SERBIA Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009
Serbian maaraportti 2 (44) Serbian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 8 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 8 Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio... 10 Vaihtotase... 11 Talouspolitiikka... 11 Työvoima... 13 Ulkomaankauppa... 14 Kokonaiskauppa... 14 Kauppapolitiikka... 14 Kauppa Suomen kanssa... 16 Ulkomaiset investoinnit... 19 Vapaakauppa-alueet... 22 Suomalaiset investoinnit... 23 Maa- ja metsätalous... 24 Teollisuus ja rakentaminen... 26 Rakentaminen... 31 Energia ja ympäristö... 33 Ympäristö... 36 Palvelusektori... 37 Tietoliikenne... 37
Serbian maaraportti 3 (44) Vähittäiskauppa... 39 Pankit... 40 Liikenneyhteydet ja logistiikka... 41 Tapakulttuuri... 43 Linkkejä... 44
Serbian maaraportti 4 (44) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 88 361 km2 Luonnonvarat: öljy, maakaasu, kivihiili, kupari, sinkki, antimoni, kulta, hopea, magnesium, pyriitti, kalkkikivi, marmori, suola, viljelysmaa Aikaero Suomeen: - 1 tunti Rajanaapurit: Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Albania, Makedonia, Bulgaria, Romania, Unkari ja Kosovo Lähde: CIA World Factbook Asukasluku: 9,98 miljoonaa v. 2009 Suurimmat kaupungit: Belgrad (1,6 milj. as., Serbian pääkaupunki), Novi Sad (Vojvodinan suurin kaupunki, 299 294 as.), Niš ( 250 518 as.), Kragujevac (175 802 as.) Etniset ryhmät: serbit 82,9 %, unkarilaiset 3,9 % ja muut 13, 3 %. Serbiassa asuu 37 kansallisuuden edustajia. Viralliset kielet: serbia (kyrilliset kirjaimet, mutta myös latinalaisia käytetään) Etnisten
Serbian maaraportti 5 (44) vähemmistöjen asuinalueilla myös etniset kielet ja niissä käytetyt kirjaimet ovat virallisia. Uskonnot: Serbian ortodoksit 85 %, roomalaiskatoliset 5,5 %, muslimit 3,2 % ja protestantit 1,1 %. Väestönkasvu: -0,468 % (ennuste 2009) Elinajanodote: miehet 71,09 vuotta, naiset 76,89 vuotta (ennuste 2009) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +381 (11 Belgrad) Kiinteän verkon penetraatioaste: 36,3 prosenttia (vuoden 2006 lopussa) Matkapuhelintiheys: yli 90 % (vuoden 2007 lopussa) Internet-yhteyksiä: yhteys 26,3 prosentilla kotitalouksista (2007) Sähköverkko: 220 V, 50 Hz Maantieverkosto: 48 423 km, josta noin 18 000 km on pääteitä (moottoritietä 380 km). Tieverkoston arvo tällä hetkellä on noin 17,5 miljardia dollaria. 40 % pääteistä ja 60 % moottoriteistä on vajaa kuormitettu. Rautatieverkosto: 3 808 km, josta 3533 km yksiraiteista rautatietä ja 257 km kaksiraiteista rautatietä Lentokentät: Serbiassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää Belgradissa ja Nisissä. Belgradin lentokentän sijainti on erittäin hyvä. Lentokentän modernisointisuunnitelma on valmis. Satamat: sisämaansatamat mm. Belgradissa, Novi Sadissa, Pancevossa ja Smederevossa. Vesiliikenteen potentiaali on suuri, sillä maan kautta kulkevat suurehkot joet Tonava, Tisa, Sava ja Velika Morava. Esim. Sava, jonka pituus Serbian alueella on 207 km, kulkee myös naapurien Slovenian, Kroatian sekä Bosnian ja Hertsegovinan kautta. Naapurimaiden panostuksen avulla tämä joki voisi saada kansainvälisen navigointireitin statuksen. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika Srbija, Serbian tasavalta, Republic of Serbia Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: demokratia Valtion päämies: Presidentti Boris Tadić (valittiin toiselle kaudelle 3.2.2008) Pääministeri: Mirko Cvetkovic (8.7.2008 alkaen) Parlamentti: yksikamarinen parlamentti (Skuptsina), jossa on 250 edustajaa. Presidentti Tadic hajotti parlamentin 13.3.2008. Ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestettiin 11.5.2008. EU-myönteinen presidentti Tadicin Demokraattisen puolueen johtama koalitio sai 38,75 prosenttia äänistä ja Tomislav Nikolicin johtama Serbian Radikaalipuolue 29,2 prosenttia. Tadicin koalitio sai 102 paikkaa 250-jäseniseen parlamenttiin, Radikaalipuolue 77 paikkaa, Kostunican johtama Serbian
