Terveydenhuollon barometri 009
Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset terveyden- ja sairaanhoidosta 1 Yhteiskunnan panostus terveyden- ja sairaanhoitoon 14 Tasa-arvoisuus terveyden- ja sairaanhoidossa 16 Muut kysymykset 18 Tiivistelmä tuloksista 5
Johdanto
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Tutkimuksen tavoitteena Selvittää suomalaisten näkemyksiä terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista Omakohtaiset kokemukset Terveydenhuollon nykytila Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kustannukset ja vastine investoinneille Luottamus järjestelmään tulevaisuudessa Muodostua jatkuvaluonteiseksi, osittain ajassa eläväksi barometriksi, jonka avulla voidaan tarkastella, mitkä asiat nousevat kulloinkin tärkeiksi kansalaisten mielessä Tuottaa myös yhdellä luvulla seurattavan indeksin, terveystyytyväisyysindeksin, jonka avulla tilannetta voidaan vertailla eri alueilla ja erilaisten taustatekijöiden kesken Tutkimuksen toteutus Tiedonkeruu internetpohjaisen GallupForum paneelin avulla Kohderyhmä: 15-79 vuotiaat suomalaiset Valtakunnallisesti edustava otos (sukupuolen, maantieteellisen alueen, iän mukaan) Tiedonkeruu Helmikuussa 009 Haastattelujen määrä: 119
Aineiston rakenne Barometriin sovittujen perustaustojen mukaan 5 Talouden bruttotulot / vuosi N % Alle 0 000 115 13 0 001-35 000 08 18 35 001-50 000 53 Yli 50 000 419 35 995 88 Elämänvaihe N % Vanhempien luona 55 8 Itsellinen 196 19 Puolison kanssa 380 3 Puoliso ja lapset 49 35 Yksinhuoltaja 34 3 Muu 7 111 99 Omassa terveydenhuollossa käytetyt palvelut N % Yksityiset palvelut 159 14 Työterveyshuolto 461 39 Julkiset palvelut 481 45 1101 97 Terveystyytyväisyysbarometri 009 (7416)
Tutkimuksen rakenne Lähtökohtana 3-tasoinen lähestyminen 6 KOKONAISUUS ERI NÄKÖKULMISTA: NYKYPÄIVÄ, TULEVAISUUS, VASTINE VEROILLE 1. Arvio terveydenhuollon ja sairaanhoidon laadusta Suomessa tänä päivänä. Koettu vastine verorahoille terveydenhuollon ja sairaanhoidon osalta Suomessa 3. Arvio terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestelmästä tulevaisuudessa ERI ELEMENTIT, JOISTA KOKONAISKUVA YKSILÖLLE MUODOSTUU Omakohtaiset kokemukset ERI ELEMENTTIEN YKSITTÄISET OSATEKIJÄT Jos sairastun, luotan että saan parasta mahdollista hoitoa jne Jne. TERVEYDEN- HUOLLON BAROMETRIN OSATKEIJÄT
Tulokset
Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat
Terveystyytyväisyyden eri osatekijät Nykyinen terveydenhuolto ja sairaanhoito nähdään laadukkaina, mutta tulevaisuus huolestuttaa lähes joka toista suomalaista. 9 (n=119) 0 % 10 % 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % K1. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatu 6 56 1 13 11 K. Vastine verorahoille 3 51 1 18 4 K3. Järjestelmän toimivuus tulevaisuudessa 0, 13 4 5 9 9 Todella erinomainen Erittäin hyvä Melko hyvä En osaa sanoa Melko huono Erittäin huono Todella ala-arvoinen
Terveystyytyväisyyden eri elementit
1 Omakohtaiset näkemykset terveyden- ja sairaanhoidosta
Omakohtaiset näkemykset terveyden- ja sairaanhoidosta Tyytyväisimpiä kansalaiset ovat yleisen terveystiedon saatavuuteen, ammattitaitoiseen hoitoon sekä tehokkaaseen lääkitykseen. Kuitenkin useampi kuin joka kolmas on tyytymätön hoitovaihtoehdoista kuulemiseen ja lääkärille pääsyyn. (n=119) 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 Terveysasioista saa riittävästi tietoa 3 87% 64 0,8 10 Lääkäriin pääsee riittävän vaivattomasti 11 48 59% 1 9 11 Päätökset ja hoitotoimenpiteet tehdään ammattitaitoisesti 0 78% 58 0,8 18 3 Sairaalle määrätään nykytiedon tehokkain lääkitys 3 79% 56 1 18 3 Sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa 18 71% 53 1 4 4 Sairastunut saa riittävästi tietoa hoitovaihtoehdoista 13 47 60% 33 5 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yhteiskunnan panostus terveyden- ja sairaanhoitoon
