ENNRA57.TLI Taulukkoliite Taulukko 1. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 1. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 2. Kasvu, inflaatio ja vaihtotaseet G7-maissa Huoltotase, määrät Huoltotase, arvot Huoltotase, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kiinteät investoinnit, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Valtion tulot Valtion menot ja nettoluotonanto Valtiontalouden rahoitus Kansantulo Tuotannon määrä sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Vaihtotase Rahoitusjäämät Maksutase Korot Suomen Pankin ja pankkien taseet
1 ENNRA57.TLI 1. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia 1994 1995 BKT, %-muutos 4. 4.2 Työn tuottavuus, %-muutos 4.6 3.4 Työttömyysaste, % 18.4 17.1 Ansiotaso, %-muutos 1.9 4.8 Reaaliansiotaso, %-muutos.6 3.3 Kuluttajahintaindeksi, %-muutos 1.1 1.2 Pohjainflaatioindikaattori 1.3.1 Tav. ja palv. tuonnin hinta -.2.1 Vaihtosuhde, (tavarat) %- muutos 4.8 5.4 Hintakilpailukyky (suht.yks.työ.kust), %-muutos -4.1-11. Tav. ja palv. viennin hinta 1. 5.7 Veroaste, % 37.2 35.9 Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta -11.2-1.3 Valtion velka, % BKT:sta 55.2 63.4 Julkisen sektorin EMU-velka, % BKT:sta 59.8 59.2 Kauppatase, mrd. mk 33.6 48.3 Vaihtotase, mrd. mk 7. 18.3 Ulkomainen nettovelka, % BKT:sta 51.2 43.3 Ulkomainen nettovelka, % vientituloista 143.6 111. Raha-aggregaatit M1, %-muutokset 8.9 9.5 M2, %-muutokset 2.5 6. M3, %-muutokset 1.9 6.5 Markkinarahan korko (helibor 3kk) 5.3 6. 1996 1997 3.7 4.5 2.4 2.9 16.2 14.8 4.4 3.2 2. 1.6 2.2 1.7 1.9 1.8 2.1 2.1.1-3.7-1.1 3.2 2. -1.1 35.9 35.1-6.8-5.7 66.9 68.9 58.4 56.5 51.1 46.4 2.8 15.8 36.7 32. 93.9 83.6 4.8 3.8 5.5 5.3 6.7 6.7 6. 6.5
2 ENNRA57.TLI 2. Kasvu, inflaatio ja vaihtotaseet G7-maissa BKT, %-muutos Kanada USA Japani Saksa Ranska Italia 1992.6 2.3 1.1 2.2 1.3.7 1993 2.2 3.1 -.2-1.1-1.5-1.2 1994 4.6 4.1.5 2.4 2.8 2.2 1995 2.7 2.9.3 2.3 3. 3.1 1996 2.8 2.6 1.8 2.8 3. 2.7 1997 2.6 2.3 2.5 2.9 3.2 3.2 Iso-Britannia -.5 2.2 3.8 2.9 2.6 2.3 Kuluttajahinnat, %-muutos Kanada USA Japani Saksa Ranska Italia 1992 1.3 3.2 2.1 4.6 2.4 5.4 1993 1.7 2.5 1.3 3.9 2.2 4.8 1994.7 2.1.3 2.7 1.8 4.7 1995 2.8 2.5 -.5 2.3 2.1 5.2 1996 3.4 2.9.1 2.1 3. 5.3 1997 2.4 3.1 1.1 2.2 2.4 4.3 Iso-Britannia 4.7 3.5 2.5 3. 3.3 3.1 Vaihtotaseen vajeet G7-maissa, % bkt:sta USA Japani Saksa Ranska Italia Iso- Britannia Kanada EUR-4 1992-1.1 3.2-1.1.4-2.3-1.3 1993-1.6 3.1-1..8 1.2-1.6 1994-2.2 2.8-1.2.6 1.2 -.3 1995-2.5 2.5 -.7 1.5 2.1 -.5 1996-2.2 2.4 -.5 1.2 1.8 -.3 1997-1.8 2.3 -.2 1.1 1.5.1-3.7 -.6-4. -.3-3. -.2-1.3.4 -.3.4 -.5.5
3 ENNRA57.TU 3. Huoltotase 199-mrd.mk ja %-muutokset 1994 1995 1996 1997 BKT 475.1 % 4. Tuonti 125. % 12.1 Kokonaistarjonta ja kysyntä 6.1 % 5.6 Vienti 162.7 % 12.5 Kulutus 346.9 % 1.1 Yksityinen kulutus 244.5 % 1.8 Julkinen kulutus 12.4 % -.6 Kiinteät investoinnit 72.9 % -2.2 Yksityiset investoinnit 6.4 % -.5 Julkiset investoinnit 12.5 % -9.9 Varastoinvestoinnit ja tilastovirhe 17.7 % 23.2 BKT -kontribuutio 2.6 Kotimainen kokonaiskysyntä 437.4 % 3.3 495.1 513.4 4.2 3.7 139.3 148.5 11.4 6.6 634.4 661.9 5.7 4.3 178.1 187.9 9.5 5.5 356.7 363.5 2.8 1.9 255.3 262.4 4.4 2.8 11.7 11. -.7 -.6 78.6 88.6 7.8 12.7 66.7 76.4 1.5 14.5 12. 12.2-4.4 2.3 21. 21.9 19. 4.3.7.2 456.3 474. 4.3 3.9 536.5 4.5 156.8 5.6 693.3 4.7 197.5 5.1 371. 2.1 269. 2.5 12.1 1. 1.4 13.3 87.9 15.1 12.5 2.3 24.4 11.2.5 495.8 4.6
4 ENNRA57.TLI 4. Huoltotase mrd. mk ja %-muutokset 1994 BKT 57.8 / 5.3 Tuonti 149.8 / 12.4 Kokonaistarjonta ja kysyntä 657.6 % 6.8 Vienti 181.2 / 13.7 Kulutus 397.7 % 2.6 Yksityinen kulutus 283.9 % 3.2 Julkinen kulutus 113.7 % 1.4 Kiinteät investoinnit 72.8 % 2.2 Yksityiset investoinnit 6.2 % 3. Julkiset investoinnit 12.6 % -1.4 Varastoinvestoinnit ja tilastovirhe 5.9 % -354.4 BKT -kontribuutio 1.2 Kotimainen kokonaiskysyntä 476.4 / 4.4 1995 1996 537.7 578.1 5.9 7.5 167.1 181.8 11.5 8.8 74.8 759.8 7.2 7.8 29.7 225.6 15.7 7.6 416.7 435.7 4.8 4.6 3.7 316.3 5.9 5.2 116. 119.4 2. 2.9 82.1 95. 12.9 15.7 69.5 81.7 15.5 17.6 12.7 13.3.3 5.3-3.7 3.5-162.4-194.2-2. 1.5 495.1 534.2 3.9 7.9 1997 613.3 6.1 196.1 7.9 89.4 6.5 234.4 3.9 454.3 4.3 329.6 4.2 124.7 4.5 19.3 15. 95.4 16.8 13.9 3.9 11.4 226.9 1.5 575. 7.6 5. Huoltotase, hinnat 1994 BKT 1.2 Tuonti -.2 Kokonaistarjonta 1. Vienti 1. Kulutus 1.6 Yksityinen kulutus 1.3 Julkinen kulutus 2. Kiinteät investoinnit 4.4 Yksityiset investoinnit 3.4 Julkiset investoinnit 9.4 Kokonaiskys~ntä 1. 1995 1996 1.6 3.6.1 2.1 1.4 3.3 5.7 2. 1.9 2.7 1.4 2.3 2.7 3.5 4.5 2.7 4.5 2.7 4.9 3. 1.4 3.3 1997 1.6 2.1 1.7-1.1 2.1 1.7 3.4 1.5 1.5 1.5 1.7
5 ENNRA57.TLI 6. Ulkomaankauppa, määrät %-muutokset Viennin määrä, 199-mmk Tavaroiden vienti (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten vienti (SNA) 1994 1995 1996 13.1 8.7 5.3 9.5 13.9 6.7 12.5 9.5 5.5 1997 5. 5.7 5.1 Tuonnin määrä, 199-mmk Raaka-aineet Raakaöljy, poltto- ja voiteluaineet Investointitavarat Kulutustavarat Tavaroiden tuonti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten tuonti (SNA) SVT-maiden tuonnin määrä, %-muutos Hintakilpailukyky, suhteelliset vientihinnat, %-muutos 2.6 1.8 2.4 18.8-4.5 3.6 16.5 3.5 16.2 21.3 14.8 5.9 16.4 11.1 5.3-2. 12.4 11.7 12.1 11.4 6.6 9.6 6.1 4.8-2.1-1.6.2 5.4 2.7 11. 3. 5.6 5.8 5.6 5.3 2. 7. Kiinteät investoinnit, määrät 199-mrd.mk 1994 Yksityiset investoinnit 6.4 % -.5 Asuinrakennusinvestoinnit 21.1 % -4.4 Teollisuuden investoinnit 12.3 % 6.3 Muut yksityiset investoinnit 27. % -.1 Julkiset investoinnit 12.5 % -9.9 Investoinnit yhteensä 72.9 % -2.2 1995 1996 66.8 76.5 1.6 14.5 2.7 21.9-2. 5.6 17.1 22.9 39.1 34.1 29. 31.7 7.5 9.4 12. 12.2-4.4 2.3 78.7 88.7 8. 12.7 1997 88.1 15.2 23.9 9.5 25.9 13.4 38.2 2.3 12.5 2.3 1.6 13.4
