Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.8.2014 55 Askolantie 28 07500 Askola ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA JA LOUHEEN MURSKAUSTA / MARKKU KANTOLA, PÄIVÄRINNE MYRSKYLÄ YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (20 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 28.8.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Toiminta-alue Markku Kantola Niemenjärventie 92 07600 Myrskylä puh. 0400 804928 markku.kantola1@pp.inet.fi 504-405-23-4 Päivärinne Markku Kantola Kuullut naapuritilat 407-409-32-358 Metsämäki 407-409-32-365 Niskavuori 504-405-22-96 Saarela 504-405-22-297 Rajala 504-405-22-308 Kukkula 504-405-23-26 Rauhala 504-405-23-29 Särkkä 504-405-23-101 Kivikkorinne 504-405-28-11 Tuomela 407-409-32-127 Marjamäki 407-409-32-207 Tammela 407-409-32-286 Torola 407-409-32-147 Jalna LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohdat 7 c) ja e).
Asia on tullut vireille 28.2.2011 saapuneella ympäristölupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohdat 7 a) ja b). HAKEMUKSEN LIITTEET Maa-ainesten ottosuunnitelma (insinööritoimisto Gradientti 14110), joka sisältää liitteet: - 1/14110 Selvitys omistusoikeudesta - 2/14110 Rajanaapurit - 3/14110 Kivinäytteiden tutkimusraportti - 4/14110 Ottosuunnitelma (Suunnittelutsto Karjalainen) - 5/14110 Leikkauspiirustukset (Suunnittelutsto Karjalainen) - 6/14110 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Ympäristömeluselvitys 18.11.2013 (Promethor raportti PR-Y2120-1) Ilmanlaatuselvitys 19.11.2013 (Promethor raportti PR-Y1036-1) Liitteeksi ympäristölupahakemukseen: Louhoksen lähialueen kaivoselvitys, pintavesien hallinta. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Alueella on ollut voimassa ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa louhimolle (Myrskylän tekninen lautakunta 23.5.1996 84). Lupapäätös on ollut voimassa 31.5.2006 asti. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta teki päätöksen Kantolan ympäristölupahakemuksesta kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja siirrettävän asfalttiaseman toiminnalle 3.5.2012 73 (antopäivä 10.5.2012). Päätökseen haettiin muutosta. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään 29.8.2013 päätösnumero 13/0362/3 kumosi Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Hakija halusi jatkaa hakemustaan ja täydensi hakemustaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on 3.5.2012 72 myöntänyt alueelle maaainestenottoluvan. Päätös on lainvoimainen. (Helsingin hallinto-oikeus 31.5.2013 päätösnro 13/0395/5). Alueella on aiemmin ollut ympäristölupa louhinnalle (Myrskylän tekninen lautakunta 23.5.1996 84) sekä maa-ainestenottolupa (Dnro 0196L0357-23, 5.9.2006), koskien rakennuskiven louhintaa ja käsittelyä, ja rakennuskiviaineksen ottotoimintaa on aiemmin vähän aloitettu koelouhinnoin. Tästä hakemuksesta rakennuskiven louhinta on poistettu lupahakemuksen muutoksella 28.10.2011. Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistettu 15.2.2010), alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja.
TOIMINNAN TARKOITUS Ympäristölupaa haetaan kiviainesten louhinnalle ja louheen murskaukselle maaainesottotoiminnan yhteydessä. Louhittu aines murskataan ja seulotaan alueella ja toimitetaan pääosin maarakennuskäyttöön. Alueella oleva kiviaines, keskirakeinen rapautumaton rapakivigraniitti, soveltuu mm. teiden rakennusmateriaaliksi. Hakija on muuttanut 28.10.2011 lupahakemustaan siten, että siitä poistetaan rakennuskiven louhinta. Alueella tullaan louhimaan kiveä ainoastaan murskattavaksi ajoittain tienrakentamisen ja rakentamisen tarpeisiin. Louhintamäärät voidaan louhia hyvin lyhyessä ajassa. Louhintaa tapahtuu vuodessa yhdestä kolmeen jaksoa (1-3), jokainen jakso kestoltaan yksi - kaksi kuukautta. Murskaus tapahtuu samoissa ajanjaksossa. Mahdollisuuksien mukaan työt voidaan ajoittaa esim. loma- ja laidunkauden ulkopuolisille ajanjaksoille. Lupahakemuksesta on poistettu myös asfalttiaseman toiminta lainsäädännön muututtua toiminnan luvanvaraisuuden suhteen (VnA 846/2012). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee tilalla Päivärinne (504-405-23-4), Myrskylän kylässä. Tilan kokonaispinta-ala on n. 35 hehtaaria, josta ottoalueen pinta-ala on noin 8 ha. Hakemusta koskevan kiinteistön omistaa Markku Kantola. Alue sijaitsee Lapinjärven kunnanrajan välittömässä läheisyydessä. LUONNONOLOT, MAISEMA JA NYKYTILANNE Maisemakuva Alue sijaitsee Myrskylän kunnassa, Myrskylän kylässä, noin 3 km päässä Myrskylä Artjärvitieltä, Kuralantien päässä. Alue muodostuu metsästä ja kalliosaarekkeista. Alueen lähiympäristö jatkuu metsä- ja kalliosaarekkeiden alueena. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 m:n päässä ottoalueesta kaakkoon. Suunnitellusta murskausasemasta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 550 m. VR yhtiöiden Lipon lastausasema ja sivuraide sijaitsevat n. 0,5 km päässä idässä. Topografia Ottoalueen maasto on tasolla +72 - +85. Alueen lounaispuolella kalliot nousevat tasolle + 87. Kaakossa peltoalueet laskevat tasolle + 40. Kasvillisuus ja eläimistö Hakemuksen mukaan alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Alue on pääosin tyypillistä kuivaa kangasmetsää, missä eläimistökin on varsin niukkaa. Paikoin kallion päällä on vain ohut humuskerros. Arvokkaat luontokohteet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri-, tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. Maakuntakaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkityt alueet Haukkakallio ja Metsäkulma sijaitsevat n. 1,5 km:n päässä ottoalueesta kaakkoon ja koilliseen. Lähin luonnonsuojelualue Koskensuu sijaitsee n. 4 km:n päässä alueesta Metsäkulman takana koillisessa.
