HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOKO-OHJELMAN TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI VUODELTA 2010 1.4.2011 1(12)
1. KOKO-OHJELMAN TOIMINTA VUODELTA 2010 KOKO alue: Hyvinkään-Riihimäen talousalue (Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi) Hallinoija: YritysVoimala Oy Maakuntaliitot, jotka myöntäneet maakunnan kehittämisrahaa ohjelman toteuttamiseen: Uudenmaan liitto ja Hämeen liitto (50 % / 50 %) KOKO-ohjelman hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset KOKO-ohjelmaa linjaa talousaluetoimikunta ja talousalueen johtoryhmä. Lisäksi KOKOlla on oma ohjausryhmä, joka on operatiivinen toimija ja valvova toimielin. Ohjausryhmän tehtävä on tukea myös KOKO-ohjelman henkilöstön työtä. KOKO-henkilöstön määrä väheni ohjelmajohtajan siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen. KOKO-ohjelman työtehtävät organisoitiin uudelleen kesäkuussa. KOKO-ohjelmasta vastasi1.8. 2010 lähtien projektipäällikkö100 %:n työpanoksella ja ohjelma-assistentti 50 % työpanoksella. Samalla organisoitiin uudelleen myös KOKO-ohjelman eri työryhmien työskentely itsenäisimmiksi KOKO-henkilöstön roolin ollessa koordinoiva ja valvova. KOKO-ohjausryhmä hyväksyi organisaatiomuutoksen kokouksessaan 29.6.2010. Lisäksi asia hyväksyttiin talousalueen johtoryhmän kokouksessa 23.8.2010 KOKO:n ohjausryhmä: Anne Lehto, Hausjärvi (pj), Annukka Lehtonen, Hyvinkää, Ritva Mustonen, Riihimäki Jyrki Käki, Loppi Kimmo Martikainen, YritysVoimala Oy Anne Wikström, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Hannu Saarinen, Hämeen liitto Tarja Hartikainen, Uudenmaan liitto Tarja Pyöriä, Työ- ja elinkeinoministeriö Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2010 yhteensä 7 kertaa, joista yksi kokous oli rajatumpi KO- KO:n organisointia koskeva kokous. Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-hankkeiden tulokset Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma käynnistettiin aluekeskusohjelman käyttämättä jääneellä rahoituksella ja kuntien rahoituksella. Varsinainen KOKO-ohjelma käynnistyi 16.3.2010 lähtien vuodelle 2010 hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. KO- KOn ohjausryhmän 29.6.2010 tekemällä päätöksellä siirrettiin hallinnosta määrärahoja 20.000 euroa hankkeisiin. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa tarkennettiin organisaatiomuutoksesta johtuen ajalle 1.8. 31.12.2010. Muutoin hankkeiden toteuttaminen eteni KOKO-ohjelman hyväksyttyjen alla olevien toimenpidekokonaisuuksien mukaan. Hankkeilla on omat työryhmät, joiden toimintaa KOKOn henkilöstö koordinoi ja valvoi. 2(12)
Kuva 1: Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKOn toimenpidekokonaisuudet ja työryhmät. Toimenpidekokonaisuus 1: Kilpailukyky- ja vetovoimastrategia Yhteisen kilpailukyky- ja vetovoimastrategian luominen ja vetovoimatoimijoiden ja hankkeiden kokoaminen yhteiseen verkostoon oli Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelman kärkihanke vuodelle 2010. Tavoite: Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa seudun yhteenkuuluvuutta eli koheesiota sekä kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kilpailukyky- ja vetovoimastrategialla haluttiin luoda talousalueelle selkeä uusi visio kehittämistoimenpide-ehdotuksineen. Tulokset: Strategiatyö toteutui asetettujen tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Strategiatyötä tehtiin monipuolisesti eri tahojen kanssa. Lisäksi strategiaa käsiteltiin kauppakamarin eri valiokunnissa, aluekehityspäivässä kesäkuussa sekä viimeksi talousalueen kuntien yhteisessä talousalueparlamentissa elokuussa ja valiokuntafoorumissa syyskuussa. Strategiaprosessi saatettiin loppuun alla olevan aikataulun mukaisesti. 3(12)
