REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2010 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS

REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS Tarkastus Raportti Päivämäärä 30.4.2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jari Hosiokangas Timo Korkee Asko Parri Viite 82110340-20 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 7 6800 F +358 20 7 6801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS 1 2.1 Alueen sijainti ja käyttäjät 1 2.2 Melua tuottava toiminta 1 2.3 Toiminnan määrä 2 2.4 Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet 3 2.5 Kaavoitustilanne 4 3. YLEISTÄ MELUSTA 5 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT 5 4.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot 5 4.2 Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot 6 4.3 Yleiset melutason ohjearvot 6 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET 7 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS 7 6.1 Melumittaukset 7 6.2 Melun mallilaskenta 7 6.2.1 Yleistä 7 6.2.2 Ampumamelun laskenta 7 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS 8 7.1 Melun mallilaskennat 8 7.2 Melumittaukset 9 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 10 8.1 Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista 10 8.2 Melun leviämislaskennat 10 8.3 Melumittaukset 11 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 13 LÄHTEET 14 LIITTEET 14 Raportin kartat, copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/10 Haminan varuskunta, ampumatoiminnan meluselvitys

1 1. JOHDANTO Työssä on tarkasteltu Pyhärannan kunnassa sijaitsevan Reilan ampuma- ja harjoitusalueen aiheuttamia melutasoja. Selvityksessä on käytetty melumittauksia ja melun laskentamalleja melutasojen arviointiin. Melutasot on arvioitu raskaille aseille sekä pienikaliiberisille aseille. Työn tavoitteena on ollut kuvata alueella tapahtuva toiminta siltä osin kun se aiheuttaa melua alueen ympäristöön sekä tuottaa perustiedot melutasoista alueen. Melutasoja verrataan voimassa oleviin ohjearvoihin sekä suositusarvoihin. Melun aiheuttamaa työsuojeluhaittaa ei tarkastella, samoin toiminnan aiheuttamat tärinävaikutukset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Meluselvitys on tehty Maavoimien Esikunnan toimeksiannosta, jossa työn valvojana on toiminut meluasiantuntija Asko Parri. Yhteyshenkilöinä ovat toimineet Saaristomeren Maanpuolustusalueen Esikunnassa Tapani Rantio, Porin Prikaatissa Jari Ruski ja Panssariprikaatissa Sauli Mäentausta. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut FM Jari Hosiokangas. Työn laatimiseen ovat osallistuneet ins. (amk) Timo Korkee ja DI Jussi Kurikka-Oja. 2. KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Alueen sijainti ja käyttäjät Reilan ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Pyhärannan kunnan alueella Reilan kylän länsipuolella olevassa niemessä. Etäisyys koillisessa sijaitsevaan Rauman kaupungin keskustaan on noin 20 km. Aluetta ylläpitää SMMEPA (Saaristomeren Meripuolustusalue). Ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät SMMEPA:n lisäksi pääasiassa PORPR (Porin prikaati), PSPR (Panssariprikaati), UUDPR (Uudenmaan prikaati), UTJR (Utin jääkärirykmentti). Muita käyttäjiä ovat mm. Patria Oy, poliisi sekä partiolaiset. 2.2 Melua tuottava toiminta Alueen tuliasemat sijoittuvat Kyhkärännokan kärkeen kapealle kaistaleelle (kuva 2.1.). Ampumasuunta on länteen merelle päin. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

2 Tuliasema-alueelta ammutaan Puolustusvoimien toimesta pääasiassa raskailla ilmatorjuntaaseilla (12.7 Itkk, 23 ItK, 35 ItK) ja pienikaliiberisilla aseilla (RK 7.62). Lisäksi Puolustusvoimat ampuu tai on ampunut 130 mm tykillä, kevyellä kranaatinheittimellä krh81, kranaattikonekiväärillä 40mm, haulikolla ja rynnäkköpanssarivaunun BMP2 30 mm kanuunalla. Räjähteiden hävitysräjäytyksiä suoritetaan alueella olevassa räjäytyspaikassa, joka sijaitsee Hierkonpään pohjoispuolella tien varressa (kuva 2.1.1). Paikkaan on rakenteilla räjäytystasku (valmistuu heinäkuussa 2010), joka on kooltaan 4,5 x 5 m, ja siinä on 2,5 m korkeat valleilla tuetut harkkoseinämät. Käytännön suurin kerralla räjäytettävä panos voi tässä olla n. 10 kg. Puolustusvoimien osalta räjähteitä käyttävät pioneerit, ulkopuolisista käyttäjistä poliisit käyttävät aluetta räjähteiden hävittämiseen. Pioneerien räjäyttäjäkurssi pidetään kaksi kertaa vuodessa, ja pintapanoksia räjäytetään Hierkonpään koillispuolella olevalla alueella. Suurin yhtä aikaa tapahtuva räjäytysmäärä on n. 10 kg, kaksi kertaa päivässä. Johtosäännön mukaan alueella saa räjäyttää kerralla enintään 20 kg TNT:tä vastaavan räjähdysainemäärän. Patria Oy käyttää aluetta kaluston testaukseen, mm. viime aikoina on testattu 120 mm kranaatinheitintä vastaavaa kalustoa (AMOS ja NEMO). Tuliasema-alue Räjäytystasku Pintapanoksia räjäyttäjäkurssilla Kuva 2.1.1. Tuliasema-alue sekä räjäytystasku ja pintapanosten räjäytysalue 2.3 Toiminnan määrä Alueen hoitajalta saadun vuoden 2008 käyttötilaston mukaan alueella oli 45 puolustusvoimien itleiripäivää ja kolme poliisien räjähdemateriaalien hävityspäivää. Pioneereilta saadun tiedon mukaan lisäksi vuodessa on noin 8 räjäytyspäivää. Vuoden 2008 käyttötilaston mukainen ampumamäärä eri aseilla on esitetty taulukossa 2.3.1. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