LAITOKSEN TOIMINTA Pohjavesiolosuhteet Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella esiinny varsinaista pohjavesikerrosta. Lähin pohjavesialue on n. 5 km:n päässä lännessä sijaitseva Supinmäen (0150401) I- luokan pohjavesialue. Maaperään imeytyneet vedet valuvat kallion pintaa pitkin alueen pohjoisosassa olevaan ojaan ja purkautuvat sitä kautta Koskenkylänjokeen ja pintavedeksi. Pintavedet Pintavedet virtaavat pohjoiseen josta ne ohjataan tilanrajan tuntumassa olevia ojia pitkin Koskenkylänjokeen. Lähin järvi ottamisalueen ympäristössä on Syväjärvi, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä alueesta lounaassa. Kivenlouhinta Louhinta alueella aloitetaan alueen pohjoisosasta ja edetään etelään. Kiviainesten ottamissyvyys vaihtelee 3-13 metrin välillä. Alueelta poistetaan puusto. Alueella on vaihtelevasti pintamaata. Olemassa olevat pintamaat kuoritaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ja välivarastoidaan alueella. Pintamaat käytetään mahdollisuuksien mukaan toiminnan loputtua alueen maisemointiin. Louhinta tehdään pengerlouhintana normaalia avolouhintakalustoa käyttäen. Kallioseinät louhitaan 10:1 kaltevuuteen. Lopulliseksi jäävien seinien louhinta tehdään siten, että louhinnan aiheuttama rakoilu jäljelle jäävässä kalliossa on mahdollisimman vähäinen (tihennetty reikäväli ja varovainen räjäytys). Lisäksi seinien laatu varmistetaan sellaiseksi, että myöhempi työskentely niiden läheisyydessä on turvallista. Seinän yläpuolelle asennetaan suoja-aita. Pohjalle tehdään irtilouhintaa 0,5 m tasoittamisen helpottamiseksi. Lisäksi, pohja louhitaan kaltevaksi (2-3 promillea) pohjoiseen päin, jotta kaivannon pohjalle ei kerry seisovia vesilammikoita. Ottoalueen sade- ja hulevedet virtaavat nykyisellään pohjoiseen, josta ne ohjataan tilanrajalla olevaa ojaa pitkin Koskenkylänjokeen. Pintamaiden poiston yhteydessä alueen pohjoispuolelle rakennetaan pohjarakenteeltaan tiivis selkeytysallas, jonne ottoalueen sade ja hulevedet virtaavat, ja josta ne suotautuvat rakennettavaan maapatoon. Toisen ojan virtaus katkaistaan itäpuolella olevalla tontin rajalla. Louhittu kalliokiviaines murskataan paikanpäälle toimitettavalla murskauslaitoksella. Louhe syötetään murskaimeen, josta materiaali edelleen ohjautuu seulalle. Laitteiden sijoittuminen alueella vaihtuu louhinnan etenemisestä ja varastotilanteesta riippuen. Louhinnasta varoitetaan asianmukaisin merkein ja louhinnassa noudatetaan louhintatöistä annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työturvallisuudesta ja ulkopuolisten turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisin merkinnöin leikkausluiskien läheisyydessä. Louhinnan alussa tehdään koelouhinta suurimman sallittavan reikäpanoksen määrittämiseksi. Räjäytykset suunnitellaan toteutettavaksi päiväaikaan, siten ettei niistä ole kohtuutonta haittaa lähiympäristölle. Louhinta- rikotus ja räjäytystyöt suoritetaan 1.5. 30.9. olevan ajanjakson ulkopuolella.
KONEET JA POLTTOAINEIDEN VARASTOINTI Louhinnassa käytetään normaalia avolouhintakalustoa. Lisäksi alueella ovat käytössä murskain ja seula. Louheen käsittelyssä käytetään pyöräkuormaajaa. Kivilajikkeiden kuljetus alueelta tapahtuu raskaalla kalustolla. Kalusto, jota ottamisalueella ja kuljetuksissa käytetään, on hyväkuntoista. Työkoneissa käytettävä polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä standardin EN 12285-2 mukaisessa yhdessä tai kahdessa 3000 litran kaksoisvaippasäiliössä. Polttoaineen kulutus on pyörä- ja kaivinkoneella n. 20l/h eli 160 l/tv. Murskan käytössä polttoaineen kulutus on hieman suurempi. Tällöin 250 työvuoron aikana (maksimi) polttoaineen kulutus on n. 40000 l/v pyörä ja kaivinkoneella ja murskauksessa hieman suurempi. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TOIMET YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Kalliokiviaineksen otosta aiheutuu muutoksia maisemaan, sekä geologisiin luonnonesiintymiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 400 metrin päässä ottoalueesta, joten maisemalliset vaikutukset asutukseen ovat vähäiset. Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat päästöt ilmaan, kuten melu ja pölyäminen. Kasvillisuus ja maisema Alue siistitään toiminnan loputtua. Alueelle levitetään kasvualustaksi soveltuva pintakerros puhtaista maa-aineksista sekä ottotoiminnan aikana poistetuista pintamaista. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle istutetaan tai kylvetään puusto. Pöly ja muut ilmapäästöt Toiminnan ilmapäästöjä on tarkasteltu lupahakemuksen täydennyksessä ilmanlaatuselvitys 19.11.2013. Kiviainestuotannossa pölyhiukkaspäästöjä muodostuu kaikissa tuotantovaiheissa. Syntyvien päästöjen määrä riippuu laitoksen tuotantomääristä ja tuotteiden ominaisuuksista. Mitä pienempää raekokoa tehdään, sitä pienempiä hiukkaspartikkeleja syntyy suhteessa enemmin. Pölyhiukkaspäästöjä aiheutuu seuraavista tuotantovaiheista: - louhinta o poraus o räjäytys - murskaus o rikotus o murskaus (esimurskain, välimurskain ja jälkimurskaimet) o seulat - kiviaineksen siirtely o siirto varastokasaan kuljettimella tai kuormaajalla o siirto kuorma autoon o kuljetus kuorma autolla (tien pölyäminen) Myös tuulen ja eroosion vaikutuksesta aiheutuu hiukkaspäästöjä kuivista varastokasoista ja hiekkapäällysteisistä teistä. Lisäksi hiukkaspäästöjä aiheutuu suoraan polttomoottoriprosesseista, mutta ne ovat määrältään pieniä kokonaispäästöihin verrattuna. Merkittävimmät pölyhiukkaspäästöjen lähteet ovat (suojaamattomina) murskauslaitos, poraus ja mahdollisesti räjäytykset. Kaikkiin päästölähteisiin räjäytystä lukuun ottamatta on kuitenkin mahdollista tehdä torjuntatoimenpiteitä.