Serbian maaraportti 6 (44) Demokraattinen puolue (DSS) Uusi Serbia (NS) -koalitio 30, Sosialistipuolueen johtama ryhmittymä 20, länsisuuntautunut Serbian Liberaalidemokraattinen puolue 14 paikkaa sekä kansallisia vähemmistöjä edustavat puolueet 7 paikkaa. Hallitus: 7.7.2008 nimitetyn hallituksen muodostavat Demokraattisen puolueen (DS) johtama länsimielinen koalitio, johon kuuluu useita puolueita (DS:n lisäksi G17 Plus, SPO, SDP. LSV) sekä Sosialistipuolue. Seuraavat vaalit: Presidentinvaalit 2013 Aluehallinto: Serbia jakautuu 24 piirikuntaan Merkittäviä vuosilukuja: vuonna 1918 serbit, kroaatit ja sloveenit perustivat kuningaskunnan, joka sai vuonna 1929 nimekseen Jugoslavian kuningaskunta, 1945 perustettiin Jugoslavian sosialistinen tasavalta, 1991-1992 Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi, vuonna 1992 Serbia ja Montenegro julistautuivat Jugoslavian liittotasavallaksi, lokakuussa 2000 presidentti Milosevic syöstiin vallasta. 4.2.2003 Jugoslavian liittotasavallan parlamentti ratifioi uuden perustuslain, jonka nojalla perustettiin Serbian ja Montenegron valtiounioni. Montenegrossa 21.5.2006 järjestetyn kansanäänestyksen nojalla Montenegro julistautui 3.6.2006 itsenäiseksi Serbian ja Montenegron valtiounionista. 12.6.2006 EU tunnusti Montenegron itsenäisyyden. 17.2.2008 Kosovon maakunta julistautui itsenäiseksi. Kosovon itsenäistymisjulistuksen on tähän mennessä (04/2009) tunnustanut 59 maata, joiden joukossa kaikki Pohjoismaat. Suomi tunnusti Kosovon maaliskuussa 2008. Serbia on muiden Länsi-Balkan maiden joukossa lähentynyt EU:ta mahdollisena EU:n ehdokasmaana. Seuraavat laajennukset tulevat koskemaan muutamaa Länsi-Balkan maata ja Turkkia. EU-lähentyminen kuuluu olennaisena osana vakautus- ja assosiaatioprosessiin, mikä on Euroopan unionin politiikka Länsi-Balkanin maiden suhteen. Vakautus- ja assosiaatioprosessiin sisältyy erityisiä alueellisia vaatimuksia poliittisen ja taloudellisen vakauden ja alueellisen yhteistyön suhteen. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Serbian dinaari (RSD) = 100 para Valuuttakurssi: 1 EUR oli 82,1 RSD v. 2008 Bruttokansantuote (2008): 34,5 mrd. EUR BKT henkeä kohti (2008): käyvin hinnoin 4680, ostovoimakorjattuna 7612 Keskimääräinen palkka (10/2008): netto 35 670 RSD (400 ) Inflaatio: 10,9 % vuonna 2008 Työttömyysaste:vuonna 2008 keskimäärin 17,6 %; ennuste v. 2009 on 20,3 %. Verotus: Serbian verotusjärjestelmä on yrityksille yleisesti suotuisa. Uusille investoijille tarjotaan verotusetuja sekä monivuotista verovapautta. Arvolisäveron peruskanta on 18 prosenttia ja alennettu kanta 8 prosenttia (mm. peruselintarvikkeet). 10 prosentin yhteisöverokanta on yksi Euroopan alhaisimmista. Nykyinen ALVjärjestelmä otettiin käyttöön v. 2005 alussa. Ansiotuloja verotetaan suhteellisesti
Serbian maaraportti 7 (44) ( tasavero ). Vuoden 2007 alussa verokanta laskettiin 14 prosentista 12 prosenttiin. Vuosina 2009 2010 jatkuu verotusjärjestelmän uudistus ja modernisointi. Painopisteenä on valtion verotulojen tehostaminen. Pääteollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kemian- ja öljynjalostusteollisuuden tuotteet, vaatteet ja jalkineet Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, valmiit tavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Venäjä, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia Luonnonvarat: kupari, kulta, rautamalmi, öljy, kaasu, kromi, lyijy, nikkeli, platina, hopea yms.
