Käyttöliittymän vaatimusmäärittely. Koordinaattieditori

Käyttöliittymän vaatimusmäärittely Koordinaattieditori Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.11.01 Mika Ståhlberg Ensimmäinen luonnos 0.2 22.11.01 Mika Ståhlberg Lisätty vaatimuksia 0.3 10.12.01 Mika Ståhlberg Pikkuparannuksia

Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Projektin vaatimusmäärittelyn vaatimukset käyttöliittymälle...4 3. Käyttäjäkartoitus...6 3.1. Käyttäjäryhmät...6 Käyttäjäryhmä 1: Editoijat...6 Käyttäjäryhmä 2: Sisällöntuottajat...6 3.2. Käyttäjäryhmien rajaus...6 3.3. Havainnointimenetelmän valinta...7 4. Tehtäväanalyysi...8 4.1. Jokke, 26 v, Graafinen suunnittelija...8 Käyttäjän tarpeet...8 Nykyiset ratkaisut...8 Skenaariot...8 Käyttäjän toiveet...8 Käyttäjän termistö...9 5. Ympäristökuvaukset...10 6. Vaatimukset...10 6.1. Käyttöliittymälle asetettavat vaatimukset käyttäjäkartoituksen pohjalta 10 Opittavuus (learnability)...10 Tehokkuus (throughput, ease of use)...11 Joustavuus (flexibility)...11 Asenne (attitude)...11 6.2. Käyttöliittymää sivuavat vaatimukset...12 7. Jatkosuunnitelma...12 7.1. Käyttäjäkartoituksen onnistuminen...12 7.2. Käyttöliittymän kehittäminen...12 8. Lähteet...14 Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 2

1. Johdanto Koordinaattieditori on sovellus, jolla voidaan tuottaa videokuvan kanssa synkronoitua koordinaattivirtaa, jota voidaan syöttää televisiolähetysten yhteydessä kuluttajien digiboksien sovelluksille. Erilaiset sovellukset voivat käyttää tätä koordinaattitietoa hyvinkin moninaisilla tavoilla hyväkseen, jolloin digitelevision paikallinen, ilman paluukanavaa tapahtuva, interaktiivisuus siirtyy aivan uudelle tasolle. Editorilla luodaan lisäarvopalveluita ohjelmien kylkiäiseksi eli sanalla sanoen sisältöä. Tätä sisältöä luovat aivan samat ihmiset, jotka suunnittelevat ja laativat digitelevision muitakin lisäarvopalveluja, eli esimerkiksi palveluntarjoajien ja mainostoimistojen graafiset suunnittelijat. Koska editorin käyttäjät eivät ole insinöörejä ja editorilla tehtävä työ koostuu lukuisista pienistä vaiheista, pitää sen käytettävyyden olla erittäin korkealla tasolla. Käytettävyydessä, myös sen vaatimusmäärittelyvaiheessa, ovat tarkastelun keskipisteenä käyttäjät. Suunnittelijalla tulee olla kyky ymmärtää käyttäjiä. Jos järjestelmä vastaa käyttäjien mentaalista mallia, ei käytettävyysongelmia tule. Käyttäjien tarpeiden analysointi koostuu neljästä osasta 1, joista kutakin on käsitelty tässä dokumentissa: 1. Käyttäjäluonnehdinnat ja -kuvaukset 2. Tehtäväanalyysit 3. Ympäristö- ja tilanneanalyysit 4. Hyväksyntäkriteerit Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 3

2. Projektin vaatimusmäärittelyn vaatimukset käyttöliittymälle Seuraavassa on esiteltynä projektin yleisen vaatimusmäärittelyn v1.0 kohdan Editointityökalun vaatimukset sisältö. Järjestelmän eri osien vaatimuksia on tarkasteltu erikseen ja vaatimukset on numeroitu. Numerointi on muotoa XXXX:P:NNN. XXXX kuvaa järjestelmän osaa ja X on kirjain. P on prioriteetti välillä 0-9 siten, että osalta 0 on korkein ja 9 matalin. NNN kuvaa vaatimuksen numeroa siten, että N on välillä 0-9. KV = Käyttöliittymän vaatimus KS = Käyttöliittymää sivuava vaatimus Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 4