Toiminnanharjoittajan tietojen mukaan seuraavat pölyntorjuntamenetelmät ovat toiminnassa mahdollisia: - porauksen (normaali uusi poravaunu) pölynpoistolaitteena on kangassuodatuslaite - kuivina aikoina voidaan kastella irrotettavaa louhosaluetta ennen räjäytystä - murskauslaitoksessa pölyä voidaan sitoa kastelemalla kolmessa eri vaiheessa: syöttö, välimurskaimen jälkeinen seula, jälkimurskaimessa. - laitokselle johtavien hiekkateiden pölyämistä estetään tarvittaessa kemiallisella sidonnalla (suolaus). Laitosalueella pölyhiukkaspäästöjä tullaan torjumaan porauslaitteistossa kangassuodattimilla ja murskauslaitteistossa kiviaineksen kastelulla. Teiden pölyämistä tullaan estämään kemiallisella sidonnalla. Lisäksi räjäytettävää kalliota voidaan tarvittaessa kastella ennen räjäytystä. Koska toiminnan etäisyys lähimpään mahdollisesti häiriintyvään kohteeseen on noin 400 m eli suhteellisen suuri ja koska toiminnan suunnitellut pölyntorjuntatoimenpiteet ovat hyvät, on oletettavaa, että hiukkaspitoisuuksien raja ja ohjearvot alitetaan kaikissa mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. On kuitenkin mahdollista, että joinakin toimintapäivinä sääolosuhteet ovat poikkeuksellisen hyvät hiukkasten leviämisen kannalta ja samaan aikaan sekoittumista yläilmojen kanssa ei tapahdu pitoisuuden pienentymiseksi. Tällöin joissain tarkastelupisteissä vuorokausiarvo voi olla suhteellisen korkea. Päätöksen 480/1996 mukaisen ohjearvomääritelmän ylittäminen vaatii kuitenkin saman kuukauden aikana useampana toimintapäivänä poikkeuksellisen suotuisia sääolosuhteita päästöjen leviämiselle. Suurella todennäköisyydellä hiukkaspitoisuudet eivät ylitä raja tai ohjearvoja yhdelläkään toiminta alueen ympäristössä olevalla asuin tai lomarakennuksella etäisyyksistä ja suunnitelluista pölyn torjuntatoimenpiteistä johtuen. Tarvittaessa hiukkaspitoisuuksien tarkempi arvio saadaan suorittamalla pitkäaikainen mittaus toiminnan aikana. Laitos sijaitsee Kuralantieltä lähtevän yksityistien päässä (metsäautotie, joten liikenteestä ei aiheudu merkittäviä pölyhaittoja). Mahdollinen pölyäminen estetään kesäkautena tarvittaessa kastelemalla. Melu Toiminnan melupäästöjä on tarkasteltu lupahakemuksen täydennyksessä ympäristömeluselvitys 18.11.2013. Suoritettujen mallinnusten mukaan toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä VNa:n 800/2010 tai VNa:n 846/2012 melun raja arvoja. Raja arvojen alittaminen vaatii kiviaineksen murskauksen aikana meluntorjunnan toteuttamista. Meluntorjunnaksi on esitetty viisi metriä korkeita maavalleja, jotka on sijoitettu murskauslaitoksen läheisyyteen. Louhinnan aikana erityistä meluntorjuntaa ei tarvita. Melua aiheutuu työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä, porauksesta, louhintaräjäytyksestä ja murskauksesta. Lisäksi melua aiheutuu vähäisessä määrin alueen liikenteestä. Ainoastaan 1.10. - 30.4. välisenä aikana alueella on toimintaa eli kesäaikana ei suoriteta murskausta eikä louhintaa. Melua aiheuttavia toimintoja harjoitetaan arkisin klo klo 7-22. Räjäytyksiä on vuodessa n. 40 kappaletta, räjäytysten aiheuttama melun kesto ei ole pitkäaikaista. Räjäytykset toteutetaan arkisin klo 8-16 välisinä aikoina. Louhintaa ja kiviainesten murskausta tehdään aina eri päivinä.
