Katseet kohti kaupunkikuvaa s. 7

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2005 2/2005 Katseet kohti kaupunkikuvaa s. 7 Kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjät Minnakaisa Kuivalainen ja Pertti Paltila kutsuvat pirkanmaalaiset mukaan ideoimaan. s. 4 51. Tampereen päivää juhlitaan 1. 2.10.2005. Ohjelma s. 8 9 Päiväkotien ja koulujen yhteistyö tiivistyy s. 16

2 Tampere uskoo seutuyhteistyöhön Kaupunkikierroksilla kuullaan kuntalaisia Maassamme on viime aikoina keskusteltu paitsi kunta- ja aluepolitiikasta myös kuntien palveluyhteistyön kehittämisestä. Ihmisten ikääntyminen ja kuntien taloudellisten resurssien väheneminen sekä alueellinen eriarvoisuus yhdessä varallisuuserojen kasvun kanssa pakottavat uudistamaan suomalaista palvelurakennetta. Ellei tässä onnistuta, saattaa hyvinvointipalvelujen keskeinen perusajatus, tasa-arvoiset julkiset palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta huolimatta, romuttua pysyvästi. Asiasta on kantanut huolta myös maan hallitus. Tästä esimerkkinä on sisäasiainministeriön projektipäällikkö Jukka Peltomäen esitys, joka on tullut tunnetuksi ns. aluekuntamallina. Hallituksen tavoitteet ovat hyvät, mutta keinoista niiden saavuttamiseksi ollaankin jo montaa mieltä. Tampereella tunnetaan erityistä huolta Suomen kilpailukyvystä ja kaupunkien omaehtoisen kehittämispolitiikan jatkumisesta. Nämä näkökohdat ovat palveluiden rahoituspohjan turvaamiseksi oleellisia ja uhkaavat aluekuntamallissa jäädä taka-alalle. On erittäin tärkeää luoda sellaisia toimivaltaisia kokonaisuuksia, joissa sekä palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu että käytettävissä olevien resurssien turvaamiseen tähtäävä elinkeinopolitiikka ovat samoissa käsissä. Tampereella ei ole odotettu ongelmien kasautumista vaan on myös itse pyritty etsimään ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. Turvatakseen asukkaidensa palvelut Tampereen kaupunki on lähtenyt paitsi uudistamaan toimintamalliaan myös rakentamaan seudullista yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Valtioneuvostokin on tähän asti vannonut seutuyhteistyön nimiin ja pyrkinyt edistämään sitä. Vuonna 2002 käynnistettiin mm. aluekeskusohjelma, jolla pyritään tasapainottamaan aluekehityksen epätasapainoisuutta. Tampereen kaupunkiseutu onkin voimallisesti mukana aluekeskusohjelmassa. Viime keväänä seutukunnalle hyväksyttiin myös poikkeuksellisen hyvässä hengessä valmisteltu seutustrategia. Niinikään syksyllä työnsä aloittaa seudullinen kuntayhtymä. Kuntayhtymä ei itse järjestä palveluita, mutta se kartoittaa seudullisen palveluyhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet. Tampereen kaupungilla on positiiviset kokemukset seudullisen yhteistyön etenemisestä. Tämä tarjoaa lujan pohjan niin seudulliselle suunnittelulle kuin palveluiden järjestämisellekin lähitulevaisuudessa. Tällä tiellä tulisikin jatkaa eteenpäin. Kun seutuyhteistyö on saatu hyvin vauhtiin, on jo kuitenkin syytä pohtia kuntien välisen yhteistyön seuraavaa askelta. Luontevaa olisi pohtia, josko kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tulisi tulevaisuudessa laajentaa niin, että siihen liittyisivät Tampereen työssäkäyntialueen kunnat. