AtriaSika Tuotanto-ohjeet Luonnostaan vastuullinen
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Sisällysluettelo Atria - laadukasta lihaa...3 VASTUULLINEN ATRIASIKA -TUOTANTO...3 Laadukas AtriaSika -tuotanto...3 Eläinaines...4 Porsastuotantosikalat...4 Tuotantoseuranta...4 Myyntiin tarkoitetut hybridit...4 Lihasikalat...4 Emakot...5 Tuotanto-olosuhteet...5 Yleistä...5 Tiineytysosasto...5 Tiineiden emakoiden osasto...5 Porsitusosasto...5 Uudistusosasto...5 Lastaus- ja eristystilat...5 Emakoiden hoito...6 Vesi ja ruokinta...6 Porsaat...6 Porsaiden hoito...6 Ruokinta...7 Kasvatusolosuhteet...7 Välitysporsaat...7 Karjut...7 Tuotanto-olosuhteet...7 Karjun hoito...7 Ruokinta...7 Lihasiat...7 Kasvatusolosuhteet...7 Yleistä...7 Osastointi...7 karsinakoko ja ruokintakaukalo...8 Sikalarakennus- ja kalusteet...8 Pesu ja desinfiointi...8 Lastausolosuhteet...8 Lihasikojen hoito...8 Vesi ja ruokinta...8 Lihasikojen tatuointi...8 Rehut...9 Ruokinnan suunnittelu...9 Rehujen varastointi ja käsittely...9 Terveydenhuolto...10 Yleistä...10 Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi...10 Pääkohdat...10 Sisäloislääkitykset...11 Eläinten lopetus ja raatojen hävitys...11 Maatilan ympäristönhoito...12 AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta...12 Yleistä...12 Kasvatusolosuhteet...12 Ruokinta ja rehut...12 Terveydenhuolto...12 Ympäristönhoito...12
Atria - laadukasta lihaa Suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisia elintarvikkeita. Lihantuotannossa kotimaisuuden lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat tuotannon eettisyys ja elintarvikkeiden turvallisuus. Eettisyys tarkoittaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon ympäristövaikutusten hallintaa. Elintarvikkeiden turvallisuus syntyy terveistä eläimistä, jotka eivät levitä ihmiseen sairauksia ja joiden lihassa ei ole haitallisia jäämiä. Näihin kuluttajien vaatimuksiin me vastaamme vahvalla Atria-tuotemerkillä ja Atrian Kädenjälki -ohjelmalla. Atria-lihan herkullinen maku syntyy Atrian juurilla, perinteitä kunnioittavilla karjatiloilla Suomen puhtaassa ja kauniissa luonnossa. AtriaSika -tuotanto käsittää koko sianlihan tuotantoketjun porsastuotannosta lihasian kasvatukseen asti. AtriaSika -tuotantoa täydentää Atrian pitkäjänteinen laatutyö. Laatutyön parhaimpina todisteina ovat Atrialle myönnetyt ISO 9001- ja ISO 22000 -laatusertifikaatit ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. AtriaSika -tuotanto vaatii laatutekijöiden omaksumista ja työtä korkealaatuisen Atria-lihan hyväksi. AtriaSika -tuotannosta kannattaa olla reilusti ylpeä. Atria- Sika -tuottajana olet laatuketjun ensimmäinen ja tärkein lenkki. Vastuullinen AtriaSika -tuotanto AtriaSika -tuotantoketju toimii vastuullisesti kaikissa tuotannon vaiheissa. Olemme edelläkävijöitä vastuullisuusasioissa ja vastuullisuuslupauksemme kuluttajalle punnitaan päivittäin. Eläinten erinomainen terveystilanne ja ensiluokkainen hyvinvointi ovat vahvimpia kilpailuvalttejamme. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. Suomalainen kuluttaja voi syödä Atrian tuotteita hyvällä omallatunnolla. Aina. Laadukas AtriaSika -tuotanto Tämä opas sisältää AtriaSika -tuotannon laatuohjeet. Vaatimusten toteutuminen tarkastetaan terveydenhuoltokäynnin, tilakäynnin tai mahdollisen olosuhdekartoituksen yhteydessä. Rehuja koskevia vaatimuksia seurataan pistokokein. Sikalarakennus täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Se on tarkoituksenmukainen tuotanto-olosuhteiden, hoitotyön ja eläinten valvonnan kannalta. Hyvät tuotanto-olosuhteet merkitsevät entistä terveempiä eläimiä, pienempiä lääkkeiden käyttömääriä ja tehokkaampaa tuotantoa. Samalla hyvät olosuhteet parantavat tuottajan työympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisäävät työmotivaatiota. Sikala on yleisilmeeltään siisti