Tulevaisuuden näkymät Syksy 2014 Pekka Nuutinen Toimitusjohtaja JOSEK Oy 18.9.2014 1
Globaali toimintaympäristö Epävarmuus maailman markkinoilla on kasvanut Venäjän/Ukrainan kriisin myötä. Oman lisänsä epävarmuuteen on tuoneet konfliktit Lähi-Idässä. USA sai reaalitalouttaan kuntoon viime- ja kuluvan vuoden alkujaksolla, mutta kasvu jäänee alle 2 %:n (selvästi alle vuodenvaihteen 2013/2014 odotusten). Kiinan kasvu (7,4 %) on vuodenvaihteen ennusteita pienempi riskien kasvaessa edelleen hintojen ja palkkojen noustessa. Kokonaisia tehtaita ollaan siirtämässä reunaalueille ja mm. teollisuushyödykkeiden hinnat pysyvät vakaina vain muutamia kuukausia. Se on selvä riski myös Joensuun seudulla toimiville yrityksille, jotka ostavat osia Kiinasta.
Globaali toimintaympäristö Muista BRIC maista Venäjälle ennustetaan nollakasvua, Intiaan 5,4 % ja Brasiliaan 1,3 %. Joten kaikissa BRIC maissa tullaan jäämään alle viime vuoden vaihteen ennusteiden, Euroalueen kasvu jäi 2013 negatiiviseksi (-0,4%). Kuluvalle vuodelle odotettiin kasvua 1,3 %, mutta nyt odotukset ovat hiipumassa ja 0,5 %:n kasvukin voi olla vaikea saavuttaa. Jopa Saksakin on alkanut yskimään ja teollisuustuotanto laskenut viimeisinä kuukausina.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.1 Puunkorjuusektori (mm. metsäkoneet) Vuoden alussa edellisvuodesta kohonneet kysyntä ja tilauskannat säilyivät hyvänä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ja huolimatta Venäjän taantumasta loppuvuosikin näyttää varsin hyvältä. Odottavissa on, että Venäjän talouden supistuminen ja poliittinen epävarmuus maailmalla vaikuttavat kysyntään viimeistään ensi vuonna. Metsäkoneitten kehitys ja tuotannolliset verkostot ovat edelleen tärkein viennin moottori Pohjois-Karjalassa.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.1 Puunkorjuusektori (mm. metsäkoneet) Etelä-Amerikka ja Aasia nopean kasvun puuviljelmineen ja puunjalostusteollisuuden investointien myötä on osaltaan luomassa uutta potentiaalia koneenrakennusverkostoille. Myös näkymät EU-alueella ja Pohjois-Amerikassa ovat piristämässä ja tasapainottamassa Venäjän kysynnän nopeaa laskua Uusiutuvan energian vaatimukset kasvattavat energiapuun korjaamista Euroopassa. Kysyntä on kuitenkin pysynyt varsin vaimeana ja ala kehittyy odotettua hitaammin. Venäjän kriisi ja tarve energiansektorin omavaraisuuden kasvattamiseksi voivat nopeastikin muuttaa suuntaa.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.2 Rakentaminen (rakennusteollisuus) Rakentaminen Suomessa on muun teollisuuden epävarmuuden saatossa hidastunut ja kasvua ei ole tapahtumassa kuluvana vuonna. Julkisen sektorin talouden heikentyminen (kunnat ja valtio) jatkuu maan velkaantumisen myötä. Rakentaminen säteilee rakennustuotteiden valmistamiseen (ovet, ikkunat, keittiöt, ilmastointilaitteet, rautarakenteet, katot jne), missä maakunnassa on satoja työpaikkoja. Maakunnan yritykset ovat kuitenkin pärjänneet hyvin kansallisessa kilpailussa ja osa yrityksistä investoimassa kapasiteetin lisäämiseksi. Joensuussa tilanne jatkuu edelleen hyvänä ja yksityisten projektien ohessa on käynnistynyt ja käynnistymässä merkittäviä julkisia hankkeita.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.3 Metsäteollisuus Metsäteollisuuden tilanne Suomessa (paperi ja sellu) on vakiintunut ja huolimatta epävarmuudesta ala on investoinut vuosittain noin 600 miljoonan euron edestä. Laadukkaan sellun ja erikoispaperin sekä pakkausteollisuuden kysyntä on maailmalla säilynyt hyvänä ja vuodelle 2015 2017 suunnitelmissa on merkittäviä investointeja (mm. Metsä Group) Suomeen. Sahateollisuudella on mennyt varsin hyvin ja yritykset, jotka ovat kehittäneet jatkojalostusta ja markkinointia ovat pystyneet kasvattamaan toimintaansa. Tällaisia yrityksiä on myös Pohjois-Karjalassa.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.4 Laiva, juna ja kuljetusvälineteollisuus Laivateollisuus on kokenut suuria muutoksia ja alkuvuoden synkät näkymät ovat kääntyneet positiiviseksi erityisesti Turun telakan omistusjärjestelyjen ratkettua. Saksalainen perheyritys Meyer ostaa valtion (Teollisuussijoitus) kanssa STX-telakan ja samalla Turun telakka sai merkittävästi uutta tilauskantaa, joka heijastuu myös Pohjois-Karjalan toimittajaverkostoihin. Helsingin telakka siirtynee kokonaan venäläiseen omistukseen ja myös siellä tilauskannat ovat hyvät. Junapuolella tilauskanta on varsin hyvä Säteilee maakunnan yrityksiin positiivisesti Venäjällä kysyntä oli kasvussa voimakkaasti, mutta talouden kriisiytyminen ja vienti/ostopakoitteet vaikuttavat liiketoimintaan.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.5 ICT-alat IT ratkaisuihin erikoistuva yritystoiminta on edelleen positiivisessa kierteessä Maakunnan yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Suomeen ja ulkomaille. Työvoimaa on palkattu lisää ja tullaan palkkaamaan myös kuluvana vuonna. Peliteollisuudessa on useita oraita, joista voi tulla uusia menestystarinoita myös Pohjois-Karjalassa. Yrityshautomolla on merkittävä rooli uusien yrityksien synnyttämisessä ICT alalle.
