MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2008

MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2008

2 MESTARIASUKAS PÄÄKIRJOITUS KUNTIEN OSUUS KASVA- NUT VUOKRA-ASUNTOJEN TARJOAJANA Pentti Virtanen Järvenpään Mestariasunnot Oy Hallituksen puheenjohtaja Kuntien vastuu kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoajana on kasvanut. Uusien vuokra-asuntojen tarjonta on pienentynyt, sillä muiden kuin kunnallisten yleishyödylisten rakennuttajien kiinnostus valtion tukeman asuntotuotannon rakentamiseen on vähentynyt huomattavasti. Kunnan päätöksillä on merkittävä vaikutus asuntomarkkinoihin, etenkin eritysryhmien kuten vanhusten ja vammaisten, asuntojen saatavuuteen. Vuokra-asunnot ovat kunnan tärkein asuntopoliittinen väline. Rakennusalan hiljenemisen johdosta rakentamisen kustannukset ovat selvästikin pienenemässä. Nyt onkin otollinen aika lisätä julkisen sektorin rakentamista. Kunnan tarjoamat vuokra-asunnot palvelevat kuntalaisten lisäksi myös elinkeinoelämän tarpeita. Tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kunta samalla lisää elinkeinojen kehittymistä paikkakunnalla sekä lisää kunnan vetovoimaa tarjoamalla yritysten työntekijöille kohtuuhintaisia ja viihtyisiä asuntoja. Kuntaliitto on koonnut vuokratalojen isännöitsijöiden ja omistajien käyttöön käsikirjan, johon on koottu tietoja arava- ja korkotukivuokratalojen taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta. Linjauksilla tavoitellaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa sekä vuokra-asuntoihin sitoutuneen pääoman tehokasta käyttöä. Julkaisun tavoitteena on kehittää kuntien omistamia vuokra-asuntoja sekä niiden kunnossapitoa vastaamaan paremmin asukkaiden ja omistajan tarpeita. Edellä mainitun julkaisun taloudenhoitoa käsittelevää osaa on ollut, kutsuttuna, kirjoittamassa yhtiömme toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Uudistuotannon aloittaminen Mestariasuntojen toimesta on tosiasia. Työt Wärtsilänkadun varrelle tulevan Wärttinä -hankkeen osalta ovat alkaneet. Haarajoen paritalohanke on myös edennyt ja ensimmäiset asunnot valmistunevat vielä tämän vuoden puolella. Mestariasunnoissa on linjattu tulevaa asuntojen tarvetta ja yhtiölle on laadittu alustava asunto-ohjelma vuoteen 2015 saakka. Ohjelmassa on arvioitu rakennettavan noin 400 uutta vuokra-asuntoa vuoteen 2015 mennessä. Yhtiön suunnitelmat on sovitettu linjaan kaupungin valtion kanssa tekemän aiesopimuksen kanssa. Järvenpään tavoitteena on tasapainottaa pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa sopimuksen mukaan, jossa mukana ovat pääkaupunkiseudun kunnat sekä kaikki Kuuma-kunnat. Sopimuksen mukaan Järvenpään osuus on noin 500 asuntoa vuodessa, josta vuokra-asuntoja osuus on noin 100 asuntoa vuodessa. Vanhan asuntokannan kunnostusta tullaan uudistuotannosta huolimatta Mestariasunnoissa jatkamaan entiseen tahtiin. Vanhan asuntokannan kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää niin asukkaiden kun yhtiönkin kannalta. Mestariasunnot tulee olla haluttuja. Kenen ehdoilla eletään, kuka meillä määrää? Jaana Suopellonmäki asukashallituksen puheenjohtaja Meille on muuttanut vuoden sisällä pihapiiriin monta uutta lapsiperhettä. Ihanaa, pihalla on taas elämisen ääniä, menoa ja meininkiä! Melkein aina pihan poikki kulkiessa on joku pieni tai isompi asukas moikattavana ja usein tulee muutakin juteltua kuin tervehdykset vaihdettua. Meillä pihaan mahtuu sekä lasten leikkipaikkoja, nurmikkoa että istuinryhmä, jota aikuiset enemmän käyttävät. Aikanaan aktiiviset asukkaat pihan uudelleensuunnittelua puuhasivat ja nyt nautimme tuloksista. Meillä ei pahemmin ole tullut erimielisyyttä siitä, mitä pihalle halutaan ja ketä varten se muokataan. Aina ei ole niin helppoa päästä ratkaisuihin, jos on kovin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä pihalla tai kerhohuoneissa saa tehdä ja kuka määrää. Esimerkiksi tällaisissa ristiriitatilanteissa asukasdemokratia astuu konkreettisesti kuvioihin: asukastoimikunta voi itse luoda pelisääntöjä ja linjauksia tai kutsua koolle asukaskokouksen ja kysyä kaikkien asukkaiden mielipidettä. Osallistumalla asukaskokoukseen, ja kenties vielä asukastoimikuntaan kuulumalla, voi vaikuttaa oman asumisen ehtoihin. Vuokrataloja koskeva yhteishallintolaki velvoittaa omistajan antamaan asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa. Mestariasunnoilla on yhteishallintoa toteutettu jo vuosia siten, että jokaisessa asuntokohteessa kutsutaan vähintään kerran vuodessa koolle asukaskokous, jossa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan, jonka henkilömäärä ja toimikauden pituus voivat vaihdella. Asukastoimikunnan tehtäviin kuuluu mm. osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto vuokranmääritysesityksistä, korjaussuunnitelmista ja huoltosopimuksen sisällöstä, päättää järjestyssääntöjen sisällöstä, päättää saunavuorojen ja autopaikkojen jakoperusteista sekä päättää yhteisten kerho- ym. tilojen käytöstä. Asukastoimikunnalta odotetaan muodollisen yhteishallintolain mukaisen toiminnan lisäksi myös yhteishengen ja tekemisen meiningin luomista asukkaiden kesken. Monissa taloyhtiöissä asukastoimikunta toimii onnistuneesti linkkinä asukkaiden ja omistajan välillä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että asukkaat tuntevat asukastoimikunnan jäseniä. Tuttujen ihmisten kesken asioiden hoitaminen on helppoa. Yhteishallintolaki ei velvoita asukkaita käyttämään heille annettua vaikutusmahdollisuutta. Osallistuminen asukaskokouksiin ja muuhun asukastoimintaan on vapaaehtoista. Joskus tulee kyllä mieleen, että jonkinlainen velvoite olisi hyväkin olla laissa määrätty, niin säästyttäisiin monelta turhalta ihmettelyltä ja mutinalta. Kai meitä asukkaita kuitenkin kiinnostaa asumisviihtyisyyden lisääminen, asumiskustannuksiimme vaikuttaminen tai talojemme kunnossapito ja hoito? Ja jotta asiat hoituisivat sujuvasti ja asuminen olisi mukavaa, tulisi meistä itse kunkin koittaa katsella asioita toistenkin silmin ja suvaita elämää ympärillämme. Yhteinen etu ei aina voi olla yksilön etu, mutta se koituu pitkässä juoksussa kaikkien eduksi. Eletään ihmisiksi, yksin ja yhdessä. MESTARIASUKAS Järvenpään Mestariasunnot asukaslehti 1/2008 Julkaisija: Järvenpään Mestariasunnot Oy Osoite: Sibeliuksenkatu 15 B (PL 105) 04400 Järvenpää PÄÄTOIMITTAJA: Veikko Simunaniemi TOIMITUSSIHTEERI: Pentti Virtanen PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino TOIMITUSKUNTA: Asukashal. pressiryhmä TAITTO: PREERIAPINGVIINI OY PAINOS: 18000 kpl, jakelualue Järvenpää

