamattomasti sekoittunut muiden tavaroiden kanssa sinetöitynä on toimitettu tavara, jota ei terveydellisistä tai hygieniasyistä voida palauttaa, on avattu sopimus koskee kiireellistä korjaus- tai huoltotyötä paikassa, jonne ek saapuu kjan nimenomaisesta pyynnöstä sinetöitynä on toimitettu ääni- tai kuvatallenne taikka tietokoneohjelma on avattu sopimus koskee majoituksen tarjoamista muuhun kuin asumistarkoitukseen, tavaroiden kuljetusta, autonvuokrauspalvelua, ravintolapalvelua tai vapaa-ajanpalvelua ja sopimuksessa edellytetään suoritusta määrättynä ajankohtana tai määrätyn ajan kuluessa jos kja peruuttaa, on palautettava tavara viivytyksettä ja viimeistään 14 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen tekemisestä, jollei ek ole sitoutunut noutamaan tavaraa itse; kjan on vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista, jollei ekh ole sitoutunut vastaamaan niistä; silti jos ek ei ole ennakkoon ilmoittanut kjalle palautukseen liittyvistä kustannuksista, ek vastaa palautuskuluista jos kja on vastaanottanut tavaran tai muun palautettavissa olevan suorituksen, hänen on säilyttääkseen peruuttamisoikeutensa pidettävä tavara tai suoritus olennaisesti muuttumattomana tai vähentymättömänä ks. KRIL 25.6.2007. Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) silmälasit 12.6.2007. Lasien hinta oli 128 euroa ja ne toimitettiin K:lle 19.6.2007. K oli palauttanut silmälasit, mutta EH toimitti ne hänelle takaisin, koska hän oli irrottanut silmälaseissa olleen tuotemerkin. 6.2.1. Kotimyynti yleisesti ottaen kotimyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka tehdään tai jota koskevan tarjouksen kuluttaja tekee muualla kuin eh:n toimitiloissa osapuolten ollessa samanaikaisesti läsnä. Siten kotimyyntinä olisi pidettävä myös esimerkiksi tapauksia, joissa remonttiyrittäjä saapuu kuluttajan pyynnöstä tämän kotiin ja samassa yhteydessä osapuolet tekevät remontista sopimuksen tai kuluttaja tekee siitä sitovan tarjouksen). Vaikka eh saapuisikin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä, kyse on kotimyynnistä paitsi lain mainitsemissa kahdessa poikkeustapauksessa: 1) sosiaalipalveluja koskeva sopimus ja 2) sopimus, joka koskee terveydenhuollon ammattihenkilön kuluttajalle antamia terveyspalveluja tämän terveydentilan arvioimiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. HE 157/2013 käsittää toimitilalla ensinnäkin kiinteää myyntipaikkaa eli esimerkiksi myymälää tai kioskia, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kulutushyödykkeitä vakituisesti. Toimitilalla tarkoitettaisiin myös siirrettävää myyntipaikkaa, kuten myyntikojua, näyttelyosastoa ja kuormaautoa, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kulutushyödykkeitä tavanomaisesti. Myös kausiluonteisia myyntipaikkoja olisi pidettävä toimitiloina siitä riippumatta, onko kyse kiinteästä vai siirrettävästä myyntipaikasta. Toimitilan määritelmän voivat näin ollen täyttää esimerkiksi myyntipaikat matkailukautena hiihtokeskuksissa tai rantalomapaikoissa, marjojen myyntipisteet, jäätelökioskit, joulumarkkinat ja messut.