1. Teollisuus ja teollisuutta palvelevat yritykset 1.6 Kaivosteollisuus Kaivosteollisuuden aikaisemmin positiivisten ennusteiden päälle on kohonnut tummia pilviä. Materiaalinen hinnat ovat pysyneet alhaalla ja useat kotimaiset yritykset ovat ajautuneet joko taloudellisiin vaikeuksiin (kuten Talvivaara) tai joutuvat muuten sopeuttamaan toimintojaan (esim. Pampalo) Ala on kansainvälistä, suuria pääomia vaativaa, investointien takaisinmaksuajat pitkät ja aloitukset riippuvaisia ympäristötekijöistä (kaavoitus, luvat jne.). Kaivosteollisuuden teknologiatoimittajat ovat ajautuneet vaikeuksiin ja mm. yksi suurimmista kotimaisista toimijoista Paakkola Conveyor ajautui selvitystilaan. Kaivosteollisuuden kunnossapito tarjoaa kuitenkin työtä pienemmille toimijoille mm. Pohjois-Karjalassa.
2. Matkailu, luovat alat ja kauppa Matkailutulot kasvoivat Suomessa 2013 ja vienti ylitti reilusti 4 miljardia. Venäläisten osuus tästä on noin 1,2 miljardia. Vastaava suunta on ollut näkyvissä myös Pohjois-Karjalassa. Venäjän talouskriisi, ruplan aleneminen ja ostovoiman hiipuminen ovat pienentämässä kävijöitten määrää tuntuvasti jo kuluvana vuonna. Se heijastuu Joensuun seudulla sekä kauppaan, että matkailuun (yöpymiset) Tapahtumat (elämykset) urheilun ja kulttuurin puolella ovat Pohjois- Karjalan valttikortteja. Kokemukset urheilupuolen tapahtumista (kuten ampumahiihdon m-cup) sekä kulttuuritapahtumista (kuten Ilosaarirock) toivat miljoonia euroja aluetalouteen. Tilaa on uusille elämystuotteille. Vuosi 2015 on suurtapahtumien vuosi (Ampumahiihto MM, Kuninkuusravit, Farmari, Ilosaarirock) ja nämä tuovat hyvän piristysruiskeen aluetalouteen.
2. Matkailu, luovat alat ja kauppa Kaupan riippuvuus teollisuuden tilasta ja yleisistä suhdanteista on merkittävä. Ostokyvyn heikkenemisen myötä kuluttajat tulevat varovaiseksi. Kaupan puolella investoinnit vetävät henkeä ja takavuosien tapaista buumia ei ole näköpiirissä. Matkailun (erityisesti venäläiset) merkitys kaupalle on suuri. Kaupan ennusteet kuluvalle vuodelle ovat työllisyyden kannalta heikentyneet ja työvoiman tarve valtakunnallisesti vähenee.