ja sikalan hygienia on korkealla tasolla. Sikalassa ei pidetä ylimääräisiä sinne kuulumattomia esineitä. Rakenteet ja kalusteet eivät saa aiheuttaa sioille loukkaantumisen vaaraa. Sikalassa on kiinteä lämmitys. Eläinten hyvinvointi ja terveydentila, vapaa vedensaanti ja ilmastoinnin ja ruokintalaitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Virikemateriaalia on oltava jatkuvasti saatavilla. Sikojen juomaveden on täytettävä viranomaisten ihmisen juomavedelle asettamat vaatimukset. Lisäksi vedentuloa tarkkaillaan ja vedenvirtauksessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat korjataan välittömästi. 3
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Eläinaines Porsastuotantosikalat Kaikessa AtriaSika -tuotannossa käytetään Finnpig Oy:n tarjoamaa eläinainesta. Porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalat ovat Finnpigin karjuaseman asiakkaita. Emakoiden tulee olla risteytysemakoita. Itseuudistuksessa noin 15 20 % emakoista on puhdasrotuisia, jotka siemennetään Finnpigin karjuasemalta ostetulla 2. emärodun siemenellä. Mikäli tila käyttää uudistuksessa takaisinristeytystä (sik-sak), niin tila sitoutuu ostamaan vuosittain 10 % emakkomäärästä korkeatasoisia puhdasrotuisia tai 1. polven risteytysensikoita. Takaisinpäinristeytystä saa jatkaa enintään 3. polveen saakka. Tuotannonseurantaohjelmasta on käytävä luotettavasti selville emakon vanhempien rotu. Lihasikaporsaiden isän tulee olla Finnpigin eläinainesta, kolmatta rotua oleva karju. Tuotantoseuranta Tilalla käytetään WinPig-tuotantoseurantaohjelmaa Kantaemo Finnpigin 1. emärotu x Karju Finnpigin 2. emärotu Myyntiin tarkoitetut A-hybridit Myyntiin tarkoitetut A-Hybridit ovat rakennetestauksessa hyväksyttyjä ja sirkorokotettuja. Myyjätila täyttää Sikavan erityistason vaatimukset. AtriaSika -uudiseläinvälitys välittää karjuja, puhdasrotuisia ensikoita, kolmen ja seitsemän kuukauden ikäisiä A-Hybridejä sekä tiineitä A-Hybridejä. lihasikalat A-Hybridiemakko emärotujen risteytys x Lihasika kolmiroturisteytys Karju Finnpigin isärotu Lihasikaloissa kasvatetaan vain AtriaSika -vaatimukset täyttäviä porsaita. 4
Emakot Yleistä Tuotanto-olosuhteet Emakkosikalan osastointi on suositeltavaa mahdollisten eläintautien ehkäisemiseksi. Sikojen luonnollisen vuorokausirytmin vuoksi tarvitaan riittävästi ikkunoita luonnonvaloa varten. Tiineytysosasto Emakkosikalaa suunniteltaessa on huomioitava emakoiden tiineyttäminen ja kiimantarkkailu siten, että yksilöllinen kiimantarkkailu ja tiineyden varmistus karjun avulla on mahdollista. Mikäli emakon tiineytys tehdään häkeissä, on häkin leveys vähintään 0,65 metriä ja pituus 2,3 metriä, kun ruokintakaukalo on häkin sisäpuolella. Jos ruokintakaukalo on häkin ulkopuolella, pituus on vähintään 2,1 metriä. Tiineiden emakoiden osasto Tiineet emakot pidetään vapaina ryhmäkarsinoissa, makuuparsipihatoissa tai ruokinta-asemalla varustetussa pihatossa. Pinta-ala emakkoa kohden on vähintään 2,25 m 2 ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m 2, josta kiinteää 1,3 m 2 /emakko ja 0,95 m 2 /ensikko. Porsitusosasto Porsituskarsinoiden osastojako helpottaa ryhmäporsituksen toteuttamista ja karsinoiden pesua. Porsituskarsinan pinta-ala on vähintään 4,5 m 2. Porsituskarsinassa tai häkissä on riittävästi tilaa porsimista ja imettämistä varten. Karsinan kuivitus on suositeltavaa, ja karsina pestään porsimisten välillä. Pikkuporsailla on oltava mahdollisuus päästä suojaan emakolta. Niille on porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsaiden makuualueella on lämpölamppu tai lattialämmitys, koska porsaiden lisälämmöstä on aina huolehdittava. Porsaspesän käyttö on suositeltavaa. Uudistusosasto Uudistuseläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Karsinan pinta-ala on vähintään 1,3 m 2 /sika. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Lastaus- ja eristystilat Lastaustila suojaa tilan eläimiä ulkopuolisilta tartunnoilta ja helpottaa lastaustyötä. Jos sikalassa ei ole lastaustilaa, se rakennetaan peruskorjauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Eristystilan käyttö ostoeläimelle on suositeltavaa, koska se estää ostoeläimen mahdollisesti mukanaan tuoman taudin leviämisen tilan eläimiin. Eristystila on selvästi muusta sikalasta eristetty, eikä niillä ole sisäistä yhteyttä. Ostoeläin on hyvä pitää eristyksessä noin 30 päivää, ja sen seuraksi kannattaa laittaa tilan oma eläin. Uudiseläintuottajilla (jalostajat, hybridituottajat sekä tiineytysyksiköt) lastaustila on pakollinen.. 5
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Emakoiden hoito Porsivat emakot siirretään porsituskarsinaan viikko ennen porsimista. Emakolle annetaan pesäntekomateriaalia ennen porsimista. Porsimisia valvotaan ja annetaan tarvittaessa porsimisapua. Hyvä hygienia on välttämätöntä porsimisapua annettaessa. Ryhmäporsitus mahdollistaa pahnueiden tasaamisen ja helpottaa sikalatöiden suunnittelua. Pahnueiden tasaamisella saadaan vieroitukseen tasakokoisemmat porsaat. Imettäjäemakot jatkavat imetystä tarvittaessa. Vesi ja ruokinta Emakot saavat vettä vapaasti. Erityisen tärkeää on huolehtia imettävän emakon vedensaannista, koska se tarvitsee runsaasti vettä maidontuotantoon. Emakko ruokitaan tuotantovaiheen ja kunnon mukaisesti. Tuotantovaiheen mukaisella ruokinnalla varmistetaan, että emakko saa jokaisessa tuotantovaiheessaan riittävästi ja oikeassa suhteessa tarvitsemiaan ravintoaineita. Imettävän emakon ruokinnassa on tärkeää riittävän energiansaannin varmistaminen. Tämä korostuu varsinkin ensikolla, joka yhä kasvaa ja jonka syöntikyky on heikompi pienen koon takia. Tiineiden emakoiden ruokinnassa on huolehdittava emakoiden kylläisyyden tunteesta antamalla niille kuitupitoista ja vähäenergistä rehua tai olkea. Emakoiden ruokinta pitää järjestää siten, että kaikki eläimet saavat riittävästi rehua. Ruokinnan onnistumisen näkee emakoiden ja erityisesti ensikoiden maidontuotantokyvystä ja kuntoluokan säilymisestä imetyskaudella. Porsaiden hoito 1. Laiha < 14 mm 2.-4. Hyvä 16 18 mm 5. Erittäin hyvä 20 22 mm 6. Lihava 22 mm > Kuntoluokka- ja painotavoitteet: 1. Ensikon paino tiineytettäessä on 140 kg (minimi 125 kg) ja silavanvahvuus on 14 16 mm 2. Ensikon paino porsiessa on noin 210 kg ja silavanvahvuus vähintään 18 mm 3. Emakoiden selkäsilavan vahvuus porsimaan tullessa on n. 18 20 mm. Emakkokohtainen muutos porsimisen ja vieroituksen välillä on 2 mm (18 > 16 mm ). 4. Emakoiden kuntoluokka säilyy tuotannon eri vaiheissa. Porsaat Porsaiden hampaita ei lyhennetä rutiininomaisesti. Ensisijaisesti pitää varmistaa emakon riittävä maidontuotanto, tasata pahnueet ja tarkistaa porsitusosaston olosuhteet. Jos lyhentämättä jättäminen aiheuttaa ongelmia, voi porsaiden hampaat hioa hiomalaitteella varovasti enintään seitsemän päivän ikäisenä. Karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen alle viikon ikäisinä. Rautalisä annetaan porsaille ensimmäisten viiden päivän aikana, jatkorauta annetaan tarvittaessa. Välitykseen myytävät porsaat sirkorokotetaan 3 4 viikon iässä. Kolmen viikon rokotusikää ei tule alittaa. Porsaiden hampaiden leikkaaminen ja häntien typistäminen on kiellettyä. 6