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi vuonna 2002 Viialan työssäkäyvästä väestöstä 24,4 prosenttia kävi työssä Tampereella. Vastaava luku Viljakkalasta on 19,9, Orivedeltä 17,5, Hämeenkyröstä 17,4, Mouhijärveltä 16,6, Pälkäneeltä 14,5, Kuhmalahdelta 13,3, Kurusta 12,2 ja Kylmäkoskelta 10,9 prosenttia. Huomionarvoista on sekin, että luvut ovat kasvussa. Työssäkäyntialueen kokoinen Tampereen seutu olisi erittäin elinvoimainen. Se kykenisi järjestämään asukkailleen tasapuolisesti hyvinvointipalvelut ja olisi yhä selkeämmin valtakunnan toiseksi merkittävin seutu, jonka painoarvo toisi kehittämisponnisteluille selvää lisäetuutta. Jarmo Rantanen Kaupunginjohtaja VELIMATTI PARKKINEN pilotoi tulevaisuuden kunnan kirjoitti Kuntalehti viime helmikuun Tampere numerossaan kertoen Tampereen tulevaisuuden suunnitelmista. Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon kuntien palvelurakenneuudistuksesta ja siinä yhteydessä on esitetty kuntien määrän vähentämisestä, jopa kahteenkymmeneen. Valtakunnan päättävillä näkyy olevan vahva halu tehostaa kunnallista palvelutuotantoa muodostamalla riittävän suuria kuntayksiköitä. Jo pitkään on ollut selvää, etteivät kunnat nykymenolla selviä tulevaisuuden haasteista: tulot eivät kasva samassa suhteessa kun palveluiden tarve. Tampereella muutoksen välttämättömyys kuitenkin tunnustettiin jo ennen muita. Täällä ryhdyttiin hakemaan ratkaisua lähes mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön: miten voidaan tulevaisuudessa tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut? Viime toukokuun kokouksessaan Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden toimintamallin, joka järjestää kaupungin toiminnot aivan uudella tavalla ns. tilaaja tuottaja-mallilla. Tällä, ainakin pitkällä aikavälillä, haetaan tuottavuuden lisäämisen lisäksi uusia tapoja tuottaa palveluita yhdessä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Tarkoitus ei ole näivettää kaupungin omaa palvelutuotantoa, vaan vahvistaa ja kehittää sitä. Tilaaja tuottaja-malli ei suinkaan ole uusi ajatus kuntakentällä ja sitä on kokeiltu monissakin kunnissa, mutta missään muualla ei kuntaorganisaatio ole siirtynyt siihen kokonaisuudessaan. Samassa valtuuston päätöksessä lisättiin demokraattista päätöksentekoa vahvistamalla vaaleilla valittujen henkilöiden asemaa. Tämän seurauksena Tamperetta johtaa vuoden 2007 alusta pormestari apunaan neljä apulaispormestaria, kaikki kuntalaisten valitsemia luottamushenkilöitä ja siten määräaikaisia. Heidän tukenaan toimii kokenut ja osaava virkahenkilöstö. Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli koostuu siis poliittisesta päätöksenteosta, jota vaaleilla valitut henkilöt edustavat, ja sitä täydentävästä kuntalaisten suorasta osallistumisesta. Kuntalaisten kuulemisesta ja heidän osallistumisestaan päätöksen tekoon on kautta aikojen puhuttu paljon. On myös yritetty hakea tapoja toteuttaa sitä. Tampere on ollut edelläkävijä tietotekniikan sovelluksissa: netissä voi kirjoittaa mielipiteitään, ottaa yhteyttä asioita valmisteleviin virkahenkilöihin sekä lähettää hakemuksia ja täyttää lomakkeita, mutta se ei yksin riitä. Huolimatta tietokoneiden lisääntyneestä määrästä mm. kirjastoissa, ei kaikilla kuntalaisilla ole eikä tule olemaan valmiuksia niiden käyttämiseen. Meillä tulee olla muitakin tapoja. Tämä syksynä valtuustoryhmät ovat aloittaneet ns. kaupunkikierroksen. Tarkoitus on syksyn, talven ja kevään aikana kiertää kaupunginosissa kuulemassa ja keskustelemassa ajankohtaisista ja asukkaita huolestuttavista asioista. Myöhemmin toimintamallin uudistuksessa on tarkoitus perustaa ns. palvelufoorumeita, jotka ovat pysyviä kuntalaisten kuulemis- ja vaikuttamispaikkoja. Odotan