3 Taulukko 2.3.1. Aseet ja ampumatarvikkeiden käyttö Reilassa 2008 81 12,7 Itkk 35 ItK 23 ItK 7.62 RK 7.62 PKM Haulikko mm krh Leirejä BMP 30mm KRKK 40mm Poliisi, räjähteet Pioneerit, räjähteet 10 2 2 8 2 1 1 1 1 3 2 Leiripäiviä 45 12 12 34 9 4 3 7 4 3 8 Ampumapäiviä 35 10 10 26 7 3 2 6 3 3 8 Laukauksia yhteensä vuodessa 719 1240 16100 84222 8640 2000 96 700 768 53 kg 120 kg Laukauksia/ampumapäivä 2056 124 1610 3239 1234 667 48 117 256 18 kg* 20 kg** * n. 2 kg/räjäytys ** max. n. 10 kg/räjäytys Lisäksi Patria ampui alueella noin 8 viikon aikana (= n. 40 päivää). Laukauksia AMOS tai NEMO kalustolla on 100 300 viikossa. Ammukset ovat räjähtäviä, ja iskemäalueet sijaitsevat 2-8 km etäisyydellä tuliasemasta melko tarkasti länteen. 2.4 Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet Alueen pohjoispuolella olevassa Rihtniemessä on paljon loma-asuntoja sekä myös vakituisia asuntoja lähimmillään 1,7 km etäisyydellä, joihin on myös näköyhteys meren yli. Itäpuolella lähimmät asuintalot ovat Reilan kylällä n. 2,5 km etäisyydellä, jossa on myös Reilan koulu. Eteläsuunnassa lähimmät loma-asunnot ovat saarissa, karttatarkastelun mukaan Lieskarissa 2 kpl n. 1,4 km etäisyydellä sekä Pihlusessa, Vähä-Pihlusessa ja Närpäläisessä useita n. 2,7 km etäisyydellä. Kuva 2.4.1. Alueen lähiympäristön asuin- ja lomarakennukset (MML:n tietokanta). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

4 Lähin suojelualue on (FI0200072) lähimmillään n. 3 km etäisyydellä ampuma-alueesta länteen. Pohjoissuunnassa on Rauman saariston Natura-alue (FI0200073) noin 7 km etäisyydellä pohjoisessa. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.4.2. Rauman saariston Natura-alue Uudenkaupungin saariston Naturaalue Kuva 2.4.2. Natura-alueet 2.5 Kaavoitustilanne Pyhärannan kunnan kaavoituskatsauksen 2009 mukaan ampuma-alueen ovat voimassa seuraavat kaavat: Seutukaavat: - Varsinais-Suomen seutukaava 1 (21.2.1985) - Varsinais-Suomen seutukaava 2 (3.4.1986) - Varsinais-Suomen seutukaava 3 (7.10.1988) - Varsinais-Suomen täydennysseutukaava (17.7.1991) Yleiskaavat: - Rantayleiskaava (17.10.2005). Koko kunnan aluetta koskeva; voimaantulo 20.2.2006 ja osin 20.7.2008. - Reilan osayleiskaava (1.12.1980). Asemakaavat: - Reilan rakennuskaava 13.5.1983, laajennus 4.5.1987. - Riht yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1: - rantakaavan muutos 17.5.1974 - Riht yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava 10.7.1979 - Luodonmaan rantakaava 15.11.1985 muutos ja laajennus 26.7.1999 - Rihtnokan rantakaava 1.3.1989 Vireillä oleva maakuntakaava: Varsinais-Suomen liitossa on valmisteilla maakuntakaava koko maakunnan alueelle. Kaavaehdotuksen olivat nähtävillä 16.3.-17.4.2009. Vahvistuessaan kaava tulee korvaamaan voimassa olevat seutukaavat. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

5 3. YLEISTÄ MELUSTA Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. Melu voi mm. haitata puheviestintää, oppimista ja työskentelyä. Impulssimainen (iskumainen) melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi. Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla. 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT Ampumamelun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohje- ja suositusarvoja erikseen raskaille aseille ja räjähteille sekä pienikaliiberisille aseille (ampumaradat). 4.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot Raskaiksi aseiksi luokitellaan kaikki 12,7 mm kaliiperiset aseet ja räjähteet sekä välineet jotka sisältävät räjähdysainetta yli g TNT:tä vastaavan määrän. Näitä ovat mm. raskaat kiväärikaliiperiset aseet, tykit, raketinheittimet, kranaatinheittimet, singot, ohjukset, ilmatorjunta-aseet, räjähteet, miinat sekä erilaiset panokset. Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista sekä paineaalto voi aiheuttaa äänen lisäksi tärinää ja räminää. Äänen merkittävin taajuussisältö on usein välillä 10-300 Hz. Tämän vuoksi raskaiden aseiden ja räjähteiden melun määrittämisessä käytetään useimmiten C-taajuuspainotusta, joka kuvaa parhaiten pientaajuista melua. Samalle melutapahtumalle määritetty C-taajuuspainotettu arvo on tavallista A-taajuuspainotettua arvoa suurempi, koska C-painotus sisältävää enemmän matalia taajuuksia, kuva 4.1.1. Kuva 4.1.1. Taajuuspainotukset, eli äänitasoon tehtävä korjaus taajuuden funktiona Puolustusvoimat on vuonna 2005 julkaissut ohjeen raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunta, 2005). Siinä esitettyjä suositusarvoja käytetään tässä selvityksessä räjähteiden aiheuttamien melutasojen arviointiin. Myös Ympäristöministeriön aset- Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