MESTARIASUKAS 3 Suomen ensimmäiset nollaenergiakerrostalot valmistuvat Järvenpäähän ja Kuopioon Järvenpään Mestariasunnot ja Kuopion Opiskelija-asunnot ovat rohkeita edelläkävijöitä rakentaessaan Suomeen ensimmäiset nollaenergiakerrostalot. Molempien rakennushankkeiden tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoinen kokonaisenergiataloudellinen ratkaisukonsepti niin, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Yhteistyössä toteutettava hanke mahdollistaa uusien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisen siten, että ne voidaan ottaa käyttöön ARA vuokra-asuntokannassa välittömästi. korostaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti. Kehityshankkeet ovat erittäin mielenkiintoisia ja poikkeuksellisia Suomessa monessakin mielessä. Ilmasto- ja energiapoliittisesti on tärkeää pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja hankkeet ovat edistyksellisiä malleja siitä. Olemassa olevaan asuntokantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat strategisesti tärkeässä asemassa kun ratkaistaan kysymyksiä, mitä kannattaa korjata, mistä kannattaa luopua, mitä uudistaa ja minne rakentaa uutta tarpeellista asuntokantaa. Hanke onkin herättänyt mielenkiintoa myös rakennusteollisuuden eri alueilla ja useat alan kehityshakuiset yritykset ovatkin tulossa mukaan yhteistyöhön ja näihin kahteen pilottihankkeeseen. Kuopion ja Järvenpään kaupungit ovat ryhtyneet näillä hankkeilla Valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa määriteltyjen asuntopoliittisten kehittämistoimenpiteiden mukaisesti luomaan mallia asumisen uudistamiseksi: korjauskustannuksiltaan kalliiden tai kunnoltaan huonojen kerrostalojen purkaminen, tontin tai korttelin täydennyskaavoittaminen ja mahdollinen rakennusoikeuden lisääminen, kerrostalon kokonaisenergiaratkaisujen kehittäminen, nollaenergiataloratkaisuna rakentaa vuokra-asuntoja. Molempiin hankkeisiin sisältyy vanhojen rakennusten purkaminen, pukujätteiden kierrätys ja mahdollinen uudelleen jalostaminen. Uusien nollaenergiatalojen rakentaminen, joista Kuopion Opiskelija-asuntojen hanke on pääosin suunnattu liikuntaesteisille opiskelijoille ja Järvenpään Mestariasuntojen hanke vanhuksille. Kehityshanke toteutetaan rakennuttajaorganisaatioiden, rakennusteollisuuden, energiasektorin eri toimijoiden ja VTT:n yhteistyönä. ARAn rooli hankkeiden ohjauksessa on keskeinen. Vuokrataloyhtiöiden lähtökohtana on ollut, että näiden Suomessa ensimmäisten nollaenegiatalohankkeiden kehityskustannukset eivät saa tulla yhtiöiden ja siten asukkaiden maksettavaksi vuokrissa vaan vuokrat määrittyvät omakustannusperiaatteella. ARA rahoittaa rakennushankkeet korkotukilainojen lisäksi mahdollisin erityisavustuksin. TEKES ja VTT ovat mukana kehitystyössä hankkeen asiantuntijoina ja rahoitushakemus kehittämiskustannuksien rahoittamiseksi on jätetty TEKESiin. Neuvottelut SITRA:n kanssa ovat meneillään. Lisäksi ARA huolehtii hankkeen eri vaiheiden ohjaamisesta, tiedottamisesta ja kehitettävän konseptimallin tiedon levittämisestä mm. internet-sivuillaan. Järvenpäässä nollaenergiatalo nousee Jampankaari 6:n kerrostalon paikalle, vanhusten asunnoiksi Talon suunnittelu alkaa heti kesälomien jälkeen. Tavoitteena on saada talot valmiiksi niin Järvenpäässä kuin Kuopiossakin kesällä 2010, jolloin Kuopiossa on asuntomessut. Nollaenergiatalolla tarkoitetaan, että talo tuottaa saman verran energiaa mitä se kuluttaakin. Tarkoituksena on hyödyntää muun muassa maalämpöä, kaukolämmön paluuvettä, aurinkoenergiaa sekä ilmanvaihdosta tulevaa energiaa. Rakennuksen eristys on keskeinen asia, jolla talon vaatima energiamäärä pyritään saamaan mahdollisimman vähäiseksi. Valaisimet sekä muut energiaa tarvitsevat laitteen ovat nollaenergiatalossa hyvin vähän energiaa kuluttavia tuotteita. Kiinteistön hoitokuluissa kiinteistön ja käytettävän veden lämmityksen osuus kuluista on lähes euron asuinneliötä kohden. Nollaenergiatalossa siitälähtee vähintään puolet pois. Nollaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat arviolta 15 prosenttia tavallista taloa kalliimmat, mutta säästöä tulee hoitokulupuolelta. Asukkaat eivät maksa pilottihankkeen kehityskustannuksia vaan vuokra muodostuu toteutuneiden rakennuskustannusten määrästä omakustannusperiaatteella. Kehityskustannukset rahoitetaan TEKESn, rakennusteollisuuden ja mahdollisesti SITRA:n kehitysavustuksilla. Jampankaaren nykyinen kerrostalo puretaan ja purkujäte kierrätetään. Jampankaaren vanhusten hoitokoti saa tulevaisuudessa rinnalleen passiivitalon. Rakennuspaikalla oleva kerrostalo Jampankaari 6:ssa, niin kutsutussa Palvelupihassa puretaan, koska peruskorjaussuunnitelmilla kilpailutetun hankkeen kustannukset nousivat lähes 3 000 euroa neliöltä kohden. Kerrostalon purkaminen ja purkujätteiden kierrätys kuuluvat olennaisena osana pilottihankkeeseen. Kodinkoneet onkin jo kierrätetty ja kiertoon menevät myös ikkunat ja kaikki mahdollinen kierrätettävä materiaali. Ulkoseinäelementtien jatkojalostusta pohditaan. Jampankaari 6:n nollaenergiataloon tullenee viisi kerrostaja ja 40 asunnon lisäksi myös palvelutiloja. Nollaenergiatalo on uutta Suomessa Nollaenergiataloja ei ole vielä rakennettu Suomeen. Vähän energiaa kuluttavia matalaenergiataloja on jo tehty jonkin verran. Matalaenergiatalojen rakentaminen on yleistymässä Suomessa eteenkin pientalorakentamisessa. Sen sijaan Suomessa ensimmäiset passiivikerrostalohankkeet ovat käynnistymässä. Passiivitalo käyttää vähemmän energiaa kuin matalaenergiatalo. Passiivitaloja on rakennettu Euroopassa noin 10.000 asuntoa. Esimerkiksi Wienissä on opiskelija-asuntola, joka käsittää lähes 300 asuntopaikkaa. Nollaenergiatalon ulkonäkö ei poikkea perinteisestä rakennuksesta. Asukasviihtyvyys sekä sisäilmanlaatu ovat nollaenergiatalossa hyvät. Pölyä kerääviä lämmityspattereita ei tarvita. Asukkaalle passiivitalo tarjoaa alhaisten energiakustannusten myötä myös merkittävästi halvemmat kiinteistönhoitokustannukset, koska energiakustannukset ovat suurin hoitokuluerä. Järvenpään Mestariasunnot sekä Kuopion Opiskelijaasunnot ovat sitoutuneet Asuinkiinteistöalan energiasäästösopimuksiin (AESS), jolla tavoitellaan 15 % energiakulutuksen pienenemistä vuosien 2002 2012 ajanjaksolla. Tulevaisuudessa myös lainsäädäntö tulee ohjaamaan ja suuntaamaan rakentamista voimakkaasti vähän energiaa kuluttaviin taloratkaisuihin.