6 ENNRA57.TLI 8. Kotitalouksien tulot ja kulutus mrd.mk ja %-muutos Palkat % Työnantajain sotu-maksut % Tulot toimintaylijäämästä % Muut omaisuustulot, netto % Tulonsiirrot muilta sektoreilta, netto % Kotitalouksien (sis.vty:t) käytett. 1. tulo % Käytettävissä oleva reaalitulo, %-muutos Säästämisaste, % Yksityisen kulutuksen määrä % 1994 1995 26.2 219.1 1.8 6.2 57.6 61.7 4. 7.1 55.9 58.9 2.6 5.4.7 3.8-21.7 466.6-3.2-28.6 4.3-5.3 29.2 314.9 -.1 8.5-1.4 6.9 2.1 4.4 244.5 255.3 1.8 4.4 1996 1997 231.7 244.1 5.8 5.3 66.6 68.9 7.9 3.5 58.6 61.6 -.4 5.1 5. 6.3 3.7 26. -36.3-42.9 27.1 17.9 325.5 338. 3.4 3.8 1. 2.1 2.7 2.4 262.4 268.9 2.8 2.5
7 ENNRA57.TLI 9. Valtion tulot, mrd. mk 1994 Välittömät verot 33.6 % 2.7 Välilliset verot 74.2 / 3.7 siitä liikevaihtovero 37.7 % 1. Muut tulot 17. % -13.1 Valtion tulot yhteensä 124.8 % 4.9 1995 1996 37.8 4. 12.6 5.7 78. 86.8 5.1 11.4 38. 43.5.8 14.5 23.2 23. 36.2 -.9 138.9 149.7 11.3 7.8 1997 38.6-3.4 92.4 6.5 46.1 6.1 23.9 4.1 154.9 3.5 1. Valtion menot, mrd. mk 1994 Kulutusmenot 37.4 % 3.7 Tulonsiirrot kotitalouksille 18. % -17. Tulonsiirrot kunnille 38.4 % -7. Tulonsiirrot soturahastoille 37.4 / 33.1 Tulonsiirrot ulkomaille 2.2 % -1.5 Tukipalkkiot ja muut tulonsiirrot 18.1 % -3. Investointimenot 7.4 % 9.5 Korkomenot 22.4 / 25.1 Muut menot.4 % -14.2 Valtion menot 181.7 % 5. Valtion nettoluotonanto -57. 1995 1996 37.7 38.7.9 2.6 2.6 21. 14.5 1.7 37.6 31.3-2. -16.7 37.9 38.1 1.2.7 7. 7.5 216.9 7.1 2.1 15.5 1.8-22.7 7. 7.2-5.5 1.8 25.7 3.4 14.7 18.5.8 -.9 15.1 21.6 194.4 188.9 7. -2.8-55.5-39.1 1997 39.9 3.1 21.4 1.8 3. -4.2 35.7-6.3 7.7 2.9 15.5 -.1 7.3 1.5 33.5 1.2-1.1 21.6 189.9.6-34.9
8 ENNRA57.TLI 11. Valtiontalouden rahoitus (kassaperusteinen) mrd.mk Varanto Muutokset 31.12.1993 1994 1995 Tulot (plo rahoitustaloustoimet) 128.6 139.9 %-muutos -.5 8.8 Menot (plo rahoitustaloustoimet) 182.9 195.7 %-muutos 2.8 7. 1996 1997 151. 155.6 8. 3.1 19.2 191.3-2.8.6 Tuloylijäämä -54.3-55.8 Finanssisijoitukset, netto 77.1 1.6 1.6 -Iainananto 64.8.4.3 -muut finanssisijoitukset 12.2 1.2 1.3 -siitä pankkituki 26. 8.2 8. Nettorahoitustarve 64.9 66.4 Pitkäaikainen luotonotto 233.1 62.6 53. -valuuttamääräiset luotot 155.6 39.6-3. -markkamääräiset luotot 77.5 23. 56. -siitä ulkomaille myydyt 2.1-7.7. Lyhytaikainen luotonotto 22.8 1.3 5. -velkasitoumukset 22.8 1.3 5. -siitä ulkomaille myydyt.4.8-39.2-35.7 5.4 -.1.3.3 5.1 -.4 4.. 44.6 35.6 4. 27.2-5. -1. 45. 37.2 1. 5. 5. 5. 5. 5. Kassa-asema 36.6 43.3 34.9 -markkinarahasijoitukset 33.8 39.9 32.1 -pankkitalletukset 2.8 3.3 2.8 35.3 31.9 32.5 29.1 2.8 2.8 Valtion velka 255.9 37.5 358.3 %BKT:sta 53. 6.6 66.6 -valuuttamääräinen 155.6 176.6 166.4 %BKT:sta 32.3 34.8 3.9 -markkamääräinen 1.3 131. 192. %BKT:sta 2.8 25.8 35.7 43.3 435.5 69.8 71. 161.4 151.4 27.9 24.7 242. 284.2 41.9 46.3 Valtion nettovelka 17.9 138.6 192.4 %BKT:sta 22.4 27.3 35.8 233.4 266.9 4.4 43.5 Julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät 1993 1994 1995 EMU-velka,mrd. mk 276.4 33.7 318.2 %BKT:sta 57.3 59.8 59.2 Valtion velka TEL-rahastoille 14.5 32.6 63. Rahoitusjäämä (SNA), %BKT:sta -7.8-5.8-5.6 Rahoitusjäämä (SNA), mrd.mk -37.7-29.6-3.2 -valtio -54.3-57. -55.8 -kunnat 1.7 8. 3.3 -sotu-rahastot 14.9 19.4 22.3 1996 1997 337.7 346.4 58.4 56.5 84. 14. -1.9-1.1-11.1-6.6-39.2-35.7 3.6.4 24.5 28.8
9 ENNRA57.TLI 12. Kansantulo mrd. mk ja %-muutos Palkat kotimaasta % Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut % Palkat ja sos.vak.maksut ulkom., netto Työtulot yhteensä % Omaisuus- ja yrittäjätulot, netto % Välilliset verot miinus tukipalkkiot % Kansantulo % Tulonsiirrot ulkomailta, netto % Kansantalouden käytett. oleva tulo % Kotitaloudet ja VTY:t % Yritykset % Rahoituslaitokset % Julkinen sektori % 1994 1995 26.2 219. 1.8 6.2 57.6 61.7 4. 7.1..2 263.9 28.8 2.2 6.4 75.7 89.2 36.2 17.8 58.6 63.3 6.1 8.1 398.2 433.3 7.9 8.8-3.7-5.3-5.4 43.5 394.5 428.1 8.1 8.5 29.2 314.8 -.1 8.5 1.9 21.8-237.1 99.5 2.4 3.9 4.3 62.6 91.1 87.7 13.3-3.7 1996 1997 231.6 244. 5.8 5.3 66.6 68.9 7.9 3.5.2.2 298.3 313. 6.2 4.9 97.6 111.3 9.4 14. 71.4 77.3 12.7 8.3 467.3 51.6 7.8 7.3-6.1-6.4 16.2 3.8 461.2 495.2 7.7 7.4 326. 338.8 3.6 3.9 2.5 31.2-6. 52.2 5.4 8.2 38.5 51.9 19.4 117.1 24.7 7.1 13. Tuotannon määrä sektoreittain 199-mrd.mk ja %-muutokset edellisestä vuodesta 1994 1995 1996 1997 Maatalous 12.7 12.4 12.1 11.8 % -3.3-2.5-2.5-2. Metsätalous 14.5 15.2 14.7 14.6 % 15.3 4.8-3.4 -.8 Teollisuus 114.3 124.8 132.1 139.4 % 11.5 9.2 5.9 5.5 Palvelukset ym. 21.3 28.7 218.9 232.3 % 2.3 3.7 4.9 6.1 Julkinen toiminta 77.4 77. 76.3 77. % -.4 -.5 -.8.9 Bruttokansantuote, th 42.1 438.1 454.1 475.1 % 4.4 4.3 3.7 4.6 Välilliset verot - tukipalkkiot 55. 57. 59.1 61.1 % 1.8 3.7 3.7 3.4 Bruttokansantuote, mh 475.1 495.1 513.2 536.2 % 4. 4.2 3.7 4.5
1 ENNRA57.TLI 14. Työvoimatase 1 henkeä ja %-muutos (Työvoimatiedustelun mukainen) Työlliset % Työttömät % Työvoima olo Työikäinen väestö % Työvoiman osuus, % T~öttöm~~saste, % 1994 1995 224 279 -.8 2.7 456 426 2.7-6.6 248 255 -.2 1. 3825 3839.6.4 64.8 65.2 18.4 17. 1996 1997 2113 2156 1.7 2. 47 372-4.5-8.6 252 2527.6.3 3853 3859.4.1 65.4 65.5 16.1 14.7 15. Ansiotaso ja tuottavuus %-muutokset Ansiotasoindeksi (koko talous) teollisuus palvelut ym. julkinen sektori Työkustannukset (tuntia kohti) (koko talous) teollisuus palvelut ym. julkinen sektori Työn tuottavuus (koko talous) teollisuus palvelut ym. Yksikkötyökustannukset (koko talous) teollisuus ~alvelukset ~m. 1994 1995 1.9 4.8 4.9 7.8 1.4 4.3.7 3.3 2.5 5.5 3.8 7.8 2.9 4.8 -.7 3.6 4.6 3.4 9.3 5.5 3. 2.8-1.7 2. -5.1 2.2. 1.9 1996 1997 4.4 3.2 5.3 4.2 4.3 3.5 3.8 2.1 4.9 3.2 5.8 3.4 4.3 2.9 3.9 2.2 2.4 2.9 4.4 4.6 2.3 2.6 2.4.4 1.3-1.1 1.9.3
11 ENNRA57.TLI 16. Vaihtotase mrd.mk 1993 Kauppatase 31. vienti 132.5 tuonti 11.6 Palvelut -5. tulot 26.9 menot 31.9 Pääomakorvaukset -28.4 tulot 6.1 menot 34.6 Tulonsiirrot ja muut -3.9 tulot 6.5 menot 1.4 1994 1995 33.5 45.3 151.8 176.5 118.3 131.3-1.4-1.8 29.5 33.2 3.9 35. -21.4-19.8 9.9 14.3 31.3 34.1-3.7-5.3 4.9 1.7 8.6 16. 1996 1997 48.5 43.7 189.5 195.8 141. 152.1-3.7-4.3 36.3 38.8 39.9 43.1-17.8-17.2 9.9 9.5 27.8 26.7-6.1-6.4 1.1 1.2 16.3 16.6 Vaihtotase -6.3 tulot 172.1 menot 178.4 7. 18.3 196. 234.7 189. 216.4 2.8 15.8 245.8 254.3 225. 238.5 17. Rahoitusjäämät, mrd.mk ja % bkt:sta 1993 1994 1995 mrd.mk Yritykset 1.3 23.8 19.6 Kotitaloudet 16.7 11. 21.2 Rahoituslaitokset 5.3 1.8 5.9 Valtio -54.2-57. -53.9 Kunnat 1.9 8. 3.3 Sotu-rahastot 13.6 19.4 22.3 % bkt:sta yksityinen sektori 6.7 7.2 8.7 julkinen sektori -8. -5.8-5.3 Vaihtotase -1.3 1.4 3.4 1996 1997 11.2-1.6 14.4 11.1 7.4 1.2-4.3-33.1 3.6.4 24.5 28.8 5.7 3.3-2.1 -.6 3.6 2.6