niitä suurella mielenkiinnolla! Tampere on ottanut pitkän harppauksen kohti uutta, tulevaisuuden kuntaa. Meillä on edessämme suuria haasteita, mutta yhteistyöllä selvitämme ne ja rakennamme Tampereesta entistä paremman kaupungin. Hyvää Tampereen päivää! Hanna Tainio Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin tiedotuslehti www.tampere.fi Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, 33101 Tampere www.tampere.fi/tiedotus/ julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi Puh. 020 716 6030, 040 550 5540 fax 020 716 6710 Taitto: Marja Muhonen Paino: Länsi-Savo Oy 2005 Kannen kuvat: Ari Järvelä Kuva: Svenska samskolan Koulukadulla (rakennettu 1901) ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

3 Kurkistus kristallipalloon: Tampere vuonna 2016 hahmottuu kaupungin strategiassa kymmenen sitä sanotaan elämän tavoitteiden asettamiseksi tai syvällisten miettimiseksi. laatimiseksi. Tampereen kau to hyväksyi kesällä kaup Kaikem paree Tampere mottelee kuvan siitä, mi ki Tampere on vuonna 2016, ja mitä tuon tavoitteen toteutuminen vaatisi. Näen elinvoimaisen ja kiehtovan kaupungin Kaupunkistrategian kristallipallossa näkyy reilun kymmenen vuoden kuluttua yli 220 000 asukkaan Tampere. Muuttajia houkuttelee erityisesti se, että Tampereella yhdistyvät pienen ja suuren kaupungin parhaat puolet. Tampereella on hyvätasoisia kouluja, kiinnostavia työpaikkoja ja monipuolista kulttuuritarjontaa, mutta myös turvallinen asuinympäristö ja kaunista luontoa. Tampereen laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ovat osa kaupungin vetovoimaa. Erityisesti vanhusten kotona asumista, lasten ja nuorten kasvua ja väestön hyvinvointia on tuettu. Sähköinen asiointi on tamperelaisten suosiossa, sillä verkkopalvelut ovat kaikkien saatavilla ja helppoja käyttää. Vuonna 2011 Tampere on menestyksekkäästi toiminut Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Vilkkaan vuoden satoa korjataan edelleen, sillä kulttuuripääkaupunkina toimiminen on tuonut Tampereelle paljon matkailijoita ja parantanut elämänlaatua koko seutukunnassa. Asukkaat ovat tyytyväisiä elinympäristössä tapahtuneisiin parannuksiin ja Pirkanmaan virkeään kulttuurielämään. Tampereen kaupunkistrategian voi lukea verkossa osoitteessa www.tampere.fi/ strategia, ja painetun lyhennelmän voi noutaa kaupungin virastotalon neuvonnasta, Ikäpisteestä, Metsosta sekä Frenckellin palvelupisteestä. Näen vakaata toimeentuloa ja paljon ystäviä Tampereella toimii vuonna 2016 paljon kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, ja tutkimus- ja elinkeinomaailman osaajat hakeutuvat kaupunkiin. Luovaan talouteen liittyviä työpaikkoja syntyy, ja olemassa olevat työpaikat houkuttelevat paljon hyviä hakijoita. Tamperelaisia ilahduttaa erityisesti kuntatalouden vakaus: kaupungin lainamäärä ja menot ovat pysyneet kurissa. Tulevaisuudessa Tampere tunnetaan kansainvälisenä kaupunkina, jossa kaikki asukkaat ovat tasa-arvoisia ja arvostavat asuinseutunsa kulttuurista monimuotoisuutta. Eri kansallisuudet ja kulttuuritaustat rikastuttavat Tampereen katukuvaa. Kaupunkisuunnittelussa Tampereen kasvun ja väestörakenteen muutosten asettamiin haasteisiin vastataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kaupungin palvelujen kehittämiseen, ja ilmapiiri on avoin uusille ideoille ja erilaisille näkökulmille. ANNA BYCKLING Kristallipallossa näkyy siis tasapainoinen ja virkeä kaupunki. Mitä mieltä tämän päivän Tampereella