Yhteiskunnan panostus terveyden- ja sairaanhoitoon Suomalaisten suhtautuminen panostukseen on varsin kriittistä, erityisesti hoitotyön henkilöstön riittävyyden osalta. 14 (n=119) 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Terveydenhuollon henkilöstöä on riittävästi hoitotyössä 10 3 43 85% 4 Terveydenhuoltoon käytetään riittävästi verorahoja 3 30 6 61% 41 0 Yhteiskunta tukee riittävästi hoitotoimenpiteiden kustannuksissa 3 41 5 51% 38 13 Yhteiskunta tukee riittävästi lääkkeiden kustannuksissa 4 50% 46 4 34 1 Yhteiskunta pystyy jatkossa huolehtimaan laadukkaasta sairaanhoidosta 3 34 8 54% 41 13 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
3 Tasa-arvoisuus terveyden- ja sairaanhoidossa
Tasa-arvoisuus terveyden- ja sairaanhoidossa Tasa-arvon ei koeta toteutuvan nykypäivänä terveyden- ja sairaanhoidossa. 16 (n=119) 0 % 10 % 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomalaiset saavat yhtä hyvää hoitoa varallisuudesta riippumatta 3 15 3 38 79% 41 Julkisia ja yksityisiä palveluja käyttävät saavat yhtä hyvän hoidon 16 80% 45 35 Asuinpaikasta riippumatta saa yhtä hyviä terveyspalveluita 1 16 4 80% 50 30 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
4 Muut kysymykset
Muut kysymykset Lähes kaikkien suomalaisten mielestä terveyskeskukseen tulee päästä tarvittaessa riippumatta omasta asuinkunnasta. Useampi kuin joka toinen käyttäisi toisen kunnan terveyspalveluita, jos uskoisi ne laadukkaammiksi. 18 (n=119) 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tasokkaamman hoidon vuoksi olisi valmis lisäämään omavastuuosuutta 11 53 64% 3 4 8 Suomessa saatavana parhaat lääkkeet 0 79% 59 7 1 Oikeudenmukaista: yhteiskunta korvaa vain halvimman lääkevaihtoehdon kokonaan 4 66% 44 3 6 Tarvittaessa terveyskeskukseen tulee päästä asuinkunnasta riippumatta 74 96% 1 1 Laadukkaamman hoidon vuoksi valitsisi toisen kunnan terveyspalvelut 4 59% 35 7 6 8 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Mistä saanut tietoa terveyteen liittyvistä asiosta Ei mainittavia muutoksia aiempaan: terveydenhuollon ammattilaiset edelleen tärkein lähde. 19 (n=119) 1/008 (%) 0% 0% 40% 60% 80% 100% Lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta 90 (9) Internetistä 71 (71) Lehdistä 63 (64) Ystäviltä, tuttavilta, työkavereilta Apteekista 57 60 (54) (55) Televisiosta tai radiosta 50 (5) Kirjoista 38 (39) Puhelinneuvonnasta 5 009 (5) Muualta 6 1/008 (5)
Mistä mieluiten hankkisi tietoa terveyteen liittyvistä asioista - Terveydenhuollon ammattilaiset ja Internet edelleen mieluisimmat tietolähteet. (n=119) 1/008 (%) 0% 0% 40% 60% 80% 100% 0 Lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta 83 (84) Internetistä 65 (66) Apteekista 31 (9) Lehdistä 5 (5) Kirjoista 4 (4) Televisiosta tai radiosta 18 (0) Ystäviltä, tuttavilta, työkavereilta 18 (14) Puhelinneuvonnasta Muualta 9 009 1/008 (9) ()