12 ENNRA57.TLI 18. Maksutase mrd.mk 1994 1995 1996 1997 Vaihtotase 7. 18.3 2.8 15.8 Pääomantuonti 18.5-18.3-2.8-15.8 Valtio - Valuuttam. luotot - Markkamäär. joukkovelkak.lainat - Muut 31.2-3. 39.5-3. -7.7. -.6.. -1. 1.. -5. -1. 5.. Yritykset - Luotot - Osakkeet - Kauppaluotot - Suorat sijoitukset - Muut 3.9 -.5.3-4. 13.3 1. 2.2-7. -12.3 -.5.5 1. -15. -6.. -4. -5.. -9. -2. 2.. -8. -1. Pankit ja muut rahoituslaitokset -8.7-14. -5.8-1.5 Muu pääomantuonti -7.9 -.8. -.3 Valuuttavarannon muutos 25.5... Ulkomainen nettovelka 1994 1995 1996 1997 mrd.mk % BKT:sta 26.2 247.7 51.2 46. 22.4 38.1 24.4 33.3 siitä valtio mrd.mk % BKT:sta 182.5 179.5 35.9 33.4 179.5 31.1 174.5 28.5 19. Korot, % Saksan markan 3 kk:n korko Markkinarahan korko (Helibor 3 kk) JVK-korko Pankkien keskim. antolainauskorko Veroton talletuskorko 1994 1995 1996 5.4 3.4 4.5 4.3 6. 6. 7.9 8. 7.8 8.2 8. 7.8 3. 3.2 3.2 1997 4.8 6.9 7.6 7.7 3.2
13 ENNRA57.TLI 2. Suomen Pankin tase, mrd.mk Valuuttavaranto Kotimainen nettosaatava Rahaperusta (MO) 12 kk % muutos setelistö vähimm. varantotall eankkien eäivämarkkina-asema Rahamäärä, mrd.mk ja %-muutokset Suppea raha (M1) (setelistö ja käyttelytilit) Lavea raha (M2) (M1 + aikatalletukset) Lavea raha (M3) (M2 + ylhallolevat eankkien sij.tod.) Pankkien tase, mrd.mk Luotot yhteensä 12 kk %-muutos Markka-antolainaus yleisölle 12 kk %-muutos Valuuttaluotot yleisölle 12 kk %-muutos Joukkovelkakirjaluotot yhteensä 12 kk %-muutos Yleisön talletukset Markkatalletukset 12 kk %-muutos Valuuttatalletukset 12 kk %-muutos 1994 1995 52.7 52.7-3.5-3.8 22.2 21.9-4.1-1.5 14.3 15.2 6.5 6.7 1.4. 1994 1995 154.4 169. 8.9 9.5 286.7 34. 2.5 6. 328.5 35. 1.9 6.5 1994 1995 346.5 351.6-8.6 1.5 257. 255.7-3. -.5 45.1 35.1-32.6-22.2 44.4 6.8-6.3 36.9 282.4 298.8 269.7 286. 2.6 6.1 12.8 12.8-14.2. 1996 1997 52.7 52.7-29.9-29. 22.8 23.7 4.3 3.8 15.8 16.3 7. 7.4.. 1996 1997 177.1 183.7 4.8 3.8 32.8 337.9 5.5 5.3 373.3 398.5. 6.7 6.7 1996 1997 372.7 393.8 6. 5.7 263.4 276.6 3. 5. 32.1 32.1-8.5. 77.2 85.1 27. 1.2 314.6 33.7 31.9 317.9 5.5 5.3 12.8 12.8..
ENNRA57.KLI Kuvioliite Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 1. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Kuvio 17. Kuvio 18. Kuvio 19. Kuvio 2. Kuvio 21. Kuvio 22. Talouden keskeiset tasapainoluvut Kansainvälinen talous ja Suomen vientimarkkinat Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Tuotannon määrä Työvoimatase Viennin ja tuonnin määrä Valuuttakurssi ja ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit sektoreittain Investointiaste toimialoittain Kotitaloussektorin tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen sektori Ansiotaso Työkustannukset ja tuotannon hinnat Kustannukset ja hinnat Inflaatio Vaihtotase ja ulkomainen velka Säästämis- ja investointiaste Pankkikorkoja Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus
1 ENNRA5?KLI Kuvio 1. TALOUDEN KESKEISET TASAPAINOLUVUT BRUTTOKANSANTUOTE TYÖTTÖMYYSASTE % % % 151----+---+-+---+-- 15 2r--+--I-- 11----+---t-+ - 1-61---+--1-- VAIHTOTASE 1~1~1~1~1~lml~I~I~1m POHJAINFLAATIO 5 o % BKT:sla % BKT:sta 4.-.--.-._-.-.-.--,-.--.-,4 % % 6.-.--.-.---,..-.--.-.--.--.--.6 21---+--I--~~-+-+-- --+---t-+--+-+ -+-~5 -;--+-+--+-+-~4 -+--+-+--+--l-2 ==~-+-+--+-+-~3 --+--+--+--+----1-4 JULKISEN SEKTORIN RAHOITUSJÅÄMÄ % BKT:sta % BKT:sta 1.-.--.-._--,..-,.---.----,-.--.----,1 JULKISEN SEKTORIN EMU-VELKA % BKT:sta %BKT:sta 7 7.--.----,-~~-._~-~~-T-_, 5 o -51----+---+-+--- -+--l-5-41----+--+- 61----+---!-_+_-+-_+_- 41---+--+-+-- 6 5 4 3 2 1 1~1~1~1~1~lml~I~I~lm o
2 ENNRA57.KLI. Kuvio 2. 5 4 3 2 Kansainvälinen talous ja Suomen vientimarkkinat Oecd-maiden BKT:n määrä I%-muutos edellisestä vuodesta 1\ " ~ \ I \ /"- "-N ~ - o 86 88 9 92 94 96 Suomen vientimarkkinat, kysynnän (=tuonnin) määrä --Kaikki alueet 14 12 1 8 6 4 2 o -2 - - - Suomen viennille tärkeät länsimaat I%-muutos edellisestä vuodesta ~.. ~.. ~ I I. II.,,.,.1\.1 \.. \ l ~\,.,..., "-..--- 1.-. -... -... '~/ V\ l, ".. I,,,,, \1 86 88 9 92 94 96
ENNUStE 3 ENNRA57.KLI Kuvio 3. Kansainvälinen talous ja Suomi 2 18 16 14 12 1 Määrä, indeksi 1986=1 - Kilpailijamaiden tuonti Tavaravienti (1) ~ V..., ~ 86 88 9,... I..... /. / / 92 94....,. V,,,, 96./ 8 6 4 2 Kuluttajahinnat, %-muutos -Oecd-maat Suomi ;-r\".... /.,,'\"'- " ~,,. ".~~ I. I. I I....,,,, '.. -..., '. - o 86 88 9 92 94 96 Suhteelliset yksikkötyökustannukset, SuomiIkilpailijamaat, 1982=1 - Samassa valuutassa Kansallisissa valuutoissa 12 --.,.,,.... y ~" 1... ~ \. 8 6 1\ \. /............ '.. 86 88 9 92 94 96.
4 ENNRA57.KLI Kuvio 4. Kysyntä ja tarjonta määrän muutos, / 2 1 o 1-2 -3 8 85 9 -Vienti ~Yksityiset investoinnit 95 Varastojen muutos 1 5 o -5-1 L- ~ ~ ~ ~ 8 85 -Julkinen kysyntä 9 95 Yksityinen kulutus 15 1 5 o -5-1,...,..., ~.., ~, ',,, " ',,.-' " i\ \ 'V /,...... -.. _,,!.,...... - -15 8 85 9 95 -Bkt Tuonti
5 ENNRA5?KLI I Kuvio 5. Tuotannon määrä Indeksi 199 = 1 14 13 12 11 1 9 8 7 81 86 -BKT, tuot.kust.hint. - - Muu yksit.sektori 91 96 -Teollisuus --Julkiset palvelut
6 ENNRA57.KLI Kuvio 6. Työvoimatase 1 henkilöä 25 -Työlliset, yhteensä (vasen ast.) - - Työlliset, yksityinen palvelusektori (oikea ast.) 12 23 ~... -.. ~ 11 ~ 21 19 - - I.. ~ ~ --~ 8 85 9 95 ~ 1 9 Työvoimaosuus 7 % 69 68 67 66 65 64 63 62 8 85 9 95 Työttömyysaste 2 % 15 1 5 o 8 85 9 95
7 ENNRA57.KLI Kuvio 7. 18 Viennin ja tuonnin määrä Neljän neljänneksen liu kuva summa, 9-mmk 16 14 12 1 8 6 8 85 9 -Tavaravienti -Tavaratuonti 95 uvio 8. Valu uttaku rssi ja u Ikom aan kau ppah in nat 14 Ind.1991Q3 = 1 12 1 8 6 198 1985 199 1995 -Tavaraviennin yksikköarvoindeksi 1) Tavaratuonnin yksikköarvoindeksi 1) --Efektiivinen valuuttakurssi-indeksi 1) Kahden neljänneksen liukuva k.a.