Murskauksesta aiheutuvaa melua vähennetään pudotuspintojen kivitaskuilla ja tasaisen louheensyötön aikaansaamisella. Lisäksi melua pienennetään alentamalla kiven purkukorkeutta ja jättämällä mursketta suppilon pohjalle. Seulonnassa melua ehkäistään tekemällä ns. kivitaskuja, joissa kiviaines puretaan kiviaineksen päälle. Lisäksi varastokasojen sijoittamisella voidaan tarvittaessa vaimentaa melua asutuksen suuntaan. LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN Liikennöinti alueelle tapahtuu Myrskylä - Artjärventieltä Kuralantielle, joka jatkuu Kuralan metsäautotienä, jonka päässä ottoalue sijaitsee. Liikennemäärät alueelle ovat n. 10-15 raskasta ajoneuvoa arkipäivisin toimintaaikana. Liikenne alueella on kausiluontoista. Vuotuinen liikennemäärä on n. 3250 raskasta ajoneuvoa. Henkilöautoille (1-5 kpl) varataan pysäköintialueet sosiaalitilojen vierestä. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Maa-ainesten oton normaalitoiminnasta ei synny jätteitä. Työkoneita huolletaan alueella ja niistä syntyvät jätteet kerätään talteen niille varattuihin jäteastioihin ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Sosiaalitiloissa syntyy kiinteää jätettä n. 1-2 t vuodessa, jotka lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä 6/14110. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Toiminnassa hyödynnetään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) (Suomen ympäristökeskus 25/2010). TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat koneiden ja laitteiden hydrauliikka ja öljyvuodot, joita pyritään ehkäisemään toteuttamalla tukitoiminta-alue BAT-mukaisella tiiviillä rakenteella. Maa-ainesten ottoalueella on varattuna imeytysainetta mahdollisten työkoneista aiheutuvien öljyvuotojen varalle. Lisäksi louhintaan, työkoneisiin ja liikenteeseen liittyvät henkilövahinkoriskit. Asiattomien kulkeminen alueelle kielletään asianmukaisin merkein. Lisäksi louhinnassa noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta ja siitä varoitetaan lähialueen asukkaita asianmukaisesti. Toimintaan liittyviä riskejä pyritään vähentämään henkilöstön asianmukaisella perehdyttämisellä, toiminta-alueen ja käytettävän kaluston kunnossapidolla sekä huolehtimalla alueen yleisestä siisteydestä. Alueen soveltumatonta käyttöä vähennetään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät esimerkiksi puomilla, maakaivannolla tai valleilla, tai siirtolohkareilla. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Toiminnan vaikutuksia arvioidaan BAT-suositusten mukaisesti. Pintavesien laatua seurataan tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä otetaan ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan
aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti). Toiminnan jälkeen näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. Tuotannosta, päästöistä ja vaikutusten seurannasta raportoidaan valvontaviranomaisille BAT-suositusten mukaisesti. ALUEEN JÄLKIHOITO JA MYÖHEMPI KÄYTTÖ Ottoalueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan loputtua. Jälkihoidolla alue sopeutetaan ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alue siistitään ja maa-ainesten ottoon liittyneet toiminnot poistetaan alueelta. Alueen pohja muotoillaan siten, että pintavedet eivät jää lammikoiksi alueelle. Kallioseinät on louhinnassa kallistettu kaltevuuteen 10:1 ja kaltevuutta loivennetaan tarvittaessa rikkonaisten kallioseinämien osalta työn päätyttyä. Kallioseinämän yläreunaan asennetaan pysyvä suoja-aita huomioimaan alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuus. Alueen kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä alueelle humuspitoinen pintakerros. Maisemointiin käytetään alueelta toiminnan alkaessa kuorittuja pintamaita ja tarvittavat lisämaa-ainekset tuodaan paluukuormina, käyttäen tarpeeseen soveltuvia täyttömaita. Täyttömaan tuontikohteet ja määrät raportoidaan viranomaiselle vuosittain. Alue palautetaan toiminnan loputtua metsätalouskäyttöön. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle levitetään pintamaita vähintään 0,5 m ja istutetaan puusto. Jälkihoitosuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa, mm. mikäli alueelta löytyy uhanalaisten eläinten tai kasvien elinympäristöjä tai merkittäviä geologisia luonnonesiintymiä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kuntien ilmoitustaululla ajalla 30.4. - 30.5.2014, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola, sekä pääosiltaan Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä 7.5.2014. Kiinteistön naapuritilojen omistajille lupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto kirjeenä (13 kiinteistöä). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen 14.6.2011. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty 1 muistutus 28.5.2014 (Aaro ja Riitta Järvinen). 1) Allekirjoittaneet vastustavat ympäristöluvan myöntämistä kokonaisuudessaan. 2) Toissijaisesti, mikäli rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan, tulee ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta kieltää ajalla 15.4. - 30.10. 3) Mikäli rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää hakemuksen mukaisen ympäristöluvan joko kokonaisuudessaan tai osittain, ei toiminnanharjoittajalle tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta.
Perustelut Vaasan hallinto-oikeuden päätös 13/0362/3 Vaasan hallinto-oikeus on 29.8.2013 antamallaan päätöksellä kumonnut Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan Markku Kantolalle 10.5.2012 kallion louhintaan, louheen murskaamiseen ja siirrettävän asfalttiaseman toimintaan antaman ympäristöluvan ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan muun ohessa siten, että hakemuksessa ei ole riittäviä tietoja toiminnan vaikutuksista, jotta voitaisiin arvioida toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja karjataloudelle.. /.. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu pölyä. Tämä pöly voi levitä tuulen mukana tilan Niskavuori pelloille vaikuttaen niihin haitallisesti. Pölyhaittaa voi kohdistua myös muihin häiriintyviin kohteisiin.. /.. Louhinta- ja murskaustoiminnasta syntyy tärinää, joka voi vaikuttaa haitallisesti vaikutusalueen kaivojen laatuun ja riittävyyteen. Muistutuksen tekijöiden asiassa aikaisemmin antamat selvitykset Muistutuksen tekijät viittaavat toiminnastaan asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa niin Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnalle kuin Vaasan hallinto-oikeudelle lausumaansa. Lisäksi muistutuksen tekijät viittaavat samoihin dokumentteihin kaikilta osin niiden osoittaessa selvästi ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan vahingollisuuden erityisesti muistutuksen tekijöiden elinkeinotoimintaan, terveyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen. Tämän lisäksi muistutuksen tekijät ottavat kantaa jäljempänä joiltain osin ympäristöluvanhakijan antamaan lisäselvitykseen. Erityisesti muistutuksen tekijät haluavat painottaa lautakunnalle hallinto-oikeuden ratkaisussa annetun ohjeistuksen siitä, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon maatalouselinkeinotoiminta kokonaisuudessaan mukaan luettuna kaikki maatalouskäytössä olevat alueet ja tuotantorakennukset arvioitaessa hakemuksen mukaisen toiminnan sille aiheuttamia haittoja toisin kuin lautakunta kumottua päätöstä antaessaan menetteli. Muistuttajien käsitys lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta Ympäristölupaa on haettu julkipannulla hakemuslomakkeella maa-ainesten ottamiselle, louhinnalle ja louheen murskaukselle. Hakemuksen mukaan toimintaan liittyy myös asfalttiasema. Sekä ympäristömeluselvityksessä että ilmanlaatuselvityksessä on selvitetty myös kierrätysasfaltin murskaustoimintaa, mutta asfaltin murskaustoiminnalle ei ole haettu tässä vaiheessa ympäristölupaa. Hakemuksen liitteen mukaisen 1.5. - 30.9. ulkopuoliselle ajalle suunnitellun louhinnan, rikotuksen ja räjäytystyön on ymmärretty tarkoittavan myös louheen murskaamista. Tältä osin hakemus on epäselvä, koska ympäristölupaa kuitenkin haetaan louhinnalle ja louheen murskaamiselle erikseen. Meluselvityksessä murskaustoiminnan ajoituksesta lausuttu tukee muistuttajien käsitystä. Koska asfalttiasema/kierrätysasfaltin murskaustoiminta liittyy olennaisesti nyt kyseessä olevan ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan, tulee myös mainituille toiminnoille hakea erikseen ympäristölupa, eikä pelkkä rekisteröinti tältä osin riitä. Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 42. 1 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa 3) edellä 7-9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Meluhaitat Muistutuksen tekijät ovat selvittäneet melusta erityisesti nautaeläimille aiheutuvia haittoja Vaasan hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa, johon tältä osin viitataan. Nautaeläinten kuuloalue on omaa luokkaansa esimerkiksi ihmisiin verrattuna ja erityisesti matalilla taajuuksilla tutkimusten mukaan nisäkkäistä vain norsun on todettu kuulevan paremmin. Siten esimerkiksi ihmisiä varten melusta annetut rajaarvot eivät mitenkään riitä liian korkeina määrittämään melutasoa, jolla on negatiiviset vaikutukset tuotantoeläimiin. Ympäristömeluselvityksessä tehdyissä mallinnuksissa melun impulssimaisuuden perusteella on lisätty korjaus vain pyörökuormaajan (+1 db) ja rikottimen (+5 db) osalta. Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaan korjaus impulssi tai kapeataajuisen melun osalta on kuitenkin aina 5 db. Myös murskauslaitoksen osalta melun on selvityksessä todettu olevan impulssimaista todeten kuitenkin, että pitkillä etäisyyksillä melu ei todennäköisesti ole impulssimaista, eikä korjausta tältä osin ole tehty, vaikka korjaus selkeästi olisi tullut tehdä. Selvityksessä siis tältä osin tukeudutaan todennäköisyyksiin ja käytännössä sivuutetaan murskaustoiminnan tosiasiallinen impulssimaisuus ja vaikutus muistutuksen tekijöiden laidunalueisiin ja karjasuojiin perustuen nautojen erinomaiseen kuuloon ja matalataajuisen melun korostumisesta rakennusten sisällä. Murskauslaitoksen osalta voidaan viitata tutkimukseen "Kivenmurskauksen ja louhinnan melu ympäristössä" (Kahri, Katri; HAMK, opinnäytetyö, Hämeenlinna 2009). Tutkimuksessa painottuu murskauslaitoksen aiheuttama matalataajuinen melu, jonka torjunta on vaikeaa: Murskauslaitoksella syntyvä moottoreiden ja murskaustoiminnan melu ei ole ainoa syntyvä melu vaan yleisesti raaka-aineen lastaaminen murskauslaitokseen aiheuttaa merkittävää melua. Tätä kiviaineksen tiputtamisesta esimurskaan aiheutuvaa melua voidaan pitää impulssimaisena. Myös murskauslaitoksen melu luokitellaan usein impulssimaiseksi. Murskauslaitoksen melun suhteen tärkeä ominaisuus on, että laitoksen ääni on hyvin matalille taajuuksille painottunut. Matalataajuinen melu on meluntorjunnan kannalta ongelmallista. Sen vaimentaminen on korkeataajuista melua huomattavasti vaikeampaa suuremmasta aallonpituudesta johtuen. Myöskään rakennusten seinät eivät vaimenna matalia taajuuksia kovinkaan hyvin, jolloin niillä on suurempi vaikutus rakennusten sisätiloissa.
Meluselvityksessä todetaan, että räjäytyksiä ei ole huomioitu melulähteenä yleisen käytännön mukaan. Lähtökohta on tältä osin väärä. Yleisesti noudatettu menettely ei sovellu, jos on erityisiä perusteita päinvastaiseen kantaan, mikä nyt kyseessä olevassa tapauksessa on ilmeistä. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan räjäytysmelun ongelmallisuuteen liittyy läheisesti myös räjäytyksestä syntyvä tärinä. Räjähdysaineen palaessa vapautuu energiaa, josta osa kuluu kallion rikkomiseen, osa kallion siirtämiseen, osa lämmöksi ja osa tärinäksi ympäristöön. Lisäksi paine purkautuu myös ilmaan, jolloin syntyy paineaalto. Paineaalto on vain osittain kuuloalueella ja osittain sitä matalataajuisempaa [lihavointi tässä] (Aatos 2003.).. /.. Luonnonkivituotannon osalta tehdyssä ympäristövaikutusselvityksessä tutkittiin räjäytyksen äänitehotasoa. Tutkimuksessa rapakivigraniittilouhimolla mitattujen 28 räjäytyksen perusteella räjäytyksen A painotettujen äänitehotasojen keskiarvoksi saatiin 161 db. (Aatos 2003). On siten pidettävä selvänä, että räjäytyksistä syntyy sellaista melua, jota ihminen ei havaitse, mutta jonka toisaalta nauta kuulee. Lisäksi ja erityisesti on huomattava erittäin voimakkaiden räjäytysäänten äkillisyys eläimille. Toisin kuin ihmisiä, eläimiä ei voida mitenkään ennakolta varoittaa räjäytyksistä. Melun vaikutusta nautoihin on edellä mainitusti käsitelty tarkemmin hallinto-oikeudelle osoitetuissa asiakirjoissa. Melumallinnus on tehty silmälläpitäen vain loma- ja asuinrakennuksia sivuuttaen esimerkiksi muistuttajien kannalta oleelliset karjasuojat. Karjasuojat tai pihatot eivät myöskään ole eristyksen suhteen rinnastettavissa asuinrakennuksiin. Melumallinnuksessa ei myöskään ole otettu kantaa laidunkäytössä olevien alueiden häiriintymiseen. Siltä osin kuin hakemuksen liitteen mukaan louhintaa, murskausta, rikotusta ja