soveltamisalaan on kotimyynnin osalta erityisrajoituksia ks. KSL 6:3-4 kotimyynnissä elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle jäljennös sopimusvahvistuksesta tai allekirjoitetusta sopimuksesta paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla jos kotimyynnissä tavarat on toimitettu kuluttajan kotiin sopimuksenteon yhteydessä, ek:n on noudettava tavarat omalla kustannuksellaan, jos tavarat eivät ole luonteensa vuoksi palautettavissa tavanomaisella tavalla postitse kjan vastuu tavaran säilyttämisestä ek:n lukuun lakkaa 2 kk:n kuluttua tavaran vastaanottamisesta; saa tavaran vastikkeetta, jollei ek ko. ajassa nouda tavaraa, jollei se ole ek:n kannalta ilmeisen kohtuutonta kohtuuttomuudesta esim. KVL 15.03.2005: K osti 1.600 :lla sohvakaluston kotimyynnissä. K peruutti kaupan 14 pv:n määräajassa, mitä peruutusta eh ei hyväksynyt. Eh ei noutanut kahden kuukauden määräajassa kalustoa. KVL ei pitänyt eh:n kannalta kohtuuttomana, että K sai pitää sohvakaluston. 6.2.2. Etämyynti koskee hyödykkeen tarjoamista K:lle eh:n järjestämän sellaisen etätarjontamenetelmän avulla, jossa sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan yhtä tai useampaa etäviestintä KRIL 30.9.2009. K tilasi Internetin välityksellä 207 arvoisen näytön. Hän haki sen myymälästä myöhemmin. Viikon päästä tästä hän perui kaupan, mitä eh ei hyväksynyt. Eh piti netissä olevaa järjestelmää vain varausjärjestelmänä, mistä ilmoitettu. Ltk piti järjestelmää lain tarkoittamana etätarjontajärjestelmänä ja sopimusehto oli sen mielestä mitätön. etäviestimiä ovat puhelin, posti, televisio, tietoverkko ja muu väline, jota voidaan käyttää sopimuksen tekemiseen ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä ennakkotiedot etämyynnissä annettava tai asetettava ne kuluttajan saataville etäviestimelle soveltuvalla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi, eritoten ilmoitettava välittömästi ennen kuin kja tekee tilauksensa seuraavista seikoista: - em. pääominaisuudet - kokonaishinta - kokonaishintaan sisältymättömät toimitus- ja muut kulut - sopimuksen kesto tai, jos sopimus on voimassa toistaiseksi tai sitä jatketaan automaattisesti, sen päättämistä koskevat ehdot - sopimusvelvoitteiden vähimmäiskesto - ek:n on myös varmistettava, että kja nimenomaisesti hyväksyy tilaukseen liittyvän maksuvelvollisuuden; muutoin sopimus ei sido kjaa (kjan ilmoitusaikaa 1 v sopimuksen tekemisestä) etämyynnissä ek:n on toimitettava kjalle vahvistus tehdystä sopimuksesta kohtuullisessa ajassa sopimuksen tekemisestä ja viimeistään tavaroiden luovutusajankohtana tai ennen kuin palvelun suorittaminen aloitetaan KRIL:n käytännöstä: peruuttamiskiellon kohtuullisuus vrt. 14.7.2003 vs. 4.4.2002 todistustaakka: esim. Huonekalukauppaa koskeva ostajan peruutus tuli kahden päivän päästä kaupasta. Myyjän korvausvaatimus oli 5 % kauppahinnasta eli 381 euroa, kun taas ostaja pi-

ti 168 euroa riittävänä. Koska liike ei kyennyt yksilöimään peruuttamisesta aiheutunutta vahinkoa, KVL arvioi sopivaksi korvaussummaksi 252 euroa. Ks. myös KRIL 20.01.2009 tavaran rikkoutuminen postissa (18.4.2007) vakioehdot: eh:n pitää viitata niihin ja niiden pitää olla K:n saatavilla sopimusta tehtäessä ks. KVL 01/35/2336 6.2.3 Tilauksen peruuttaminen ilman laillista perustetta jos ostaja rikkoo sopimuksen peruuttamalla tavaran tilauksen ennen tavaran luovutusta, myyjällä ei ole oikeutta pysyä sopimuksessa ja vaatia kauppahinnan maksamista (KSL 5:25), mutta myyjällä on oikeus korvaukseen niistä erityisistä kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä kaupan purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista erityisistä kustannuksista KVL 30.4.2007: K ja eh olivat allekirjoittaneet sopimuksen koiran kaupasta ja K oli maksanut käsirahan 500 koiran 1100 kauppahinnasta. K on peruuttanut kaupan seuraavana päivänä ennen koiran luovutusta. Eh:lle on aiheutunut vahinkoa siitä, että hän on joutunut myymään koiran uudelle ostajalle alkuperäistä sopimusta alemmalla hinnalla. Lisäksi eh:lle on aiheutunut ylimääräisiä rokotus, matka, trimmaus ja hoitokuluja sen takia, että koiran luovutus viivästyi kaupan peruunnuttua. elinkeinonharjoittajan velvollisuus pysyä sopimuksessa KVL 3069/36/05: K osti Internetin välityksellä eh:lta tähtäinkiikarin, jonka hinta oli 79 ja sen lisäksi tulivat toimituskulut 12,89. Lehti ilmoituksen mukaan K:n olisi pitänyt saada lisäksi 49 arvoinen leditaskuvalaisin, mutta hänelle lähetettiin otsalamppu hinnaltaan 29. K:n ei tarvinnut suostua kaupan purkuun, vaan oli oikeutettu saamaan ltk:n mielestä