8 ENNRA57.KLI Kuvio 9. Vaihtosuhde 13 198 = 1 12 11 1 9 8 85 9 95 Tavarakaupan yksikköarvoindekseistä
9 ENNRA57.KLI Kuvio 1. 12 Kiinteät investoinnit toim ialo ittain Vol.ind. 199 =1 1 8 6 4 - -.. 8 85 9 95 -Teollisuus - - Muu yksit. yrittäjätoiminta '''''''''',"' Asuntoinvestoinnit - 'Julkiset palvelut Kuvio 11. Investointiaste toim ialoittain % BKT:sta (199-hinnoin) 15%r---------------r--------------,,--------------.--------~ 1... _-... 5 _---...,*"11, ~--1IIIf " '1ifrrt ------------~------~, -~---- o 8 85 9 95 Teollisuus "'" Muu yksit. yrittäjätoim inta - 'Asuntoinvestoinnit -Julkiset palvelut
1 ENNRA57.KLI Kuvio 12. Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen %-muutos 8 Käytettävissä oleva reaalitulo (1), netto 6 4 2 o -2-4 -6 8 82 84 86 88 9 92 94 96 %-muutos 8 Ili!ill Kulutusmenot,määrä -, -Säästämisaste 6 4 2 o -2-4 -6 8 82 84 86 88 9 92 94 96 Ili!ill Asuntoinvestoinnit,määrä (vas.ast.) %-muutos 3 -Velkaantumisaste (oik.ast.) 11 2 1 1 9 o 8-1 7-2 6-3 8 82 84 86 88 9 92 94 96 5
11 ENNRA57.KLI Kuvio 13. Yritykset 55 Pääomatulojen osuus jalostusarvosta % 5 45 4 - / -...,...../' "'-..",- '" '- V / V- - 35 3 8 82 84 86 88 9 92 94 96 Velka ja investointiaste % % 18 18 16 14-12 ~ ~F" - """" 1 8 ~ f#"'" I ~ / \ >\ :\, \ "' ~ '~ "-J 6 6 f 16 14 12 1 8 4 4 8 82 84 86 88 9 92 94 96 -~Velkaantumisaste (vasen ast.) -Investointiaste (oikea ast.)
12 ENNRA57.KLI Kuvio 14 Julkinen sektori Rahoitusjääm ä % BKT:sta 1 5 o -5-1 -15 8 82 84 86 88 9 92 94 96 -Koko julkinen sektori -Valtiontalous Velka 8 % BKT:sta 6 4 2».,.««~ ~ -- ~/ ~'""- I ) ~ #/4;#' ~- o 8 82 84 86 88 9 92 94 96 -Koko julkinen sektori (EMU-velka) -Valtionvelka
13 ENNRA57.KLI Kuvio 15. Ansiotaso 15 Elilillll Liukuma _ Sopimuspalkkaind. yht., %-muutos ed.v:sta ~ Reaaliansiotaso % 1 5 o -5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 Teollisuuden ansiotaso _Teollisuuden liukuma _Teollisuuden sopimuspalkat, %-muutos -Teollisuuden reaaliansiotaso 2 % 15 1 5 o -5 8 82 84 86 88 9 92 94 96
14 ENNRA57.KLI Kuvio 16. TYÖKUSTANNUKSET JA TUOTANNON HINNAT TEOLLISUUS %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 2~--~----~----~--~----~----~--~----~---.2 15~~-+----~----r----+----;-----r----+-----r--~15 1 ~---+----~----~---+--~~----~--~----11 ~---+_t_7f---iii-"------%:t--~r:+-----+_--_i 5-5~--_+----4-----~---+----~----~--w+~~~--~-5 82 84 86 88 9 92 94 96 liimj Yksikkötyökust. - Arvonlis. deflaattori - Tuotannon hinta PALVELUSEKTORI %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 2or----.----~--~r----r----~--~-----r----~--~2 15r-~~----+---~r----r----+---~-----t-----+---~15 ~----~~-+----~----~---+--~1 Or----+----~----r----+----+---~~---r~--+---~O -5r----+----~----r----+----+-----r-~~----+----I-5-1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~-1 8 82 84 86 88 9 92 94 96..., Yksikkötyökust. - Arvonlis. deflaattori _. Tuotannon hinta
15 ENNRA57.KLI Kuvio 17. Kustannukset ja hinnat 25 % 2 15 1 5 o -5-1 -15 8 85 9 95 -Tuontihinnat, 2nelj. liuk.k.a. 2 % 15 1 5 o -5 8 85 9 95 -Ansiotasoindeksi'" Yksikkötyökustannukset, 2nelj. liuk.k.a. 14 % 12 1 8 6 4 2 o -2 8 85 9 95 - Kuluttajahintaindeksi""" Pohjainflaatioindikaattori
16 ENNRA57.KLI Kuvio 18. Inflaatio 12 --Kuluttajahintaindeksi - - - Pohjainflaatioindikaattori Indeksi 199=1 115 11 15 1993 1994 1995 1996 1997 --Kuluttajahintaindeksi - - - Pohjainflaatioindikaattori 4 12 kuukauden %-m uutos 3., -,,,,. 2 1.'. '. '''',.,,, -1 1993 1994 1995 1996 1997
17 ENNRA57.KLI Kuvio 19. Vaihtotase ja ulkomainen velka Vaihtotaseen pääerät, mrd.mk 6 4 neljän neljänneksen liukuva summa,, rii'.. -...,. -., --........ 2 o -. - -2-4 91 92 93 94 95 96 97 _Vaihtotase - - Kauppatase " " Palvelutase -Pääomakorvaukset ja tulonsiirrot 12 Vaihtotase ja kauppatase % BKT:sta % 8 4 o -4-8 8 85 -Vaihtotase 9 ~& Kauppatase 95 2 Ulkomainen velkaantuneisuus % 16 12 8 4 o 8 85 9 95
18 ENNRA57.KLI Kuvio 2. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOS'ÄÄSTÄMISEN JA BRUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT: STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ %._-.-----.----.---~----,---~~--~----~--~--,_% =- VAIHTO ASEEN JLIJÄÄMt -= 32 =- KOKO ANSAN ALOUS -= 32 28 -... / - 28 =- SAAST D f1"i rll- 2 ::m~11 LL.Af111 INVE~TOINNI -= 4 _... pij,jj.l _"I~~I~' _ 24 2~~---+----+----+----+---~~--~---r~~~2 ~ YRITYt SET 1ftnmfrrrJ!U~-= 16 16 INVES OINNIT ~ mm 1IIIIllTIll ~ lillltil ~IIJlli I 111~lijJY - ljj.......,.,.iiti"'-= 12 AI~ 1111r -= 8 1.l11J.l.1-I- (ÄÄSTÖ - - -4 - - =- KOTIT,LOUDE -= 12r-~----r----+----+---~----~----+----+----~~12 - -- iii'll~vestoinni ~l... rf'nol.-. -= 8 -UJ ftidj,i - -- 'm-.-r IUf'N'rllllllllllln - 8 ~ "'~~~rijjjl. 1111 ~~ljjlliidhrllllnn IlT= 4 C-T----T----T----r--~r---_r----r_--~ttW~~4 - - - - - - - -_ JULKIt EN SE TORI (ML. ~OTU-RJ HASTO ) - 12r-;_--~r----r----+---~----~----r_--_+----;_~-12 - - - 8- -8 4 =ffl ~lrnl,rrttlrmlllii11lffil,mi~ :~ SÄÄ TÖ -= 4 - INVES OINNIT "~II - o =- '1 111U.11~- =- ~... -= -4r-~----~----r_---+----;_--~----~~~+_--~-~--4 - - - - - 8-8r-~----r----+----+---~----~----+_--_+----;_~r - ~ RAHOI USLAI OKSET - 4~;_----r_--_+----+_--~----~----+_--_+----;_~-4 '=-- SÄÄS Ö, ;;::. ~-~'-~~~~~~~~~~L--~~~<~~~.~~~~I~aw~~~nillllnn~I~II-- =- INVE STOINN T -= -4~-~--~~~--~~~--~~~~~~~~~~~~---~-4 198 82 84 86 88 9 92 94 96
19 ENNRA51.KLI Kuvio 21. Pankkikorkoja 16 - Antolainauksen keskikorko % - - Uusien luottojen korko om*'""""'uuusien luotto en korko reaalisena 1 14.. --, 12 1 8 6 4 2 o 86 88 9 92 94 1) Deflatoitu ku luttajah intaindeksillä 96 Kuvio 22. Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus 3 % - Markkatalletukset '" Markkaluotot 25 2 15 1 5 o -5 86 88 9 92 94 96
LIITE RAPORTTIIN Kansainvälinen talous vuosina 1995-1997 Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.