Strategiaprosessin aikataulu/toteuma Strategiaprosessin toteutunut aikataulu vuonna 2010 KOKO-ohjausryhmä 29.6.2010/Anne Wikström 1/2010 KOKOkysely 3.3. suunnittelu 26.4. jatkoryhmä 7. 5. strategiaryhmä SR2 kilpailijaanalyysi SWOT 12.5. KOKO ohjausryhmä 13.5. Aamuposti 17.6. kauppakamarin hallitus 23. 6. strategia- Ryhmä SR3 Valiokuntien näkemykset, kriittiset menestystekijät, visio, arvot, pelisäännöt 18.8. talousalueparlamentti 9.9. kauppakamarin valiokuntaforum 25.11. Strategian julkistamis- Seminaari ja toimenpideehdotukset 24.3. strategiaryhmä SR1 8.3. -> Kysely kilpailu- 19.4. kykytekijöi- den valiokuntien puheenjohtajainfo nykytilasta kauppakamari 7.1.. Kauppakamarin kilpailukyky tekijäkysely 13.5. yrittäjäseminaari Väkevä-Harjula, Wikström/Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari /2010 22.5. Lopen Yrittäjien hallitus - - - - - - - - kauppakamarin valiokuntien kokoukset 27.4.-8.6. toukokuu kilpailijaanalyysi 22.6. Aluekehityspäivä 29.6. KOKOohjausryhmä 17.8. strategiaryhmä SR4 kokous: Mitä saatu aikaan? strategialuonnos, toimenpide-ehdotuksia 3.9. KOKOohjausryhmä 13.10. strategiaryhmä SR5 29.10.2010 KOKOohjausryh mä 30.11. strategia 2017 valmis Kuva 2: Kilpailukyky- ja vetovoimastrategiaprosessi 2010 Strategiatyön tuloksena julkistettiin marraskuussa 2010 pidetyssä julkistamisseminaarissa talousalueen kilpailukyky- ja vetovoimastrategia 2011 2017 Neliveto päälle ja menoksi. Strategiassa määriteltiin talousalueelle seuraava tavoitetila eli visio: Vuonna 2017 talousalue vetää vahvasti puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä sekä tuottavia investointeja. Talousalue tarjoaa hyvät kehittymisen, kouluttautumisen ja menestyksenedellytykset sekä turvallisen ja viihtyisän ympäristön asumiseen, vapaa-aikaan ja rauhoittumiseen. Omaleimaisen alueen monitaitoiset ja -kulttuuriset toimijat ovat kotimaassa haluttuja ja ulkomaillakin kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Sisäisesti yksituumaisena talousalue hyödyntää tuloksellisesti sijaintinsa pääväylien varrella lähellä pääkaupunkiseutua. Strategiassa esitetään 12 erilaista ehdotusta toimenpiteiksi, joilla edetään kohti tavoitetilaa. Strategian toimenpiteille on ehdotettu toteuttajataho ja toimenpiteistä osa esitetään toteutettavaksi KOKO-ohjelmassa vuonna 2011. Strategiatyön valmistelusta vastasi erillinen sitä varten asetettu strategiaryhmä, jonka jäseninä oli alueen kuntia ja niissä toimivia erikokoisia ja eri alojen yrityksiä sekä viestimiä edustavia henkilöitä. Strategiaraportti on julkaistu painettuna ja sähköisessä muodossa. Strategia jalkautetaan talousalueen kuntien valtuustojen kokouksissa vuoden 2011 alkupuolella. Laadittu strategia on toimintaraportin liitteenä. 4(12)