KV KS EDIT:0:001 Editorin tuotoksen tulee olla XML-tiedosto. EDIT:0:002 Synkronointitarkkuus 1 frame. X EDIT:0:003 Editointitarkkuus yksi frame kerrallaan X EDIT:0:004 Koordinaattimerkintä pitää sisällään koordinaattipisteen sekä tiedon koordinaattimerkinnän osoittaman kuvaobjektin tyypistä EDIT:0:005 Käyttöympäristö Java X EDIT:0:006 Video esitetään työkalussa frame kerrallaan. X EDIT:0:007 Siirryttäessä uuteen frameen edellisen framen X koordinaattimerkintöjen asetukset jäävät voimaan mikäli uudessa framessa ei ole vielä tätä tietoa määriteltyinä EDIT:0:008 Kuvaa voidaan siirtää frame kerrallaan eteen ja taakse X EDIT:5:009 Kuvaa voidaan siirtää kerralla käyttäjän määrittelemä X frame-määrä eteen ja taakse. EDIT:1:010 Ohjelman alkuun ja loppuun pitää voida siirtyä yhdellä X toimenpiteellä. EDIT:1:011 Videon aikaindeksi tulee näkyä jatkuvasti muodossa X HH:MM:SS:FF EDIT:2:012 Videon frame-indeksi tulee näkyä jatkuvasti muodossa X X/N, jossa X on näkyvillä olevan framen järjestysindeksi ja N videon kokonaisframemäärä EDIT:0:013 Käyttäjän tulee voida sijoittaa uusi koordinaattimerkintä X mihin tahansa framen kuva-alueelle EDIT:0:014 Koordinaatiston nollapiste on vasen yläkulma ja x- koordinaatit kasvavat oikealle siirryttäessa ja y-koordinaatit kasvavat alas siirryttäessä EDIT:0:015 Jokaiselle koordinaattimerkinnälle tulee voida määritellä X ympäröivä alue, joka kuuluu koordinaattimerkinnän vaikutuspiiriin. Mahdollisia alueita tulee olla ainakin suorakaide ja ellipsi. EDIT:5:016 Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus saada näkyville luettelo X nykyisistä voimassa olevista koordinaattimerkinnöistä ja koko projektissa esiintyvistä koordinaattimerkinnöistä. EDIT:8:017 Ohjelma tulee voida esittää normaalinopeudella mistä X tahansa aikaindeksistä ohjelman alun ja lopun välillä. EDIT:0:018 Kulloinkin näkyvässä framessa pitää näkyä aina siihen X liittyvät koordinaattimerkinnät vaikutusalueineen EDIT:9:019 Näkyvillä oleva frame pitää voida tallentaa levylle jpegpakkausstandardin X mukaisessa tiedostomuodossa. EDIT:0:020 Editorin tila pitää pystyä palauttamaan myöhemmällä ajanhetkellä. X Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 5

3. Käyttäjäkartoitus Käyttäjäkartoituksessa on käytetty lähteinä sekä projektin asiakkaan (Digita) asiantuntijoiden arvioita, että projektiryhmän omaa analyysiä lopputuotteen käyttäjistä ja ostajista. 3.1. Käyttäjäryhmät Koordinaattieditorilla tehtävä työ liittyy kiinteästi digi-tv ohjelmien ja esimerkiksi DVD-levyjen sisällön tuottamiseen. Sitä käyttävät henkilöt kuuluvat organisaatioon, joka tuottaa videokuvaan liittyvää lisäarvopalvelua. Editorilla työkenteleminen on varsin manuaalista, mutta samalla luovaa, sillä editorin tuottaminen koordinaattien pitää tuoda televisiokatsojan MHP-laitteistossa käynnissä olevalle sovellukselle jotakin mielekästä syötettä. Editorin käyttäjät on jaettu kahteen ryhmään heidän käyttömotiivinsa perusteella. Monet potentiaaliset käyttäjät kuuluvat molempiin ryhmiin. Käyttäjäryhmä 1: Editoijat Editoria käyttävä henkilö tekee sisältöön vain koordinaatti-informaation. Hänen työnsä on varsin pikkutarkkaa ja vaatii keskittymistä. Hänen on esimerkiksi käsketty luoda formulakisalähetyksestä jokaisen kuljettajan sijaintia käsittelevän koordinaattiinformaation. Hän siis luo objektit Schumi, Mika, Kimi ja niin edelleen, ja sijoittaa ko. objektit kulloinkin oikeaan paikkaa tai näkymättömiksi. Käyttäjäryhmä 2: Sisällöntuottajat Käyttäjä luo koordinaatti-informaatiota luovalla tavalla. Hän saattaa samalla olla mukana laatimassa uutta MHP-sovellusta, joka koordinaattiinformaatiota käyttää. Vaihtoehtoisesti hänen tuottamansa koordinaattiinformaatio ei seuraa orjallisesti videokuvaa, vaan se saattaa esimerkiksi määritellä kuvan päällä liikkuvien Java-olentojen liikettä. Esimerkkinä sisällöntuottajan tehtävästä on luoda lastenohjelman oheen koordinaatti-informaatio ruudulla liikuskelevalle Java :lla toteutetulle pörriäiselle. Ohjelmaa katsova lapsi voi kaukosäätimellä leikkiä pörriäisen kanssa tai sitten hän voi antaa pörriäisen vain lennellä omaa rataansa. 3.2. Käyttäjäryhmien rajaus Koska koorinaattieditori ei (varsinkaan alkuvaiheessa) ole mikään suuren yleisön sovellus, ei minkään käyttäjäryhmän rajaaminen pois tarkastelusta ole tarpeeellista tai mielekästä. Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 6