1 ENNRA58 Lähtökohtatilanne Teollisuusmaiden talouskasvu on jatkunut suotuisana kuluvana vuonna, joskin kasvu jäänee vastoin alkuvuoden odotuksia muutaman prosentin kymmenyksen viime vuoden 2.9 prosentin kasvua hitaammaksi. Hintojen nousu on pysytellyt maltillisena ja inflaatio on alhaisimmillaan sitten 196-luvun alkupuolen. Kuluva vuosi alkoi rauhattomasti Meksikon peson romahduksella ja myös ERMissä volatiiliteetti lisääntyi alkuvuodesta, mutta kurssimuutokset ovat sittemmin tasaantuneet. Meksikon tapahtumat ja USA:n ja Japanin välisen kaupan ristiriidat johtivat dollarin nopeaan heikkenemiseen suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin. Viime aikoina dollari on vahvistunut jälleen. Japanissa talousongelmat jatkuvat edelleen; Koben maanjäristys heikensi odotuksia talouden elpymisestä ja pankkisektorin luottotappiot ja yleinen hintojen deflaatio näyttää osaltaan vaikeuttavan elpymisen alkuunlähtöä. EU-maissa työttömyyden hidas aleneminen varjostaa muuten suotuisia talousnäkymiä. Ennusteoletukset Kansainvälisten korkojen ja valuuttakurssien kehitys (taulukko 1) noudattaa oletettua rahapolitiikan linjausta. USA:n talouskasvun hidastuttua tuntuvasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskuspankki kevensi heinäkuussa rahapolitiikkaa ja politiikan oletetaan pysyvän neutraalina seuraavan puolen vuoden aikana ja sitten kääntyvän talouskasvun voimistumisen ja inflaatiopaineiden lisääntymisen myötä jälleen kireämpään suuntaan. Saksassa ja manner-euroopassa keskuspankit laskivat avainkorkojaan loppukesästä ja neutraali linja jatkunee ensi vuoden alkuun asti, jonka jälkeen Bundesbankin oletetaan myös alkavan korottaa keskuspankkirahoituksen korkoja inflaation kiihtymisen välttämiseksi. Euroopan korkojen oletetaan seuraavan Saksan avainkorkojen liikkeitä ja korkoerot Saksan korkoihin kaventuvat ennusteperiodin aikana. Japanissa sen sijaan keveä rahapolitiikka jatkuu edelleen; diskonttokorko on vain.5 % ja näin ollen liikkumavaraa lisäkeventämiseen ei käytännössä ole. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti vuoden 1995 alusta varsinkin USA:ssa, mutta myös muissa maissa. Reaalikorot ovat silti edelleen suhteellisen korkeita; G-1 maissa keskimäärin yli 4 prosenttia (kuviot 1 ja 2). Valuuttakurssioletuksessa US-dollari heikkenee hieman suhteessa saksan markkaan ja enemmän jeniin; ERM-valuuttojen keskinäiset kurssit pysyvät nimellisesti kiinteinä kuluvan vuoden viimeisestä neljänneksestä lähtien. Hallitusten finanssipolitiikan linja pysyy kireänä Euroopassa ja samoin USA:ssa, mutta Japanissa talouden elvyttäminen edellyttää edelleen kevyttä finanssipolitiikkaa.
2 ENNRA58 Taulukko 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eurokorko ka. 1995 1 2 3 4 1996 1 2 3 4 1997 1 2 3 Q4 USA 6.3 6.1 5.9 5.8 5.8 5.9 6. 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 SAKSA 5.1 4.6 4.4 4.3 4.5 4.8 5. 5.3 5.6 5.9 6.1 6.4 JAPANI 2.3 1.4 1..9 1. 1. 1.2 1.2 1.4 1.4 1.6 1.7 RANSKA 6.6 7.5 6. 5.8 5.9 6. 6. 6. 6.1 6.4 6.6 6.9 ENGLANTI 6.7 6.7 6.8 6.9 7. 7.3 7.5 7.7 7.8 8. 8.1 8.1 RUOTSI 8.3 8.9 9.2 9. 8.8 8.6 8.4 8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 SUOMI 6. 6. 6. 6. 6. 6. 6. 6. 6.1 6.4 6.6 6.9 PITKÄ NIMELLlSKORKO valtion obligaatiokorko 1o-vuotta ka. 1995 1 2 3 4 1996 1 2 3 4 1997 1 2 3 4 USA 7.5 6.6 6.5 6.5 6.5 6.5 6.5 6.6 6.7 6.7 6.7 6.8 SAKSA 7.4 6.9 6.8 6.7 6.7 6.7 6.7 6.8 6.9 6.9 6.9 6.9 JAPANI 4.4 3.1 2.9 3. 3.1 3.2 3.2 3.3 3.3 3.3 3.5 3.5 RANSKA 8.1 7.6 7.4 7.3 7.3 7.3 7.3 7.4 7.5 7.5 7.5 7.5 ENGLANn 8.6 8.2 8.1 8. 8.1 8.2 8.2 8.2 8.2 8.2 8.2 8.2 RUOTSI 11. 1.9 11.5 1.5 1.3 1.3 1.3 1.3 1.3 1.3 1.3 1.3 SUOMI 1.2 9. 8.1 8.1 8. 7.9 7.8 7.8 7.8 7.7 7.6 7.6 VALUUTTAKURSSIT SUHTEESSA USAN DOLLARIIN 1995 1996 1997 1 2 3 4 1 2 3 4 1 DEM 1.479 1.397 1.485 1.45 1.43 1.43 1.43 1.43 1.43 Jpy 96.11 84.49 95. 9. 88. 88. 88. 88. 88. FRF 5.163 4.919 5.85 5.85 4.982 4.982 4.982 4.982 4.982 GBP.632.626.648.648.648.648.648.648.648 2 3 4 1.4 1.4 1.4 85. 85. 85. 4.982 4.982 4.982.648.648.648 INFLAATIOVAUHTI Kuluttajahintojen %-muutos 1995 1996 1997 1 2 3 4 1 2 3 4 1 USA 2.8 3.1 3.1 3.2 3.2 3.2 3.3 3.4 3.4 SAKSA 2.3 2.3 2.2 2. 2.1 2.2 2.3 2.3 2.3 JAPANI.2. -.3 -.4..1.1.1.2 RANSKA 1.7 1.6 1.8 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.4 ENGLANn 3.4 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 3.9 3.9 RUOTSI 2.5 2.9 3.3 3.5 3.5 3.6 3.7 3.6 3.6 2 Q3 4 3.4 3.5 3.5 2.3 2.3 2.3.2.2.3 2.4 2.4 2.4 3.8 3.7 3.6 3.5 3.5 3.4
3 ENNRA58 Kuvio 1. Lyhyt reaalikorko --USA ~Saksa % 15 1 5 o - - - Ruotsi.,. I I, "... I,,, h,.,,, "-.A.-/t. ~ ~~ ~, -... -. '#.., -,. ~ T ~ ;zf ~,,. -- - -~, ~ ~ N.: ~... " -v-. ~...-' ~..'...,. -5 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 Kuvio 2. Pitkä reaalikorko -USA - - - Ruotsi -... -.. -. 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97
4 ENNRA58 Kansainvälisen talouden kehitys 1995-97 G-7 maiden talouskasvu oli viime vuonna lähes 3 %, mutta kuluvan vuoden kasvu jäänee noin Y2 % heikommaksi, arviolta 2.5 prosenttiin ja jatkuu samansuuruisena vuoteen 1997. Hintojen nousu kulutuksen deflaattorilla mitaten on pysynyt alhaisena; Saksassa inflaatiovauhti on hidastunut yli 4 prosentista vuonna 1993 hieman yli 2 prosenttiin. Japanissa inflaatio on kääntynyt deflaatioon (taulukko 2). Taulukko 2. Kasvu ja inflaatio GDP Billions of Domestic Currency Canada USA Japan Germany France Italy U.K. 1992.6 2.3 1.1 2.2 1.3.7 -.5 1993 2.2 3.1 -.2-1.1-1.5-1.2 2.2 1994 4.6 4.1.5 2.4 2.8 2.2 3.8 1995 2.7 2.9.3 2.3 3. 3.1 2.9 1996 2.8 2.6 1.8 2.8 3. 2.7 2.6 1997 2.6 2.3 2.5 2.9 3.2 3.2 2.3 Consumer Prices 1) Canada USA Japan Germany France Italy U.K. 1992 1.3 3.2 2.1 4.6 2.4 5.4 4.7 1993 1.7 2.5 1.3 3.9 2.2 4.8 3.5 1994.7 2.1.3 2.7 1.8 4.7 2.5 1995 2.8 2.5 -.5 2.3 2.1 5.2 3. 1996 3.4 2.9.1 2.1 3. 5.3 3.3 1997 2.4 3.1 1.1 2.2 2.4 4.3 3.1 1) Consumption expenditure deflator Talouskehitys maittain USA:n talouskasvu hidastui tuntuvasti viime vuoden lopun noin 5 prosentin vuositason kasvusta lähelle 2.5 prosentin trendikasvua kuluvan vuoden alkupuolella ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan lähes 3 prosenttia ja vuosille 1996-97 noin 2.5 prosentin kasvua. FEDin ripeä rahapolitiikan kiristäminen vuoden 1994 kuluessa näyttää hidastaneen kasvuvauhdin ns. pehmeään laskuun. Meksikon kriisi lisäsi alkuvuonna epävarmuutta koko talousnäkymien suhteen, mutta kriisin negatiiviset vaikutukset ovat jäämässä arvioitua vähäisemmiksi (taulukko 3). Japanin talouden vuonna 1991 alkanut lama ei ota hellittääkseen erittäin ekspansiivisesta talouspolitiikasta huolimatta. Kuluttajien luottamus on hyvin heikkoa