ollaan kaupunkistrategian piirtämästä tulevaisuudenkuvasta? Kati Rajala PAKO (Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat) ry:n pääsihteeri Vähän vaaleanpunainenhan tämä tulevaisuudenkuva on, mutta kaikkien kasvukeskusten strategiat näyttävät aika samanlaisilta. Ja pitäähän jotain tavoiteltavaa ollakin. Tampereen kaupunkistrategiassa ei Kati Rajala toivoisi järjestöille vahvempaa roolia kaupungin tulevaisuudessa. ARI JÄRVELÄ minusta ole mitään kovin yllättävää. Hyvää on erityisesti se, että laadukasta korkeakoulutusta on painotettu. Toisaalta huippuluova ja -osaava tulevaisuudenkuva ei sikäli ole mielestäni realistinen, että korkeakoulutuksen lisääminen ei välttämättä vähennä työttömien määrää. Jos saisin lisätä jotain strategiaan, ehdottaisin että kaupunki hyödyntäisi paremmin Tampereen vahvaa kolmatta sektoria. Järjestöille voisi esimerkiksi olla yksi oma yhteistyötaho kaupungin puolelta. Hannu Eskola professori, Digitaalisen mediainstituutin johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto Kaupungin vetovoimaisen imagon säilyttäminen hyvillä palveluilla ja asuntotuotannolla on ensiarvoisen tärkeää, jotta opiskelijat hakeutuvat Tampereelle ja osaava työvoima viihtyy täällä. Teknillinen yliopisto ja sen tutkimuslaitokset odottavat paljon kaupungin luovuus- ja innovatiivisuushankkeilta. Tarvitaan monialaista tutkimusta ja tilaa päähänpälkähdyksille, joista yritykset voivat sorvata uusia tuotteita ja palveluja. Strategia vaikuttaa minusta liian sisäänpäin kääntyneeltä ja talouteen keskittyvältä. Korostaisin itse enemmän seudullista yhdentymistä, muun muassa palvelujen tuotantoa yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Haluaisin myös enemmän tilaa suurille avauksille, jollaisia tehtiin 50 vuotta sitten samankaltaisessa tilanteessa Hannu Eskola antaisi enemmän tilaa rohkeille avauksille. kuin nytkin. Silloin kaupungilla meni suhteellisen hyvin, mutta päätettiin satsata tulevaisuuteen ja muun muassa kahden yliopiston, yliopistosairaalan ja valtakunnallisen televisiokanavan saamiseen Tampereelle. Enemmistö kaupunkilaisista ja monet päättäjät vastustivat tuolloin näitä hankkeita, mutta ilman niitä Tampere olisi tänään mitätön pikkukaupunki. Jari Nieminen Teatteri 2000:n johtaja ja Pyynikin kesäteatterin toiminnanjohtaja Tavoitteissa ei sinänsä ole mitään moitittavaa. Strategia herättää paljon kysymyksiä siitä, miten tavoitteet saavutetaan, ja sehän on vain hyvä. Erittäin tärkeänä pidän pienen ja suuren kaupungin hyvien puolien yhdistymistä. Kulttuurin näkökulmasta on kovin helppoa puhua monipuolisesta tarjonnasta. Yhtä lailla tarvitaan kuitenkin harrastusmahdollisuuksia niin kulttuurin kuin urheilun saralla, vaikka itse sisällytän sekä taiteen että urheilun kulttuuri -nimikkeen alle. Lisäksi pitää muistaa, että kulttuurisektori voi olla paitsi asukkaiden viihtyvyyden lisääjä niin merkittävä työllistäjä. Uhkarohkeaa on ehkä painottaa kulttuuripääkaupunkihanketta, koska on mahdollista ettei se toteudu, eivätkä sille asetetut pitkäkestoiset tavoitteet saa sen vuoksi unohtua. Jos kulttuuripääkaupunkivuotena onnistutaan luomaan elinvoimaisia hankkeita joko uusia tai uudistamaan vanhoja jotka kiinnostavat matkailijoita, sekä parantamaan liikenneyhteyksiä ja rakentamaan suorat markkinointikanavat, niin on täysin mahdollista että kulttuuripääkaupunkihedelmiä poimitaan vielä pitkään. PYYNIKIN KESÄTEATTERI Teksti: Anna Byckling Jari Nieminen korostaisi kulttuuria.