Serbian maaraportti 8 (44) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Alhainen yhtiövero (10 % elokuusta 2004 alkaen) Vero- ja tullietuja ulkomaisille investoijille Vapaakauppa-alueiden sekä teollisuus- ja teknologiapuistojen tarjoamat edut Edullinen maantieteellinen sijainti Lähes kaikki tuotteet vapautettu tulleista EU-viennissä Ainoana maana alueella vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Vapaakauppavyöhyke Kaakkois-Euroopan (CEFTA) maiden kanssa Lainsäädäntöä pyritään uudistamaan EU-vaatimusten mukaiseksi Alhaiset työvoimakustannukset Markkinoiden negatiivisia piirteitä Poliittinen kahtiajako Kosovon kysymys Laaja harmaa talous Ulkomaisten investointien vähäinen määrä, mikä olisi edellytys teollisuustuotannon elpymiselle ja viennin kasvulle Korkea työttömyysaste Väestön keskimäärin alhainen ostovoima Suuri vaihtotaseen vaje Korruptio (vuonna 2008 85. sijalla 180 maan joukossa Transparency Internationalin korruptioindeksissä) Lainsäädännön toimeenpanossa puutteita Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille Maatalouden koneellistaminen Maataloustuotteiden jalostaminen vientikelpoisiksi elintarvikkeiksi Pakkausteollisuus (erityisesti vientiteollisuutta silmällä pitäen) ICT (teknologiapuistot, alihankinta, paljon alan osaamista) Infrastruktuurihankkeet (maantiet, rautatiet, sillat jne) Ympäristöteknologia Energia-ala (kaukolämpöverkkojen kunnostus, uusiutuva energia) Juoma- ja jätevesihuolto Autoteollisuuden komponenttien valmistus Puunjalostus- ja pientaloteollisuus Terveydenhuoltoalan laitteet Rakennusteollisuuden koneet ja laitteet
Serbian maaraportti 9 (44) Talous Makrotalous Talouskehitystä kuvaavia tunnuslukuja 2004 2005 2006 2007 2008a 2009e 2010e Bruttokansantuote (mrd. EUR) 19,7 20,8 25,3 30,4 34,5 31,6 32,7 BKT:n muutos (%) 8,3 5,6 5,2 6,9 5,4-2 0,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 9,0 7,5 7,0 7,5 6,0-1,0 3,0 Investoinnit kiinteään pääomaan, 15,1 8,0 9,0 8,6 10,0-3,0 4,0 muutos (%) Kuluttajahintojen muutos (%) 11,4 17,3 12,7 6,5 10,9 9,6 6,4 Työttömyys (%) 18,5 20,8 20,9 18,1 17,6 20,3 18,9 Teollisuustuotannon kasvu (%) 6,3 0,3 4,4 3,6 1,0-7,0 1,0 Vaihtotaseen vaje ( % BKT:sta) - -8,4-9,4-15,2-17,2-11,2-9,4 13,5 Vaihtokurssi RSD:USD 58,7 67,2 66,8 58,2 55,8 72,8 71,5 Vaihtokurssi RSD:EUR 73,0 83,7 83,9 79,6 82,1 96,1 99,1 Lähde: Economist Intelligence Unit 04/09 BKT Talouskasvu käynnistynyt vasta 2000-luvulla Varjotalouden osuus edelleen suuri 10 BKT:n kasvu v. 2004-2010, % 8 6 4 2 0 2004 2005 2006 2007 2008a 2009e 2010e -2-4 Serbian bruttokansantuote romahti 1990-luvulla noin puoleen vuoden 1989 tasosta. Talous alkoi elpyä vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Edellytykset talouskasvun voimistumiselle ovat olemassa, jos käyttämätöntä laite- ja
Serbian maaraportti 10 (44) työvoimakapasiteettia saadaan käyttöön. Kymmenen vuoden eristyksen aikana ehti kuitenkin syntyä pahoja pullonkauloja tuotantoketjuihin, jotka on saatava ensin kuntoon. Toisaalta maasta muutti 1990-luvulla pois runsaasti korkeasti koulutettua väestöä, mikä aiheuttaa ongelmia työvoimapuolella. Virallisten tietojen mukaan varjotalouden osuus taloudesta on 30 prosenttia, mutta epävirallisten tietojen mukaan jopa 70 prosenttia. Serbian bruttokansantuote kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2007 ja arviolta 5,4 prosenttia vuonna 2008. Kasvua on tukenut ennen kaikkea yksityinen kulutus, jota ovat ruokkineet palkankorotukset sekä kulutusluottojen ja pankkilainojen yleistyminen. Palvelusektorit (vähittäiskauppa, kuljetus- ja rahoitussektorit sekä tietoliikenne) ovat kasvaneet nopeimmin, mutta valmistusteollisuuskin paransi tuloksiaan. Talouskasvua on pitänyt yllä yksityistettyjen yritysten investoinnit sekä yksityisen kulutuksen ja julkisten investointien kasvu. Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua vauhdittavat integroituminen tiiviimmin Euroopan unioniin, taloudelliset uudistukset ja yksityistämisen eteneminen, IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainat sekä ulkomaisten organisaatioiden ja yritysten investoinnit. BKT:n kasvu hidastui 2,8 prosenttiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Globaalin talouskriisin sekä sisäisen kysynnän heikkenemisen vuoksi kuluvan vuoden näkymät eivät ole hyvät. Economist Intelligence Unit ennusti huhtikuussa, että BKT supistuu kaksi prosenttia vuonna 2009. Ensimmäiset elpymisen merkit ilmestynevät vasta vuonna 2010. Silloin Serbian BKT kasvanee 0,5 prosenttia. Inflaatio Inflaatiokehitys 2005-8, ennuste 2009-10 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Lähde: EIU 04/2009 (keskimääräinen muutos, %)