5 ENNRA58 ja työttömyys'aste japanilaisittain historiallisen korkealla tasolla ja kohoaa edelleen. Suhdannenäkymät ovat heikot ja pankkien tila vaikea. Jenin heikkeneminen, jos se osoittautuu pysyvämmäksi, kohentaisi vientisektorin kannattavuutta ja tukisi kasvua. Talouskasvun ennustetaan voimistuvan ensi noin 1.5 prosenttiin ja seuraavana vuonna yli 2 prosentin kasvuun, mutta toteutunut kasvu saattaa jäädä helposti alle ennustetun, mikäli deflaatiota ei saada pysähtymään ja kysyntää elpymään (taulukko 4). Saksan talouden ennustetaan kasvavan noin 2.5 % tänä vuonna ja hieman alle 3 % vuosina 1996 ja 1997. Alkuvuonna tapahtunut saksanmarkan nopea revalvoituminen heikensi vientisektorin suhdannenäkymiä, joskin tilauskannat ovat edelleen korkealla tasolla. Yksityinen kulutus on ollut heikkoa kiristyneen verotuksen vuoksi, mutta ensi vuoden alusta verotus kevenee ja yksityisen kulutuksen ennustetaan voimistuvan. Saksan yhdistyminen aiheutti julkisen sektorin velan ja alijäämän nopean kasvun viime vuosina, mutta veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat supistuneet vajeita odotettua nopeammin ja Saksa täyttää konvergenssikriteerit koko ennusteperiodilla (taulukko 5). Ranskan talouden ennustetaan kasvavan tasaista 3 prosentin vauhtia vuosina 1995-97. Vuoden alun poliittisen epävarmuuden hälvettyä maaliskuussa talouskasvu näyttää olevan tukevalla pohjalla niin viennin kuin investointien varassa ja yksityinen kulutuskin on elpymässä. Julkisen talouden tasapainottaminen on hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista ja siinä pysyminen edesauttaa osaltaan talouskasvun jatkumisen myönteisenä lähivuosina (taulukko 6). Ison-Britannian talouskasvu on jatkunut jo kolmatta vuotta myönteisenä, joskin vauhti on kuluvana vuonna maltillisempaa. Työttömyysaste on alhaisimmillaan sitten vuoden 1991 (8.2 %) ja palkankorotukset ovat olleet suhteellisen alhaisia. Hallituksen tavoite budjetin tasapainottamiseen ja inflaation hillitsemiseen on myötävaikuttanut pitkien korkojen riskipreemioiden kapenemiseen ja korkotason alenemiseen, mikä mahdollistaa osaltaan suotuisan talouskasvun jatkumisen (taulukko 7). Ruotsin talouskasvu on vahvistunut viime vuodesta ja tänä vuonna kasvuksi ennustetaan noin 2.5 %; vetureina vienti ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen elpyminen alkanee vasta ensi vuonna, mutta julkinen kysyntä supistuu edelleen vuosina 1995-97. Ruotsin talousnäkymät ovat jokseenkin tyydyttävät; korkeat reaalikorot ovat pysäyttäneet rakennustoiminnan ja yksityinen kulutus on heikkoa. Talouspoliittisen uskottavuuden lisääminen budjetin tasapainottamisen ja alhaisen inflaation suhteen parantaisi suhdannenäkymiä (taulukko 8).
6 ENNRA58 Taulukko 3. USA:n huoltotase 1992 1993 1994 1995 Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) 2.3 3.1 4.1 2.9 Private Consumption 2.8 3.3 3.5 2.8 Government consumption -.7 -.8 -.8 -.1 Fixed investment 5.5 11.3 12.3 9.6 Housing 16.2 8.2 8.6-3.8 Business 2. 12.5 13.7 14.2 Change in Inventories 1}.7.26.63 -.19 Total Domestic Expenditures 2.5 3.9 4.7 3.2 Exports of Goods and Services 6.7 4.1 9. 9.5 Imports of Goods and Services 8.7 1.7 13.4 1.4 In percent I nterest rate Long-Term 7.5 6.5 7.4 6.9 Short-Term 3.7 3.2 4.6 6. Current Balance (in p.c. of GDP) -1.1-1.6-2.2-2.5 General government deficit (in p.c. of GDP) -4.3-3.4-2. -1.8 Unemployment Rate 7.4 6.8 6.1 5.8 1996 1997 2.6 2.3 2.8 2.4.7 1.1 1.6 1. 3.2 4.9 1.2 -.1 -.4.4 2.2 2. 7.5 6.4 4.3 3.5 6.5 6.7 6. 6.5-2.2-1.8-1.6-1.2 5.9 6.2 1} As a percentage of GDP in the previous period Taulukko 4. Japanin huoltotase 1992 1993 1994 1995 Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) 1.1 -.2.5.3 Private Consumption 1.7 1. 2.2.4 Government consumption 2.7 1.7 2.9 3.6 Fixed investment -1.2-1.8-2.5 1.5 Housing -6.9 2.4 9.7 5.6 Business -4.7-9.3-9. 2.8 Change in Inventories 1} -.5 -.18.21.2 Total Domestic Expenditures.3 -.1 1. 1. Exports of Goods and Services 5.2 1.3 5. 3.8 Imports of Goods and Services -.4 2.7 8.4 8.5 1996 1997 1.8 2.5.4.4 -.1.6 6.5 6.4 6.3 3. 9.7 1.2.1 -.2 2.3 2.4.2 3.7 3.4 2.7 In percent Interest rate Long-Term 5.1 4. 4.3 3.1 Short-Term 4.5 3. 2.2 1.4 3.2 3.4 1.1 1.5 Dollar Exchange Rate 126.7 111.2 12.2 91.4 Current Balance (in p.c. of GDP) 3.2 3.1 2.8 2.5 Government deficit (in p.c. of GDP) 1.5-1.4-3.5-4.1 Unemployment Rate 2.2 2.5 2.9 3.1 88. 85.8 2.4 2.3-4.5-3.9 3.2 3.3 1} As a percentage of GDP in the previous period
7 ENNRA58 Taulukko 5. Saksan huoltotase 1992 1993 1994 1995 Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) 1.4-1.7 2.4 2.3 Private Consumption 2..2.8 1.4 Govemment consumption 4. -1.1 1.1.8 Fixed investment -.5-8.2 1.4 5.9 Housing 3.6 1.8 12. 1.1 Business -2.4-13.4-3.9 4.2 Change in Inventories 1) -.82 -.29.86.2 Total Domestic Expenditures.9-2.2 1.9 2.5 Exports of Goods and Services 4.2-3.3 8.1 5.3 Imports of Goods and Services 3.2-5.4 7.8 6.7 In percent Interest rate Long-Term 7.9 6.4 7.2 6.8 Short-Term 9.5 7.2 5.3 4.6 Exchange Rate 1.56 1.65 1.62 1.45 Current Balance (in p.c. of GDP) -1.2-1. -1.2 -.7 Govemment deficit (in p.c. of GDP) -3.2-3.7-3. -2.3 Unemployment Rate 6.7 8.3 9.2 9.1 1996 1997 2.8 2.9 2.6 2.6 1.2 1.7 4.8 2.9 6.4 2.9 4.4 3..1.2 2.8 2.5 4.6 6.2 5. 5.6 6.7 6.9 4.9 6. 1.43 1.41 -.5 -.2-2.2-1.9 8.8 8.3 1) As a percentaqe of GDP in the previous period Taulukko 6. Ranskan huoltotase 1992 1993 1994 1995 ChanQe in percent over previous vear GNP/GDP (at constant prices) 1.4-1.5 2.8 3. Private Consumption 1.4.2 1.5 1.7 Govemment consumption 3.4 3.3 1. 1.8 Fixed investment -3.1-5.8 1.4 5.1 Housing -2.1-5.6 2.5 5.5 Business -5.5-7.6.3 5.7 Change in Inventories 1) -.38-1.81 1.61.53 Total Domestic Expenditures.4-2.3 3. 3. Exports of Goods and Services 4.9 -.4 5.8 6.4 Imports of Goods and Services 1.1-3.4 6.6 6.3 1996 1997 3. 3.2 2.6 3. 2. 2.4 4.9 4.4 4.5 3.7 5.8 5.2.44 -.2 3.4 3.1 6.7 6.2 7.8 6.2 In percent Interest rate Long-Term 8.9 6.8 7.8 7.6 Short-Term 1.3 8.6 5.8 6.5 7.3 7.5 6. 6.5 Dollar Exchange Rate 5.3 5.7 5.5 5.1 Current Balance (in p.c. of GDP).3.8.6 1.5 Government deficit (in p.c. of GDP) -4. -6.1-6. -4.8 Unemployment Rate 1.4 11.7 12.5 11.8 5. 5. 1.2 1.1-3.5-3. 11.5 11.2 1) As a percentage of GDP in the previous period