Ruokinta Porsaille annetaan porsasrehua noin viikon iästä alkaen. Rehua annetaan porsaille aluksi vähitellen. Myöhemmin rehua tarjotaan syönnin mukaan ja syömätön rehu poistetaan päivittäin. Riittävän aikaisella ruokinnan aloittamisella ja hyvällä ruokintahygienialla ennaltaehkäistään vieroitusripulia. Vapaaruokinnassa tarvitaan kaksi syöntipaikkaa 10 porsasta kohden. Annostellulla ruokinnalla kaukalotilaa on vähintään 18 cm/porsas. Juomapaikkoja on yksi 10 porsasta kohden, kuitenkin niin, että karsinassa on vähintään 2 juomapaikkaa. Tuotanto-olosuhteet Karjun karsinan pinta-ala on vähintään 6 m2, josta enintään 1/3 on ritilää. Astutukseen käytettävä karsina on kooltaan vähintään 10 m2. Astutuskarsina on kiinteäpohjainen ja kuivitettu. Karsinan lattia ei saa olla liukas. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Kasvatusolosuhteet Välikasvatusosastossa porsailla tulee olla hyvät olosuhteet, jotta vältetään mahdolliset vieroitukseen liittyvät ongelmat. Porsasta kohden tilaa on vähintään 0,4 m 2. Ritilän osuus karsinan pinta-alasta on enintään puolet. Kaksi-ilmastokarsinoiden ja lattialämmityksen käyttäminen välikasvatusosastossa on suositeltavaa. Välitysporsaat Välitysporsaiden kasvua ja kuolleisuutta seurataan WinPig-ohjelman avulla. Porsaan hy- Karjut Karjun hoito Karjulle annetaan riittävästi aikaa (1 2 viikkoa) sopeutua uuteen ympäristöön ennen tosi toimiin tarttumista. Ensimmäinen astutus suoritetaan ensikolla tai pienellä emakolla, joka on kunnolla kiimassa. Karju on laumaeläin, jota ei saa eristää muista sioista. Lihasiat vä päiväkasvu on 400 500 g/pv. Tarkemmat ohjeet löytyvät www.atriasika.fi. Myytävät porsaat on merkittävä tatuoinnilla vasempaan korvaan. Myytävien porsaiden tulee olla terveitä, sirkorokotettuja eikä niillä saa olla sairauteen tai vammaan viittaavia oireita. Porsaiden tulee olla puhtaita ja ikäisekseen normaalisti kehittyneitä. Porsaat saavuttavat välityspainonsa yleensä 8 12 viikon ikäisinä. Myyjätilan porsaserän painohajonta ei saa ylittää kymmentä kiloa. Erillinen, tarkempi välitysporsasohje löytyy osoitteesta www.atriasika.fi. Ruokinta Karju ruokitaan kunnon mukaan. Karjun rehuannos ja rehun valkuaispitoisuus riippuvat karjun käytöstä. Karkearehulisä antaa karjulle kylläisyyden tunteen. Vettä on oltava vapaasti saatavilla. Kasvatusolosuhteet Yleistä Lihasikala tai sen osasto on kertatäyttöinen. Jatkuvatäyttöinen lihasikala hyväksytään, jos porsaat tulevat jatkuvasti samoista porsastuotantoyksiköistä. Yhdistelmäsikalan lihasikaosasto pyritään täyttämään samanikäisillä porsailla. Osastointi Osastointi on suositeltavaa. Pyrkimyksenä on, että samassa osastossa kasvatettavat lihasiat ovat mahdollisimman samanikäisiä. Hyvä lihasikaosaston koko on 200 300 lihasikapaikkaa. Tarvittava osastointi toteutetaan remontoinnin tai uudisrakentamisen yhteydessä. Sairaiden sikojen eristämistä varten sikalassa on erillinen sairaskarsina jokaista 200 lihasikaa kohti. Sairaskarsina jätetään tyhjäksi muun sikalan täytön yhteydessä. Tarvittaessa sairaskarsina on pystyttävä jakamaan väliaidoilla. 7
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Karsinakoko ja ruokintakaukalo Lihasian käytettävissä oleva pinta-ala on vähintään 0,9 m 2. Lihasialla on riittävästi tilaa liikkua ja levätä niin, että muut siat eivät sitä häiritse. Kaikkien sikojen on mahduttava yhtä aikaa makuulle karsinan makuualueella. Sikojen rajoitettu ruokinta edellyttää kaukalotilaa niin paljon, että kaikki siat voivat syödä samanaikaisesti. Kaukalotilaa tulee olla vähintään 32 cm/sika. Vapaaruokinnassa ruokintapaikkoja tarvitaan vähintään 2 kappaletta 10 lihasikaa kohti. Sikalarakennus- ja kalusteet Betoniritilälattian suurin sallittu rakoväli lihasikalassa on 18 mm ja palkin leveys vähintään 80 mm. Karsinan lattiassa ei saa olla syöpymiä, jotka vaikeuttavat karsinoiden puhdistusta tai aiheuttavat lihasioille jalkavaurioita. Sikasuihkun tai sumutusjärjestelmän asentaminen lihasikalaan on suositeltavaa, koska sikasuihku pitää lantakäytävän kosteana. Korkeapainejäähdytys viilentää kesähelteiden aikana tehokkaasti osaston ilmaa ja vähentää lihasikaosaston ilman pölypitoisuutta. Pesu ja desinfiointi Karsinat puhdistetaan päivittäin. Kertatäyttöinen lihasikala/-osasto pestään ja desinfioidaan jokaisen parttian jälkeen. Pesun jälkeen sikalan annetaan kuivua kunnolla ennen uusien porsaiden