räjäytystyötä ei suoriteta ajalla 1.5. - 30.9., ei melua luonnollisesti näistä lähteistä synny. Esimerkiksi nuorta karjaa pidetään laitumella huomattavasti pidempään ja todella lähellä hakemuksessa tarkoitettua toiminta-aluetta, joten on selvää, ettei toiminnan keskeytykselle ilmoitettu aika laidunkauden näkökulmastakaan ole riittävä. Kun lisäksi otetaan huomioon laidunkauden ulkopuoliselta ajalta edellä myös sisätiloihin ulottuvan vaikutuksen osalta lausuttu, ei edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle toiminnasta aiheutuvan meluhaitan takia ole olemassa. Kesäkaudella suunnitelluksi aiotun asfalttiaseman keskiäänitason kanssa samassa mallinnuksessa on myös asfaltin murskauksen ja pyörökuormaajan aiheuttama melu. Koska ympäristölupaa ei ole haettu murskaustoiminnalle, ei mallinnuksesta pysty arvioimaan asfalttiaseman tuottamaa melua kesäaikaan. Koska lähteitä ei ole eritelty, voitaneen lähteä siitä, että ne melulähteinä rinnastuvat keskenään. Vaikutus kyseistä toiminnasta muistuttajien laitumina käyttämiin alueisiin on erittäin laaja ja vahingollinen. Käytännössä kaikki laitumina käytetyt alueet altistuvat toiminnan melulle. Edelleen muistuttajat toteavat edelleen näiden toimintojen edellyttävät ympäristölupaa, jota ei nyt ole haettu. Pöly Vaasan hallinto-oikeus on katsonut, että toiminnasta aiheutuva pöly voi levitä tuulen mukana muistuttajien pelloille. Käytännössä ilmanlaatuselvityksessä oleva maininta siitä, että Suomessa valitseva ilmansuunta on lounaasta, johtaa käytännössä varmasti muistuttajien koillisessa sijaitsevien laidun- ja peltoalueiden, tuotantorakennusten ja asuinrakennuksen altistumiseen pölyämiselle, jota toiminnasta aiheutuu kaikissa vaiheissa, ilmanlaatuselvityksessä todetaan taustapitoisuuksilla / kaukokulkeumilla voivan olla merkittävä vaikutus kokonaispitoisuuksiin. Mikäli tällaisia tekijöitä on olemassa, on luonnollisesti vielä tärkeämpää, ettei lisärasitusta enää ympäristöluvan mukaisella toiminnalla muodosteta. Terminen kasvukausi on aikavälillä 1981-2010 alkanut nyt kyseessä olevalla alueella
keskimäärin ennen 22. 4. ja päättyen vasta lokakuun lopussa (http://ilmatieteenlaitos. fi/terminen-kasvukausi). Tämä on huomioitava niin heinän kuin myös muiden viljeltävien kasvien osalta. Myös laiduntamassa olevat eläimet hyötyvät ravinnon suhteen pitkästä kasvukaudesta. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kasvukaudella muistuttajien käyttämät peltoalueet eivät saa kuormittua ympäristölupahakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvasta pölystä. Siten on selvää, että jo tällä perusteella pölyämistä aiheuttavaa toimintaa ei missään tapauksessa saa harjoittaa aikavälillä 15. 4. - 30.10. Kuten edellä käy ilmi pääosa muistuttajien tuotantorakennuksista mukaan luettuna karjasuojat sekä muistuttajien asuinrakennus sijaitsevat suunnitellusta louhintaalueesta koilliseen, joten ihmiset ja karjasuojissa olevat eläimet tulevat varsin todennäköisesti altistumaan ympäristölupahakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvalle pölylle riippumatta koska sitä harjoitetaan. Käytännössä merkittävimmistä pölylähteistä syntyvää pölyä ilmoitetaan sidottavan kastelemalla, mutta kastelun tosiasiallista tehoa on käyty läpi jo muistuttajien Vaasan hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa. Epäselvänä voidaan pitää myös sitä, onko kastelu mahdollista ja tehokasta talviaikaan, jolloin ilmamassojen sekoittumisen vähäisyys muutenkin on ongelmallista pölyn kulkeutumisen estämisen kannalta. Lopuksi Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ) perustelematta hakemusta tältä osin. Mainitun ympäristönsuojelulain 100 :n 1 momentin mukaan toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. YSL 101 :ssä säädetty on tarkoitettu poikkeukseksi, joka vaatii erityisten perusteiden olemassa oloa ja vakuuden asettamista. Mikäli Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan joko kokonaisuudessaan tai osittain, ei toiminnan aloittamiselle tule myöntää lupaa ennen varsinaisten luvan lainvoimaisuutta, jos toiminnanharjoittajalta ei vaadita vakuutta vahinkojen korvaamisen varmistamiseksi. Lausunnot Hakemuksen johdosta on 30.4.2014 pyydetty Lapinjärven ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunta Lapinjärven ympäristönsuojeluviranomaisena on antanut 6.6.2014 saapuneen lausunnon. Louhintaa ja murskausta ei tehdä kesällä 1.5. 30.9. välisenä aikana, joten ympäristöluvan aiemmassa käsittelyvaiheessa esille tulleita melu- tai pölyhaittoja ei näin ollen kesäaikana tulisi, eli toiminnassa on otettu lähialueen haitat tältä osin huomioon. Lisäksi toiminnanharjoittaja on teettänyt ympäristömeluselvityksen, jonka mukaan toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. Tämä edellyttää kuitenkin selvityksessä esitettyjen tai vastaavien meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista kiviaineksen murskaustoiminnan aikana. Meluntorjuntatoimenpiteiden tekeminen on siis edellytettävä ympäristöluvan lupamääräyksissä. Lisäksi melua on tarpeen mitata toiminnan ollessa käynnissä, jotta melutasoista voidaan varmistua. Ilmanlaatuselvityksessä puolestaan mainitaan, että suurella todennäköisyydellä hiukkaspitoisuudet eivät ylitä raja- tai ohjearvoja yhdelläkään toiminta-alueen ympäristössä olevalla asuin- tai lomarakennuksella etäisyyksistä ja pölyntorjuntatoimenpiteistä johtuen. Vastaavasti pölyntorjuntatoimenpiteiden edellyttämisestä tulee määrätä ym-
päristöluvan lupamääräyksissä. Pölyntorjuntatoimenpiteiden riittävyys voidaan varmistaa toiminnanaikaisilla mittauksilla. Mikäli edellä mainitut seikat otetaan ympäristöluvassa huomioon, ympäristölupahakemukseen ei ole huomautettavaa. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on 9.6.2014 pyytänyt hakijalta vastineen annatusta lausunnosta ja jätetystä muistutuksista. Hakija on toimittanut vastineen lausunnosta ja muistutuksesta 25.6.2014. Aaro Järvisen muistutus on pelkkää toisen yritystoiminnan määrätietoista hankaloittamista ollut jo lähes parikymmentä vuotta. Nyt on otettu kaikki asiat huomioon niin kuin ennenkin heidän elinkeinotoiminta huomioon ottaen. Tämä toiminta on kausiluonteista eikä välttämättä edes joka vuosi tarvitse suorittaa louhintaa. Missään päin Suomea ei kyseisen toiminnan ole todettu aiheuttavan mitään haittaa karjataloudelle. Sitten vielä näissä melumallinnuksissa ja pölyn leviämisarvioissa ei ole otettu huomioon louhinta aluetta ympäröivää metsävyöhykettä joka osaltaan vielä sitoo melua ja mahdollista pölyä pienentäen niitä vielä entisestään. VIRANOMAISEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Markku Kantolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja louheen murskaamiseen Myrskylän kunnan Myrskylän kylän tilalle Päivärinne RN:o 23:4. Lupa myönnetään lupaehtojen mukaisesti ja on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ) 4. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 20.00 välisenä aikana;