3.3. Havainnointimenetelmän valinta Koska mitään täysin vastaavaa järjestelmää ei ole tuotantokäytössä, on hyvin vaikeaa havainnoida käyttäjiä heidän nykyisessä toimintaympäristössään. Tässä projektissa on tästä syystä valittu lähestymistapa, jossa sovelluksen potentiaalisia käyttäjiä havainnoidaan heidän käyttäessään mahdollisimman paljon editoria vastaavia sovelluksia, joita ovat videoeditointiohjelmat ja muut liikkuvaa kuvaa käsittelevät ohjelmistot (kuten Macromedia Flash, Director tai QuickTime). Lisäksi käyttäjiltä kysytään heidän ajatuksiaan sovelluksen käyttötavoista ja tilanteista. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, ettei käyttäjän puheisiin saa koskaan uskoa. Käyttöliittymän suunnittelijan ja testaajan pitää aina seurata, mitä käyttäjä todella tekee, eikä vain uskoa hänen sanaansa 2. Kysymyksiin vastaavilla ihmisillä on tapana antaa vastauksia, joita he olettavat kysyjän haluavan kuulla. Luonnollinen valinta havainnointimenetelmäksi on osallistuva havainnointi. Jos käyttäjät kirjaisivat ylös käyttötietolokia päästäisiin lähelle samaa, mutta inhimilliset elämykset jäisivät kokematta. Lisäksi tilannetta ei pystyisimillään ohjaamaan. Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 7

4. Tehtäväanalyysi 4.1. Jokke, 26 v, Graafinen suunnittelija Käyttäjän tarpeet Sovelluksen ulkoasun on oltava käyttäjäkuntansa näköinen, ja mielellään myös profiloitavissa ja muokattavissa esim. skineillä. Graafisesti suuntautunut ihminen ei pidä ohjelmaa vakuuttavana, jos ulkoasu on amatöörimäisen näköinen. Alalle hakeutuvat ihmiset työskentelevät mielellään mahdollisimman graafisella käyttöliittymällä, jossa edes valikoita ei yleensä tarvitse käyttää. Komentojen on toki löydyttävä tarvittaessa myös valikosta. Kun ammattilainen tekee samalla työkalulla töitä usein, hän oppii myös tehostamaan työskentelyään näppäinkomennoilla. Näppäinkomennot pitäisi kuitenkin pystyä muokkaamaan tottumusten mukaiseksi. Jos, esimerkiksi käyttäjä käyttää Adobe Photoshoppia päivittäin, hän haluaa käyttää sen tuttuja näppäinkomentoja muissakin sovelluksissa. Sovelluksen manuaalissa on oltava hakutoiminne. Esimerkiksi haulla varustettu PDF-tiedosto on mainio manuaali. Työskentely hankaloituu kun työkalujen määrä lisääntyy. Sovelluksesta kannattaisi tehdä plug-in johonkin ammattilaisten suosimaan videoeditoriin. Koko aika on nähtävä yhdestä käyttöliittymästä esim. aikajanana, muutoin työskentely on hankalaa. Kelaamisen pitäisi miellään olla visuaalista, ei pelkkään aikaan perustuvaa (thumbnail- kelaus digikameran kuvagallerian tyyliin). Nykyiset ratkaisut Skenaariot Käyttäjän toiveet - Kuvan pitää liikkua, kun aikajanaan tartutaan. Aikajanalla on erittäin hyvä kelata, joten kuvan pitää olla liikkeessä, kunnes nuolesta pääsetään irti. Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 8

- Kuvaan on oltava mahdollista saada näkyviin mitta-asteikko (ruler). - Objektin rata on voitava määritellä muutamalla reittipisteellä. - Undo täytyy olla aina kun mahdollista Käyttäjän termistö tween key frame Ohjelma laskee kahden tai useamman pisteen välille tasaisen liikeradan Tween-toiminteessa käyrälle määritelty piste Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 9