4 MESTARIASUKAS Määräaikaista valtion tukemaa asumista WÄRTTINÄ-HANKE Hankkeen toteutustapa lyhyesti: Kaupunki vuokraa tontin Mestariasunnoille, yhtiö rakentaa kohteen omaan omistukseensa ja vuokraa erityisryhmille tulevat asunnot /rakennukset kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Kohde rahoitetaan valtion korkotukilainalla ja erityisryhmien asuntojen rakentamiseen myönnettävällä avustuksella. (max. 35 %kustannuksista). Palveluntuottaja kilpailutetaan / palvelutuottaja tulee RAY rahoitteisen hankkeen myötä. Palveluntuottaja hakee toiminnan tuottamiseen RAYn avustusta, jolloin kaupungin ei tarvitse perustaa uusia vakansseja. Kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi valitsee asukkaat erityisryhmille tuleviin asuntoihin. Järvenpään kaupunginvaltuusto on hyväksynyt pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa tasapainottavan sopimuksen. Sopimus on solmittu valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken, mukaan lukien Kuuma-kunnat. Sopimuksessa mukana olevat kunnat sitoutuvat rakentamaan pääkaupunkiseudulle noin 12000-13000 asuntoa vuosittain, joista 20 % on vuokra-asuntoja. Tämä tietää järvenpään osalle noin 100 vuokra-asuntoa vuodessa. Eri syistä useat asukasryhmät tarvitsevat myös määräaikaisia vuokra-asuntoja Järvenpäässä. Tällaisia asukasryhmiä ovat mm. opiskelijat, Järvenpäähän työhön tulevat ja asumista vaikeuttavien muiden syiden vuoksi porrastettua asumista tarvitsevat henkilöt. Työsuhde- ja opiskelija-asuntoja Wärtsilänkatu 14:ään Toteutusmuodon edut ovat: Rakentamiskustannuksista saadaan takaisin valtiolta 22 %:n alv, kun hanke tulee kaupungin sosiaalipalveluiden tuottamiseen. Rahoituksena käytetään valtion asuntorahaston myöntämää korkotukilainaa ja siihen liittyvää avustusta (35% ) erityisryhmien asuttamiseksi. Kun kaupunkikonserni omistaa itse rakennukset, niin ei olla sidottu yhteen palveluntuottajaan. Voidaan käyttää tukityöllistettäviä. Kaupungin työntekijöistä on eläkkeelle jäämässä lähivuosina varsin suuri joukko. Henkilöstön saantiin vaikuttaa varsin suuresti kaupungin mahdollisuus tarjota tulevalle työntekijälle ainakin aluksi asunto. Wärttinä-hankkeella tähänkin tulee parannusta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu opiskelija-asuntoja. Mestariasuntojen toteuttama Wärttinä-hanke käsittää neljä kaksikerroksista luhtitaloa, joissa on yhteensä 32 asuntoa. Rakennustyöt ovat aloitettu ja ensimmäinen talo valmistuu alkuvuodesta 2009, loput vuoden loppuun mennessä. Asuntoja erityisryhmille Järvenpäässä päihdekuntoutujille tarkoitetut asumisvaihtoehdot ovat naapurikuntia heikommat. Myös asunnottomuus on useampivuotisen laskusuunnan sijaan lähtenyt jälleen kasvuun, kuten alla olevasta taulukosta voi havaita. Järvenpäässä päihdekuntoutujia on asutettu olemassa olevaan Järvenpään Mestariasunnot Oy:n vuokratalokantaan, Y-Säätiön osakeasuntoihin sekä kaupungin osakeasuntoihin. Jos asuminen epäonnistuu seurauksena on vuokrasopimuksen irtisanominen/häätö. Sitä ennen on jo koettu paljon murhetta ja harmia erityisesti naapureiden taholla. Edellä mainitun toiminnan vaikutus kaupungin vuokra-asumisen imagoon on negatiivinen. Erityisryhmille pitää olla tarpeeseen suunnitellut omat valvotut/tuetut asumisyksikkönsä, eikä heitä tule vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi asuttaa itsenäiseen asuntoon naapureiden harmiksi. Päihteettömän asumisyksikön toteuttamismuoto Päihteettömässä asumisessa alkoholin käyttö asunnossa sekä tontilla on kokonaan kielletty ja asukkaat sitoutuvat siihen vuokrasopimuksessa. Suunnittelussa on käytetty hyväksi saatuja kokemuksia erilaisista asumisyksiköistä ja niiden toimivuudesta. Wärttinä-hankkeen maanrakennustyöt ovat käynnissä Wärtsilänkadulla.

MESTARIASUKAS 5 Haarajoen talohanke käynnistynyt Haarajoelle, osoitteeseen Pesäkuusenkatu 1, valmistuu vuosien 2008 2009 aikana 32 uutta erillistaloa. Järvenpään Mestariasunnot Oy on Haarajoki-hankkeessaan lähtenyt liikkeelle täysin uudella mallilla. Haarajoen kohteissa vuokralainen voi vaikuttaa valinnoillaan kotinsa varustukseen sekä materiaaleihin ja tätä kautta myös vuokratasoonsa. Kohteiden markkinointi asukkaille alkaa syksyllä 2008. Asukashallituksen päätöksen mukaan 15% kohteista voidaan vuokrata vanhoille Mestariasukkaille. Loput kohteista vuokrataan uusille hakijoille. Voit seurata internetissä hankkeen edistymistä ja markkinoinnin käynnistymistä osoitteessa Vaikuta kotisi varustukseen jo toteutusvaiheessa Sopimusta solmittaessa asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa mm. pintamateriaaleihin sekä varastoon, kuistin ja aidan rakentamiseen. Vuokra määräytyy vuokralaisen valintojen pohjalta. Lisätietoja hakemisesta saa syksyllä 2008. Minkälaisia asuntoja on tarjolla? Haarajoen kohteet ovat kytkettyjä erillistaloja, joiden koko vaihtelee pienestä tupakeittiöllisestä yksiöstä kolmen makuuhuoneen perheasuntoon. Kaikissa asunnoissa on oma sauna ja takka. Talot on kytketty pareittain ja talojen välissä on varastot kummallekin erillistalolle. Asuntojen varustus- ja pintamateriaalit tarkentuvat asukaskohtaisesti Haarajoki asuinalueena Haarajoki on kasvava pientaloalue Järvenpään koillisosassa. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät Helsinki-Lahti oikoradan valmistumisen myötä. Haarajoen asemalta on noin 30 minuutin matka-aika junalla sekä Helsinkiin että Lahteen. Alueelta löytyy koulu sekä päiväkoti, joka avattiin talvella 2007. Alueella on myös muutama lähikauppa sekä muita kaupallisia palveluita. Järvenpään keskustaan on Haarajoelta matkaa noin 6-7 kilometriä. ASUKASYSTÄLLINEN PUTKI- REMONTTI Arto Kosonen Suomen Putkipinnoitus Oy toteutti Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle Wärtsilänkatu 18 putkipinnoituksen, jossa pinnoitettiin koko kiinteistön viemäriputkisto. Koska kiinteistön vesijohtoputkisto oli remontoitu jo aiemmin, valittiin viemäriputkiston remontin toteuttamistavaksi putkiston pinnoittaminen. Tärkein valintakriteeri oli asukasystävällisyys, sillä pinnoittamalla vältimme raskaat purku- ja rakennustyöt, jotka olisivat rasittaneet asukkaiden elämää huomattavasti. Lisäksi saimme merkittävää kustannussäästöä, Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöpäällikkö Antti Räty toteaa. Remonttiaika maanantaista perjantaihin Siksi voidaan todeta asukkaiden päässeen remontista todella vähällä vaivalla ja harmilla, ilman tarvetta muuttaa remontin ajaksi pois. Huoletonta asumista vuosiksi eteenpäin Viemäriputkisto kuvattiin kun sitä puhdistettiin pinnoitusta varten, sekä uudelleen pinnoituksen valmistuttua. Näin saatiin varmistettua pinnoituksen onnistuminen. Jotta kokonaisuus toimisi, tehtiin pinnoituksen yhteydessä viemärikaivojen korjaus liukkaalla New Tube pinnoitteella. Taloyhtiön viemäriremontti on kokonaan valmis syksyllä, jolloin sanerataan talon pohjaviemäri. Tämän työvaiheen kesto on n. 10 vrk. Pohjaviemärin uusintaa varten järvenpääläinen LM-Saneraus Ky tekee tilapäisviemärin, johon kytketään jo pinnoitetut pystyviemärit. Näin asukkaat saavat käyttää viemäreitä normaalisti koko remontin ajan. Tämän jälkeen koko kiinteistön viemäriputkisto on kunnostettu ja Wärtsilänkatu 18 asukkaat jatkavat asumista ilman muistoja pitkästä ja hankalasta putkiremontista. Seitsemänkerroksiseen kiinteistöön kuuluu 42 asuntoa, jotka ovat kuudessa linjassa. Koko putkiremontti kesti vain kuusi viikkoa, sillä viemäriputkien pinnoitus toteutettiin linja kerrallaan, siten että yksi linja päällekkäisiä asuntoja valmistui maanantain ja perjantain välillä. New Tube -putkipinnoitus on asukasystävällinen ratkaisu, toteaa Sami Hämäläinen Suomen Putkipinnoitus Oy:stä. Viemäriputkiston remontin aikana asukkaiden normaali elämä ei juurikaan häiriintynyt, sillä putkiston pinnoitus tehtiin asuntojen viemäriaukkojen kautta. Näin viemäriputkistoa kunnostamaan päästiin ilman raskaita ja asumisympäristöä haittaavia purkutöitä. Lähes normaalia asumista remontin aikana Viemäriputkiston remontin tekeminen kesti vain vajaan viikon asuntoa kohden. Lisäksi putkisto alipaineistettiin, jolloin remontti oli hajuton Kiinteistöpäällikkö Antti Räty (oik.) oli tyytyväinen hankkeen kustannustasoon ja asukasystävällisyyteen.