Serbian maaraportti 11 (44) Serbian kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti tai ainakin melko nopeasti 2000- luvulla. Inflaatio hidastui 6,5 prosenttiin vuonna 2007 mutta kiihtyi arviolta 10,9 prosenttiin. EIU ennusti huhtikuussa, että inflaatio hidastuu tänä ja ensi vuonna mutta ei saavuta länsieurooppalaista tasoa. Syitä ovat palkkojen nopeahko nousu, ylisuuri julkinen sektori, monopolit eräillä toimialoilla, tarve nostaa hallinnollisesti säädeltyjä hintoja sekä öljyn kallistuminen maailmantalouden elpyessä. Vaihtotase Serbian vaihtotase on ollut pahasti alijäämäinen 2000-luvulla. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta nousi arviolta 17,2 prosenttiin vuonna 2008. Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea kauppataseen suuren alijäämän vuoksi. Yritysten yksityistämisen ja modernisoinnin ansiosta vientiin pystytään kuitenkin tarjoamaan lähivuosina kilpailukykyisempiä tuotteita, minkä ansiosta vientitulot alkavat vähitellen kasvaa ja vaihtotaseen vajeen osuus BKT:stä laskee. Talouspolitiikka Talouspolitiikan suuntaviivat Serbian edellinen hallitus hyväksyi vuoden 2008 toukokuussa budjettisuunnitelman vuosille 2009-2011, jossa tavoitteeksi on asetettu bruttokansantuotteen 6,5 prosentin keskimääräinen kasvu kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Inflaatio on määrä saada laskettua 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Budjetti, joka oli 1,2 prosenttia alijäämäinen vuonna 2007, on tarkoitus saada ylijäämäksi jo vuonna 2009. Tiukan rahapolitiikan vuoksi julkisia menoja rajoitetaan lähivuosina ja huomattavampaa kasvua on odotettavissa vasta tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Valtion menot pienenevät myös yksityistämisen ja valtiollisten yritysten uudelleen organisoinnin ansiosta. Serbia on joutunut turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hätärahoitukseen. IMF myöntää Serbialle kolmen miljardin euron lainapaketin. Laina vahvistetaan toukokuussa (nykyisen aikataulun mukaan 15.5.09). Tällä lainalla korvataan aikaisemmin tänä vuonna sovittu 520 miljoonan euron laina. Laina-aika on reilu kaksi vuotta. Vuoden 2009 aikana nostettavissa on 2,2 miljardia euroa. Lainarahalla pyritään vakauttaa dinaaria ja vahvistaa valuuttavarantoa, näin edistämällä sijoittajien luottamusta. Budjetin tarkastaminen pidettiin ehtona lainan saamiseen. Serbian parlamentti hyväksyi 29.04.09 vuoden 2009 budjetin muutokset. Tuloarviotta laskettiin 649,3 miljardiin RSD (6,83 miljardiin EUR) ja julkisia menoja supistettiin 719,8 miljardiin RSD (7,6 miljardiin EUR). Tämä lienee 28,9 miljardia RSD (304 426 EUR) vähemmän kuin oli aikaisemmin suunniteltu. Säästötoimien tavoite on vähentää valtionhallinnon kuluja, samalla parannetaan talouden epätasapainon ja edistetään
Serbian maaraportti 12 (44) pääomainvestoinnit, joitta varsin suunnataan infrastruktuuriin. Säästötoimet tulevat koskemaan kansanedustajien palkkoja ja valtion työntekijöiden määrää ja palkkoja. Säästötoimet näin nähden eivät tule koskemaan koulutus- ja terveydenhuoltoalaa. Toukokuun 2009 alussa Euroopan komissio on vahvistanut 100 miljoonan euron tuen Serbialle. Tuki on osa EU:n valmistelurahaa (pre-accession aid), jolla pyritään valmistelemaan potentiaalisia ehdokasmaita EU-jäsenyyteen. Kyseinen tuki seuraa IMF:n lainapäätöstä. Tuen ensimmäinen erä maksetaan jo vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Nämä varat on tarkoitus käyttää Serbian edistymismatkalla EUintegraatioon. Serbian kolmivuotinen sopimus IMF:n kanssa päättyi vuoden 2006 alkupuolella, eikä Serbia ole pyrkinyt saamaan aikaan uutta sopimusta. Serbian haluttomuus sitoutua IMF:n ohjelmiin johtuu osittain erilaisista näkemyksistä liittyen mm. rakenteellisiin uudistuksiin ja valtion omistamien suuryritysten yksityistämiseen. IMF on lisäksi suhtautunut varauksella Serbian edellisen hallituksen lanseeraamaan kansalliseen