hinnanalennusta 20. palvelukset: toimeksisaajalla on oikeus vastikkeeseen jo suoritetusta palveluksen osasta sekä toimenpiteistä, jotka on suoritettava sopimuksen purkamisesta tai peruutuksesta huolimatta lisäksi oikeus korvaukseen muista kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut sopimuksen täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä sopimuksen purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista erityisistä kustannuksista ks. palveluista KRIL 22.5.2008 1278/37/07 kylpy ym. huoneiden remontti: Tilauksen peruutus on tässä tapauksessa tehty erittäin myöhäisessä vaiheessa sovittuun aloitusajankohtaan nähden, joten lautakunta pitää uskottavana, että toimeksisaajalle on aiheutunut kustannuksia sopimuksen peruuttamisen johdosta. Toimeksisaaja on esittänyt sille aiheutuneista kustannuksista eritellyn selvityksen ja lautakunta katsoo tämän selvityksen perusteella tulleen näytetyksi, että toimeksisaajalle on aiheutunut tilauksen peruuttamisen johdosta ainakin jonka tilaajat olivat velvollisia maksamaan. 6.3. Tuoteturvallisuus 6.3.1. Kuluttajasuojalain säännökset lähtökohta: oikeus korvaukseen vahingosta tavaran virheen vuoksi mutta ei henkilövahingoista, jotka ovat aiheutuneet tavaran ominaisuuksista jos kyseessä on tuotevahinko eli jos tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle, myyjän korvausvelvollisuuteen sovelletaan em. sääntöä vain, mikäli vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan

KRIL 11.12.2009. Ulkoiselle kovalevylle oli annettu 2 vuoden takuu. Kovalevy rikkoutui, jolloin osapuolet sopivat, että kovalevylle tallennetut tiedot otetaan talteen maksua vastaan. Oliko K velvollinen maksamaan laskun tietojen tallentamisesta? Ltk:n mukaan kovalevylle tallennetut tiedot ovat sellaista muuta omaisuutta, joilla on välitön käyttöyhteys kovalevyyn. Välitön käyttöyhteys puuttui: KVL 29.1.1996 K osti 5.4.1995 liikkeeltä akun 230 markalla. Kaupanteon jälkeen hän kantoi akun liikkeestä autonsa tavaratilaan. K soitti samana päivänä liikkeeseen ja vaati korvausta, koska akkuhappo oli vahingoittanut hänen vaatteitaan. Liike kieltäytyi korvaamasta. KVL totesi, että KSL:n tuotevastuusäännöt tulevat sovellettaviksi vain, jos vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys. Tällöin virheen aiheuttama vahinko korvataan, vaikka myyjän puolella ei ole tuottamusta. Lautakunta ei nähnyt vaatteiden ja akun välillä välitöntä käyttöyhteyttä. Maahantuojan mahdollista korvausvelvollisuutta arvioitaisiin tässä tapauksessa tuotevastuulain mukaan. 6.3.2. Tuotevastuulain säännökset tuotevastuulaki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista, mutta ei itse (vahinkoa aiheuttaneelle) tuotteelle aiheutunutta vahinkoa vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy yhteys o ks. KRIL 22.9.2011 1482/36/09: Kuluttaja väitti. että makkarassa olleet kaksi luupalaa olivat aiheuttaneet hänelle hammasvaurion. Lautakunnan käsityksen mukaan ruoassa olevat vierasesineet voivat aiheuttaa sellaisen vaurion kuin K:n hampaalle on aiheutunut. Makkaranvalmistajan esittämän selvityksen ei voi katsoa sulkevan pois sitä mahdollisuutta, että makkarassa on ollut luupaloja. K:n kantaa tukee hammaslääkärin lausunto, jonka mukaan K:n esittämä tapahtumankuvaus sopii murtumajäljen syntymiseen. Arvioituaan asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena lautakunta pitää näytettynä, että K:n hammas on vaurioitunut makkarassa olleiden luupalojen vuoksi. Makkara ei siten ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa. vahingonkorvausvelvolliset: a) joka on valmistanut tai tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen b) joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle (myös Efta alue) siellä liikkeelle laskettavaksi c) joka on markkinoinut vahinkoa aiheuttanutta tuotetta omanaan, jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksellaan d) jos tuotteesta ei käy ilmi sen valmistajaa tai tuottajaa, jokainen tuotteen liikkeelle laskenut vastaa samalla tavoin kuin valmistaja tuotteen aiheuttamasta vahingosta, jollei hän vahinkoa kärsineeltä korvausvaatimuksen tai muulla tavoin ilmoituspyynnön saatuaan kohtuullisessa ajassa ilmoita vahinkoa kärsineelle vahingosta vastuussa olevaa tai sitä, joka on tarjonnut hänelle tuotetta kaupaksi korvaus määrätään noudattamalla soveltuvin osin vahingonkorvauslakia; ei alle 395,25 määräisestä omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta 6.3.3. Kuluttajariitalautakunnan ja kuluttaja asiamiehen roolista Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia mm.