Budjetti ja sen toteutuminen: Kilpailukyky- ja vetovoimastrategian kokonaisbudjetti oli 37.500 euroa. Se käytettiin kokonaisuudessaan strategiatyön toteuttamiseen sisältäen kokouskulut, puheenjohtajan palkkion ja matkakulut, toimijaverkostojen perustamisen, erilaiset tilaisuudet ja seminaarit, strategian kirjaamisen innovatiiviseen muotoon sekä toimenpide-ehdotusten valmistelun. Strategiatyö ja erilaiset seminaarit mukaan lukien käytettiin talousalueen koheesion parantamiseen yhteensä 38.049 euroa. Toimenpidekokonaisuus 2: Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen on yksi kolmesta valitusta kehittämisen kärjestä, joilla tuetaan talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Klusterin tavoitteena on rakentaa uusi tukijalka talousalueelle olemassa olevien rinnalle EKO-Riihimäki klusterin hankesuunnitelman ja jatkotoimenpiteiden valmistelu Tavoite EKO-Riihimäki hankkeen tavoitteena on luoda osaamiskeskittymä sen tarvitsemine toimitiloineen kestävän vesitalouden tuottamisen tutkimukselle, kehittämiselle ja koulutukselle sekä kaupallistamiselle Riihimäellä. Tavoitteeseen kuuluu luoda puitteet vesi- ja viemäröintialojen koulutus-, pilotointi-, tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Osa-alueet - Vesi; puhdas vesi, jätevesi ja vesi- ja viemäröintiverkostot - Veden puhdistuksessa syntyvien raaka-aineiden käyttö energian tuottoon - Veden puhdistuksesta ja biokaasun tuotannosta syntyvät ravinteet ja niiden käyttö - Synergiaedut energian tuotannon ja jätevedenkäsittelyn koulutuksessa ja tutkimuksessa. - Fotobioreaktori ja levät - Alan yrityshautomopalvelut ja liiketoiminnan kehityspalvelut yhteistyössä Riihimäen alueen innovaatiopalveluiden kanssa Kokonaisuuden fyysinen keskuspaikka voidaan rakentaa Riihimäen jätevedenpuhdistamon läheisyyteen. Hanke mahdollistaa toimintojen keskittymän, jossa on ainutlaatuiset mahdollisuudet useiden osapuolien osaamisen ja palveluiden kehittämiseen yhteistyössä. Keskittymässä voidaan tuottaa toimijoille tietoa ja osaamista veden ja jäteveden käsittelystä teknisistä, taloudellisista ja käytännöllisistä näkökulmista sekä testata ja harjoitella käytännön toimenpiteitä. Hanke on toteutettu yhteistyössä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n sekä Suomen Ympäristöopisto SYKLI:n kanssa. Muina yhteistyökumppaneina ovat olleet HYRIA koulutus Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä alan yrityksiä. Esiselvitysvaiheessa käytiin keskusteluja lukuisten alan toimijoiden kanssa mm. Helsingin yliopisto. Tulokset: Hankkeessa toteutettiin keväällä 2010 kysely julkisyhteisöille ja yrityksille tarkoituksena selvittää eri tahojen mielenkiinto ja tavoitteet hankkeeseen nähden. Kyselyn vastausten perusteella pai- 5(12)
nopisteeksi nousi vesi ja varsinkin jätevesihuolto. Keväällä teetettiin Bioste Oy:n laatimana suunnitelma hankesuunnittelusta EKO-Riihimäki- sateenvarjon alla, joka vahvisti käsitystä vesialan testaus/tuotekehitys-,opetus- ja tutkimustilojen tarpeesta. Lisäksi pidettiin workshop kesäkuussa 2010 sekä käynnistettiin tulosten pohjalta hankkeen esisuunnittelu- ja selvitystyö, joka sisälsi seuraavat toimenpiteet: Konseptin muodostaminen Markkinointi mahdollisille osallistujille Riihimäelle siirtyvien toimintojen tila- ja muiden tarpeiden selvittäminen Hankeen toteutuspaikan valinta Hankkeen alustavan volyymin ja suunnittelun lähtökohtien määrittäminen Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus Edellä mainitttujen kyselyjen, selvitysten ja workshoppien ja muiden lisäkartoitusten tuloksena syntyi alustava luonnos EKO-Riihimäki testaus-, opetus- ja tutkimuskeskuksen perustamiseksi havainnemateriaaleineen, asemapiirroksineen ja tilakaavioineen. Lisäksi hanketta varten on olemassa tontti, jossa