6 MESTARIASUKAS Mestariasukashallitus Vaasassa Mestariasuntojen asukashallituksen seminaarimatka suuntautui tänä vuonna asuntomessuille Vaasaan. Matka Pohjanmaalle kuljettiin bussilla ja menomatkalla pidettiin asukashallituksen ylimääräinen kokous, jossa käsiteltiin mm. Mestariasuntojen uusia käynnissä olevia rakennushankkeita, niiden rahoitusta ja muita kiinnostavia ajankohtaisia asioita. Illalla perille saavuttaessa Vaasa kaupunkina toivotti Mestariasukkaat tervetulleiksi musiikin ja monipuolisten tapahtumien avulla sattumalta matka ajoittui juuri Vaasan Taiteiden yö-tilaisuuden aikaan. Vaasan torilla kuultiin elävää musiikkia ja muutenkin ihmisiä oli liikkeellä sankoin joukoin. Varhainen aamuohjelma kuitenkin ohjasi suurimman osan matkalaisista ajoissa vuoteeseen tarpeellisten taidenautintojen jälkeen. Vaasan Pikipruukin vieraana kiertoajelulla Toisena seminaaripäivänä Vaasan Pikipruukin toimitusjohtaja Birgit Mäkinen vei Mestariasukashallituksen kiertoajellulle, jonka aikana tutustuttiin monipuolisesti Vaasan asumistarjontaan. Pikipruukki yrityksenä toimii suurinpiirtein samoin toimintaperiaattein kuin Mestariasunnot, mutta erojakin löytyy. Pikipruukki esimerkiksi tarjoaa myös asumisoikeusasuntoja vuokra-asuntojen ohella. Birgit Mäkisen mukaan asumisoikeusasuntojen ongelmana on ollut Vaasassa yrityksen kassavarojen sitoutuminen asuntojen lunastuksiin liiallisessa määrin. Tästä johtuen asumisoikeusjärjestelmä ei Mäkisen mukaan välttämättä sovellu Vaasan kokoiseen kaupunkiin ja yleiseen asuntotilanteeseen. Vaasan vuokra-asuntotilanne oli asukkaiden kannalta hyvä, tarjontaa oli paikoittain jopa liikaakin. Tyhjillään olevien asuntojen ylläpitokustannukset nostavat Vaasassa jonkun verran keskivuokraa. Suvilahden asuntomessualuetta Vaasassa. Teemana tänä vuonna olivat koteja kaikille ja ekologiset ratkaisut rakentamisessa. Asuntomessuilla monipuolista asumistarjontaa unelmakoteja ja ekologisuutta Vaasan Suvilahden alueelle rakennettiin asuntomessujen myötä viitisenkymmentä erilaista omakotitalo-, pientalo- ja kerrostalokohdetta. Teemana oli tänä vuonna rakentaa erilaisia unelmakoteja sekä ekologisuus. Suvilahden merelliset puitteet loivat oivalliset keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Useasta kodista oli upeat merinäköalat riippumatta talotyypistä, lisäksi meri toi uuden ratkaisun lämmityksen ja energian tuotantoon. Asuntomessualueen energiaratkaisuissa puhaltavat uudet tuulet Asuntomessujen ohella asukashallitus tutustui Vaasan Pikipruukin toimintaan. Messualueen taloista 41 saa lämmitys- ja viilennysenergiansa meren pohjasta. Talot lämpiävät vaasalaisten itsensä osittain kehittämän matalaenergiaverkostoratkaisun avulla. Järjestelmää voi verrata maalämpöön, mutta tällä kertaa energiaa haetaan putkiston avulla poikkeuksellisesti merenpohjasta. Kasvavien energiakustannusten aikana Vaasan asuntomessujen kaltaiset innovatiiviset, edulliset ja ekologiset ratkaisut tulevat kasvattamaan suosiotaan. Messujen tarjontaan kuului energiaratkaisujen osalta myös energianeuvontaa rakentajahallin neuvontaklinikalla. Ekologisia sisustusideoita ja muita ajatuksia asumiseen Punainen Emmi -talo oli yksi yleisön suosikeista. Messujen ekologisin sisustusidea oli SPR:n toteutus, jossa kaikki huonekalut ja muut sisustustarvikkeet oli hankittu kirpputorilta. Kaiken ei tarvitse aina olla rahasta kiinni, vaan tärkeämpää on tyylitaju. Yleisimmin sisätilojen materiaalivalinnoissa paistoi läpi skandinaavinen tyyli, selkeys ja vaaleahko yleisväritys. Messutaloja oli kuitenkin jokaiseen lähtöön, joten kävijöille avautui materiaalivalintoja hirsistä teräkseen ja muovista mustaan tiileen. Pihoista, parvekkeista ja kattoterasseista paistoi tämän päivän ihmisten kiinnostus kodin ulkopuolisiin jatkeisiin. Varsinkin terassit ja patiot olivat entiseen verrattuna huomattavasti isompia.

MESTARIASUKAS 7 Asuntonäyttely Tuurissa Kesän 2008 Koti Sinulle -näyttelyalueena on Tuurin uusi asuntoalue Talasniitty. Näyttelyalueelta on matkaa vain n. 800 metriä Kyläkauppaan. Talasniityn alue on esimerkki väljästä, monimuotoisesta ja luonnonläheisestä asuntoalueesta, joka kuitenkin sijaitsee aivan palveluiden äärellä. Alue sijaitsee vuoden 2006 näyttelyalueen ja Tuurin kauppakeskuksen välissä. Kaupallisten palveluiden lisäksi läheltä löytyvät myös muut arjen tärkeät palvelut kuten koulu, päiväkoti ja liikuntahalli, joihin matkaa on noin 1 km. Koti Sinulle asuntonäyttely oli näköala moderniin ja ihmisläheiseen tavallisten perheiden asumiseen. Koti Sinulle -näyttelyn teemoina olivat laadukas asuminen, omakotitalon energiamuotovalinnat ja energian säästö. Näyttelyn aikana järjestettiin teemapäiviä. Tietoiskuissa kerrottiin energiatehokkaasta pientalorakentamisesta sekä siitä, mitä vuoden 2008 alusta käyttöön otettu rakennusten energiatodistus merkitsee käytännössä. Asiantuntijana paikalla oli Motiva Oy:stä DI Kimmo Rautiainen, joka esitelmien välillä vastaili näyttelyvieraiden kysymyksiin kodin energia-asioista. Näyttelyssä esiteltiin uusia, tavallisen perheen maksukykyyn sopivia omakotitaloja. Nähtävänä oli sekä kivi-, hirsi- että puutaloja useiden eri talotoimittajien mallistoista. Omakotitalojen ohella kävijät voivat tutustua uusiin korkeatasoisiin rivitalohuoneistoihin. Kaikki kohteet esiteltiin sisustettuina, joten nähtävillä oli myös useita persoonallisia sisustuskokonaisuuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö oli laatinut oppilastyönä näyttelytaloista kustannusarviot huomioiden paikallisen hintatason niin, että kohteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Energiatodistus käyttöön tämän vuoden alusta Koti Sinulle -asuntonäyttelyn avajaisissa puhunut elinkeinoministeri Pekkarinen käsitteli myös energiataloutta ohjaavia säännöksiä mainiten mm. että viimeaikoina ovat energia-asiat nousseet yhä enemmän pinnalle. Ilmastossamme jo tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset sekä kohonneet energian hinnat ovat herättäneet priorisoimaan asioita uudelleen. Tietoisuus asunnon - olipa kyseessä pientalo- tai kerrostaloasunto - käytönaikaisten kustannusten kasvamisen merkityksestä on lisääntynyt. Rakennusten energiataloutta ohjaavia säädöksiä on uusittu ja ollaan uusimassa parhaillaan. Paljon keskustelua herättänyt vaatimus energiatodistuksen käyttöön ottamisesta on tullut todeksi tämän vuoden alussa ja energiatodistukset tulevat vielä laajemmin käyttöön ensi vuonna.niillä on selkeä signaaliarvo. Varmasti ne myös aikaa myöten ohjaavat kysyntää ja sitäkautta markkinoiden kehittymistä kohti rakennusten parempaa energiataloutta. Rakennusten energiamääräykset kiristyivät viimeksi vuonna 2003. Ympäristöministeriö valmistelee nyt seuraavaa, tuntuvaa tiukennusta energiamääräyksiin tulevaksi voimaan vuonna 2010. Tämän mukaisesti uudisrakentamista koskevia normeja muutettaisiin vuoden 2010 alusta lähtien niin, että uusista rakennuksista on tehtävä 30 40 prosenttia nykyistä energiatehokkaampia. Tätä koskeva ehdotus on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Laadukas, tavallinen asuminen on tänä päivänä aina myös energiaa säästävää asumista. Mistä lähtien todistus on hankittava? Laki rakennuksen energiatodistuksesta ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan vuoden 2008 alussa, minkä jälkeen energiatodistus on hankittava uutta rakennusta rakennettaessa. Olemassa oleville rakennuksille tarvitaan energiatodistus myynnin tai vuokrauksen yhteydessä vuoden 2009 alusta lähtien. Toki todistukset voidaan tehdä etukäteen jo vuoden 2008 aikana. Vapaaehtoisia energiatodistuksia olemassa oleville omakotitaloille voidaan antaa heti, kun ensimmäiset erillisten energiatodistusten antajat ovat pätevöityneet. Energiatodistusten antajat Uudisrakennusten energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija. Isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Olemassa olevalle rakennukselle energiatodistuksen voi antaa joko energiakatselmoija tai erillisen energiatodistuksen pätevyyden saanut henkilö. Energiatodistuksen antajalla on kullakin omat vastuunsa ja velvoitteensa. Mestariasunnoissa suunnitellaan Nollaenergiataloa Järvenpään Mestariasunnoissa ollaan rohkeita edelläkävijöitä; yhdessä Kuopion Opiskelija-asuntojen kanssa on alettu suunnitella Suomeen ensimmäisiä nollaenergiakerrostaloja. Mestariasuntojen Haarajoen uudishankkeessa toteutetaan ratkaisuja energian säästämiseksi. Matalaenergiatalojen rakentaminen on yleistymässä Suomessa etenkin pientalorakentamisessa. Nollaenergiataloista lisää toisaalla lehdessämme.

8 MESTARIASUKAS ASUKASHALLITUS OSOITE VARS. JÄSEN Auertie 9 Jouko Kaljunen Hallintokatu 7 Jani Parjanen Haltianpolku 12 Martti Vieri Haltianpolku 14 Martti Vieri Haltianpolku 21 Martti Vieri Haltianpolku 23 Martti Vieri Haltianpolku 6 Anne Autere Jampankaari 11 Tanja Holopainen Jampankaari 15 Ari Pellinen Jampankaari 17 Ari Pellinen Jampankaari 6 Jampankatu 11 Päivi Lehtinen Jampankatu 9 Päivi Lehtinen Järvipuistonkatu 7 Taina Saari-Piironen Kartanontie 5 Jaana Varpula Lähteenkuja 1 Merja Oinasmaa Maljakatu 17 Marko Niskanen Maljakatu 22 Kaarina Toivanen Mittarikatu 6 Naavatie 4-6 Hilma Lassinniemi Nummikatu 16 Pauli Taipale Nummikatu 18 Pauli Taipale Pajalantie 39 Katri Kananen Pellavapirkka Jari Eronen Pellonkulmantie 27 Esko Marttinen Pellonkulmantie 6 Sari Toivanen Polvipolku 3 Anja Virtanen Puistotie 26 Risto Kallioniemi Pöytäalhontie 72 Petri Helmi Pöytäalhontie 95 Tuula Talja Pöytäalhontie 97 Ville Gustafsson Ruukkukatu 2 Jukka Salminen Ruukkukatu 4 Jukka Salminen Ruukkukatu 6 Jukka Salminen Sauvakatu 6 Satu Seppä Sauvakatu 7 Satu Seppä Sauvakatu 8 Satu Seppä Seutulantie 11 Sven-Erik Lehtonen Seutulantie 9 Sven-Erik Lehtonen Suksitehtaankatu 3 Teija Jokela Torpantie 31 Jaana Suopellonmäki Vaarinkatu 12 Hannes Kainsalo Välskärinkatu 25 Saara Manninen Wärtsilänkatu 18 Marja-Leena Valkonen Vöyrinkatu 12 Matti Salo Ilopeli, älypeli, yhteispeli Antti Saurama Ringette on iloinen taitolaji, jossa voimankäyttö korvataan taidolla, vauhdilla ja yhteispelillä. Ringeten harrastajia on Suomessa n. 5000 naista ja tyttöä. Nuorimmat ovat viiden ikäisiä ja vanhimmat hipovat 60 vuoden ikää, eli rautaisia naisia! Järvenpään Haukkojen ringettetoiminta on ollut jo vuosia vankalla pohjalla ja valmennuksen taso vastaa kansallisen tason huippua, jopa kansainvälisellä tasollakin mitattuna. Tulevaan kauteen Haukat Ringette panostaa entistä voimakkaammin. Upean palautteen tähän on antanut kotiotteluiden aikana katsomosta tullut vahva tuki, josta seuran valmennusjohto yhdessä pelaajien kanssa haluaa nöyrästi kiittää. Seura toivoo, että nekin joille laji on vie- Mestariasunnot onnittelee Haukkojen kauden 2007-2008 ringettemestareita. lä tuntematon, saapuisivat otteluita seuraamaan kaupunkimme viihtyisään jäähalliin. Ja jos kipinä syttyy, niin lämpimästi tervetuloa seuran toimintaan joko luistimet jalassa jäälle tai kynä kädessä toimitsija-aitioon! On mahdollista, että tulevana kautena nähdään Järvenpään jäähallissa jo traditioksi muodostuneita kansainvälisiäkin ringette- otteluita eri junioritasoisten joukkueiden pelaamina. Haukat Ringette kiittää myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:tä saamastaan erittäin arvokkaasta ja ennen kaikkea tervetulleesta tuesta. Tervetuloa Mestariasukkaat Järvenpään jäähalliin nauttimaan kun Mestariringette pelaa! kiteyttää valmennuspäällikkö Marko Näppä lopuksi. Roskalavat alkavat kiertää taloissa syksyn aikana Mestariasunnot on hankkinut 4 kiertävää roskalavaa. Roskalavat kiertävät yhtiöissä kuljetusyhtiön toimesta piakkoin asukkaille ilmoitettavan suunnitelman mukaisesti. Seuraamalla Mestariasuntojen asukkaille tarkoitettua tiedotusta internetissä ja taloyhtiön ilmoitustaulua saat selville, milloin lavat saapuvat yhtiösi käyttöön. Roskalavojen kierron tarkoituksena on luoda turvallinen, toimiva ja kiinteistöjen hallinnassa oleva isojen jätteiden säilöntä ja poiskuljetus. Lavojen avulla pyritään edesauttamaan ympäristön siisteyden ylläpitoa ja ehkäisemään esimerkiksi vanhojen ja rikkinäisten huonekalujen hylkäämistä tavallisten roskapönttöjen viereen. Mestarikierrätä ympäristön hyväksi!