5. Ympäristökuvaukset Koordinaattieditoria käytetään palveluntuottajan toimitiloissa. Työympäristönä on toimisto, mutta toimistoympäristö on rento ja luovuutta kannustava. Käyttäjä työskentelee pöytäkoneella, mukavassa tuolissa ja hänellä on suuri näyttö. Käyttäjän tietokoneeessa on paljon muistia ja varsin tehokas prosessori, ja hänellä on käytössään monia kuvankäsittelyyn ja liikkuvan kuvan editointiin liittyviä sovelluksia. Käyttäjän tietokoneen käyttöjärjestelmänä on Mac X ja hän käyttää tietokonetta pääasiassa käyttäen hiirtä. Hänen hiirensä on perinteistä mallia, mutta siinä on vain yksi nappi. 6. Vaatimukset Vaatimukset perustuvat käyttäjien toiveisiin ja testitilanteessa esiin tulleisiin havaintoihin. Vaatimuksia voidaan muuttaa, jos vaatimukset osoittautuvat osittain ristiriitaisiksi ja asiakas vaatii muutoksia. Vaatimukset on kuitenkin laadittu toteuttamiskelpoisiksi. 6.1. Käyttöliittymälle asetettavat vaatimukset käyttäjäkartoituksen pohjalta Tässä projektissa käytettävyys on jaettu neljään osaan 3. Nämä ovat: opittavuus, tehokkuus, joustavuus ja asenne. Opittavuus (learnability) Sovelluksen käytön oppimisaika (tiettyyn osaamistasoon suhteutettuna). Editorissa on niin vähän erilaisia toiminteita, että siitä on mahdollista tehdä varsin helposti opittava. Seuraavassa ovat ohjeelliset vaatimukset editorin opittavuudelle: - Sovelluksen käyttäjäryhmiin kuuluvan henkilön on tunnin perehdyttämisen jälkeen kyettävä auttavasti työskentelemään editorin avulla. - Sovelluksen käyttöoppaan on autettava itseopiskeleva käyttäjä edellistä kohtaa vastaavaan oppimistulokseen kahdessa tunnissa. - Perehdyttämisen jälkeen on käyttäjän kahden tunnin käytön seurauksena hallittava sovelluksen kaikki toiminteet parhaaksi Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 10

havaitsemaansa käyttöliittymän hallintavälinettä (hiiri, näppäinkomennot, valikot, yms ) käyttäen. - Kuuden tunnin käytön jälkeen editorin käyttäjän on osattava käyttää sovellusta tehokkaasti. Tehokkuus (throughput, ease of use) Kokeneen käyttäjän on kyettävä tekemään sovelluksen avulla työtä nopeasti ja virheettömästi. Editorin tärkein käyttöliittymävaatimus on selkeästi tehokkuus. Editorilla työskentelevän käyttäjän viihtyvyyden ja hänen työnantajansa tehokkuuden vuoksi on editorin käytön oltava yhtä aikaa tarkkaa ja nopeaa. Seuraavassa on esitettynä joitakin ohjeellisia vaatimuksia editorin käytön tehokkuudelle: - Editorin käyttäjän on kyettävä liittämään yhden objektin koordinaattitieto (vain koordinaatit muuttuvat) tunnin mittaiseen televisio-ohjelmaan kahdessa tunnissa - Useita objekteja sisältävän ohjelman editoiminen ei saa kestää kauemmin kuin, jos objektit editoitaisiin erikseen erillisissä projekteissaja ajat laskettaisiin yhteen. Tavoitteena on oltava, että usean objektin yhtäaikainen editointi toisi selkeä aikavoiton - Monien objektien yhtäaikainen editointi projektissa ei saa aiheuttaa editointitarkkuuden heikentymistä. Joustavuus (flexibility) Sovelluksen tulee kyetä mukautumaan muutoksiin käyttäjän työtehtävissä tai työskentely-ympäristössä. Joustavuus ei ole editorin käyttöliittymän täekeimpiä ominaisuuksia, mutta se täytyy kuitenkin ottaa suunnittelussa huomioon. Sovelluksen esittämän videokuvan skaalausta täytyy voida muuttaa epätarkemmaksi. Kaikki editorilla tehtävä työ ei vaadi suurta tarkkuutta, jolloin käyttäjä haluaa videokuvasta itselleen sopivan kokoisen. Lisäksi, käytettäessä editoria resursseillaan vaatimattomassa ympäristössä auttaa videokuvan pienentäminen editoria selviytymään tehtävistään nykimättä. Asenne (attitude) Käyttöliittymän tulee saada käyttäjänsä suhtautumaan positiivisesti sovellukseen ja sen käyttöön. Käyttäjät ovat tottuneet komeisiin käyttöliittymiin. He arvostavat tyylikästä layoutia. Tyylikkyydellä tässä tarkoitetaan funktionaalista ja minimalistista käyttöliiittymää, joka kuitenkin on kaunis katsottava. Käyttöliittymän värien Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 11