tehtiin pohjatutkimuksia. Koska on kysymys mittavasta hankkeesta, on esitetty KOKO-ohjelmalla toteutettavaksi vuonna 2011 hankkeen liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja varsinainen hankesuunnittelu. Hankkeen markkinointi ja siihen liittyvä osallisten tarkempi selvittäminen on välttämätöntä. Mikäli hanke toteutuu, päästäisiin mittavan vesialan osaamis-, koulutus- ja tutkimuskeskuksen rakentamiseen vuonna 2012 2013. EKO-Riihimäki -klusterin työstä ja tuloksista on laadittu erillinen raportti EKO-Riihimäki -klusteri Kuva 3: EKO-Riihimäki klusteri 6(12)
Budjetti ja sen toteutuminen: Toimenpidekokonaisuuden 3. toteuttamiseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä 27.000 euroa pääasiassa EKO-Riihimäki-klusterin edellä mainittuihin toimenpiteisiin ja klusterin workshop-työskentelyyn. Hankkeen jatko ja vaikuttavuus Hankesuunnitteluvaiheeseen vuodelle 2011 haetaan rahoitusta osittain KOKO-ohjelmasta ja osittain ELY-keskuksesta tai muusta rahoituslähteestä. Toteutusvaiheen omarahoitusosuuden kattaa Riihimäen Tilat ja kehitys Oy (Riihimäen kaupunki 100 %). EKO-Riihimäen toteutuksen infrastruktuurin on arvioitu maksavan 2,5 4,5 miljoonaa euroa riippuen esisuunnitteluvaiheessa hankkeeseen mukaan tulevien osallistujien määrästä ja Riihimäelle sijoittuvien toimintojen laajuudesta. Toteutus voi edetä vaiheittain. KOKO-ohjelman henkilöstö valvoi hankkeen toimintaa ja työn etenemistä ollen mukana klusteriryhmässä. Hankkeelle laadittiin erillinen yhteistyösopimus. Hankkeen jatko nähdään ensisijaisen tärkeänä. Toimenpidekokonaisuus 3: Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) ottaen huomioon energia ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät kehittämishankkeet ovat yksi kehittämisen kärki Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelmassa 2010. MAL-hankkeiden kehittämisestä ja käynnistämisestä talousalueella vastaa KOKO-MAL asiantuntijaverkosto, johon kuuluu kuntien tekniset johtajat, kaavoittajat sekä joukkoliikennekoordinaattorit. Ryhmään on kutsuttu myös talousalueen elinkeinoelämän edustusta. MAL-Ryhmä on kokoontui vuonna 2010 yhteensä 6 kertaa. Ryhmän tärkeimpänä tavoitteena on koheesion ja yhteistyön parantaminen MAL-asioissa mukaan lukien energia ja ilmaston muutokseen liittyvät asiat. Tulokset: MAL-työryhmän aloitteesta käynnistettiin keskeisimpänä hankekokonaisuutena kuntalogistiikkaselvitys, jossa tarkoituksena oli selvittää henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen tila ja nykytilan analyysin pohjalta laatia kehittämistoimenpiteet joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kehittämiseksi talousalueella. Selvitys päästiin käynnistämään vasta loppusyksyllä kilpailuttamisen perusteella valitun konsulttiyrityksen (Liidea Oy) toimesta. Koska nettipohjainen kysely tuotti huomattavasti arvioitua enemmän analysoitavaa aineistoa, päätettiin tarkentaa selvityksen nykytilan analyysiä jatkohankkeella. Selvityksen lopulliset tulokset valmistuvat keväällä 2011. Lisäksi MAL-työryhmä on valmisteli talousalueen omaa MAL-hankekoria, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä hankkeista, joista väylähankkeet saatiin priorisoiduksi. Hankkeet esitettiin maakuntaliitoille osaksi maakuntaohjelmien toteuttamissuunnittelutyötä vuosille 2011 2012. Hankkeisiin haetaan erillisrahoitusta ja käytetään yhteistyötä muiden seutujen kanssa sekä rakennetaan yhteistyökumppaneiden kanssa yhteinen edunvalvontamenettely niiden eteenpäin viemiseksi. Kolmas MAL-hanke talousalueella on Lopen Räyskälän markkinaselvitys, joka liitettiin osaksi Räyskälä Air Park-suunnitelmaa ja toteutus siirrettiin vuodelle 2011. 7(12)