investointiohjelmaan (National Investment Plan NIP). NIP on vuoteen 2011 saakka ulottuva investointiohjelma, johon on allokoitu varoja noin 1,9 miljardia dollaria. Ohjelman varoja on tarkoitus käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen sekä infrastruktuurihankkeiden (maantiet, rautatiet, kaasuverkot jne.) rahoittamiseen. Kritisoijat pelkäävät ohjelman lisäävän julkisia menoja, johtavan budjetin alijäämiin ja lisäävän inflaatiopaineita. Pääministeri Koštunican kaudella yksityistäminen eteni Serbiassa melko nopeasti. Serbian yksityistämislaki, jossa on voitu huomioida muissa siirtymätalousmaissa saadut kokemukset, on saanut kiitosta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, mm. EBRD:ltä ja sen pohjalta on jo saatu toteutettua useita merkittäviä yksityistämishankkeita. Serbian yksityistämislain mukaan yritysten privatisointi olisi pitänyt saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Kostunican hallitus ilmoitti kuitenkin prosessin jatkuvan vuotta kauemmin. Viimeaikaisista hankkeista merkittävin on puitesopimus Gazpromin kanssa kaasuputken rakentamisesta Serbian kautta Eurooppaan ja enemmistöosuuden myynnistä öljy-yhtiö NISissä. Vuoden 2008 alkupuolella merkittävä yksityistämiskohde on ollut Zastavan autotehdas, jonka myyntiä koskeva sopimus allekirjoitettiin Fiatin kanssa kesäkuun loppupuolella. Fiat omistaa muodostettavasta yhteisyrityksestä 70 prosenttia ja osapuolten on määrä investoida tuotannon kehittämiseen 700 miljoonaa euroa. Investointien ansiosta tehdas pystyy tuottamaan noin 300 000 henkilöautoa vuoden 2010 alusta alkaen. Lisätietoja yksityistämisestä: www.priv.yu Serbian hallitus tukee voimakkaasti pk-sektoria, joka tuottaa jo 40 prosenttia viennistä ja on merkittävällä tavalla vaikuttanut työttömyyden vähenemiseen. Tukitoimet kohdistuvat erityisesti yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvattaa vientiä. Tukivarat
Serbian maaraportti 13 (44) myönnetään kilpailun perusteella. Eniten tukea ovat saaneet elintarvike-, tekstiili-, puunjalostus- ja IT-alan yritykset. Yritystoiminnan elvyttämiseksi Serbian hallitus on vähentänyt hallinnollista byrokratiaa esimerkiksi yrityksen perustamisessa sekä helpottanut aloittelevien yksityisyritysten lainansaantia. Yritystoimintaa käynnistäville myönnetään ns. starttirahaa 30 000 euroa edellyttäen, että ne ovat rekisteröityneet paikalliseen kaupparekisteriin (Business Registers Agency). Rekisteröinti kestää nykyisin vain 24-48 tuntia, kun prosessi aikaisemmin vei keskimäärin 51 päivää. Valtaosa uusista rekisteröidyistä yrityksistä toimii kaupan alalla, kun taas tuotannollista toimintaa on aloittanut vain noin 10 prosenttia rekisteröityneistä. Viime aikoina yritysten perustaminen on vilkastunut myös rakennus- ja liikennesektoreilla, minkä lisäksi on perustettu konsulttija liikkeenjohtoyrityksiä. Työvoima Työttömyys on vakava ongelma Serbiassa. Vuoden 2007 lopussa työttömänä oli lähes viidennes noin 3,6 miljoonan hengen työvoimasta. Korkea työttömyysaste ei johdu ainoastaan siirtymisestä markkinatalouteen, vaan sen juuret ovat viime vuosikymmenellä. Lähes täydellinen eristys kansainvälisestä yhteisöstä, länsimaiden asettamat talouspakotteet, sodat ja Naton pommitukset vuonna 1999 katkaisivat koulunkäynnin ja opiskelut. Serbian opetusministeriön tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolella Serbian aikuisväestöstä on ainoastaan peruskoulutus. Käytännössä se tarkoittaa, että noin kahdella miljoonalla yli 15-vuotiaalla serbialaisella ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta. Jotta talouskehitystä saataisiin nopeutettua, hallituksen olisi löydettävä keinot aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Palkkataso on Serbiassa melko alhainen, mutta kuitenkin korkeampi kuin EUjäsenyyden viimeksi saaneissa Bulgariassa ja Romaniassa. Vuoden 2008 lokakuussa keskimääräinen nettopalkka 35 670 RSD (400 ). Korkeimpia palkkoja maksetaan rahoitussektorilla sekä kemian- ja metalliteollisuudessa. Huomattavasti keskimääräistä palkkaa vähemmän sen sijaan saavat tekstiili- ja nahkateollisuuden työntekijät. Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Selvästi keskitasoa korkeampia palkkoja maksetaan maan pohjoisosissa Vojvodinan maakunnassa sekä pääkaupunki Belgradissa.