MESTARIASUKAS 9 INFOA ASUKKAILLE Muuttajan muistilista AVAINTEN LUOVUTTAMINEN Huomioikaa, että avaimet on luovutettava: Kiinteistöhuolto Reilax Oy Sibeliuksenkatu 15 B, 3. krs 04400 Järvenpää puh. 010 836 3400 Avaimia ei missään tapauksessa saa antaa suoraan seuraavalle asukkaalle, eikä myöskään jättää asuntoon. Kiinteistöhuolto Reilaxin toimisto on avoinna maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9.00-15.00 sekä torstaisin klo 9.00-18.00. Mikäli kaikkia avaimia ei ole palautettu vuokrasopimuksen päätyttyä, tulemme sarjoittamaan lukot uudelleen kustannuksellanne. Vastuu avaimista on asukkaalla. HUONEISTON MUUTTOSIIVOUS Huoneiston muuttosiivous tulee tehdä huoneistosta muuttaessa ennen avainten luovutusta. Siivous tehdään siten, että uusi vuokralainen voi ottaa huoneiston siivouksetta käyttöön. Mikäli muuttosiivous laiminlyödään, on vuokranantajalla oikeus laskuttaa siitä vuokralaista erikseen voimassa olevan siivoustyötä koskevan taulukkohinnaston mukaan. Huoneistosta muuttaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita seuraaviin asioihin: Keittiö: 1.Lieden ja jääkaapin pesu sisä- ja ulkopuolelta sekä niiden tausto jen puhdistus. 2.Keittiökaapistojen puhdistus sisä- ja ulkopuolelta. 3.Ilmanvaihtoventtiilin ja liesituulettimen suodattimen puhdistus. Kylpyhuone: 1.Wc-istuimen ja käsienpesualtaan puhdistus. 2.Lattiakaivon puhdistus. 3.Ilmanvaihtoventtiilin puhdistus. Huoneiston kaikki lattiapinnat tulee imuroida ja pestä sekä tahrat ovista ja seinistä tulee poistaa. Myös parveke ja varastokomero tulee tyhjentää ja siivota. Ennen ja jälkeen muuton tehdään huoneistossa tarkastus, jossa todetaan huoneiston kunto ja siisteys. Asumisesta ja huoneiston iästä johtuva normaali kuluminen otetaan huomioon. On kuitenkin muistettava, että kulunut ja likainen pinta ovat eri asioita. Mikäli tarkastuksessa ei havaita puutteita tai vikoja, vakuusmaksu palautetaan vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Haluatko vaihtaa asuntoa toisen mestariasukkaan kanssa? Mestariasuntojen kotisivuille, osoitteeseen www.mestari- vaihtoilmoituspalvelu. Ilmoituksen voit jättää täyttämällä internet-sivuilla olevan lomakkeen tai tässä lehdessä olevan ilmoituskaavakkeen. Palvelun avulla pyrimme auttamaan asukkaitamme löytämään itselleen ja perheelleen kuhunkin elämäntilanteeseen sopivan asunnon ja asumismuodon. Miten asunnonvaihto sujuu käytännössä? Jättämäsi ilmoitus päivitetään internet-sivuille noin viikonkuluessa. Lisäksi ilmoitukset julkaistaan seuraavassa Mestariasukas-lehdessä. Vaihtoihin halukkaat Mestariasukkaat voivat täten ensin olla yhteydessä keskenään. Seuraava askel on ottaa yhteyttä Mestariasuntoihin. Ennen asunnonvaihtoa Mestariasunnot tarkistaa, ettei vaihdolle löydy esteitä. Kinnari Nummikatu 18, 2h+k, 52 m2. taa 2h+kk Pajalan, Pöytäalhon tai Keskustan alueelta. Vuokra max. 500 Pellonkulmantie 27, 2h+k, 55 m2. tyasunto, omalla pihalla. Taloyhtiössä sauna ja pesutupa. Halutaan vaihtaa 2h+k läheltä keskustaa. Mielellään saunallinen asunto. Yhteydenotot Kallioväli p. 040-5899921 tai tai kromiitti@hotmail.com Jampankatu 9, 2h+k, 58 m2. 3. kerroksessa oleva parvekkeellinen asunto. Taloyhtiössä sauna. Halutaan vaihtaa rivitaloon 2h+k+s ja oma piha/ parveke. Yhteydenotot Rajala p. 0400-327057 tai rajala.minna@hotmail.com Jampankaari 15, 3h+k, 71 m2. 3h+k rivitaloasuntoon, kaikki alueet denotot Nieminen p. 045-6725488 Pöytäalhontie 97, 2h+k, 60 m2. sauna ja ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa 3h+k(+s). Yhteydenotot Majeed p. 0400-248922 tai shwan-avjar@hotmail.com Wärtsilänkatu 18 A, 3h+k, 74 m2. asunto 5. kerroksessa. Talossa hissi, sauna ja ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa samasta rapusta 2h+k/kk. Yhteydenotot Leinonen p. 044-9530936 Puistotie 26, 3h+k+s, 77 m2. sauna, oma piha ja terassi. Lämmityssähkö ei kuulu vuokraan. Halutaan vaihtaa kaksioon Järvipuistonkadulle. Yhteydenotot Sundell p. 045- Maljakatu 22, 2h+k+s, 56 m2. sauna. Halutaan vaihtaa pienempään kaksioon samasta pihapiiristä. Yhteydenotot Ryhänen p. 0500-915 345 Suksitehtaankatu 3, 3h+k, 71 m2. na, pesutupa ja verkkokellarit. Huoneisto kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa. Ei hissiä. Halutaan vaihtaa 4-5h Keskustan, Kyrölän, Kinnarin tai Pöytäalhon alueelta. Huoneistossa miel. sauna. Yhteydenotot Laitio p. Haltianpolku 21, 3h+k, 69 m2. hissi ja ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa parvekkeellisen kaksioon tai todella isoon yksiöön (+sauna). Yhteydenotot Kejonen p. 044-9265 798 Haltianpolku 6, 3h+k, 74,5 m2. asuinkerros. Rauhallinen ja lapsiystävällinen taloyhtiö. Lyhyt matka junaseisakkeelle, kauppaan ja kouluun. Kaksi päiväkotia välittömässä läheisyydessä. Halutaan vaihtaa 4h+k(+s). Yhteydenotot Basola p. 041-5712 495 tai pechobasola@hotmail.com POISHEITETTÄVÄT TAVARAT Muistathan, että muuton yhteydessä pätevät samat jätehuoltoon liittyvät ohjeet, kuin muunakin asumisaikana. Ongelmajätteet tai suuret poisheitettävät kalusteet ja esineet on itse kuljetettava pois sekä hävitettävä kunnan jätemääräysten mukaisesti. Jätehuoneeseen voi jättää vain sellaisia tavaroita, jotka mahtuvat jäteastioihin ja joita niihin voi asumisaikanakin jättää. Ylimääräisestä jätekuljetuksesta kiinteistölle mahdollisesti aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää vakuudesta tai periä myöhemmin. Irtaimistovarastoihin, yhteisiin varastoihin tai kulkuväylille ei saa jättää omia tavaroita, vaikka niitä ei enää tarvitsisikaan. Mikäli tavarat ovat ehjiä, kannattaa ne toimittaa esim. kierrätyskeskukseen. VAIHTO-ILMOITUKSET Haltianpolku 14, 1h+k, 35 m2. vaihtaa yksiöön tai pieneen, edulliseen kaksioon lähempää keskustaa, esim. Keskusta, Loutti. Mielellään parveke. Yhteydenotot Tissari p. 040-5737797 tai maritissari@hotmail.com Hamppukuja 1, 3h+k, 78,5 m2. sauna. Halutaan vaihtaa 3h+k(+s) kerrostaloon tai rivitaloon keskustan tuntumasta. Kaikki muut kohteet paitsi Jamppa, Laurila, Pellonkulma ja Nummenkylä. Yhteydenotot Poltinoja p. 045-1203287 tai tiina-poltinoja@hotmail.com Sauvakatu 6, 3h+k, 79,5 m2. on hissi, sauna ja pesutupa. Halutaan vaihtaa 4h+k rauhalliselta alueelta. Yhteydenotot Seppä p. 040- Seutulantie 9, 3h+k, 77 m2. vaihtaa 2h+k, Pajalan alueelta. Yhteydenotot Ojanen p. 0440- Haltianpolku 14, 3h+k+s, 74 m2. sauna, laminaattilattiat ja lasitettu parveke. Talossa hissi sekä ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa rivitaloon 2-3h+k, kaikki alueet käy. Yhteydenotot Taina p. 040-7325678 Haltianpolku 21, 3h+k, 69 m2. hissi ja ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa pieneen yksiöön. Yhteydenotot Angerias p. 040-8149575