Valtakunnallinen MAL-verkosto Hyvinkään-Riihimäen talousalue on mukana valtakunnallisessa KOKO-MAL verkostossa yhdessä 20 muun seudun kanssa. Verkostojäsenyydestä talousalueen kunnat maksoivat vuonna 2010 yhteensä 4.160. Verkoston teemaryhmiä ovat kaupunki-maaseuturyhmä, kuntayhteistyö, maankäyttöpolitiikka ja yhdyskuntarakenne YKR ja palveluverkko, joihin talousalueen kuntien edustajilla on ollut mahdollisuus osallistua. Budjetti: Toimenpidekokonaisuudelle 3 on varatusta määrärahasta käytettiin 8.782 euroa kuntalogistiikkaselvityksen laadintaan. Selvityksen kustannuksia siirtyi myös vuodelle 2011. Lisäksi Räyskälän markkinaselvityksen laatiminen siirtyi vuodelle 2011. Toimenpidekokonaisuus 4: Tulevaisuuden innovatiiviset kuntapalvelut Tavoite: KOKO-ohjelman tavoitteena on uusia palveluja hyödyntämällä ja kehittämällä säästää kuntien menoissa ja tyydyttää kuntalaisten palvelut paremmin. Painopistealueena on sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja niiden kehittäminen sekä hankintatoimen kehittäminen. Toimintavuonna tämän kärkihankkeen valmistelijana toimi Hyvinkään - Riihimäen talousalueelle perustettu kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijaryhmä (KOKO SOTE-ryhmä), johon kuuluu kuntien perusturvajohtajat ja terveyskeskuskuntayhtymän johtaja. Lisäksi ryhmää täydennetään tilanteen mukaan muilla talousalueen alan asiantuntijoilla. Ryhmän tavoitteena on kehittää tulevaisuuden innovatiivisia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja hyödyntämällä uusinta teknologiaa. Tulokset: KOKO-SOTE-palvelut-työryhmä kokoontui toimintavuonna neljä kertaa ja käsitteli seuraavia hankeaihioita, joista tehdyt päätökset ja saadut tulokset on kirjattu hankkeen jälkeen. tutkitaan sähköisen ajanvarausjärjestelmän kehittämiseen liittyvien selvitysten tekemistä tai muita toimenpiteitä. hanke jäi avoimeksi tutkitaan palvelusetelijärjestelmän kehittämiseen talousalueella liittyvän selvityksen tekemistä (EAKR) yhteishankkeen toteutus siirrettiin kuntien erilaisen tilanteen vuoksi terveyden edistäminen Terve talousalue ja siihen liittyvät kehityshankkeet ja erillistoimenpiteet kohdennettuina eri ikäryhmille; nuoret, työikäiset, vanhukset - hanke jäi edelleen avoimeksi pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja siihen liittyvät toimenpiteet, hanke siirrettiin työvoimahallinnolle nuorten työpajatoiminnan yhdistäminen/kehittäminen Hyria koulutus Oy teki selvityksen omalla rahoituksellaan hyvinvointitv-järjestelmän kehittäminen todettiin ettei tässä vaiheessa ole tarvetta hankkeelle. simuloinnilla potilasturvallisuutta Laurea-amk:n hanke Ainoana hankkeena KOKO-ohjelman piirissä toteutui perheoikeudellisen yksikön palvelujen tuotteistaminen. Tämä Hyvinkään perusturvakeskuksen esittämä hanke käynnistettiin lokakuussa 2010. Hankkeessa on tarkoituksena tuotteistaa seuraavat perheoikeudellisen yksikön palvelut: yleinen ohjaus- ja neuvonta, isyyden selvittäminen, lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamista koskeva neuvottelu ja mahdollinen sopiminen, lapsen elatusta koskeva neuvottelu ja 8(12)