ottamista. Yhdistelmäsikalan lihasikaosastossa ja jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa pesu ja desinfiointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Lastausolosuhteet Hyvät lastausolosuhteet mahdollistavat sikojen siirtämisen vaivattomasti suoraan teurasautoon. Yhdistelmäsikalassa lastaushuone tai lastausvaunu on erityisen tärkeä tarttuvien tautien torjunnan kannalta. Uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä yhdistelmäsikalaan tulee rakentaa lastaustila. Porsastuotantosekä yhdistelmäsikaloissa sikojen lastaus ja purku tapahtuu ilman, että kuljettaja tulee rakennuksen sisälle. Lihasikojen hoito Eläimet, karsinoiden puhtaus ja laitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Sairaat eläimet eristetään sairaskarsinaan. Hännänpurentatapauksissa ongelmasiat, myös purija, eristetään muista eläimistä. Lihasikojen päiväkasvua, kuolleisuutta ja rehuhyötysuhdetta seurataan, myös yhdistelmäsikaloissa. Lihasian hyvä päiväkasvu on 900 g/pv. Vesi ja ruokinta Lihasioilla veden saanti on vapaata. Nippoja tai kuppeja tulee olla vähintään yksi kymmentä lihasikaa kohti ja vähintään kaksi per karsina. Juomalaitteet sijoitetaan lantakäytävän yläpuolelle. Ruokintasuunnitelman tavoitteiksi asetetaan hyvä päiväkasvu sekä hyvä ruhon ja lihan laatu. Sian ikä ja kasvuvaihe otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa. Rehuraaka-aineet, jotka aiheuttavat laatuvirheitä lihaan, ovat joko kokonaan kiellettyjä (taulukko 1) tai niiden käyttö on rajoitettu turvalliselle tasolle (taulukko 2). Mikäli rehuseoksessa käytetään useampia raaka-aineita, joilla on lihan laatua huonontava vaikutus, on raaka-aineiden yhteisvaikutus otettava huomioon rehuseosta tehtäessä. Lihasikojen tatuointi Lihasiat tatuoidaan koko osasto kerrallaan viimeistään edellisenä päivänä ennen ensimmäisten sikojen noutoa. Jos lihasikalassa on monta osastoa, siat leimataan kaksirivisellä osastokohtaisella tatuointivasaralla. Näin leimatuista sioista pystytään luotettavasti laskemaan päiväkasvuraportti osastokohtaisesti. TAULUKKO 1. Rehuraaka-aineet, joiden käyttö on lihasikojen ruokinnassa kielletty Raaka-aine Pääasiallinen syy kalaöljy makuvirheet rasvainen kala, rasva > 10 % makuvirheet viherjauho silavan pehmeneminen keittiö- ja ravintolajäte laissa kielletty sianrasva laissa kielletty lihaluurehujauho laissa kielletty TAULUKKO 2. Rehuraaka-aineet, joiden käytölle on lihasikojen ruokinnassa yläraja Raaka-aine Max. % seoksen ry:stä Pääasiallinen syy öljykasvien siemenet 10 silavan pehmeneminen kasviöljyt 7 silavan pehmeneminen herneet 20 skatolin muodostuminen rypsi- ja rapsirouhe 25 silavan pehmeneminen rypsi- ja rapsipuriste 20 silavan pehmeneminen hera 20 silavan vetisyys vähärasvaiset kalat ja kalatuotteet, tuore tai kuivattu*) makuvirheet hiivat, hiivaproteiinit *) skatolin muodostuminen *) turvallinen käyttömäärä selvitettävä tapauskohtaisesti 8
Rehut Ruokinnan suunnittelu AtriaSika -tuotanto edellyttää tuotantovaiheen mukaista ruokintaa, joka tarkoittaa mm. kotoisten rehujen analysointia ja ruokintasuunnitelman laatimista näiden analyysitulosten perusteella. Eläimet ruokitaan ruokintanormien mukaisesti. Tarvittaessa AtriaSika voi ohjeistaa muuttamaan tilalla käytössä olevaa ruokintaa. AtriaSika -ketjuun kuuluva tuottaja sitoutuu käyttämään vain AtriaSika -palvelun hyväksymiä rehuja ja rehuseoksia. Rehuraaka-aineiden ja rehujen on täytettävä Eläintautien Torjuntayhdistyksen (ETT ry) ohjeet ja vaatimukset hygienian osalta. Omaa viljaa tai ostoviljaa käytettäessä on vilja analysoitava ennen uuden viljaerän käyttöönottoa tai vähintään puolivuosittain. Tuontirehuja käytettäessä on tarkistettava, että ne on tuotu maahan ETT:n sääntöjen mukaisesti. Yhdyskuntalietettä, jonka koostumusta ei ole tutkittu, ei saa levittää sikojen rehuntuotannossa käytettäville pelloille. Levityksessä on noudatettava viranomaisten määräyksiä eikä sitä saa levittää samoille kasvulohkoille peräkkäisinä vuosina. Rehujen varastointi ja käsittely Varasto- ja rehunkäsittelytilat pidetään puhtaina. Rehusiilot, ruokinta- ja juomalaitteet puhdistetaan perusteellisesti vähintään kerran vuodessa päivittäisten tarkistusten ja puhdistusten lisäksi. Liemiruokintalaitteiden ja varastosäiliöiden hygieniasta pidetään huolta. Vilja ja muut rehut varastoidaan niin, etteivät haittaeläimet pääse rehuun ja ettei hometta tai muita laatuongelmia synny. 9