4 Tampere tähtää Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Hankkeen ideointitalkoot alkavat Vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkimaita ovat Suomi ja Viro. Suomi voi ensi vuoden loppuun mennessä ehdottaa yhtä tai useampaa kaupunkia, joista EU:n toimielimet valitsevat kulttuuripääkaupungin. Tähän mennessä kiinnostuneita hakijoita ovat olleet ainakin Turku, Mänttä, Rovaniemi, Lahti, Savonlinna ja Oulu. Virosta hakuprosessiin ovat lähdössä Tallinna, Tartto ja Pärnu. Kesäkuussa Tampereella tehtiin päätös kulttuuripääkaupunkiuden tavoittelemisesta. Valmistelut hakemuksen jättämiseksi on aloitettu, ja nyt alkavat yhteiset ideointitalkoot. Syksyn aikana järjestetään yleisökeskusteluja siitä, mitä Tampereen kulttuuripääkaupunkivuosi tarkoittaisi ja miten hankkeessa pitäisi edetä, kertoo hankkeen vetäjä Pertti Paltila. Kaikenlaiset aloitteet, ideat ja toiveet ovat tarpeen, eikä kyseessä suinkaan ole vain tamperelaisten asia. Jos kulttuuripääkaupungiksi päästään, koko seutu- ja maakunta esittäytyy Tampere 2011 -otsikon alla, Paltila huomauttaa. Valtteina omaleimainen historia ja vilkas nykypäivä Pertti Paltilan kanssa kulttuuripääkaupunkihakemusta valmistelee Minnakaisa Kuivalainen. Nyt ollaan vasta kampanjan alkumetreillä. Varsinaista kampanja-aikaa on oikeastaan vuoteen 2007, jos Tampereen hakemus pääsee EU:hun asti, Minnakaisa Kuivalainen kertoo. Tärkeintä on nyt saada aikaan laadukas hakemus, ja siihen tarvitaan paljon aloitteellisuutta ja yhteistyötä, Paltila ja Kuivalainen kuvailevat työmaataan. Kulttuuripääkaupunkihanke Tampere 2011 perustuu ennen kaikkea teollisuuskaupungin perinteelle ja seutukunnan vilkkaalle ja omaleimaiselle kulttuurille. Tampere on Helsingin jälkeen maan toiseksi merkittävin kulttuuri- ja taidekaupunki, vahva koulutus- ja matkailukaupunki, ja lisäksi valttina on hieno sijainti sisämaassa järvien välissä. Tampereen seudun kulttuuritoiminta ja taidelaitokset teattereista erilaisiin yhdistyksiin ovat jo valmiiksi vahvoja ja aktiivisia, ja Paltilan ja Kuivalaisen mukaan myös kansainvälisyydellä voi kehuskella. Eurooppalainen yhteistyö ja kansainvälisyys näkyvät täällä ihan jokapäiväisessä elämässä, elinkeinotoiminnassa, erilaisissa tapahtumissa ja laitosten toiminnassa, Pertti Paltila sanoo. Pitkäaikaisia vaikutuksia Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumien tarkoituksena on tuoda esiin eurooppalaisten kulttuurien kirjoa ja auttaa eurooppalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa. Kulttuuripääkaupungin itsensä ei ole tarkoitus vain järjestää toinen toistaan komeampia tapahtumia, vaan vaikuttaa tulevaisuuden kaupunkikehitykseen. Kyse ei tosiaankaan ole pelkästään niin sanotusta korkeakulttuurista, vaan jokapäiväisestä suomalaisesta elämänmuodosta. Valintaprosessissa keskeistä ovat kestävät vaikutukset, eli kulttuuripääkaupungin pitää pyrkiä parantamaan ihmisten elämänlaatua ja elinympäristöä pitkällä aikavälillä. Siksi myös Luova Tampere -ohjelma ja vuoden 2011 asuntomessut ovat tärkeitä yhteistyökohteita, Pertti Paltila selventää. Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien kokemusten perusteella hanke on esimerkiksi lisännyt seudullista yhteistyötä, tuonut uusia ratkaisuja rakentamiseen ja lisännyt välillisesti tuloja ja työllisyyttä muun muassa matkailun kasvun kautta, Paltila luettelee. Paltila uskoo, että Tampere saa hankkeen myötä enemmän kuin satsaa, mutta rahaa tullaan kuitenkin tarvitsemaan. Kaupunginvaltuusto myönsi kesäkuussa 240 000 euroa hankkeen käynnistämiseen. Varsinaisen hankkeen kustannuksista kaikkiaan 70 prosenttia on tarkoitus kattaa valtion ja EU:n tuella, yritysyhteistyöllä ja lipputuloilla. Kaupungin ja maakunnan maksettavaksi jäisi siten 30 prosenttia. Alustavan arvion mukaan Tampereen kaupungin osuus kustannuksista olisi 10 20 miljoonaa euroa. Teksti: Anna Byckling Kuva: Ari Järvelä Minnakaisa Kuivalainen ja Pertti Paltila odottavat pirkanmaalaisilta ennakkoluulotonta ideointia. Onko sinulla ideoita, toiveita tai ajatuksia Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeesta? Lähetä sähköpostia osoitteeseen tampere2011@tampere.fi! Voit myös ottaa yhteyttä puhelimitse Pertti Paltilaan puh. 020 716 6210. Tampereen lähtökohtia kulttuuripääkaupunkina voisivat olla esimerkiksi: Omaleimainen kaupunkiarkkitehtuuri (Ratina, Vuores ja Tampella rakentuvat kulttuuripääkaupunkivuoden kannalta sopivaan aikaan) Pirkanmaan ennestään vahvat kulttuuripalvelut Teollisuudesta syntynyt kulttuurikaupungin perintö Seudullinen yhteistyö ja kansainvälisyys Yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset Kulttuurin liiketoiminnan kehittäminen ja kulttuuriteollisuuden sisällön tuotanto (Lähde: Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Työryhmän raportti 8.6.2005. Raportti luettavissa www.tampere.fi/ kulttuuripaakaupunki)

5 Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet Ekokumppanuus toi ympäristöasiat raveihin Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet 020-alkuisiksi. Vanhat numerot toimivat uusien rinnalla lokakuun loppuun asti. Kaikki uudet puhelinnumerot löytyvät myös Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/neuvonta/palvelut. Kaupungin keskeisten puhelinvaihteiden uudet numerot: Aluepelastuslaitos... 020 711 019 Ammattikorkeakoulu... 020 711 011 Hervannan terveysasema... 020 711 024 Kaupunginkirjasto... 020 711 014 Keskusvirasto... 020 71100 Koukkuniemen vanhainkoti... 020 711 022 Liikennelaitos... 020 711 013 Liikuntatoimi... 020 71100 Linnainmaan terveysasema... 020 711 029 Mielenterveyskeskus... 020 711 025 Sosiaalitoimi... 020 711 020 Tammelakeskus... 020 711 021 Tampereen Sähkölaitos... 020 713 5111 Tampereen Vesi... 020 711 013 Terveystoimi... 020 711 023 Yhdyskuntapalvelut... 020 71100 Tampereen kaupungin neuvovia puhelimia: Ikäpiste... 020 716 5700 Kotitalouden neuvonta... 216 4244 Kuluttajaneuvonta... 0207 1100 Kunnallisasiain neuvonta... 020 716 6300 Liikennelaitoksen neuvonta... 