10 MESTARIASUKAS Vaarinkatu 12, 1h+kk, 30 m2. nioritalon ylimmän, eli 5. kerroksen asunto, jossa on huone, keittosyvennys, nukkumaerkkeri ja oma parveke. Talossa on hissi ja joka kerroksessa viihtyisät oleskeluaulat. Halutaan vaihtaa keskustan alueelle samaan tai toiseen taloon alempaan kerrokseen 1-2h asuntoon. Yhteydenotot Tapola p. 050-5755296 tai soile.tapola@luukku.com Pellonkulmantie 27, 2h+kk, 47,5 m2. to; kph kaakeloitu, keittiön kaappeja uusittu, laminaattilattia ym. Halutaan vaihtaa 2-3h+k+p(+sauna). Kerrostalon alakerta tai hissitalosta. Kaikki muut alueet, paitsi Jamppa. Yhteydenotot Mäntyniemi p. 040-9133565 tai helli.mantyniemi@hotmail.com Hallintokatu 7, 3h+k, 75,5 m2. 2-3h+k Keskustan, Kyrölän, Pöytäalhon, Loutin, Kinnarin, Sorron tai Pa- Yhteydenotot Siira p. 041-7760307 Jampankatu 11, 3h+k, 71 m2. taa 4h+k+s, kaikki alueet käy. Yhteydenotot Konttinen p. 044-2513411 tai jerekonttinen@luukku.com Jampankaari 15, 3h+k, 71 m2. sen päätyhuoneisto. Huoneistossa iso parveke, kylpyhuone remontoitu ja seinät maalattu. Halutaan vaihtaa mieluiten kaksioon tai tilavaan yksiöön, kohteet käy, paitsi Nummenkylä. Yhteydenotot Puustinen p. 040-0217151 Wärtsilänkatu 18, 2h+k, 59 m2. lon 7. kerroksessa tilava ja siisti kaksio baarikeittiöllä. Halutaan vaihtaa kaksioon Jampan keskustaan, mieluiten alempiin kerroksiin. Yhteydenotot Brotkin p. 041-4985926 Sauvakatu 6, 2h+k, 64,5 m2. maantasalla sijaitseva huoneisto. Taloyhtiössä sauna ja ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa Sauvakadulle hissilliseen taloon, pieneen ja edulliseen, remontoituun kaksioon. Ei maantasalle. Yhteydenotot Lumberg p. 046-8898813 tai gibsywoman@hotmail.com Naavatie 4, 2h+k+s, 62 m2. rostalon ensimmäinen kerros, ei maantasalla. Rauhallinen taloyhtiö, huoneistossa oma sauna. Halutaan vaihtaa rivitalokaksioon, kaikki alueet käy. Yhteydenotot Mirja p. 040-7554695. Haltianpolku 14, 3h+k, 74 m2. sauna ja erittäin hyvä ilmainen pesutupa. Halutaan vaihtaa 4h+k, kaikki alueet käy. Yhteydenotot Pirhonen p. 041-4828193 tai meira_8@hotmail.com. Sauvakatu 6 C 42, 4h+k, 95,5 m2. 2h+k/kk, kaikki kohteet käy. Vuokra max 5457757 tai lukejeffery@hotmail.com.: Wärtsilänkatu 18, 3h+k, 75 m2. nessä kerroksessa. Taloyhtiössä sauna ja pesutupa. Rauhallinen taloyhtiö ja hyvä pihapiiri. Halutaan vaihtaa mieluiten samaan yhtiöön 1-2h+k. Yhteydenotot Virtanen p. 041-5344209. Auertie 9, 2h+k, 58 m2. kerroksessa, taloyhtiössä ei ole hissiä. Taloyhtiössä sauna ja pesutupa. Halutaan vaihtaa rivitalo 2h+k, kaikki muut kohteet käy paitsi Nummenkylä. Yhteydenotot Sormunen p. 045-1226393 Pajalantie 39, 3h+k, 77 m2. ti ja valoisa huoneisto, jossa lattiassa koivu laminaatti ja iso kylpyhuone. Rauhallinen taloyhtiö. Halutaan vaihtaa parvekkeelliseen 2h+k, kaikki kohteet huomioidaan mieluiten läheltä Järvenpään keskustaa. Yhteydenotot Siidoroff p. 044-2813200 tai katjasiidoroff@mail.com: Naavatie 4, 2h+k+s, 62 m2. talo. Halutaan vaihtaa rivitalo 2h+k (n.50 m2), kaikki kohteet käy. Yhteydenotot Rumbin & Kuosmanen p. 040-4139343 t Haltianpolku 23, 2h+k, 60 m2. loyhtiössä sauna, ilmainen pyykkitupa, ei hissiä. Halutaan vaihtaa 2h+k keskustan lähelle. Yhteydenotot Ervasti p. 041-4938137 tai ervasti2@hotmail.com Pöytäalhontie 97, 3h+k, 62 m2. see hissitalon kolmannessa kerroksessa. Taloyhtiössä sauna ja pesutupa. Halutaan vaihtaa 3h+k Seutulantielle. Yhteydenotot Enqvist p. 040-7531366 Sauvakatu 6, 2h+kk, 50,5 m2. hissillisessä taloyhtiössä on vastaremontoitu sauna ja ilmainen pesutupa. Asunto sijaitsee toisessa kerroksessa. Halutaan vaihtaa 1h+k/kk, kaikki alueet käy. Yhteydenotot Tscherep p. 040- Sauvakatu 6, 3h+k, 79,5 m2. si, läpitalon hyväkuntoisessa huoneistossa tilava vaatekomero. Halutaan vaihtaa 3h+k(+s) rivitaloasuntoon. Yhteydenotot Vilander p. 050-5435399 tai vilnader.tiina@luukku.com: Ruukkukatu 2, 1h+k, 38 m2. jaitsee pienkerrostalon ylimmässä (toisessa) kerroksessa. Tilava parveke ja kylpyhuone. Halutaan vaihtaa 2h+k lähemmäksi keskustaa, esim. Kinnariin. Puhelimitse tavoittaa päivisin kello 16.00 jälkeen. Yhteydenotot Ohranen p. 050-3094038 tai saila.ohranen@luukku.com Järvipuistonkatu 7, 2h+k, 58 m2. oleva hyväkuntoinen kaksio. Viihtyisä ja rauhallinen alue lähellä keskustan palveluja. Halutaan vaihtaa rivitalo 2-3h+k(+s) Kinnariin tai Kyrölään. Yhteydenotot Aittola p. 041-5246307 tai villeaittola@hotmail.com Puistotie 26, 2h+k+s, 60 m2. linen ja hyväkuntoinen asunto jossa olohuoneessa takka. Halutaan vaihtaa 3h+k(+s) asuntoon joko Suksitehtaankadulle tai Torpantielle. Yhteydenotot Matinheikki p. 050-5278566 Seutulantie 9, 2h+kk, 38,5 m2. parveke. Hissillinen taloyhtiö. Halutaan vaihtaa 2h+k(+s) rivitaloasuntoon joko Nummenkylään, Laurilaan, Kinnariin Kyrölään tai Pellonkulmaan. Yhteydenotot Torkell p. 050-5189622, 040-7069573 tai h.torkell@luukku.com Jampankaari 17, 3h+k, 71 m2. vaihtaa Kinnariin Torpantielle. Yhteydenotot Karu p. 050-5901506 tai carolimi@hot.ee Haltianpolku 6, 2h+k, 59,5 m2. linen kaksio. Keittiössä muovimatto, muualla laminaatti. Runsaasti säilytystilaa. Hissitalon 4. krs. Päiväkoti, alaaste, kauppa ja junaseisake lähellä. Halutaan vaihtaa 1-2 h+k/kk(+s) 34-58 m2 Nummenkylästä, Kartanontieltä, Järvipuistonkadulta, Lähteenkujalta, Seutulantieltä tai Hallintokadulta. Kerrostaloasunnossa tulee olla parveke. Vuokra nen hannajuntunen@hotmail.com Eläkeliiton EL-karaokemestaruuskisat innostivat jäsenistöä järjestämään karsintakilpailuja eri puolilla Suomea tiuhaan tahtiin. Valtakunnallisiin karsintoihin osallistui yli 600 laulajaa. Karaokekilpailu oli tarkoitettu jo eläkkeellä oleville sekä sitä lähestyville ihmisille. Uudenmaan piirin miesten sarjan ykköseksi ylsi Paul Lindholm Järvenpäästä tulkinnoillaan kappaleista Moskovan valot ja Sellainen on Viipuri. Loppukilpailun yllättävän kova taso sekä lau- ta, eikä Uudenmaan