6 taman ampumaratatyöryhmän mietinnössä on esitetty että näitä arvoja voidaan toistaiseksi käyttää (Ympäristöministeriö, 2006). Ohjeessa on annettu suositusarvot ympäristömelutasoille kolmella eri arviointisuureella; o L CE, eli C-taajuuspainotettu äänialtistustaso yhdelle melutapahtumalle. C-painotus on ihmiskorvan herkkyyden mukaan taajuuspainotettu äänitaso voimakkaille äänille, äänialtistustaso kuvaa äänitasoa jossa äänienergia vapautuu 1 sekunnin aikana o L Cpeak, eli äänitapahtuman huipputaso C-taajuuspainotettuna o L Aeq 7-22, eli kaikkien melutapahtumien aiheuttama keskimääräinen melutaso A- taajuuspainotettuna klo 7-22 väliselle ajalle jaettuna. Suositusarvot: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla seuraavia arvoja: L Cpeak 115 L CE 100 db Lisäksi päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22 ei saa ylittää db. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 db ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. Terveyshaittaan (kuulovauriovaara) perustuen raja-arvona on 140 db (C peak ). 4.2 Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot Ampumaratojen aiheuttamalle ympäristömelulle on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 53/1997. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua, eli sitä ei sovelleta esim. räjähteiden tai raskaiden aseiden meluun. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ympäristön häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää taulukossa 4.2.1 annettuja arvoja. Taulukko 4.2.1. Ampumaratamelun ohjearvot Vnp 53/1997mukaisesti Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla, L AImax, määritettynä enintään Asumiseen käytettävät alueet db Oppilaitoksia palvelevat alueet db Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä db Hoitolaitoksia palvelevat alueet db Loma-asumiseen käytettävät alueet db Luonnonsuojelualueet db 4.3 Yleiset melutason ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöksen mukaan päiväajan keskiäänitaso klo 7-22 välisenä aikana (L Aeq7-22 ) ei saa ylittää mm. asuinalueilla, oppi- ja hoitolaitosten alueella db. Virkistys- ja luonnonsuojelualueilla sekä loma-asutusalueilla ohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä yleiset melutason ohjearvot koskevat toiminnan aiheuttamaa liikennemelua. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

7 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena oli määrittää melun raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttamat L CE ja L Aeq 7-22 melutasot mallintamalla ja L CE sekä L Cpeak melutasot mittaamalla. Pienikaliiberisten aseiden (rynnäkkökivääri) L AImax. -tasot määritettiin mallintamalla. Melulähteinä huomioitiin tyypilliset alueilla käytettävät aseet ja räjähteet, joiden käytöstä saatiin selvitys Saaristomeren Meripuolustusalueelta. 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS 6.1 Melumittaukset Melumittauksilla arvioidaan melua halutuissa pisteissä. Mittauspisteet sijoitetaan yleensä lähelle melusta mahdollisesti häiriintyviä kohteita. Melun mittauksissa on sovellettu raskaiden aseiden melun arviointiohjetta (Pääesikunta, 2005), ympäristöministeriön ohjetta Ampumaratamelun mittaaminen (Ympäristöministeriö, 1999), sekä ympäristöministeriön mittausohjetta Ympäristömelun mittaaminen (Ympäristöministeriö, 19). Mittaukset räjähteiden melun arvioimiseksi on tehty puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohjeen mukaisesti (Pääesikunta, 2005). 6.2 Melun mallilaskenta 6.2.1 Yleistä Melun leviämisen arvioinnissa sekä meluntorjuntasuunnitelmien laatimisessa käytetään laskentamalleja. Laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa. Laskentamallit ovat tietokonepohjaisia. Laskentamallin lähtökohtana on melupäästö eli emissio, joka riippuu melulähteen ominaisuuksista. Tämän jälkeen malli laskee äänen etenemistiellä tapahtuvat vaimennukset ja vahvistukset. Lopputulos saadaan yhdistämällä kaikkien kyseeseen tulevien tekijöiden vaikutus. Tulokset esitetään usein karttapohjilla olevilla meluvyöhykkeillä. Melumallit ovat yleensä ns. myötätuulimalleja, eli melutasot lasketaan myötätuuliolosuhteita vastaavassa tilanteessa (ts. tuulee melulähteestä tarkastelupisteeseen). Tällöin melun vaimeneminen on pääsääntöisesti vähäisempää ja melutasot korkeampia kuin sivu- tai vastatulessa. Laskentamalleja sovelletaan pienikaliiberisten aseiden L AImax suureen laskentaan, raskailla aseilla ja räjähteillä laskettavaksi soveltuvat L CE ja L AE suureet. L Cpeak suureen laskentaan mallinnusmenetelmä ei sovellu, joten sen arviointi on tehtävä ympäristömelumittausten pohjalta. 6.2.2 Ampumamelun laskenta Melun leviämislaskennat suoritettiin SoundPLAN 7.0 melulaskentaohjelmassa (www.soundplan.com) olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63-8000 Hz. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

8 Pienikaliiberisten aseiden laskennassa mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002), poislukien luotiäänen mallinnus. Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu sopivissa myötätuuliolosuhteissa. Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 10 o C, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar). Maastoaineisto malliin on saatu käyttöön Topografikunnalta, ja se perustuu Maanmittauslaitoksen korkeuskäyräaineistoon. Melumallissa akustisesti koviksi alueiksi on määritetty alueen vesipinnat. Alueen metsiä ei ole yleisen käytännön mukaisesti mukana mallissa. Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun leviämiseen niiden vaikutus on pieni. 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS 7.1 Melun mallilaskennat Reilan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnan melumallinnus tehtiin seuraavilla raskailla aseilla ja räjähteillä: 12,7 itkk 23 ItK 35 ItK 130 mm tykki AMOS ja sen iskemät räjäytykset 2 kg ja 10 kg Pienikaliiberisista aseista on huomioitu rynnäkkökiväärillä 7.62 RK tapahtuva it-ammunta. Tuliasema on mallinnuksessa sijoitettu tuliasema-alueen keskivaiheille. AMOS:n iskemät on mallinnettu merelle 3 km etäisyydelle länteen tuliasemasta. Räjähteiden käyttö on mallinnettu alueella olevalle räjäytyspaikalle. Laskennassa käytetyt raskaiden aseiden ja räjähteiden melun lähtöarvot on esitetty liitteenä 1 olevassa taulukossa äänienergiatasoina. Rynnäkkökiväärin melupäästönä on käytetty ampumaratatyöryhmän mietinnön liitteenä esitettyä mitattua melupäästöarvoa (Ympäristöministeriö, 2006) Raskaille aseille ja räjähteille laskettiin L CE, eli C-painotettu äänialtistustaso yhdelle tapahtumalle (laukaukselle, iskemälle). Tähän meluarvoon ei vaikuta ammuttujen laukausten lukumäärä. Rynnäkkökiväärille laskettiin yksittäislaukauksen L AImax arvo. Lisäksi laskettiin L Aeq7-22, eli kello 7-22 väliselle ajalle syntyvä keskimääräinen melutaso kullekin melulähteelle, huomioiden tietty toiminnan vilkkaus päivän aikana. L Aeq7-22 arvoon vaikuttaa päivän aikana ammuttujen laukausten määrät. Raskaille aseille ja räjähteille otetaan lisäksi huomioon ohjeen mukainen + 9 db impulssimaisuuskorjaus (=äänitasoon lisätään 9 db), ja rynnäkkökiväärille suositeltu +12 db (Ympäristöministeriö, 2007). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