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. (YSL 43, NaapL 17 ) 5. Louhintaa, rikotusta, räjäytystyötä ja murskausta ei saa tehdä toukokuun 1. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana. (YSL 43, NaapL 17 ). 6. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (7.00 22.00) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa (22.00 7.00) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 43, NaapL 17, Vnp 993/1992) 7. Murskaustoiminnalle on tehtävä seuraavia ympäristömeluselvityksessä ehdotettuja meluntorjuntatoimia: - Alkuvaiheessa kiviaineksen murskauslaitoksen itäpuolelle on sijoitettava 5 m korkea meluvalli (40 m pitkä). - Louhinnan puolivälissä kiviaineksen murskauslaitoksen länsipuolelle on sijoitava 5 m korkea meluvalli (30 m pitkä). - Loppuvaiheessa meluntorjuntaa on tehtävä joko: 1) sijoittamalla 5 m korkea meluvalli kaivualueen ulkopuolelle tilan rajalle (180 m pitkä) tai 2) sijoittamalla 5 m korkeat meluvallit kiviaineksen murskauslaitoksen molemmille puolille (30+35 m) ja murskauslaitos louhitun kallioseinämän viereen. 8. Kaikki vallit voidaan tehdä pintamaista, louheesta, murskeesta tai muusta maamateriaalista. Meluntorjuntaa ei tarvita jos tehdään vain louhintaa (porausta). 9. Meluvallien etäisyys murskauslaitoksesta on oltava enintään 30 m. Murskauslaitoksen siirtyessä tulee meluvallin sijaintia siirtää vastaavasti. Vaihtoehtoisesti vallin korkeutta voidaan kasvattaa. Riittävä korkeus tulee määrittää laskennallisesti tai melumittausten perusteella. 10. Melulähteet tulee sijoittaa louhinnassa syntyvän kallioseinämän läheisyyteen siten, että seinämä estää melun leviämistä erityisesti läheisille lomarakennuksille. 11. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle, vähintään ottosuunnitelman esittämällä tavalla, jotta toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöt ympäristöön voidaan minimoida. Kuoritut pintamaakasat sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen häiriintyneiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 12. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 13. Ennen louhinnan aloittamista ja sen päätyttyä lähimmissä kiinteistöissä on suoritettava katselmukset ja louhinta/poraustärinöitä tulee mitata tarvittaessa koko toiminnan ajan toimittaessa rakennusten ja rakennelmien läheisyydessä. (NaapL 17 ja YSL 46 ) 14. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheu-
ta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä pölynkeräiminä esim. kangassuodattimia tai teholtaan vastaavaa tekniikkaa ja tarvittaessa pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 43, NaapL 17 ) 15. Kuivina aikoina irrotettavaa louhosaluetta tulee tarvittaessa kastella ennen räjäytystä. 16. Murskauslaitoksessa pölyä tulee sitoa kastelemalla kolmessa eri vaiheessa: syöttö, välimurskaimen jälkeinen seula, jälkimurskain tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 17. Laitokselle johtavien hiekkateiden pölyämistä on estettävä tarvittaessa kemiallisella sidonnalla (suolaus). 18. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 19. Räjäytysten ajankohdissa on huomioitava vallitseva tuulen suunta, jotta räjäytyksen aiheuttama pölypilvi ei leviä asutuksen eikä naapuritilan karjan laitumien suuntaan (NaapL 17 ). 20. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Öljysäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään varastoitavan tuotteen enimmäismäärän suuruinen. Tankkauspaikan alustan pitää olla vettä läpäisemätön. Alueella työskenneltäessä on öljytuotteiden käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa kemikaalilain mukainen ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista kunnan paloviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43 ) 21. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Alueella on oltava käyttövalmiina riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia. Työkoneet tulee säilyttää alustaltaan vettä läpäisemättömällä paikalla. Säilytysalue tulee toteuttaa siten, että maaperän pilaantumisen riski mahdollisen onnettomuuden tai vahingon seurauksena minimoidaan. Mahdollisesta öljy- tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) 22. Laitoksen toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 6, 7, 8, 43, 45, JL 3, 6, 7, 8, 9, 15, JA 3a, 7, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 23. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 6, 7, 8, 43, 45, JL 6, 19 ) 24. Työkoneiden huoltotilojen on oltava asianmukaisia. Öljyn tai muiden kemikaalien pääsy maaperään ja pohjaveteen huoltotoimenpiteiden seurauksena on estettävä riittävin suojarakentein. (YSL 6, 7, 8, 43 )
25. Koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden peseminen alueella on sallittua vain tarkoitusta varten rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta maaperäkäsittelyyn. Järjestelmä tulee hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. (YSL 7, 8, 43, 45, 103, JL 6, NaapL 17 ) 26. Alueelta poisjohdettavat vedet on ohjattava selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla kuin alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. (YSL 43 ). 27. Pintavesiä tulee käyttää madollisimman tehokkaasti alueella hyödyksi esim. pölynsidonnassa, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 43 ). 28. Vedenkäsittelylaitteita on hoidettava siten, että ne pysyvät toimintakunnossa ja altaiden pohjalle kertyneiden lietteiden käsittelyn on oltava asianmukaista. (YSL 43 ). 29. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 30. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista esitettävä meluntarkkailuohjelma valvontaviranomaiselle (Askolan ympäristönsuojeluyksikkö). Ekvivalenttimelutaso häiriintyvissä kohteissa (lähimmät asuin- ja vapaa-ajanasuinkiinteistöt sekä laidunalue) on mitattava toiminnan alkuvaiheessa (ensimmäisten toimintaviikkojen aikana) louhinnan, rikotuksen ja murskauksen yhteisvaikutus huomioiden. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Mittaustulokset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta ja näiden mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 31. Pintavesien määrää ja laatua tulee tarkkailla ympäristöhakemuksen liitteessä maa-ainesten ottosuunnitelma esitetyn mukaisesti: Pintavesien laatua on seurattava tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä on otettava ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti). Toiminnan jälkeen näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. (YSL 43, 46 ). 32. Kiinteistöllä Niskavuori RN:o 32:365 sijaitsevan kaivon laatua tulee tarkkailla. Kaivosta tulee ottaa vedenlaatunäyte ennen toiminnan aloittamista sekä vuosittain louhinnan edetessä. Vedenpinnan korkeutta tulee tarkkailla kaivosta 4 kertaa vuodessa. Jos kyseinen kaivo ei sovellu tarkkailuun tai kaivon tarkkailusta ei saa-