Serbian maaraportti 14 (44) Keskimääräinen bruttopalkka Kaakkois- Euroopan maissa vuonna 2007 Slovenia Kroatia Bosnia-Hertsegovina Serbia Romania Makedonia Bulgaria Albania Moldova 290 217 190 139 430 538 520 960 1326 Lähteet: Paikalliset tilastovirastot 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Euroa Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Jugoslavian hajoaminen vuonna 1991 merkitsi perinteisten kauppasuhteiden katkeamista ja suuria vaikeuksia ulkomaankaupalle. Taloudelliset ja diplomaattiset pakotteet Serbiaa vastaan on poistettu, mikä mahdollistaa kaupan laajentamisen kaikkiin ilmansuuntiin. EU on poistanut lähes kaikki tuontitullit Balkanin maista tulevilta tuotteilta. Noin 95 prosenttia Serbian teollisuus- ja maataloustuotteista pääsee vapaasti EUmarkkinoille. Lokakuussa 2005 käynnistyneet neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta (Stabilisation and Association Agreement) EU:n kanssa katkesivat toukokuussa 2006. Neuvottelut käynnistyivät uudestaan vuoden 2007 loppupuolella ja vakausja assosiaatiosopimus saatiin allekirjoitettua vuoden 29.4.2008 muutama viikkoa ennen parlamenttivaaleja. Uusi parlamentti ratifioi sopimuksen 9.9.2008. Vakausja assosiaatiosopimus tuo Serbialle satoja miljoonia euroja apua tulevien neljän vuoden aikana ja kuusi vuotta aikaa sopeuttaa kaupankäyntiin liittyvät lakinsa EUlainsäädännön mukaisiksi Serbialla on vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Neuvottelut käynnissä WTO:n jäsenyydestä, jäsenyys mahdollinen vuoden 2009 puolivälin paikkeilla Serbia on mm. IMF:n, Maailmanpankkiryhmän ja EBRD:n jäsen Joulukuussa 2006 Serbia allekirjoitti CEFTA-sopimuksen kahdeksan muun Kaakkois-Euroopan maan kanssa. Serbia kuitenkin ratifioi sopimuksen vasta 24.9.2007 viimeisenä sopijamaana. CEFTA-sopimus luo noin 30 miljoonan kuluttajan vapaakauppa-alueen Balkanilla. Muut sopimuskumppanit ovat Kroatia, Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Montenegro ja YK:n hallinnoima Kosovon maakunta. CEFTAn ansiosta kaikkien tullien alueella on määrä poistua vuoteen 2010 mennessä
Serbian maaraportti 15 (44) Serbian tavaravienti ja -tuonti v. 2004-2010 (miljardia USD) 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Vienti 4,08 4,97 6,44 8,76 10,96 9,97 10,97 Tuonti -10,55-10,26-12,71-17,89-22,21-18,22-18,91 Kauppatase -6,47-5,29-6,27-9,13-11,26-8,24-7,94 Lähde: EIU 05/2009 Vuonna 2008 Serbian vienti kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta 10,96 miljardiin dollariin ja tuonti 24 prosenttia 22,21 miljardiin dollariin. Serbian merkittävimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet rauta ja teräs, värimetallit sekä elintarvikkeet ja vaatteet. Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2007 Rauta ja teräs 17,0 % Muut 51,4 % Värimetallit 10,8 % Hedelmät ja vihannekset 7,3 % Vaatteet 6,9 % Metallituotteet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Öljy, henkilöautot, koneet ja laitteet sekä rauta ja teräs olivat vuonna 2007 tärkeimmät tuoteryhmät Serbian tuonnissa. Kone- ja laitetuonti kasvoi yli 50 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta kaikissa pääluokissa.