9 Ampumamäärät L Aeq7-22 laskennassa on esitetty taulukossa 7.1.1. perustuen vuoden 2008 tilastointiin sekä saatuihin tietoihin tyypillisistä ampumamääristä. Taulukko 7.1.1. Päivittäinen ampumamäärä yksittäisten aseiden keskiäänitason L Aeq 7-22 laskennassa 12,7 Itkk 35 ItK 23 ItK 7.62 RK AMOS AMOS iskemät Räjäytykset, 10 kg Laukauksia/päivä 2000 125 10 3200 180 180 2 Koko ampumapäivän keskiäänitaso L Aeq7-22 on laskettu seuraaviin tilanteisiin, perustuen v. 2008 toteutuneiden harjoitusten tilastoon: 1. Tavanomainen IT-päivä - 12,7 itkk, 2000 ls/päivä - 7.62 RK, 3200 ls/päivä 2. Laaja IT-päivä - 12,7 itkk, 2000 ls/päivä - 23 ItK, 10 ls/päivä - 35 ItK, 125 ls/päivä - 7.62 RK, 3200 ls/päivä 3. Patrian vilkas ampumapäivä - AMOS tai NEMO, 180 ls/päivä - iskemät (räjähtävä kranaatti), 180 kpl/päivä Laskenta tehtiin x metrin laskentaruutuihin, joiden perusteella tuotettiin melun leviämistä kuvaavat melukartat. 7.2 Melumittaukset Melumittauksia tehtiin alueen olleissa viidessä mittauspisteessä. Patrian toimintaa mitattiin 1.9.2009 (AMOS) ja 6.10.2009 (NEMO). IT-harjoituksia mitattiin 3.11.2009 ja 16.4.2010. Mittalaitteina käytettiin 1. luokan tarkkuusäänitasomittareita Norsonic 118 ja Sinus Soundbook sekä Työterveyslaitoksen Spark- meluannosmittareita. Mittausten aikaiset säähavaintotiedot on saatu alueelle tuodusta kenttäsääasemasta (Davis Vantage Pro, mittauskorkeus 2 m). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

10 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 8.1 Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen aina myötätuulioloissa. Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivu- ja vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin ilmansuuntaan. Tutkimuksissa (ja myös tämän työn yhteydessä) on todettu, että melu voi jo 0,5 km:n etäisyydellä melulähteestä olla 10-20 db hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella. Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melun laskennalliset leviämisalueet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen. Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet määrittelevät melun arvioitavaksi kohtuullisessa myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta lähes pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli pyrkii tuottamaan. Useissa mittauksissa on kuitenkin todettu että mallinnus tuottaa noin 5 db mittauksia korkeampia enimmäistasojen tuloksia, joissain tilanteissa enemmänkin. Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuutta on vaikea tarkasti määritellä, yleisesti arvioidaan sen olevan luokkaa 5 db. Mitatun äänitason epävarmuus on suuruusluokkaa 1-2 db, jos huomioidaan vain mittalaitteen mittaustarkkuus. Kun sääolojen aiheuttama vaihtelu otetaan huomioon, voi mittauksen kokonaisepävarmuus olla 10 tai jopa 20 db. Mittauksen epävarmuus kasvaa mittausetäisyyden kasvaessa, tässä selvityksessä on sovellettu ympäristöministeriön yleisen mittausohjeen 1/19 mukaista menettelyä mittaustuloksen epävarmuuden arvioinnissa. 8.2 Melun leviämislaskennat Melun leviämislaskennan perusteella tuotetut melukartat on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 1-20. L CE -laskennat L CE -suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on 100 db. Kuvien 1 ja 2 perusteella 12,7 itkk ja 23 ItK laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa L CE 100 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kuvan 3 mukaan 35 ItK laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja eteläsuunnan lähimmissä saarissa noin L CE 105 db, eli voi ylittää suositusarvon 100 db. Kuvan 4 perusteella 130mm tykin laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja Luodonmaan rannalla noin L CE 105 db, eli voi ylittää suositusarvon 100 db. Kuvan 5 perusteella AMOS:n laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa L CE 100 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. AMOS:n iskemien (Kuva 6) laskennallinen melutaso ylittää hieman suositusarvon L CE 100 db Rihtniemessä sekä Meri-Ihamossa/Sammalluodossa. 2 kg TNT:n laskennallinen melutaso voi ylittää suositusarvon L CE 100 db mm. Luodonmaan rannalla (kuva 7). 10 kg TNT laskennallinen melutaso L CE 100 yltää noin 4 km etäisyydelle. 105 db alue kattaa mm. Reilan kylän Riht etelärannan ja Luodonmaan (kuva 8). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