piirimestaruus saanut jatkokseen suurempaan kansallista menestystä. Mestaritoimintaa ja talkkarin hommia Mestariasuntojen tytäryhtiön Mestaritoiminta Oy:n autoja vilahtelee jo Järvenpään kaupunkikuvassa. Mestaritalkkari on jo käsitteenä tuttu suurelle osalle mestariasukkaita, mutta Mestaritoimintaan kuuluu nykyisin muutakin kuin ne perinteiset talkkarin tehtävät. Neljän talkkarin lisäksi alueurakoinnin parissa työskentelee tällä hetkellä viisi henkilöä ja syksyllä määrä kasvaa taas muutamalla ammattilaisella. Siivoustoiminta käynnistyy syyskuussa useassa Mestariasuntojen kohteessa ja samalla henkilökunnan määrä kasvaa kolmella. Palvelupäällikkö Arto Tyni toimii asiantuntijana PTS-suunnitelmien osalta ja suorittaa rakennuttamiseen liittyviä valvontatehtäviä. Mestaritoiminta toimii myös rakennuttajana osassa Mestariasuntojen uudiskohteita. Mestaritoiminta panostaa palveluun Mestaritoiminnan perusperiaate on panostaa palveluun kaikilla toiminnan alueillaan talkkaritoiminnassa, alueurakoinnissa, siivouksessa sekä asiantuntijapalveluissaan. Yrityksen kaikki osakkeet ovat Järvenpään Mestariasuntojen omistuksessa ja tätä kautta yritys voi keskittyä tuottamaan mahdollisimman hyvää palvelua kaikille mestariasukkaille. Talkkaritoiminta käsittää perinteiset huolto- ja talonmiespalvelut. Talkkaritoiminnassa on mukana töihin osallistuva palveluesimies ja joukko talkkareita. Kaikki talkkarit osallistuvat säännöllisesti alan koulutukseen. Jokaiselle talkkarille on tehty viikko- ja kuukausihuoltosuunnitelma ja työn laatua seuraa palveluesimies laatukierroksillaan. Alueurakoinnin tehtäviin kuuluu mestarihuoneistojen remontoinnit ja muut vastaavat tehtävät, joita suorittavat koulutetut sisustusasentajat. Mestarisiivous tulee tarjoamaan siivous- ja puhtaanapitopalveluita mestariasukkaille. Toiminnan kehittäminen on aloitettu ja ensimmäiset mestarisiivoojat aloittavat työt syksyllä 2008. Asiantuntijapalveluiden osalta Mestaritoiminta Oy mm. kartoittaa jatkuvasti kiinteistöjen kuntoa, jotta niiden PTS-suunnitelmat pysyvät ajan tasalla ja kunnossapitotyöt tehdään suunnitellusti. Mestaritoiminnan henkilökunta toimii entistä monipuolisimmissa tehtävissä. Mestariasukas menestyi Karoke-kilpailussa Ensimmäistä kertaa järjestettyihin kilpailuihin osallistui hyvinkin erilaista laulukokemusta omaavia eläkeläisiä. Kuorotaustaa omaava piirinmestari pohdiskeli tulevien vuosien kilpailuja. Hänen mielestään amatöörit ja ammattilaiset voisivat kilpailla eri sarjoissa mielekkäämpi sarjajako toisi ehkä lisää ihmisiä mukaan hauskaan harrastukseen. Joka tapauksessa Eläkeliiton järjestämä kilpailu osoittautui onnistuneeksi ideaksi, siitä todisteena suuri osallistujamäärä. Lisätietoa menneestä ja tulevista kilpai- Onnittelemme Paulia hyvästä menestyksestä. Karaokemestari Paul Lindholm

MESTARIASUKAS 11

12 MESTARIASUKAS Remontti-Reiska opastaa asukkaita Remontti-Reiska alias Jorma Piisinen antaa asumiseen liittyviä vinkkejä asukkaille elokuussa kuvattavassa ohjelmassa. Joka kodin asuntomarkkinoista tutut taustavoimat tekevät tilaustyönä asukasoppaan, jossa käydään läpi asukkaan vastuulla olevia kodin huolto-, puhdistus- ja kunnossapitotöitä. Ohjelmasta tehdään asukkaille jaettava Dvd-levy, jonka sisältö tulee olemaan nähtävissä myös internet-sivuilla. Jorma Piisisen opastuksella on suomalaisissa kodeissa tehty mitä erilaisempia remontteja ja kunnossapitotöitä jo 15 vuotta. Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelman lisäksi Remontti-Reiska on esiintynyt vuosien varrella mm. Mökkitalkoot ja TV-talo sarjoissa, sekä opastanut erilaisissa yritysvideoissa rakennustuotteiden asennusta ja oikeaa käyttöä. TV-ohjelmien teon ohella Jorma Piisinen rakennuttaa ja rakentaa taloja omien yrityksiensä kautta. Asuntojen ylläpidon laiminlyönneistä aiheutuu joskus kalliitakin remontteja. Tyypillisimpiä laiminlyöntejä ovat märkätilojen Asuntojen ylläpidon laiminlyönneistä aiheutuu joskus kalliitakin remontteja. Toteaa Jorma Piisinen. siivouksen ja kuivauksen suorittamatta jättäminen sekä puutteet ilmanvaihtokoneiden suodattimien puhdistuksessa. Myös putkistojen vuotavat liitokset, tukkiintuneet lattiakaivot ja puutteet hajulukkojen puhdistuksessa aiheuttavat täysin vältettävissä olevia ongelmia, Jorma Piisinen toteaa. Asukkaan vastuulla olevat huolto- ja kunnossapitotyöt kannattaa tehdä kunnolla, sillä lopulta kaikki ylimääräiset huoltokäynnit ja remontit maksaa asukas riippumatta siitä asuuko omistusasunnossa vai vuokralla. Asukasoppaan tilaajana toimii lähes 20 yritystä ympäri Suomea, kustannusten jakautuessa samassa suhteessa. Mestariasunnot on tässä joukossa mukana. Noin tunnin mittaisen ohjelman perustarkoituksena on näyttää miten asukkaan vastuulla olevat huoltotyöt tehdään, kuinka usein mikäkin toimenpide kannattaa suorittaa sekä tarjota erilaisia vinkkejä yleisten tilojen ja pihapiirin viihtyisyyden parantamiseksi. Julkaisuajankohta tulee olemaan vuodenvaihteen tienoilla. Pihakilpailu 2008 käynnissä Mestariasuntojen perinteinen pihakilpailu on kesän aikana täydessä käynnissä. Kilpailussa on omina sarjoinaan kerrostalopihat ja rivitalojen yhteiset piha-alueet. Näihin sarjoihin osallistuvat automaattisesti kaikki Mestariasuntojen kiinteistöt. Asukkaat ovat myös voineet erikseen ilmoittautua oma piha/parveke -sarjoihin. Palkinnot ovat kaikissa sarjoissa ostolupia pihojen/parvekkeiden edelleen parantamiseen. Tuomaristo voi lisäksi palkita kunniamaininnalla muitakin kuin palkinnoille sijoittuneita pihoja tai parvekkeita. Kilpailun arvosteluperusteina korostetaan viihtyisyyttä, turvallisuutta ja talkootyötä. Tuomaristo korostaa lisäksi, että pihasuunnitelmat, -päiväkirjat sekä valokuvat ovat parhaita tallenteita töiden eri vaiheista. Lopputulos näkyy pihoista, jotka tuomaristo kiertää kesän aikana muutamaan kertaan. Ensimmäiset tuomariston kierrokset on jo tehty. Ohessa muutamia tuomariston nappaamia valokuvia tämän kesän kilpailijoista. Kiinteistöt osallistuvat automaattisesti pihasarjaan, mutta omat rivitalopihat ja kerrostaloparvekkeet tulee ilmoittaa mukaan. Muistattehan, että Mestariasunnot on hankkinut asukkaiden käyttöön pensasleikkurin, painepesurin ja nokkakärryt. Niitä voi lainata puutarhuri Pekka Sinisalolta puh. 0500 773 619.