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Terveydenhuolto Yleistä Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. AtriaSika -ketjun lääkkeiden, erityisesti antibioottien, käyttö on jopa kansainvälisesti tarkasteltuna todella vähäistä ja lääkejäämien esiintyminen elintarvikkeissa erittäin harvinaista. Vähäinen antibioottien käyttö vähentää myös antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntymistä. Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat kiinteä osa AtriaSika -tuotantoa. Eläinterveydenhuoltotyö on suunnitelmallista ennaltaehkäisevää työtä eläinten terveydentilan edistämiseksi. Olosuhdehallinta, tarkka tuotantovaiheen mukainen ruokinta, eläinten oikea ryhmittely ja tautitorjunta sekä rokotukset ja loishäädöt ovat tehokkaimpia ennaltaehkäiseviä eläinterveydenhuollon toimenpiteitä. Asianmukainen ja välitön sairaiden eläinten hoitaminen kuuluu olennaisesti AtriaSika -tuotannon terveydenhuoltotyöhön. Kaikki AtriaSika -sikalat kuuluvat Sikavan kansalliselle tasolle. AtriaSika -tuotanto mahdollistaa osallistumisen A- Tuottajat Oy:n sikatautiryhmävakuutukseen. Sikatautivakuutuksen vaatimat vakuutusmaksut ja muut toimenpiteet ohjeistetaan erikseen. Ne löytyvät osoitteesta www.atriasika.fi. AtriaSika -tuottaja kirjaa sikojensa terveydentilan, hoidot ja lääkitykset ketjuinformaatiolainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi Sikavan lääkekirjanpitoon kirjataan tuotantorytmin edellyttämällä tavalla kaikki tilalla käytetyt lääkkeet, myös rokotukset, lääkerehut, pistosraudat ja kastraatiokivunlievitys. Tarkempi ohjeistus löytyy osoitteesta www. atriasika.fi. Lisäksi tilalla on ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi Sikojen kansallisen tason terveydenhuollon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta, jonne tilan terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan. Sikavan kansallisen tason pääkohdat * porsasyskä-, kapi-, salmonella-, aivastustauti- ja dysenteriavapaus * voimassaoleva terveydenhuoltosopimus hoitavan eläinlääkärin kanssa, säännölliset eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit ja niihin perustuva terveydenhuoltosuunnitelma * sairaat siat eristetään tarvittaessa ja hoidetaan tarkoin eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti * sairaudet, oireet ja lääkitykset kirjataan * säännölliset rokotukset ja madotukset Sikavan kansallisen tason vastuullisen tuotannon mittareiden seuranta toteutetaan puolivuotisjaksoissa. Hälytysrajat ovat tällä hetkellä: a) lääkekirjanpito Sikavassa b) lihasikojen kokoruhohylkäykset yli 1,1 %, osaruhohylkäykset yli 12 % sekä kuolleisuus yli 4 % c) emakoiden kokoruhohylkäykset yli 7 % ja kuolleisuus yli 25 %. Tuottaja voi katsoa Sikavasta vastuullisen tuotannon raja-arvot (www.sikava. fi). Mikäli tuottajan raja-arvot ylittyvät tarkastelujakson aikana, ollaan häneen yhteydessä ja mietitään yhteistyössä korjaavat toimenpiteet. Toistuvat raja-arvojen ylitykset voivat johtaa tuotantosopimuksen irtisanomiseen. AtriaSika -tuottajalla on ilmoitusvelvollisuus merkittävistä eläintaudeista. Ilmoitukset tulee tehdä AtriaSika -tuottajapalveluun tai -eläinlääkärille. Terveydenhuoltosopimus edellyttää tiedonkulkua tuottajan, AtriaSika -palvelun, tilan hoitavan eläinlääkärin, Sikavan sekä viranomaisten välillä. Kaikilta AtriaSika -ketjun tuottajilta edellytetään tarttuvien eläintautien tehokasta torjuntaa ja ennaltaehkäisyä ETT ry:n ja hoitavan eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. ETT on ohjeistanut mm: eläinkaupan, rehustuksen, vierailijat tilalla, tuottajien omat ulkomaanmat- 10