11 L Aeq7-22 laskennat, asekohtaiset Melukartat sisältävät +9dB impulssikorjauksen, suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on db. Kuvan 9 perusteella 2000 laukauksen ampumamäärällä 12.7 itkk:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 2-3 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 db ja Reilan kylällä n. db. Kuvan 10 perusteella 10 laukauksen ampumamäärällä 23 ItK:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 db ja Reilan kylällä n. db. Kuvan 11 perusteella 125 laukauksen ampumamäärällä 35 ItK:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 db ja Reilan kylällä n. db. AMOS/NEMO ammunnan 180 laukauksen ampumamäärällä laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 2-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 db ja Reilan kylällä n. db (kuva 12). Kuvan 13 perusteella AMOS/NEMO iskemien 180 kpl laskennallinen melutaso db yltää noin 4-5 km etäisyydelle iskemäkohdasta, db alue yltää Maa-Ihamoon ja Rihtniemeen. Reilan kylän taso on noin db. Patrian koko toiminnan, eli ammunnan ja iskemien yhdistetty melu, on esitetty kuvassa 14. Suositusarvon db raja yltää Reilan kylän tasalle. Riht ranta-alueella taso on - db, Meri-Ihamon ja Luodonmaan rannalla noin db. 10 kg TNT räjäytysten laskennalliset leviämisalueet ovat kohtuullisen pienet, kun räjäytyksiä on kaksi päivässä (kuva 15). Rynnäkkökivääreillä tapahtuvan IT-ammunnan laskennallinen melutaso db yltää Riht etelärannalle, kun laukauksia on 3200 päivässä (kuva 16). Kuvan 17 mukaan rynnäkkökiväärin melun laskennallinen enimmäistaso (VNp 53/1997 verrattava taso L AImax ) leviää siten, että Riht ranta-alueella taso on enimmillään 70 db. Lomaasutukselle sovellettava ohjearvo on db ja vakituiselle asutukselle db. L Aeq7-22 laskennat, ampumapäiväkohtaiset Kuvassa 18 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta ( Tavanomainen ITharjoitus ). Suositusarvon db raja yltää Reilan kylän tasalle, Rihtniemessä taso on noin db. Kuvassa 19 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta, 23 ItK:lla 10 laukausta, 35 ItK:lla 125 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta ( Laaja IT-päivä ). Suositusarvon db raja yltää maa-alueella noin 5-6 km etäisyydelle, Reilan kylällä taso on noin db, Rihtniemessä noin 70 db ja Luodonmaan rannalla noin db. 8.3 Melumittaukset Mittauksia tehtiin viidessä pisteessä. Kaksi pistettä sijaitsi Rihtniemessä ( Rihtniemi A ja Rihtniemi B ), yksi Reilan koululla ( Reilan koulu ), yksi Luodonmaalla ( Tyrniemi ) ja yksi Eeronperänlahden rannalla ( Soukon mökit ). Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

12 Mittausten tulokset on esitetty liitteessä 2. Mittaustulokset on taulukoitu mittauspistekohtaisesti ja eri aseet ja mittauskerrat on eroteltu toisistaan. Tuloksissa on esitetty kullakin mittauskerralla mitattujen tasojen keskiarvo, jota käytetään verrattaessa suositusarvoihin. Lisäksi on esitetty mitattu suurin ja pienin arvo sekä keskihajonta ja mitattujen laukausten lukumäärä. Mittausolosuhteet olivat sellaiset, että ohjeiden mukainen myötätuuli oli kaikissa mittauksissa pohjoisen-koillisen suunnan pisteisiin, eli Riht pisteisiin ja Soukon mökeille. 1.9.2009 tehdyssä mittauksessa oli kova tuuli joka ylitti mittausohjeen rajat. Ohjearvoon ja melumallinnuksen tuloksiin verrattaessa tulisi tarkastella erityisesti myötätuuliolossa saavutettuja mittaustuloksia mielellään pitemmän ajan/usean mittauskerran keskiarvona sekä huomioida mittaukseen liittyvä epävarmuus. Mittauspiste Rihtniemi A Minkään mitatun aseen laukausten keskiarvo ei suoraan ylittänyt sovellettavaa arvoa L Cpeak 115 tai L CE 100 db. Suurimman L CE tason aiheuttivat AMOS iskemät 96 db ja 35 ItK 91 db. Vastaavasti L Cpeak tasoissa korkeimmat olivat AMOS iskemät 112 db ja 35 ItK 105 db Mittauspiste Rihtniemi A Korkeimmat tasot aiheutti kevyen kranaatinheittimen 81 krh iskemät, jolla L Cpeak -tasot olivat 131 db, eli selvästi yli suositusarvon 115 db. L CE arvo oli 109 db eli yli suositusarvon 100 db. Iskemät olivat n. 2 km mittauspisteestä. Paikalla olleen varoupseerin mielestä melu kuulosti poikkeuksellisen voimakkaalta. Tämä voi liittyä siihen että meri oli jäässä, eikä lunta ollut sen päällä enää ko. ajankohtana 15.4. Myös 12.7 itkk:n aiheuttama melutaso ko. ajankohtana oli yllättävän korkea, L Cpeak tasot 108 db. Aikaisemmalla mittauskerralla 3.11. 35 ItK:n melutaso L CE oli 104 db, eli ylitti suositusarvon 100 db. Vastaavasti L Cpeak oli 121 db, eli ylitti suositusarvon 115 db. 23 ItK ei ylittänyt suositusarvoja keskiarvona laskettuna. Mittauspiste Soukon mökit Tämän mittauspisteen osalta tulokset saatiin 12.7 itkk:sta, 23 ItK:sta ja 82 KRH:sta. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja. Mittauspiste Tyrniemi (Luodonmaalla) Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja, pl. yksittäiset L Cpeak tasot NEMO:n ammunnoista (119 db). Mittauspiste Reilan koulu Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Korkeimmat tasot aiheutti AMOS iskemät, mitattu taso oli L CE db kun suositusarvo on 100 db. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