Mistä saanut tietoa terveyteen liittyvistä asiosta/ Mistä mieluiten hankkisi tietoa terveyteen liittyvistä asioista 1 (n=119) 0% 0% 40% 60% 80% 100% Lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta Apteekista Ystäviltä, tuttavilta, työkavereilta Puhelinneuvonnasta Lehdistä Televisiosta tai radiosta Internetistä Kirjoista Muualta 5 6 9 18 18 5 4 31 38 50 57 60 63 65 71 83 90 Mistä saanut tietoa terveyteen liittyvistä asioista Mistä mieluiten hankkisi tietoa terveyteen liittyvistä asioista
Kehityssuunta
Mihin suuntaan Suomen terveydenhuolto ja sairaanhoito on kehittynyt viime vuosien aikana / 000-luvulla - Viidennes arvioi kehityssuunnan olleen parempaan, mutta puolet huonompaan päin. 3 0 % 100 % 1 30 48 (008: 1%) (008: 33%) (008: 46%) Parempaan suuntaan Ei muutosta Huonompaan suuntaan
Tiivistelmä tuloksista
Tiivistelmä keskeisistä havainnoista Oman tilanteensa kautta eläytyen vaikka omakohtaisia kokemuksia ei välttämättä olisikaan - suomalaiset näkevät yleisesti ottaen terveydenhuollon ja sairaanhoidon korkealaatuisena. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kokee saavansa riittävästi tietoa terveyteen liittyvistä asioista yleisellä tasolla Kolme neljästä luottaa siihen, että sairastuessaan heitä koskevat päätökset ja hoitotoimenpiteet tehdään ammattitaitoisesti ja että heille määrätään tehokkain nykytiedon mukainen lääkitys ja että sairastuessaan hän saa parasta mahdollista hoitoa. Suomalaiset suhtautuvat kriittisesti yhteiskunnan panostukseen terveyden- ja sairaanhoidon alalla. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että terveydenhuollon henkilöstöä ei ole riittävästi hoitotyössä. Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että terveydenhuoltoon ei käytetä riittävästi verorahoja, vaikka toisaalta maksetuille verorahoille arvioidaankin saatavan hyvä vastine. Yhteiskunnan tuen hoitotoimenpiteiden kustannuksille näkee riittämättömänä puolet suomalaisista, tuen lääkkeille näkee riittämättömänä harvempi, alle puolet suomalaisista. Terveydenhuollon ei katsota olevan tasapuolinen kaikkia suomalaisia kohtaan. Asuinpaikan ja varallisuuden katsotaan vaikuttavan saatavien palveluiden ja hoidon laatuun. Julkisia ja toisaalta yksityisiä palveluita käyttävien ei uskota saavan yhtä hyvää hoitoa.
Suomalaisten mielestä terveyskeskukseen tulee päästä tarvittaessa missä tahansa, omasta asuinkunnasta riippumatta tätä mieltä on valtaosa suomalaisista. Useampi kuin joka toinen olisi valmis valitsemaan toisen kunnan terveyspalvelut, jos uskoisi saavansa sieltä laadukkaampaa palvelua kuin omassa kunnassa. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on saatavana parhaat lääkkeet. Kaksi kolmasosaa pitää oikeudenmukaisena, että yhteiskunta korvaa lääkkeet vain halvimman vaihtoehdon mukaan. Samoin, kaksi kolmasosaa olisi valmis lisäämään omavastuuosuuttaan sairaanhoidon kustannuksista varmistaakseen entistä tasokkaamman hoidon. Terveyteen liittyvän tiedon hankinnassa eri kanavat ovat säilyneet ennallaan: terveydenhuollon ammattilaiset sekä Internet nousevat esille mieluisimpina lähteinä. Käytännössä tietoja saadaan näiden kanavien lisäksi myös lehdistä, tuttavilta, apteekista sekä radiosta ja TV:stä. Yli puolet suomalaisista ei ole vakuuttunut terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestelmän toimivuudesta tulevaisuudessa. Lähes puolet suomalaisista arvioi, että Suomen terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat viime vuosien aikana kehittyneet huonompaan suuntaan, kun parempaan suuntaan kehityksen näki viidennes vastaajista.