Serbian maaraportti 16 (44) Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2007 Öljy ja - tuotteet 14,7 % Muut 54,6 % Ajoneuvot 11,3 % Rauta ja teräs 6,9 % Sähkökoneet ja -laitteet 6,0 % Yleiskäytt. teollisuuskoneet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Serbian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat perinteisesti olleet Saksa, Italia ja Venäjä. Vuonna 2007 Venäjä säilytti paikkansa Serbian tärkeimpänä tuontimaana öljyn korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. EU:n osuus Serbian viennissä oli 53,7 prosenttia ja tuonnissa 49,6 prosenttia. Taloudelliset suhteet entisen Jugoslavian alueelle syntyneiden valtioiden kanssa ovat edistyneet jo huomattavasti ja maiden keskinäinen kauppa on lähtenyt kasvuun. Serbian tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007 Vienti Tuonti Vientimaa % Tuontimaa % Italia 17,0 Venäjä 19,7 Bosnia-Hertsegovina 16,2 Saksa 16,2 Montenegro 14,8 Italia 13,3 Saksa 10,1 Kiina 5,2 Venäjä 4,7 Yhdysvallat 3,7 Muut 37,2 Muut 41,9 Lähde: Serbian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Serbian ja Suomen välinen kauppa on vielä suhteellinen vähäistä Vuonna 2008 Suomen vienti Serbiaan laski 41 miljoonaan euroon. Vuonna 2007 Suomen vienti oli 43,2 miljoonaa euroa, mikä oli kaksinkertainen luku vuoteen 2006 verrattuna Tuonti Serbiasta Suomeen kasvoi 9 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon
Serbian maaraportti 17 (44) Suomen Serbian kauppa v. 2005 2008, miljoonaa EUR 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 vienti tuonti tase 15,0 10,0 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian viennin rakenne v. 2008 Erinäiset valmiit tavarat; 3,4 % Raaka ja polttoaineet; 0,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 5,2 % Valmistetut tavarat; 31,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 59,1 % Lähde: Tullihallitus 04/2009
Serbian maaraportti 18 (44) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Serbiaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 16,1 39,1-23 2 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7,4 18,0-13 3 67 Rauta ja teräs 3,6 8,7 111 4 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 3,1 7,4 216 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 1,6 3,9 78 6 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 1,4 3,4 24 7 78 Moottoriajoneuvot 1,4 3,3 848 8 66 Kivennäisainetuotteet 1,2 2,9 80 9 57 Muovit, valmistamattomat 1,1 2,8 62 10 87 Kojeet, mittarit yms. 1,1 2,6 33 10 tärkeintä yhteensä 37,8 92,1 4 Koko vienti 41,0 100,0-5 Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian tuonnin rakenne v. 2008 Erinäiset valmiit tavarat; 27,0 % Elintarvikkeet ja juomat; 16,5 % Raaka ja polttoaineet; 0,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 21,9 % Valmistetut tavarat; 34,3 % Lähde: Tullihallitus, 04/2009
Serbian maaraportti 19 (44) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Serbiasta vuonna 2008 Ulkomaiset investoinnit SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 67 Rauta ja teräs 2,4 24,5 45 2 85 Jalkineet 2,2 22,3-25 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,7 17,1 3608 4 05 Hedelmät ja kasvikset 1,6 16,5-17 5 62 Kumituotteet 0,9 9,0-23 6 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 0,3 2,7-38 7 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 0,2 2,2 49 8 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 0,2 2,0 801 laitteet 9 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1,2-36 10 87 Kojeet, mittarit yms. 0,1 0,9 238 10 tärkeintä yhteensä 9,5 98,4 13 Koko tuonti 9,7 100,0 9 Lähde: Tullihallitus Vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan oli tehty ulkomaisia investointeja runsaan neljäntoista miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 7,8 miljardia euroa Investointipotentiaali suuri, koska uudistusprosessi vielä pahasti kesken Alhaiset verot ja edullinen työvoima antavat Serbialle kilpailuedun moniin kilpailijamaihin nähden. Poliittisen epävakauden, Kosovon tilanteen selkiintymättömyyden, lainsäädännön kehittymättömyyden ja korruption vuoksi ulkomaisten investoijien tulo Serbian markkinoille on ollut hidasta. Maa tarvitsisi kipeästi ulkomaista pääomaa saadakseen modernisoitua teollisuuslaitosten vanhentuneen teknologian ja tuotettua kilpailukykyisiä vientituotteita. Ulkomaiset investoinnit lähtivät kasvuun vasta kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2005 