13 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Meluselvityksen perusteella suositusarvojen ylittyminen ampuma-alueen ympäristön lähimmissä asuin- ja loma-asutuskohteissa on todennäköistä joillain aseilla. L CE / L Cpeak tasot: 12.7 itkk ja 23 ItK ei selvityksen mukaan näyttäisi ylittävän L CE suositusarvoa 100 db. 35 ItK ylittää melumallinnuksen ja mittaustenkin mukaan L CE /L Cpeak suositusarvon mm. Rihtniemessä n. 5 db:llä. Aivan lähimmissä kohteissa ylitys voi olla mallinnuksen mukaan 15 db. 130 mm tykillä tilanne on edellistä vastaava, eli mallinnuksen perusteella odotettavissa on ylitys suositusarvoihin melko laajalla alueella. Mittauksia ei tästä ole käytettävissä. AMOS/NEMO ammuntojen osalta ammunnan (lähtölaukausten) melu näyttäisi pysyvän suositusarvojen puitteissa, mutta iskemien melu voi ajoittain ylittää suositusarvot. Tämä riippuu ainakin siitä, millä etäisyydellä iskemät tapahtuvat. 81 KRH:n melua ei mallinnettu sen vähäisen käytön vuoksi, mutta mittauksilla saatiin iskemille yllättävän suuria tuloksia Rihtniemessä. Jäinen ja tasainen meren pinta on voinut kohottaa äänitason epätavallisen korkeaksi, ehkä yhdistettynä jonkinlaiseen epätyypilliseen sääolosuhteeseen. Tilanne vaatisi tarkempaa lisäselvittelyä esim. sulan veden aikana tehtäviä lisämittauksia. Räjäytysten 2-10 kg vaikutuspiiriin jää useita kohteita, osa L CE >110 db alueelle. Räjäytyksiä on kuitenkin alueella hyvin vähän vuosittain. Rynnäkkökiväärin ammunnan melutaso voi olla L AImax tasona ohjearvon ylittävää Rihtniemessä ja joillain eteläsuunnan saarimökeillä. Rynnäkkökiväärin melu kuitenkin havaintojen mukaan peittyy IT-aseiden meluun, joten sen tuloksen vertaaminen L AImax ohjearvoihin on kyseenalaista. L Aeq7-22 tasot: Kun melutarkastelussa käytetään päivän keskiäänitasoa L Aeq7-22, niin suositusarvon db ylittävälle alueelle jää lähes kaikissa tapauksissa häiriintyviä kohteita. Laajimmillaan alueen laajuus on 5-8 km tuliasema-alueesta. Melutasoarvio sisältää +9 db impulssimaisuuskorjauksen melun tavanomaista liikennemelua suuremman häiritsevyyden huomioon ottamiseksi. Muuta: Lopullinen vertaaminen suositus- ja ohjearvoihin ja sen perusteella tehtävä melualueiden määritys tulee tehdä huomioiden mittausten ja mallilaskennan tulokset. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. että useissa vastaavissa selvityksissä on todettu, että mallilaskenta saattaa antaa jonkin verran (n. 5 db) vastaavissa olosuhteissa tehtyjä mittauksia korkeampia melutasoja. Toiminnanharjoittaja voi hyödyntää selvitystä ja laadittua laskentamallia toiminnan suunnittelussa. Joissain kriittisissä kohteissa voisi olla perusteltua tehdä vielä seurantamittauksia melutasojen varmentamiseksi. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

14 LÄHTEET Falch, 1984. Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway Nordtest, 2002. Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2, approved 2002-11. Pääesikunta, 2005. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohje. Ympäristöministeriö, 19. Ympäristömelunmittaaminen. Ohje 1/19. Ympäristöministeriö, 2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006. Ympäristöministeriö, 2007. Ampumamelun arviointi. Suomen ympäristö 39/2007. LIITTEET Liite 1. Melupäästöarvot mallinnuksessa Liite 2. Mittauspisteiden sijainti Liite 3. Melumittausten tulokset Melumallinnuksen kuvat: Kuva 1. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 12,7 itkk L CE Kuva 2. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 23 ItK L CE Kuva 3. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 35 ItK L CE Kuva 4. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 130 mm tykki L CE Kuva 5. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS L CE Kuva 6. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS iskemät L CE Kuva 7. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 2 kg L CE Kuva 8. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 10 kg L CE Kuva 9. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 12,7 itkk L Aeq7-22 Kuva 10. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 23 ItK L Aeq7-22 Kuva 11. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 35 ItK L Aeq7-22 Kuva 12. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS L Aeq7-22 Kuva 13. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS iskemät L Aeq7-22 Kuva 14. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS ja iskemät L Aeq7-22 Kuva 15. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 10 kg L Aeq7-22 Kuva 16. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK L Aeq7-22 Kuva 17. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK L AImax Kuva 18. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, tavanomainen IT-päivä L Aeq7-22 Kuva 19. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, laaja IT-päivä L Aeq7-22 Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

Reilan ampuma- ja harjoitusalue LIITE 1 Meluselvitys ase/räjähde Taajuus Hz suunta, astetta 32 63 125 2 0 1 k 2 k 4 k 8 k Lähdeviite 12,7 itkk 0 138 149 154 153 147 146 146 141 134 Pääkkönen, 2001 45 138 149 154 153 147 146 146 141 134 90 132 144 144 136 135 137 133 133 125 135 139 145 146 146 144 138 147 129 121 180 123 140 145 137 146 141 138 137 131 1 161 164 1 148 1 144 140 137 Pääkkönen, 2001 ja Akukon 23 ItK 0 Oy 45 159 163 164 158 152 149 146 143 141 90 1 1 156 151 1 147 145 143 140 135 149 154 1 1 145 144 144 141 140 180 153 157 1 157 1 147 145 140 134 35 ItK 0-180 Reilan ympäristömelumittauksissa havaittu ero 23 ItK:hon: +13 db L CE ja +10 db L AE 130 mm tykki 0 176 173 171 168 1 162 159 156 152 Ramboll, 2007. 45 172 174 167 169 1 162 1 157 153 90 173 176 170 170 167 163 161 159 1 135 179 177 173 163 166 162 159 1 154 180 179 175 170 166 164 161 159 154 152 AMOS 0 163 161 1 157 154 149 148 145 143 45 163 161 1 157 154 149 148 145 143 90 163 161 1 157 154 149 148 145 143 135 161 158 1 1 153 148 146 143 139 180 159 156 149 153 152 147 145 141 135 Ramboll, 2009 (suunnat 45,90,180) TNT 2 kg / AMOS iskemät L AE laskennassa 0-180 173 169 164 1 156 154 153 149 146 Ramboll, 2006 TNT 10 kg / AMOS iskemät L CE laskennassa 0-180 180 174 169 166 162 159 157 154 151 Ramboll 2006 Viitteet: Pääkkönen, R., Parri, A. & Tiili, J.: Low-frequency noise emission of Finnish large-calibre weapons. Journal of Low Freq Noise, Vib. and Active Control, 20(2001), 85-92. Ramboll, 2006. Räjähteiden päästömittaukset Keuruulla. Puolustusvoimien sisäinen raportti Ramboll, 2007. 130 mm tykin päästömittaus Niinisalossa. Puolustusvoimien sisäinen raportti Ramboll, 2009. AMOS päästömittaus. Tehtiin tämän työn yhteydessä Reilan ampuma-alueella. Akukon Oy. Puolustusvoimien sisäinen raportti. Melupäästömittauksia kenttäoloissa eri aseille.