ENSIKOIDEN, EMAKOIDEN JA KARJUJEN ROKOTUSOHJELMA ENSIKOT, EMAKOT JA KARJUT Perusimmunisointi 1. rokotus Perusimmunisointi 2. rokotus Tehosterokotukset Tarttuva sikiökuolema (parvo) Sikaruusu Sirkovirus (pakollinen myytäville uudisensikoille, muutoin ainoastaan hedelmällisyysongelmien yhteydessä) Ensikot ja emakot: Koliripuli Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä 6 viikkoa ennen porsimista 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Noin 2 viikkoa ennen astutusta = 1 vk ennen vierotusta 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Puolen vuoden välein 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta 3 viikkoa ennen porsimista yhdessä kolirokotteen kanssa. Ainoastaan mikäli todettu sirkovirushedelmällisyysongelma. 3 viikkoa ennen porsimista 3 viikkoa ennen porsimista * Kaikki välitettävät porsaat (myös pikkuhybridit) rokotetaan sirkovirusrokotteella noin kolmen-neljän viikon ikäisinä (välityskelpoisuusehto). * Ensikoiden/emakoiden sirkovirusrokotukset porsastuotantotiloilla ainoastaan mikäli liittyvät todettuun hedelmällisyysongelmaan ja hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti (erityistasolla pakollinen). * Klostridioosi rokotetaan tarvittaessa koliripulin rokotusohjelman mukaisesti. Klostridioosirokote sallittu erityistason sikaloissa ainoastaan myyntiin meneville ensikoille erillisen sopimuksen mukaisesti. * Uudistusensikot: sikaruusu + tarttuva sikiökuolema ja sirkovirus kerran ennen myyntiä 6 kk:n ikäisenä. Jos myynti tapahtuu vasta 7 kk:n ikäisenä tulee ennen myyntiä antaa tehosterokote 3 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Tiineenä myytävät rokotetaan kahdesti sirkovirusta vastaan ennen tiineytystä. * Uudistusensikoille tulee lisäksi E-vitamiini + seleeni kuuri noin 5 pv ennen toimitusta. Nämä rokotusohjeet noudattavat Sikavan rokotussuosituksia. kat, raadonhävityksen ja haittaeläintorjunnan. AtriaSika -palvelun eläinterveydenhuolto voi antaa AtriaSika -laatuohjeista poikkeavia tila- tai aluekohtaisia ohjeita alueen tartuntapaineesta tai tilan tuotantotavasta riippuen. Tällöin toimitaan näiden erillisohjeiden mukaisesti. Sisäloislääkitykset Mikäli sikalassa on suolinkaisongelma, voidaan sikalan pesun yhteydessä käyttää suolinkaisten munat tuhoavaa desinfektioainetta. Emakot: Madota emakot aina 1 2 viikkoa ennen porsituskarsinaan siirtoa. Karjut: Madota 2 3 kk:n välein. Uudiseläimet: Madota viikko ennen tilatestausta ja jatkossa kuten emakot. Porsaat: Madota noin 7 viikon iässä. Lihasiat: Lihasikalan sisäloisten vastustus tulee tarvittaessa suunnitella sikalakohtaisesti. Eläinten lopetus ja raatojen hävitys Parantumattomasti sairaat ja vakavasti loukkaantuneet siat tulee lopettaa välittömästi. Sikojen lopetusohje löytyy osoitteesta www.atriasika.fi. Tilalla tulee olla pulttipistooli tai vastaava sikojen lopetusväline. Itsestään kuolleet sekä lopetetut siat siirretään välittömästi pois sikalasta. Raatojen säilytys on järjestettävä asianmukaisesti suljetussa säiliössä siten, että raadot säilyvät noutoon tai hävitykseen saakka. Raadonkeräysalueella tila käyttää raadonkeräysjärjestelmää. Hävitetyt raadot ja niiden hävitystapa on dokumentoitava. 11