8 ENNRA58 Taulukko 7. Ison-Britannian huoltotase 1992 1993 1994 1995 Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) -.5 2.3 3.8 2.9 Private Consumption -.1 2.6 3. 1.8 Government consumption -.1.3 2. -.4 Fixed investment -1.5.6 3.7 1.7 Housing 2.9 4.3 6.4 2.7 Business -6.2 -.6 2.2.9 Change in Inventories 1}.54.37.44 -.5 Total Domestic Expenditures.2 2.1 3.4 1.3 Exports of Goods and Services 4. 3.3 8.2 7.5 Imports of Goods and Services 6.5 2.8 6.1. 1.5 In percent Interest rate Long-Term 9.1 7.9 7.8 8.1 Short-Term 9.6 5.9 5.5 6.8 Dollar Exchange Rate.569.666.653.639 Current Balance (in p.c. of GDP) -1.6-1.6 -.3 -.5 Government deficit (in p.c. of GDP) -4.8-6.9-6.1-3.9 Unemployment Rate 9.9 1.5 9.5 8.3 1996 1997 2.6 2.3 1.9 1.5 -.5.4 4.4 3.7 1.5.9 7.2 5.3 -.16 -.1 1.7 1.6 7.5 6. 4.3 4. 8.2 8.2 7.4 8..648.648 -.3.1-2.8-2.3 7.8 7.8 1) As a percentage of GDP in the previous period Taulukko 8. Ruotsin huoltotase 1992 1993 1994 1995 Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) -1.5-2.7 1.8 2.5 Private Consumption -1.4-3.7.4 -.5 Government consumption -.2 -.6-1. -.2 Fixed investment -1.7-17.6 -.9 11.1 Change in Inventories 1} 1.2-1.1 1.8 -.3 Total Domestic Expenditures -1.7-6.2 1.6 1.1 Exports of Goods and Services 2.7 7.6 13.3 1.6 Imports of Goods and Services 1.8-2.9 12.9 7.5 In percent Interest rate Long-Term 1.1 8.6 9.6 11. Short-Term 13. 8.5 7.6 8.9 Unemployment Rate 5.3 8.2 8. 7. 1996 1997 2.9 2.6 1. 2.2 -.8-1.1 9.6 7.4.2.1 2.1 2.1 7.3 6.5 6. 6.6 1.3 1.3 8.5 8.4 6.1 5.8 1) As a percentaqe of GDP in the previous period
9 ENNRA58 Budjettivajeet Yhteinen tavoite teollisuusmaiden pitkän aikavälin finanssipoliittisissa ohjelmissa on valtiontalouden ja julkisen sektorin rahoituksen tasapainottaminen (kuvio 3). USA:n kongressin hyväksymä Budget Resolution tähtää budjetin tasapainottamiseen vuoteen 22 mentäessä ja hallituksen vastaava ohjelma vuoteen 25 mentäessä. Myös Japanissa pitkän aikavälin tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen, mutta talouden syvän taantuman vuoksi keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikka tulee säilymään erittäin ekspansiivisena. Vuonna 1996 julkisen sektorin rajoitusjäämä nousee arviolta 4.5 prosenttiin bktsta ja alkaa supistua sen jälkeen. EU-maissa julkisen sektorin rahoitusjäämä supistuu lähes 6 prosentista vuonna 1994 arviolta alle 4 prosenttiin vuonna 1997 (kuvio 4), linjassa Maastrichtin sopimuksen kanssa. Kuvio 3. Julkisen sektorin rahoitusjäämät, 1984-2 4 2 -USA - - - Japani <""",~,,,",,,,, S a k s a prosenttia BKT:sta, -... o -2-4 -6 84 86 88 9 92 94 96 98
1 ENNRA58 Kuvio 4. EU-maiden julkisen sektorin rahoitusjäämä, 1985-1997 o prosenttia BKT:sta -2-4 -6-8 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 Vaihtotaseen vajeet G-3 maista USA:n vaihtotase on ollut vuosikausia alijäämäinen, Japanissa ja Saksassa se puolestaan on ollut ylijäämäinen (kuvio 5). Tosin 199-luvun alussa Saksan yhdistyminen käänsi Saksan vaihtotaseen alijäämäiseksi, mutta se on jälleen tasapainottumassa (taulukko 9). Teollisuusmaiden julkisen sektorin tasapainottuminen ja ulkoisen tasapainon parantuminen jatkuu myönteisesti, ja lisää rahapolitiikan pelivaraa, joten suotuisa talouskasvu voinee jatkua lähivuosinakin. Taulukko 9. Vaihtotaseen vajeet G-7 maissa, % bkt:sta USA Japan Germany France Italy U.K. Canada EUR-4 1992-1.1 3.2-1.1.4-2.3-1.3-3.7 -.6 1993-1.6 3.1-1..8 1.2-1.6-4. -.3 1994-2.2 2.8-1.2.6 1.2 -.3-3. -.2 1995-2.5 2.5 -.7 1.5 2.1 -.5-1.3.4 1996-2.2 2.4 -.5 1.2 1.8 -.3 -.3.4 1997-1.8 2.3 -.2 1.1 1.5.1 -.5.5
11 ENNRA58 Kuvio 5. Vaihtotaseet, 1984-2 6 -USA - - - Japani ""'Saksa prosenttia BKT:sta 4 2 o -2-4 "//,,,,"'''''''\, jt"':"~,'",., 'J, 1\. I.,,..,,- --... -,,,l" '\ l/c ",~;"'. "'*~,.,,, ~ t'---/ v 84 86 88 9 ----- ---- -... 4 "/ /'"'" 1,,,,,,,,"""""»"'»""" ~..,..,... '-- j.../" 92 94 96 -... - -,.,.",. ~ - 98 Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Kansainvälisen kaupankäynnin vapauttamisessa tapahtunut edistyminen heijastuu maailmankaupan volyymien voimakkaaseen, arviolta noin 1 prosentin kasvuun vuonna 1994 ja kasvun ennustetaan jatkuvan nopeana, noin 7 prosentin vauhtia myös seuraavien kahden vuoden aikana (kuvio 6). Kysyntä Suomen vientimarkkinoilla kasvaa arviolta 6 % ennusteperiodilla. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kääntyneet lievään laskuun kesän kuluessa ja laskun arvioidaan jatkuvan edelleen ensi vuonna, jonka jälkeen hintojen laskun ennustetaan päättyvän. Teollisuusmaiden alhaisesta inflaatiosta ja työn tuottavuuden noususta johtuen teollisuustuotteiden dollarimääräisten vientihintojen nousu hidastuu noin 1 prosentista vuonna 1995 noin 3 prosenttiin vuosina 1996-97 (kuvio 7 ).
12 ENNRA58 Kuvio 6. Kansainvälinen kauppa, 197-1997 -Suomen vientimarkkinat "" Maailmankauppa 2 15 1 5 o %-muutos edellisestä vuodesta \. l\. ~l\ l' ~ ~ ~" ia~ ~ V A i~, \ ~V~ v:j" I i\ \.w f' " kj ~ 1\) \. IJ k v... i,,...,.,... l',"',,,,,,,,,,,,, -5 7 72 74 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 Kuvio 7. Raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden dollarimääräiset maailmanmarkkinahinnat, 1985-1997 -Teollisuustuotteiden vientihinta, OECD 14 13 12 11 1 I,.,." Hwwa-indeksi pl. energia 9 8 7 11987=1 1...!~<,//./i -"<".'\~ _.:{/ / "-.,L- / """"'"""""'''''''''''\',,,,,,, jl.,.,.",... "".""=",,,i') t;? '''"'7 / / t- 6 85 87 89 91 93 95 97
13 ENNRA58 EMU konvergenssiprosessi EMUn konvergenssiprosessin ennustetaan etenevän suunnitellusti. On todennäköistä, että keskeiset EU-maat täyttävät inflaatiolle, valuuttakurssille ja pitkille koroille asetetut kriteerit vuoteen 1997 mentäessä, mutta julkisen sektorin alijäämä- ja velkakriteerit täyttäisivät vain noin puolet EU-maista (taulukko 1, jossa vuoden 1997 luvut ovat KT:n arvioita, vuosi 1996 ja 2 OECD:n arvioita). Taulukko 1. EU-maiden julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät, 1994-2 Maa Julkisen sektorin rahoitusjäämä, % bkt:sta Julkisen sektorin EMU-velka, % bkt:sta 1994 1995 1996 1997 2 1994 1995 1996 1997 Itävalta -4. -4.5-3.9-3. -2.2 64.5 65.9 66.9 66. Belgia -5.3-4.3-4. -3. -1.5 136.2 134.5 132.6 127. Tanska -3.9-2.1-1.6-1.2.5 75.6 75.8 75.4 7. Suomi -5.5-5. -3.3-1.1 -.4 6.1 66.5 7.8 56.5 Ranska -6. -5. -4.1-3. -1.6 48.5 51.2 52.6 52. Saksa -2.5-2.3-2.2-1.9-1.9 5.1 58. 58.1 57. Kreikka -12.5-11.4-1. -8. -4.5 113.6 114. 114. 11. Irlanti -2.2-2.5-2.4-2.3-2.1 9.9 86.3 82.1 8. Italia -9. -7.8-6.9-6. -3.5 125.4 124.9 123.3 118. Luxemburg 1.2 7. Alankomaat -3. -3.3-2.7-2.5-1.2 78.3 78.6 78.7 77. Portugali -5.7-5.4-5. -4. -2.4 69.5 69.9 69.9 68. Espanja -6.6-6.2-5.5-4.5-3.1 62.2 65.3 67.4 64. Ruotsi -1.4-9.2-6.4-3.5.8 79.1 84.2 86. 84. Iso-Britannia -6.5-4.2-2.6-2.3.1 52.5 54.3 53.7 5. 2 65.4 12.9 69.4 85.9 53.5 56.9 19.6 69.1 111.1 74.9 64.1 7.1 79.1 47.4 Lähde: OECD Economic Outlook, VoI. 57, June 1995; vuoden 1997 luvut KT:n arvioita. Työllisyystilanne EU-maiden keskimääräinen työttömyysaste on ollut pitkään huomattavasti yli USA:n keskimääräisen työttömyysasteen (kuvio 8 ja taulukko 11). Ero johtuu mm. työmarkkinoiden rakenteellisista eroista ja Euroopan paremmasta työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmästä. Työttömyyden ennustetaan alenevan vain hitaasti ja olevan vielä vuonna 1997 yli 1 %. Euroopan työllisyyden parantaminen edellyttää työmarkkinoiden joustavuuden lisäystä, työllistämiskustannusten ja työtulojen verotuksen alentamista sekä työvoiman koulutusta.