mahdollinen sopiminen sekä olosuhdeselvitys. Tuotteille annetaan kuvaavat ja asiakasystävälliset nimet. Tuotteiden on oltava homogeenisia sekä niiden kustannuserot ja hajonta pieniä. Hanke valmistuu vuoden 2011 kuluessa ja hankkeessa on mukana Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kuntien lisäksi Nurmijärvi. Simuloinnilla potilasturvallisuutta, uutta kliinistä osaamista ja tehokkuutta Laurea Medical and Care Simulation Centren tehtävänä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden kliinisten valmiuksien lisääminen, moniosaajatiimien yhdessä työskentelyn taitojen hiominen ja potilasturvallisuuden parantaminen sekä uuden rekrytoitavan henkilöstön osaamisen kehittäminen. Centressä on käytössä sairaalan ulkopuolinen simulointimiljöö: kaksi simulaattoria, päivystyspoliklinikka, teho-osasto sekä vuode-osasto. Tavoitteena oli saada simulointi osaksi terveyskeskusten sekä Hyvinkään ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yksiköiden ja seudun terveyskeskusten toiminnan kehitystyötä. Simuloinnissa kehitetään toimintamalleja, jotka ovat hyödynnettävissä myös laajemmin talousalueen ulkopuolella. Lisäksi KOKO-hankkeessa oli tavoitteena saada hankkeeseen mukaan kehittäjäverkosto (sairaalat, Laurea -amk:n asiantuntijat, laitetoimittajat, ensihoidosta vastaavat kuljetusyritykset) Vastaavaa simulaatio-oppimisympäristöä ei ole vielä käytössä. Langaton potilasmonitori mahdollistaa simulaatioympäristön kuljettamisen Hyvinkää Riihimäen alueella. Hankkeen pilottiuden kautta olisi saatu uusi innovatiivinen terveydenhuollon toimintamalli talousalueen terveyskeskusten ja sairaaloiden käyttöön sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kautta uusi opetusmalli ja uusi innovaatio-osaaminen vahvistamaan talousalueen imagoa. Laurea-amk:n tavoitteena on kehittää mallista kansainvälinen vientituote. Laurea teki kyselyn kunnille ja esitti koulutusten toteuttamista terveydenhoidon henkilöstölle mutta koulutus samoin kuin hankkeelle suunniteltu seminaari ei toteutunut johtuen terveydenhoitoalan henkilöstön ajan puutteesta. Laurea -amk on liittänyt simulointihankkeen opetuksen osaksi oman oppilaitoksen koulutusta. Koska koulutus sekä seminaari eivät toteutuneet, hankkeelle myönnetyt KOKO-ohjelman määrärahat jäivät käyttämättä ja hankkeen jatkotoimenpiteistä vastaa Laurea. Hankintatoimen palvelujen kehittäminen Uutena toimintana käynnistettiin hankintatoimen palvelujen kehittäminen tavoitteena ensin järjestää hankintoja koskeva koulutus mukaan lukien innovatiiviset hankinnat. Lokakuussa 2010 järjestetty 2 iltapäivän mittainen koulutus suunnattiin sekä yrittäjille että kuntien hankintavastaaville. Koulutukseen osallistui yli 70 henkilöä. Koulutuksen valmisteli hankintatiimi, joka koostuu kuntien hankintavastaavista ja yrittäjäjärjestöjen sekä kauppakamarin edustajista. Hankintatiimi kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Tavoitteena oli luoda myös innovatiivisia hankintoja koskeva hanke, mutta siihen ei koulutuksen ja kyselyn perusteella saatu riittävästi kiinnostusta. Budjetti ja sen toteutuminen: Toimenpidekokonaisuudelle 4. varatusta 30.000 euron määrärahasta käytettiin vain 1831 euroa pääasiassa hankintatoimen koulutukseen. 9(12)