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Maatilan ympäristönhoito AtriaSika -tilat noudattavat ympäristötuen ehtoja. Tila sitoutuu noudattamaan ympäristönhoito-ohjelmaa. Tiloilta edellytetään mm. pihapiirin siisteyttä ja lannan asianmukaista varastointia ja käsittelyä. AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta Yleistä Seurannan ja valvonnan tehtävänä on varmistaa, että lihantuotanto noudattaa Atria- Sika -vaatimuksia ja lisätä AtriaSika -ketjun uskottavuutta ja avoimuutta. AtriaSika -palvelun laatuvastaava seuraa jatkuvasti järjestelmän toimivuutta. Jos tilan tuotannossa havaitaan puutteita, tuottajan yhteyshenkilö sopii tuottajan kanssa, kuinka havaitut puutteet korjataan. Mikäli puutteita ei korjata sovitun mukaisesti, tuotantosopimus voidaan purkaa. Emakkosikalassa tuotantoa, myös välikasvatusajan kasvua, seurataan WinPigohjelmalla. Yhdistelmäsikala seuraa edellisten lisäksi lihasikojen kasvua. Tilat lähettävät ohjelman varmuuskopion AtriaSika -palveluun. Lihasikalan tuotantoa seurataan myös WinPig-ohjelmalla. AtriaSika laskee päiväkasvuraportit kerta- ja osastotäyttöisille lihasikaloille tai tilalla voi olla oma WinPig-ohjelma. 12 Kasvatusolosuhteet AtriaSika -tilalle tehdään olosuhdekartoitus, jos: * eläinlääkäri huomaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä olosuhteissa merkittäviä puutteita * välitysporsaiden laadussa on ongelmia * päiväkasvu on heikko ja/tai sioissa on runsaasti hylkäyksiä Kartoitus voidaan tehdä myös tilakäynnin yhteydessä tai tuottajan pyynnöstä. Kasvatusolosuhteita seurataan tilakäyntien ja terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Ruokinta ja rehut AtriaSika voi valvoa käytettyjä rehuja ja rehuseoksia. Rehuanalyysit teetetään tarvittaessa suomalaisessa puolueettomassa tutkimuslaitoksessa. Lihantarkastuksen yhteydessä valvotaan kalaperäisten rasvojen, antibioottien, raskasmetallien ja hormonien esiintymistä lihassa pistokokein. Havaitut poikkeamat ilmoitetaan välittömästi tuottajalle. Poikkeamat antavat oikeuden irtisanoa AtriaSika -tuotantosopimuksen. Rehujen ja raaka-aineiden ostot ja käyttö on dokumentoitu tilan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tila säilyttää käytössä olleet ruokintasuunnitelmat vuoden ajalta. Terveydenhuolto Kansallisen tason terveydenhuollon sekä AtriaSika -tuotannon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta. Terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan Sikavaan, josta laatuvastaava saa ajankohtaiset tiedot tilojen terveydenhuoltodokumenteista. SIKALAN OLOSUHDESUOSITUKSET TIINEYTYS TIINEET EMAKOT Lämpötila, o C 18-20 kuivituksesta riippuen 14-18 Valaistus, lux 300 150 Suhteellinen 50-80 50-80 kosteus, % Ilman virtaus- alle 0,2 alle 0,2 nopeus, m/s Ilmanvaihto, 150 150 m 3 /h/sika Haitalliset kaasut,max. ppm +ammoniakki 10 10 +rikkivety 0,30 0,30 +hiilidioksidi 3000 3000 Veden virtaus- 2-3 2-3 nopeus, l/min MELU, db alle 65 alle 65
PORSITUS UUDISTUS PORSAAT KARJUT LIHASIAT HUOMIOITAVAA yleislämpötila 16-22 14-18 makuualu- 14-18 14-18 porsitusosastolla porsaiden alle 4 pv ikäinen porsas eella 25-28 aluksi 22 maakuualueen lämpötilaa 32-34 lasketaan 1-2 o C viikossa 150 100 100 100 100 valaistus tasainen koko osastossa, valaistua aikaa vähintään 8 h/pv 50-80 50-80 50-80 50-80 50-80 rakenteiden pitää pysyä kuivina alle 0,2 porsaiden alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 ilman virtausnopeus eläinten tasolla 0,1 makuualueella 250 (emakko ja porsaat) 150 30-40 150 100-120 jäähdytykseen käytettävä 400 (kesäaikana) riippuu sikojen maksimi ilmanvaihto painosta kestokuivike: + 30 % 10 10 10 10 10 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 3000 3000 3000 3000 3000 emakko 4-8 2-3 0,5-1 2-3 1,5-2,0 vedenvirtauksessa ilmenevät porsaat max. 0,5 ongelmat korjataan välittömästi alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 sikalassa ei saa käyttää jatkuvaa voimakasta tai häiritsevää melua aiheuttavaa laitetta, pitää pystyä keskustelemaan normaalisti 13
AtriaSika -tuotanto-ohjeet Muistiinpanoja 14
AtriaSika Pl 910 60061 ATriA Vaihde 00 47711 16 s-posti: etunimi.sukunimi@atria.fi www.atriasika. fi Huhtikuu 2012