Serbia onnistui houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja ennätykselliset 1,25 miljardia euroa. Suoria investointeja tehtiin mm. pankkisektorille. Vuonna 2006 päästiin jo aivan uudelle tasolle, sillä ulkomaisten investointien arvo oli peräti 4,4 miljardia euroa (josta suoria investointeja 2,3 mrd. ). Suurin osa investointisummasta kertyi edelleen pankkien ja telekommunikaatioalan yritysten myynnistä. Elokuussa 2006 Serbia myi Mobi63-matkapuhelinyhtiön 1,85 miljardilla dollarilla norjalaiselle Telenorille. Maan suurimman lääkealan yrityksen Hemofarmin puolestaan osti saksalainen Stada 617,5 miljoonalla dollarilla. Serbian merkittävin greenfield-investoija on itävaltalainen Mobilkom, joka oli investoinut vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan 320 miljoonaa euroa. Toisella tilalla oli slovenialainen
Serbian maaraportti 20 (44) vähittäiskauppaketju Merkator (240 milj. ) ja seuraavina saksalainen Metro Cash & Carry ja itävaltalainen OMV kumpikin noin 150 miljoonan euron investoinneilla. Suorat ulkomaiset investoinnit 2001-7 2500 2299 Milj. 2000 1500 1000 500 184 502 1206 777 1245 1602 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Serbian talousministeriö Vuonna 2007 Serbiaan tehtiin ulkomaisia investointeja 3,4 miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 1,6 miljardia euroa. Henkeä kohti laskien suorat investoinnit olivat 471 euroa, jolla Serbia sijoittui kolmannelle tilalle Länsi-Balkanin alueella Montenegron (1031 /capita) ja Kroatian (639 ) jälkeen. Saavuttaakseen tavoitteidensa mukaisesti alueellisen johtoaseman ja havittelemansa Balkanin tiikerin -tittelin Serbian olisi saatava houkuteltua enemmän greenfield-investointeja, jotka loisivat uusia työpaikkoja, lisäisivät tuotantokapasiteettia ja parantaisivat tuottavuutta. Investoijien kiinnostusta Serbiaa kohtaan ovat vähentäneet mm. epävakaa poliittinen ilmapiiri sekä maanomistussuhteiden selkiintymättömyys. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulkomaiset investoijat eivät voi omistaa Serbiassa maata. Vuonna 2006 Norja nousi merkittävimmäksi investoijaksi Serbiassa Telenor-kaupan ansiosta. Seuraavilla sijoilla ovat perinteiset investoijamaat, kuten Saksa, Itävalta ja Kreikka.
Serbian maaraportti 21 (44) Tärkeimmät investoijamaat Serbiaan (tilanne vuoden 2006 lopussa) Maa Investointien arvo, 1000 USD Norja 1 546 993 Saksa 1 319 788 Kreikka 1 302 580 Itävalta 996 876 Alankomaat 581 315 Slovenia 450 394 Ranska 340 882 Iso-Britannia 307 339 Unkari 290 995 Luxemburg 127 970 Kroatia 117 315 Italia 112 695 Yhteensä (ml. muut) 7 967 992 Lähde: Siepa Serbian hallituksen laskelmien mukaan maa tarvitsisi vuosittain noin 2 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja tulevien viiden vuoden aikana, jotta se saisi turvattua talouskasvun ja estettyä ongelmien synnyn lainojen takaisinmaksamisessa. Ulkomaisia investointeja on tarkoitus houkutella mm. suurten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessin kautta: rautatieyhtiö ZTP, PTT telecom ja lentoyhtiö JAT Airways. Öljy-yhtiö NIS on jo myyty Gazpromille. Serbian nyt väistymässä oleva hallitus on tiedostanut suorien ulkomaisten investointien tärkeyden maan talouden jaloilleen nostamisessa. Toukokuun 2004 lopussa se hyväksyi toimenpideohjelman hallinnollisten esteiden poistamiseksi ulkomaisilta investoinneilta. Ohjelmassa on otettu huomioon Maailmanpankin ja Ulkomaisten investointien neuvoston esitykset investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on mm. yritysten perustamiseen liittyvien menettelyjen yksinkertaistaminen, maan myynnin salliminen, energiamarkkinoiden vapauttaminen, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin parantaminen sekä verotaakan alentaminen. Yrityksen perustamista on jo yksinkertaistettu ja veroja alennettu. Kansallisen investointiohjelman puitteissa on tarkoitus saada parannettua erityisesti infrastruktuuria. Serbian hallitus saa konsultointiapua ulkomaisten investoijien neuvostolta (Foreign Investors' Council - FIC), jonka perustusasiakirjan allekirjoittivat heinäkuussa 2002 kolmentoista tuolloin Serbiassa ja Montenegrossa toimineen ulkomaisen yrityksen edustajaa. Neuvoston perustajajäseniä olivat British American Tobacco, Bull Yugoslavia, Holcim, HVB Bank Yugoslavia, Hyatt Regency Hotel, Mercedes Benz, OMV, PricewaterhouseCoopers, Siemens, Societe Generale Yugoslavia, Tehnogas,