käytön on miellytettävä silmää, ja siinä ei saa olla mitään turhaa liikettä tai tarpeetonta koristelua. 6.2. Käyttöliittymää sivuavat vaatimukset Sovellus ohjelmoidaan alustariippumattomaksi, jolloin se voidaan siirtää käyttöjärjetelmästä toiseen. Suuri osa sisällöntuottajista tekee vuonna 2001 työtä Apple Macintosh-tietokoneilla, joiden hiiressä on vain yksi nappi. Näin ollen, käyttöliittymäsuunnittelussa ei voida lähetä ajatuksesta, että oikealla hiiren napilla saataisiin aikaan jotain välttämätöntä toiminnallisuutta. 7. Jatkosuunnitelma 7.1. Käyttäjäkartoituksen onnistuminen Kartoitus projektin asiakkaan asiantuntijoiden osalta kesken vielä 10.12.2001. 7.2. Käyttöliittymän kehittäminen Tämän vaatimusmäärittelyn pohjalta laaditaan prototyyppi, jota sitten testataan. Testien perusteella prototyyppiä kehitetään edelleen ja testataan uudelleen. Ensimmäinen prototyyppi tulee olemaan paperiproto, eli prototyyppi, jossa ei ole mukana mitään toiminnallisuutta. Vasta sen pohjalta kehitetään lopullista tuotetta muistuttava käyttöliittymäprototyyppi. Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 12

Toimeksianto Käyttäjäryhmät Skenaariot Haastattelut Vaatimusmäärittely Paperiprototyyppi Testaus Vuorovaikutteinen proto Testaus Valmis tuote Kuva: Projektissa käytettävä käyttöliittymän kehitysprosessi. Käyttöliittymän kehittämisessä käytetään seuraavia periaatteita: Periaate Tuttu ja turvallinen Johdonmukainen Yllätyksetön Palautuva Kuvaus Käyttöliittymän pitää käyttää käyttäjälle tuttuja termejä ja elementtejä. Samankaltaiset toiminnan pitää suorittaa käyttöliittymässä eri paikoissa ja tilanteissa samalla tavalla. Käyttäjien pitää aina pystyä ennakoimaan, mitä järjestelmä tekee heidän valitessaan käyttöliittymästä jonkin toiminteen. Käyttöliittymän pitää tarjota käyttäjälle mahdollisuus palautua suorittamastaan virheellisestä toiminnasta ( Undo, Peruuta tai Oletko nyt aivan varma, että haluat tehdä tämän? huoma! Tämä vaatimus ei tarkoita, että sovelluksen toimintoihin on liityttävä Undo -toiminne. Ainoastaan, että kriittiset toiminnat pitää pystyä peruuttamaan jollakin mielekkäällä taval- Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 13

Neuvova la). Käyttöliittymän pitää pystyä tarjoamaan käyttäjälle neuvoja tarvittaessaan ja virheilmoitusten pitää sisältää käyttäjälle merkityksellistä informaatiota. Taulukko: Projektissa noudatettavat käyttöliittymän suunnitteluperiaatteet 4 Tarkemmat käytettävyysperiaatteet löytyvät käyttöliittymän testaussuunnitelman 5 kohdasta heuristiikka. 8. Lähteet 1 Nieminen, Marko: Käytettävyys vaatimusmäärittelyvaiheessa. Käytettävyysopas, Ohjelmistojen käytettävyys-kurssi, Teknillinen korkeakoulu, 2000. 2 Nielsen, Jakob: First Rule of Usability? Don t Listen to Users. Alertbox, August 5, 2001. http://www.useit.com/ 3 Preece, Jenny: Human-Computer Interaction. Addison Wesley, 1994. s.401. 4 Sommerville, Ian: Software Engineering. 6th edition. Addison Wesley, 2001. s.330 5 Käyttöliittymän testaussuunnitelma: Koordinaattieditori. 2001. Editori Käyttöliittymän vaatimusmäärittely 14