3. Hoiva-ala Useat hoiva-alan pienet yritykset (< 10 paikkaa) ovat yhden kunnan varassa, tilanne on kilpailun ja hinnoittelun suhteen vaikea hallita Julkisen talouden (kunnat, valtio) heikko kunto ja velkaantuminen vaikuttavat hoiva-alan kehitykseen Paikkojen ja henkilöstön määrä pitäisi pystyä optimoimaan kuitenkin palvelutaso säilyttäen Asiakkaiden päätäntävalta on kasvamassa maksukyvyn myötä ja se antaa mahdollisuuksia keskikokoisille (16..50 paikkaa) yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan ja kehittämään yksilöllistä palvelua. Hoiva ala on kuitenkin pitkän aikavälin kasvuala (5 25v) ja tuo yksityiselle sektorille runsaasti työpaikkoja, se tarjoaa myös keskikokoisille alan yrityksille kansainvälistymisen mahdollisuuden mm. osana terveysmatkailua
4. Vienti, logistiikka ja globaalit tekijät 4.1 Venäjä ja EU Venäjällä kysyntä useilla toimialoilla on laskemassa nopeasti. EU:n ja USA:n asettamat vientipakotteet vaikuttavat entisestään alenevaan kysyntään. Kysyntä EU alueella on sen sijaan hieman piristynyt. Vientipakotteet koskevat myös venäläisten pankkien rahoittamista, jotka eivät pysty enää luotottamaan yritysten investointeja ja käyttöpääoman tarvetta. Luottotappioriskit ja kaupan tyrehtyminen rahan puutteeseen ovat oleellisesti kasvaneet koskien myös Joensuun seudun yrityksiä.
4. Vienti, logistiikka ja globaalit tekijät 4.2 Hankintalogistiikka ja jakelu Monet yritykset valtakunnassa ovat uudistaneet koko hankintalogistiikkastrategiansa Hankintalogistiikan merkitys jatkossa korostuu Ostajien pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan Logistiikkayritykset ovat keskittäneet toimintojaan. Suurimpana Pohjois- Karjalaa koskevana on Nurminen Logistics toiminnan keskittäminen Luumäelle. Niiralan hallit (18 000m 2 ) ovat nyt tyhjänä ja niille haetaan uusia toimijoita. Jakelujärjestelmät ovat jopa hankintalogistiikkaa tärkeämpiä Kaikessa kehitystyössä koskee se sitten tuotteita tai prosesseja on kaupallistaminen otettava mukaan alkumetreiltä lähtien Näkökulman on oltava kansainvälinen
4. Vienti, logistiikka ja globaalit tekijät 4.3 Globaalit tekijät Vaikka globaalin talouden kasvun vetovastuu on siirtynyt BRIC (Brazil, Russia, India, China) maihin, ei vastuunotto ole ongelmatonta. Brasiliassa oli vuosi 2013 vaikea ja haasteet jatkuvat. Intiassa näyttää kasvavan rahapoliittiset ongelmat Venäjän ohella. USA ja Eurooppakin - Saksan johdolla ovat saaneet reaalitalouden rattaat pyörimään ja mahdollisesti vuonna 2015 syntyy vapaakauppasopimus USA:n ja EU:n välillä. Tuotantoa on siirtynyt merkittävästi Kiinasta takaisin USA:n ja Eurooppaan (myös Pohjois-Karjalaan). Trendi näyttää jatkuvan. Kiinaan on syntynyt uusinvestoijien kasvava potentiaali, jota ei voi sivuuttaa ja joka suuntaa panostuksia enenevässä määrin mm. Eurooppaan. Tässä olisi Suomenkin (myös Josek-alueen) syytä aktivoitua. Itä-Suomen yliopisto ja useat merkittävät yritykset omaavat jo nykyisellään toimivat yhteydet BRIC maihin. Afrikka on nouseva investointikohde myös suomalaisille (mm. kaivosteollisuus, ympäristöteknologia)
5. Yleiset kommentit Miten EU alueitten talous pidetään tasapainossa ja reaalitalous saadaan kasvuun? Jos epävarmuus investointien käynnistämisessä jatkuu ja rahoitusjärjestelmät ovat jäykät, jatkuu negatiivinen kierre ja erityisesti EU:n sisällä tapahtuva kaupankäynti pysyy jähmeänä. Venäjän kriisi tuo lisää epävarmuutta. Kaikkien EU-maitten kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että sisämarkkinat saadaan toimimaan paremmin. Sisämarkkinoitten kasvattaminen USA:n tasolle (noin 70 % alueen kansantaloudesta) toisi EU:n alueelle volyymia lisää 300 500 miljardia euroa. Suuri kysymys on energiasektorin omavaraisuuden lisääminen, joka tuo paljon sisäistä kysyntää. Maakunnassa tarvitaan aktiivista myös EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa toimeliaisuutta (mm. Aasia ja USA sekä Norja) On muistettava, että jokainen yritys sijaitsee jossakin kunnassa. Paikallisella aktiivisella elinkeinopolitiikalla voidaan aina vaikuttaa myös yrityksien menestykseen (mm. julkiset hankinnat). Omistajavaihdoksissa on hyvä vire päällä taantumasta huolimatta. Nyt on ostajan markkinat. Finnveran rooli erittäin merkittävä.