KOKO-ohjelman osallistuminen muuhun toimintaan KOKO-ohjelma on ollut yhteistyökumppanina Helsingin yliopiston Palmenian Koulutus- ja kehittämiskeskuksen vaikuttava elinkeinopolitiikka -hankkeessa, jossa toteutettiin yhteinen Vaikuttava elinkeinopolitiikkaseminaari Riihimäellä joulukuussa 2010. Hanke päättyy keväällä 2011. Samoin KOKO -ohjelma on ollut mukana Palmenian kehittämiskumppanuus - Työelämäjaksojen työkaluina projektissa. KOKO-ohjelma on myös mukana AKO -ohjelman toimesta alkaneessa ja Hyria Koulutus Oy:n vetämässä oppilaitosten yhteistyöyhteisfoorumissa, joka kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Hyvinkään -Riihimäen KOKO-ohjelma on mukana Uudenmaan KOKO-ohjelmien yhteistapaamisissa, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja kehittää yhteisiä yliseudullisia hankkeita, joita on esitetty vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan. KOKO-ohjelma on mukana myös kauppakamarin aluekehitysvaliokunnassa ja lisäksi on osallistuttu kauppakamarin ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämiin seminaareihin. KOKO -ohjelman toimesta laadittiin erillinen tilastollinen selvitys Hyvinkään-Riihimäen talousalueen yritys- ja toimipaikkarakenteesta, kasvuyrittäjyydestä ja toimialakohtaisista erityiskysymyksistä. Pekka Lithin tekemä selvitys julkistettiin kesäkuussa 2010. KOKO-ohjelman toiminnan tiedottaminen KOKO-ohjelman rahoituksella on ylläpidetty Hyrinet-seutuportaalia, jossa on esitetty seudullisten asumista, yrittäjyyttä, koulutusta ja vapaa-aikaa koskevaa tietoutta sekä tapahtumakalenteri erilaisine tilaisuuksineen. Portaalia hyödyntää yli 70 yhdistystä kuntalaisten ja yritysten ohella ja siellä on ollut keskimäärin lähes 10.000 kävijää kuukaudessa. Portaalissa on myös KOKOohjelman omat sivustot, joiden päivityksestä ja ylläpidosta vastasi RHL-Data Oy ostopalveluina. Portaali tullaan uudistamaan vuonna 2011 ja mahdollisesti siirtämään yrittäjävetoiseksi portaaliksi, Muilta osin KOKO -ohjelma on tiedottanut avoimista tilaisuuksistaan sähköisesti eri yhteistyökumppaneille sekä tiedotteiden avulla tarpeen mukaan. Painopiste on ollut kohdennetuille ryhmille suunnattu sähköinen tiedotus. 2. KOKO-OHJELMAN TALOUS VUONNA 2010 Hyvinkään-Riihimäen talouslueen KOKO-ohjelman budjetti kaudelle 16.3.-31.12.2010 oli yhteensä 284.000, josta maakuntaliittojen rahoitus oli 140.000 (Uudenmaan liitto 70.000 ja Hämeen liitto 70.000 ). Maakunnan kehittämisrahoitus hoidetaan Uudenmaan liiton kautta. Kuntien rahoitus oli 140.000 ja se jakautuu kunnittain asukaslukujen suhteessa. KOKO-ohjelman toteutuneet menot 16.3.-31.12. 2010 olivat yhteensä 199.883 euroa. Lisäksi alkuvuonna 1.1.-15.3. 2010 toteutuneet menot olivat 70.203 euroa, mihin käytettiin AKOkaudelta siirtyneitä määrärahoja. Käyttämättä jäi 84.116 euroa, josta kuntarahoitusta n. 41.978 euroa. Tämä summa vähennetään tehtyjen päätösten mukaan vuoden 2011 talousarviosta. Lisäksi kunnat maksoivat osallistumisesta valtakunnalliseen MAL-teemaverkostoon 4.160 euroa. 10(12)
3. KOKO-OHJELMAN TULOSTEN MITTAAMINEN JA ARVIOINTI Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelmaa arvioidaan vuosittain maakunnan kehittämisraha koskevien ohjeiden mukaisesti seuraavilla kriteereillä: Hyöty muille tahoille ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa KOKO-ohjelma onnistui toteuttamaan kaksi merkittävintä hankettaan: EKO-Riihimäki-klusterin käynnistyksen sekä kilpailukyky- ja vetovoimastrategian laatimisen talousalueelle. - Strategiasta koituu hyötyä sekä talousalueen toimijoille, yrityksille ja yrittäjäjärjestöille sekä kauppakamarille strategiassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden sekä laaditun prosessiyhteistyön kautta. - Strategiasta hyötyvät myös kunnat toimenpiteiden ja kuntien valtuustoille tehdyn ns. jalkautuksen kautta. - Eko-Riihimäki-klusteri luo vesialan osaamiskeskuksen, josta hyötyvät yritykset ja alan koulutus- ja tutkimusyksiköt mutta myös talousalue syntyvien työpaikkojen myötä. - Koko-ohjelman muiden ryhmien hyöty on yhteistyön laajentuminen seudun kuntien toimialojen välillä vrt. KOKO-MAL-Asiantuntijaryhmät Muilta osin jäi toteutumatta TPK 4: Tulevaisuuden innovatiivisten kuntapalvelujen kehittämiseen varatut hankkeet lähinnä SOTE-hankkeet, sillä alan yhteistyö on suuntautunut eri suuntiin johtuen alan hallinnollisista rajoista, jotka vaikuttavat myös hankeyhteistyön suuntautumiseen (vrt. KASTE-ohjelma) Lisäksi Riihimäen seudulla meneillä oleva SOTE-palvelujen muutoskuntayhtymää koskeva selvitystyö todettiin ensisijaisen tärkeäksi ja haluttiin siirtää KOKO-ohjelman SOTE-palvelujen yhteistyöasioiden käsittelyä vuodelle 2011. Taloudellinen hyöty laajemmalle alueelle tai taholle - taloudellinen hyöty voidaan arvioida vasta pitemmällä aikavälillä ei ohjelmakauden 1. vuoden jälkeen - panostettu kuntaraha mahdollisti 50 prosentin ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisen, josta taloudellinen hyöty saadaan KOKO-ohjelman selvitysten kautta esim. palvelujen tuotteistaminen ja uusi hinnoittelu (perheoikeudellinen yksikkö) - strategiassa esitettyjen talousalueen markkinointi- ja viestintäsuunnitelmien laadinnan (hanke 1) kautta saatava tunnettuvuus houkuttelee uutta asutusta ja yrityksiä, josta saadaan tulovirtoja. Lisäksi myös muut strategiatoimenpiteet tähtäävät yritysten hyötyjen lisäämiseen ja työvoiman saannin helpottumiseen ja perheen saamiseen paikkakunnalle vrt. kansainvälinen kouluhanke Imagollinen hyöty ja positiivinen vaikuttavuus - edellä mainittu kilpailukyky- ja vetovoimastrategian hanke 1 parantaa talousalueen imagoa ja tunnettuvuutta - samoin muut vuonna 2010 käynnistyneet hankkeet lisäävät positiivista vaikuttavuutta onnistuessaan, tosin vasta pitemmällä aikavälillä Yrittäjyyden edistäminen. - parhaiten yrittäjyyden edistäminen näkyy EKO-Riihimäki klusterin kautta syntyvissä työpaikoissa ja strategiahankkeiden kautta talousalueen tunnettuvuuden ja uusia yrityksiä houkuttelevan imagon parantumisen myötä edellyttäen myös muuta panostusta yrit- 11(12)
täjyyden edellytysten lisäämiseen. Yksi vuosi on tässäkin tapauksessa liian lyhyt aika arvioinnin tekoon. Koska vuosi 2010 oli KOKO-ohjelman ensimmäisen vuosi, on edellä tehty karkea itsearviointi suuntaa antava. Ohjelman puolivälissä tehtävä ulkopuolisen arvioinnin käyttö antaisi paremmat tulokset. Vuonna 2011 tulee ohjelmaan monipuolisempia strategiahankkeita. Ongelmana on vain vähenevä rahoitus, sillä vuodelta 2010 jäi käyttämättä KOKO-rahoitusta. Koska tehtyjen päätösten mukaan vuodelle 2011 siirtyvä kuntaraha vähennetään jo päätetystä vuoden 2011 rahoituksesta, vähenee kokonaisbudjetti vastaavalla osuudella. Tämä on kunnille helpotus mutta toisaalta KOKO-ohjelman keskeisiä hankkeita joudutaan karsimaan ja hallintokulut putoavat minimiinsä. KOKO-ohjelman merkitys kehittämisen välineenä vähenee entisestään kun resursseja pienennetään. Siksi on erityisen tärkeää panostaa vain sellaiseen toimintaan, joka nähdään ensisijaisen tärkeänä talousalueen yhteistyötä ja koheesiota parantavana tekijänä. 12(12)