14 ENNRA58 Kuvio 8. Työttömyysaste, 1985-1997 ==EU-maat -G7-maat 1 8 6... ~ "'-,/ ~,,~ 1/ ~, / ~ '" ~/ ~,r ~ ",,,' "... i"--- - 4 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 Taulukko 11. G-7 ja EU-maiden työttömyysasteet, 1985-1997 USA Japani Saksa Ranska Italia Iso-Britannia Kanada 1985 7.2 2.6 9.3 1.3 1.1 11.1 1.6 1986 7. 2.8 8.9 1.4 1.9 11.3 9.6 1987 6.2 2.8 8.9 1.5 11.8 1.2 8.9 1988 5.5 2.5 8.7 1. 11.9 8.2 7.8 1989 5.3 2.3 7.9 9.4 11.8 6.4 7.5 199 5.5 2.1 7.2 8.9 11.2 5.9 8.2 1991 6.7 2.1 6.3 9.5 1.8 8.2 1.4 1992 7.4 2.2 6.7 1.4 11.4 9.9 11.3 1993 6.8 2.5 8.3 11.7 1.2 1.5 11.3 1994 6.1 2.9 9.2 12.5 12.1 9.5 1.4 1995 5.8 3.1 9.1 11.8. 12. 8.3 9.4 1996 5.9 3.2 8.8 11.5 11.7 7.8 8.8 1997 6.2 3.3 8.3 11.2 11.6 7.8 9.
15 ENNRA58 Ennusteen riskit ja epävarmuustekijät Ennusteeseen liittyy joukko epävarmuustekijöitä, joista vaikein lienee Japanin talouden kehitys. Varallisuusarvojen raju lasku muutama vuosi sitten ja jumiutuminen alhaiselle tasolle on koitunut erittäin raskaaksi pankeille. Luottotappioiden määrän arvioidaan liikkuvan noin 6 prosentissa bkt:sta; tämäkin on va,rvainen arvio eräiden tahojen mielestä. Heikko luotonkysyntä ei myöskään ole pankeille eduksi. Jenin alkuvuoden nopea vahvistuminen heikensi vientisektorin näkymiä ja voidaankin arvioida, että jenin viime päivien heikentyminen nähdään myönteisenä. EMU-prosessiin liittyy epävarmuutta, joka saattaa aiheuttaa suurtakin volatiilisuutta valuuttamarkkinoilla ja äkkinäisiä spekulaatioita joitakin ERM-valuuttoja kohtaan. Euroopan työllisyystilanne on myös riskitekijä, mikäli hallitukset haluavat uhrata EMUn julkisen sektorin konvergenssikriteerit lyhyellä aikavälillä paremman työllisyyden hyväksi. Meksikon kriisi tuli yllätyksenä, vaikka jälkiviisaat sitä osasivat odottaakin. Tällä hetkellä G-3 maiden valuuttoihin näyttää kohdistuvan ehkä tavanomaista enemmän epävarmuutta; dollarin aliarvostus on selkeätä, mutta liian nopea revalvoituminen saattaisi syventää kauppataseen vajetta.
Kaija-Leena Rikkonen 18.9.1995 Tarkennus ennusteraportin liitteen Kansainvälinen talous vuosina 1995-1997 taulukkoon 1, EU-maiden julkisen sektorin ENO-velka ja rahoitusjäämät, 1994-2, sivulla 13. Vuotta 1994 koskevat tiedot ovat Euroopan kommission arvioita, vuosien 1995, 1996 ja 2 ovat OECD:n arvioita, ja heijastavat hallitusohjelmien julkisen sektorin alijäämien supistamista ja rahoitustasapainon parantamista. Suomen luvut vuosille 1994-1997 ja 2 ja vuoden 1997 luvut muille EU-maille ovat KT:n omia arvioita. Jakelu: Ennustejakelu EU-maiden julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät, 1994-2 Maa Julkisen sektorin Julkisen sektorin EMU-velka, 1994 1995 1994 1995 1996 Itävalta -4. -4.5 64.5 65.9 66.9 Belgia -5.3-4.3 136.2 134.5 Tanska -3.9-2.1 75.6 75.8-5.8-5.6 59.8 59.2-6. -5. 48.5 51.2-2.5-2.3 5.1 58. -12.5-11.4 113.6 114. -2.2-2.5 9.9 86.3-9. -7.8 125.4 124.9 Luxemburg 1.2 7. Alankom -3. -3.3 78.3 78.6 Portugali -5.7-5.4 69.5 69.9 Espanja -6.6-6.2 62.2 65.3 Ruotsi -1.4-9.2.8 79.1 84.2 Iso-Britannia -6.5-4.2.1 52.5 54.3 2 65.4 12.9 69.4 53.5 56.9 19.6 69.1 111.1 74.9 64.1 7.1 Lähde: OECD Economic Outlook, VoI. 57, June 1995; vuoden 1997 luvut EU-maille KT:n arvioita. Suomen luvut ovat KT:n omia.
LIITE RAPORITIIN Inflaatioraportti Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.
1 ENNRA51.INF Hintojen nousu on ollut ennustettua hitaampaa Kevään ennusteeseen verrattuna sekä kuluttajahintojen että erityisesti pohjainflaation nousuvauhti jäi arvioitua pienemmäksi. Pohjainflaatioindeksin pisteluku oli runsaan yhden prosenttiyksikön alempi kuin kevään ennustetarkistuksessa (29.4.1995) arvioitiin. Tämä johtui pääasiassa verotariffi-indeksin ennakoitua suuremmasta noususta. Tämän lisäksi inflaatiota vaimentaa kevään ennusteeseen verrattuna EU:n mukanaan tuoma arvioitua voimakkaampi kilpailun kiristyminen varsinkin elintarvikesektorilla sekä markan kelluttamisesta johtuva varovaisuus hinnoittelussa. Perinteiseen käyttäytymiseen perustuvien inflaatiomallien ja -arvioiden ennustekyky on näistä syistä heikentynyt. Inflaatioennusteen taustaoletukset Tuontihinnat Teollisuusmaiden inflaation arvioidaan olevan selvästi hitaampaa kuin vielä viime keväänä ennakoitiin. Raaka-aineiden hinnat alenevat, ja toisaalta teollisten tuotteiden hinnat nousevat myös hitaasti. Markan keväisen vahvistumisen välittömät inflaatiota hidastavat vaikutukset alkavat kuitenkin vuoden loppua kohden hiipua, kun tuontihinnat alkavat jälleen nousta noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Verotus Ensi vuoden alussa voimaan tulevat polttoaineiden ym. veronkorotukset nostavat kuluttajahintaindeksiä puolella prosentilla. Sen jälkeen verotariffi-indeksin oletetaan säilyvän ennallaan; vasta vuoden 1997 alussa oletetaan veroperusteissa tuntuvia muutoksia. Tämä oletus saattaa olla hieman varovainen, sillä verotariffiindeksillä on ollut taipumus nousta verokertymien kasvun mukana. Palkat Ennusteessa oletetaan, että keskusjärjestöjen tekemä sopimus viedään liittotasolla läpi sellaisenaan. Siten kuluvan vuoden puolelle ajoittuvien uusien palkankorotusten vuoksi koko kansantalouden ansiotasoindeksi nousee viimeisellä neljänneksellä 6 % ja teollisuuden peräti 8 %. Tämä poikkeuksellisen nopea
2 ENNRA51.INF sopimuspalkkojen noususta johtuva palkkainflaatio on tosin lyhytaikainen, ja se vaimenee suhteellisen nopeasti vuoteen 1997 tultaessa. Sopimuspalkoista aiheutuva kustannusten nousu ajoittuu vuoden vaihteen ympärille; ensi vuoden aikana sopimuspalkkojen nousuvauhti on jo maltillista. Vaikka jokin liitto jäisikin keskitetyn tulosopimuksen ulkopuolelle, palkkakustannukset eivät kokonaisuutena olennaisesti muutu. Palkkaliukumat jään evät vaatimattomiksi runsaana säilyvän työvoiman tarjonnan ansiosta. Myös alhaiset inflaatio-odotukset pitävät yllä kurinalaista paikanmuodostusta. Ennusteessa oletetaan palkkaliukumien ja siten palkkojen nousuvauhdin olevan jo hyvin vaatimatonta ensi vuoden lopulta lähtien. Vuonna 1997 palvelusektorin yksikkökustannusten kasvu on pysähdyksissä ja teollisuudessa ne jopa laskevat. Maltillinen palkkakehitys merkitsee sitä, että yritysten pääomatulojen osuus jalostusarvosta kasvaa. Aiemmin näin suuri tulonjaon muutos on johtanut paikkojen nousuun (tai kelluvan kurssin oloissa markan vahvistumiseen), mutta nykyisissä oloissa yritykset todennäköisesti kohentavat edelleen kansainvälisesti verrattuna heikkoa vakavaraisuuttaan. Toisaalta näinkään suuri tulonjaon muutos ei välttämättä merkitse kotimarkkinoilla toimivan pk-sektorin tilanteen merkittävää parantumista. Palkkakustannuksista tulee tuntuva inflaatio-impulssi kuluvan vuoden lopulla. Ennusteessa oletetaan, että palkoista ja tuontihinnoista tulevat kustannukset siirretään hintoihin kyllä täysimääräisesti, mutta kustannuspaineiden oletetaan purkautuvat vasta pidemmällä aikavälillä. Kuluttajahinnat ja pohjainflaatio Palkkakustannusten nousun siirtyessä hintoihin sekä kuluttajahintojen että pohjainflaation vuosimuutosvauhti vähin erin nopeutuu, mutta ei nouse yli 2.5 prosentin vuoden aikana. Vuoden 1996 lopulta lähtien inflaatio alkaa nopeasti hidastua siten että vuonna 1997 sekä pohjainflaatio että kuluttajahintojen vuosimuutos jää alle 2 prosentin. Siten Suomen inflaatiovauhti on eräs hitaimmista EU-maissa.