Reilan ampuma ja harjoitusalue Meluselvitys LIITE 2. Mittauspisteiden sijainti Mittauspiste "Rihtniemi B" Mittauspiste "Rihtniemi A" Mittauspiste "Soukon mökit" Mittauspiste "Reilan koulu" Mittauspiste "Tyrniemi"

Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (1/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, 020 7 6836, jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: 1.9.2009 Norsonic N118 07.00-13., 6.10.2009 SPARK #5 A SPARK #6 C, 3.11.2009 Sinus SoundBook 15.4.2010 Norsonic N118 Mittauspiste "Rihtniemi A": 31912 I 6784936 P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCpeak 103 90 115 7 34 6767131 I, 1.9.2009 10.21- Vain lähtö, 4 erillistä tapahtumaa / AMOS - MRSI, ammunnat LCE 87 73 99 7 34 517303 P 12.24 ammuntasarja, sää ok LAE 68 59 81 5 34 AMOS - MRSI, iskemät AMOS - RoF, ammunnat AMOS - RoF, iskemät NEMO, ammunnat NEMO, iskemät 35 ItK 88 23 ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 6767131 I, 517303 P 6767131 I, 517303 P 6767131 I, 517303 P Ampuma- paikat LCpeak 112 107 118 3 18 Vain iskemät, 1-4 erillistä 1.9.2009 10.21- LCE 96 90 100 3 18 tapahtumaa / ammuntasarja, sää 12.24 LAE 73 68 82 4 18 ok LCpeak 110 106 114 3 8 1.9.2009 13.32- LCE 93 90 97 3 8 13.45 LAE 69 66 73 3 8 LCpeak 103 97 110 4 8 1.9.2009 13.32- LCE 86 79 93 5 8 13.45 LAE 58 54 4 8 6.10.2009 LCpeak 101 107 3 29 10.30-13.53 6.10.2009 10.30-13.53 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 15.4.2010 10.10-10. 15. 4. 2010 10.10-10. LCE 77 53 86 10 39 LAE 61 58 68 2 39 LCpeak 107 105 110 1 17 LCE 88 85 90 1 17 LAE 64 61 67 2 17 Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 ammuntaa, vain lähtö, sää ok Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 ammuntaa, vain iskemät, sää ok Sää ok LCpeak 101 108 4 29 LCE 76 54 88 10 38 Sää ok LAE 61 57 73 4 38 LCpeak 105 102 108 2 9 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 91 87 96 3 9 tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE 76 72 81 3 9 suunta väärä LCpeak 96 84 107 7 13 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 74 62 84 7 13 tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE 63 58 72 4 13 suunta väärä LCpeak 85 71 92 6 29 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 66 53 74 6 29 LAE 58 48 69 5 29 LCpeak 87 78 96 4 40 LCE 69 51 76 5 40 LAE 61 71 5 40 tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) 1.9.2009 10.21-12.24 17 84 1011 180-230/7,5 6.10.2009 10.30-13.53 7 71 1011 247 / 3 3.11.2009 11.28-12.51 5 71 1020 1 / 1 15.4.2010 9.00-15.00 3 87 1005 225 / 1-2 Mittauspiste Tuulen suunta 1.9 6.10 3.11 15.4 Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (2/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, 020 7 6836, jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: 6.10.2009 Norsonic N118, 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118 Mittauspiste "Rihtniemi B": 3193711 I 6784826 P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE 77 53 86 10 39 Tuulen suunta väärä LCpeak 101 107 3 29 6.10.2009 NEMO, ammunnat 10.30-13.53 LAE 61 58 68 2 39 NEMO, iskemät 35 ItK 88 23 ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 81 KRH 71 Y 6.10.2009 10.30-13.53 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 15.4.2010 10.10-10. 15.4.2010 13.00-14.00 15.4.2010 13.00-14.00 LCpeak 101 108 4 29 LCE 76 54 88 10 38 LAE 61 57 73 4 38 LCpeak 121 108 126 3 35 LCE 104 91 110 4 35 LAE 87 68 97 6 35 LCpeak 106 91 126 6 34 LCE 86 73 105 7 34 LAE 77 88 6 34 LCpeak 90 102 3 68 LCE 75 68 79 2 68 LAE 69 62 74 2 68 LCpeak 108 76 115 5 113 LCE 89 63 97 6 113 LAE 80 58 89 5 113 LCpeak 91 84 99 6 6 LCE 70 64 78 6 6 LAE 62 58 68 3 6 LCpeak 131 130 132 1 8 LCE 109 108 109 0 8 LAE 92 90 94 1 8 Sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Lähtö. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) 6.10.2009 10.30-13.53 7 71 1011 247 / 3 3.11.2009 11.28-12.51 5 71 1020 1 / 1 15.4.2010 9.00-15.00 3 87 1005 225 / 1-2 Tuulen suunta 6.10 3.11 15.4 Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (3/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, 020 7 6836, jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118 Mittauspiste "Soukon mökit": 1519928 I 6768577 P (KKJ yht.) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE 84 78 90 3 16 LCpeak 101 97 107 2 16 3.11.2009 35 mm ei ampunut mittausjaksolla 23 ItK 61/ 15.11-16.04 kuulohavaintojen perusteella LAE 73 69 79 3 16 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 81 KRH 71 Y 3.11.2009 15.11-16.04 15.4.2010 10.10-10. 15.4.2010 11.05-11. 15.4.2010 11.05-11. LCpeak 87 81 93 3 68 LCE 66 57 73 3 68 LAE 59 51 68 3 68 LCpeak 98 92 103 4 24 LCE 77 69 84 4 24 LAE 72 66 79 4 24 LCpeak 85 85 85-1 LCE 61 61 61-1 LAE 54 54 54-1 LCpeak 102 98 103 2 13 LCE 81 70 84 4 13 LAE 68 77 3 13 35 mm ei ampunut mittausjaksolla kuulohavaintojen perusteella Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Lähtö. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) 3.11.2009 11.28-12.51 5 71 1020 1 / 1 15.4.2010 9.00-15.00 3 87 1005 225 / 1-2 Tuulen suunta 3.11 15.4 Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (4/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, 020 7 6836, jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: 1.9.2009 RION NL-32 (LCE), 6.10.2009 Sinus SoundBook, 3.11.2009 RION NL-32 A SPARK #RAM C 15.4.2010 Sinus SoundBook Mittauspiste "Reilan koulu": 31963 I 6782444 P (KKJ-perus). Reilan koulun vieressä. Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot AMOS MRSI - Ammunta 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 10.21-12.24 LCE 74 84 7 34 Vain iskemät, 1-4 erillistä AMOS MRSI - Iskemät 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 13.32-13.45 LCE 89 102 4 22 Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Rate of fire - Ammunta 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 13.32-13.45 LCE 76 71 77 2 8 Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Rate of fire - Iskemät 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 10.21-12.24 LCE 88 82 94 4 8 Vain iskemät, 1-4 erillistä AMOS Direct Fire - Ammunta 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 13.32-13.45 LCE 70 67 77 3 12 Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Direct Fire - Iskemät 6767131 I, 517303 P 1.9.2009 13.32-13.45 LCE 77 69 79 3 11 Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 NEMO, ammunnat LCpeak 89 71 103 7 32 6.10.2009 LCE 71 59 85 7 32 10.30-13.53 LAE 41 5 32 Tuulen suunta väärä NEMO, iskemät LCpeak 85 104 4 29 6.10.2009 LCE 79 71 87 4 29 10.30-13.53 LAE 51 63 3 29 Tuulen suunta väärä 35 ItK 88 23 ItK 61/ 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 LCpeak 90 76 103 7 35 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 74 61 86 6 37 tunnistettu vertaamalla, tuulen LAE 48 47 48 0 8 suunta väärä LCpeak 84 76 92 4 39 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 69 52 75 5 44 LAE 47 45 48 1 9 tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 3.11.2009 11.28-12.51 15.4.2010 9.40-14.00 15.4.2010 9.40-14.00 LCpeak 78 76 80 2 33 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 57 71 3 34 tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE 43 39 45 2 10 suunta väärä LCpeak 74 64 90 6 52 LCE 58 73 5 52 LAE 34 67 6 52 LCpeak 92 86 99 4 35 LCE 74 66 80 3 35 LAE 47 72 5 35 Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Iskemät. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) 1.9.2009 10.21-12.24 17 84 1011 180-230/7,5 6.10.2009 10.30-13.53 7 71 1011 247 / 3 3.11.2009 11.28-12.51 5 71 1020 1 / 1 15.4.2010 9.00-15.00 3 87 1005 225 / 1-2 Tuulen suunta 1.9 6.10 3.11 15.4 Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (5/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, 020 7 6836, jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: 6.10.2009 RION NL-32 (MI-80) A TTL Spark # 4 C, 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118 Mittauspiste "Tyrniemi" 31941 I 6781168 P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE 82 69 99 8 36 Tuulen suunta väärä LCpeak 102 89 119 9 36 6.10.2009 NEMO, ammunnat 10.30-13.53 LAE 54 74 5 36 NEMO, iskemät 35 ItK 88 23 ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 6.10.2009 10.30-13.53 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 3.11.2009 11.28-12.51 15.4.2010 12.10-12. 15.4.2010 12.10-12. LCpeak 108 90 119 8 31 LCE 89 99 10 31 Tuulen suunta väärä LAE 62 76 5 29 LCpeak 93 82 107 9 15 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 76 63 93 9 15 tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE 59 48 76 7 15 suunta väärä LCpeak 73 68 76 3 7 Sarjan korkeimmat piikit, LCE 58 56 63 3 7 tunnistettu tähystämällä, tuulen LAE 48 44 52 3 7 suunta väärä LCpeak 61 70 3 8 LCE 51 48 54 2 8 LAE 45 40 48 3 8 LCpeak 70 64 73 2 38 LCE 59 2 38 LAE 43 36 49 4 38 LCpeak 93 86 97 3 25 LCE 69 64 73 2 25 LAE 54 46 61 4 25 Erottuvat piikit, tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Iskemät. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) 6.10.2009 10.30-13.53 7 71 1011 247 / 3 3.11.2009 11.28-12.51 5 71 1020 1 / 1 15.4.2010 9.00-15.00 3 87 1005 225 / 1-2 Tuulen suunta 6.10 3.11 15.4 Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 12,7 itkk Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 1

Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 100 105 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 23 ItK Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 2

Äänitaso db(l CE ) 100 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 105 110 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus 100 Lomarakennus 105 100 5 100 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 35 ItK Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 3

100 100 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 110 Selitteet Pv:n aluerajat 105 105 Asuinrakennus Lomarakennus 100 100 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 130 mm tykki Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 4

Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 100 105 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE AMOS Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 5

Äänitaso db(l CE ) 100 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 100 105 110 Selitteet Pv:n aluerajat 105 Asuinrakennus Lomarakennus 100 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA 100 100 Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE AMOS iskemät (ryöppy) Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 6

Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= 100 105 110 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 2 kg TNT Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 7

Äänitaso db(l CE ) 100 110 < 105 < <= 110 100 < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat 110 Asuinrakennus 105 Lomarakennus 100 100 105 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 10 kg TNT Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 8

Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat 70 Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 12,7 itkk 2000 ls/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 9

Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus 70 Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 23 ItK 10 ls/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 10

70 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat 70 Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 35 ItK 125 ls/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 11

Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, laukaukset: AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 12

70 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus 70 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, iskemät: AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä Iskemäkohta 3 km länteen tuliasemasta Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 13

Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus 70 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, laukaukset ja iskemät AMOS/NEMO 180 ls/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 5 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 14

Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Räjäytykset TNT 10 kg, 2 kpl/päivä Mittakaava 1:80000 0 0,5 1 2 3 km 19.4.2010 J.Hosiokangas Kuva 15