da sopimusta kiinteistönomistajan kanssa, tulee tarkkailua tehdä jostain muusta kaivosta. (YSL 46 ). 33. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 34. Tarvittaessa ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on tarkkailtava ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti. (YSL 46 ). 35. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyistä räjähdysaineiden määristä, tarkkailutuloksista, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta. (YSL 43, 46 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan päästöjen rajoittaminen on hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sen tasoista, kuin paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää. Luvan myöntämisen edellytykset Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti kivenlouhimon ja murskauslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräysten perustelut Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveydenhaittaa. Melun ja sen leviämisen rajoittamiseksi on asetettu toiminta-aikarajoituksia ja annettu määräyksiä toiminnan sijoittamisesta. Kesätauko toiminnalle on määrätty loma- ja vakituiselle asutuk-
selle mahdollisesti aiheutuvan häiriön vähentämiseksi vilkkaimpaan loma-aikaan. Myös kauempana louhoksesta sijaitsevalle asutukselle aiheutuvia meluhaittoja pyritään vähentämään kesätauolla, vaikka melutasot alueella olisivatkin selvästi alle ohjearvojen. Melu aiheuttaa talvikautta enemmän viihtyvyyshaittaa kesäkaudella, jolloin oleskellaan enemmän ulkona ja asuinrakennusten ikkunat voivat olla auki. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu hakemuksen mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Lupahakemuksen liitteessä 1 hakijan ilmoittamat toimintaajat ovat osittain lyhyempiä kuin asetuksen sallimat. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista on taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 40 db. Asumiseen käytettävillä alueilla vastaavasti päiväohjearvona on korkeintaan 55 db ja yöllä 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla sovelletaan tiukempia meluohjearvoja 45/40 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa päiväaikaista melutasoa on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskaamisesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Pölylle on asetettu raja-arvo valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (711/2001). Asetuksessa ilman hiukkaspitoisuudelle (PM 10) asetettuja raja-arvoja ei saa ylittää. Määräyksiä on annettu toiminnan sijoittamisesta siten, että pölyn leviäminen voidaan minimoida sekä muista tarpeellisista pölyntorjuntatoimenpiteistä. Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä, työkoneiden säilyttämisestä, huoltamisesta ja pesemisestä, jätehuollosta, sekä jätevesien ja pintavesien johtamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Toiminnan lopettamisesta on hyvissä ajoin esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen liittyvistä toimista kuten rakenteiden purkamisesta tai siirtämisestä, toiminnan seurauksena mahdollisesti pilaantuneen maaperän selvittämisestä, jätteiden pois kuljettamisesta sekä mahdollisesta jatkotarkkailun tarpeesta. Pohjaveden ja alueelta valuvan pintaveden laatua tulee tarkkailla, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat muutokset voidaan havaita. Meluntorjuntatoimien valvomiseksi melumittaukset ovat tarpeen. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. VASTINE YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esiintuodut asiat on huomioitu lupaehdoista ilmenevällä tavalla.
Melutasoa on ympäristöluvan määräyksin edellytetty mitattavan toiminnan alettua eri toimintojen yhteisvaikutus huomioiden. Tarvittaessa toiminnan alettua pölypäästöjä edellytetään tarkkailemaan valvontaviranomaisen erikseen määräämillä tavoilla. Louhinnalle ja murskaukselle on määrätty viiden kuukauden kesätauko. Toimintaa ei sallita viikonloppuisin edes poikkeustapauksissa. Maisema kalliolta Lipon suuntaan säilyy, sillä louhinta-alue rajoittuu kallion ylimmän kohdan poikki pohjois-etelä suuntaisesti, ja kallion itäinen rinne laelta asti tulee säilymään. Ympäristölupahakemus on kuulutettu Valtioneuvoston asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista tultua voimaan, joten hakemus siltä osalta on rauennut. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Voimassaolo Lupapäätös on voimassa kymmenen (10) vuotta päätöksen antopäivästä. Lupamääräysten tarkistaminen Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että tämän lupapäätöksen määräyksiä voidaan asianomaisen viranomaisen tai haittaa kärsivän hakemuksesta muuttaa, mikäli tähän on myöhemmin erityistä tarvetta. Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan saa aloittaa kun siihen oikeuttava lupapäätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 6, 7,8,28,30,35,42,43,45,46,56,76,100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1,7,17,19,30 Jätelaki (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkauksesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) 40 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1,7,17,19,30 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012)
Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 29.3.2012 48). KÄSITTELYMAKSU (YSL 105 ) JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelymaksu Askolan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 8.1 :n nojalla 0 euroa. Tuomioistuin on muutoksenhaun johdosta palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI Päätös annetaan julkipanon jälkeen 28.8.2014. Päätöksen julkipano tehdään YSL 53 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja lausunnon antaneille.