0100 0506 (0,66 euroa/puhelu + pvm) Sosiaaliasiamies... 020 716 5377 Sosiaalipalvelujen neuvonta... 020 777 0200 Sähköneuvonta... 020 713 5111 Talous- ja velkaneuvonta... 020 716 6972 Tampereen Vesi, asiakaspalvelu... 020 716 3600 Palvelupiste Frenckell, yhdyskuntapalvelujen asiakaspalvelu... 020 716 6700 Terveyspalvelujen neuvonta... 10 023 toimii joka päivä ympäri vuorokauden matkapuhelimesta soitettaessa... 3147 0023 Asiakkaalle puhelut maksavat 0207 -alkuiseen numeroon: lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min matkapuhelimista 8,21 snt/puhelu + 22,9 snt/min ulkomailta ulkomaanpuhelumaksu Kaupungilla on edelleen erillisiä palvelunumeroita, jotka hinnoitellaan erikseen. Uudet numerot löytyvät Internetistä www.tampere.fi/neuvonta/palvelut Jo parinkymmenen vuoden ajan on Teivossa kilpailtu totoraveja. Ravit juostaan 53 kertaa vuodessa yhteensä noin 7000 hevosen voimin. Teivon Ravikeskuksessa ympäristövastuullisuus on koettu aina tärkeäksi, siksi Tampereen kaupungin omistama liikelaitos Tampereen Ravirata Oy liittyi vuosi sitten mukaan Ekokumppanit Klubi ry:n toimintaan. Ekokumppanit Klubi ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, joka tarjoaa ympäristökehitykseen liittyviä palveluita yrityksille henkilöjäsentoiminnan lisäksi. Raviradalla haluttiin entistä enemmän kiinnittää huomiota jätehuoltoon, energian käyttöön, liikenteeseen ja logistiikkaan sekä puhtaaseen ympäristöön. Ekokumppanit Klubi tarjoaa uusille yrityksille jäsenetuna maksuttoman ympäristöauditoinnin, jossa katsotaan, miten ympäristöasiat on yrityksessä hoidettu. Tästä katselmuksesta alkoi myös yhteistyömme Tampereen Ravirata Oy:n kanssa, projektipäällikkö Taini Rajala Ekokumppanit Oy:stä kertoo. Auditoinnissa käydään yrityksen kanssa läpi toiminnan ympäristönäkökohdat ja keskeiset ympäristövaikutukset. Tarvittaessa yritykselle tehdään suunnitelma kehittämistoimista. Tallien lämmitys ja jätehuolto uusiksi Teivon Ravikeskuksessa 30 hehtaarin alueella toimii myös kahdeksan ammattivalmentajaa, joilla on noin 120 hevosta valmennuksessa. Ravikeskusta on konsultoitu eläinsuojaa koskevan ympäristölupahakemuksen tekemisessä ja sen lisäksi Teivossa haluttiin kehittää tallialueen lämmitystä ja jätehuoltoa. Teivossa on kaksi öljylämmitteistä lämpökeskusta ja niiden muuttaminen ja liittäminen kaukolämpöverkkoon oli juuri päätettävänä. Selvitimme, mitä mahdollista julkista tukea energiamuutoksiin on saatavissa ja se houkutti heitä energiansäästön jatkokatselmukseen. Lopputuloksena ravikeskuksen tallialue liitetään syyskuun aikana kaukolämpöverkkoon, mikä on ympäristöystävällisempi energiamuoto kuin öljylämmitys. Jatkamme myös jätehuollon kehittämistä ja lajittelun tehostamista, Taini Rajala kertoo. Myös ravien seuraaminen on ympäristöystävällisempää kuin ennen, sillä toton pelaaminen ei enää edellytä paikan päälle saapumista. Totoa voi pelata reaaliaikaisesti eri puolilla maakuntaa Toto-pisteissä, joista on suora kuvayhteys ravipaikalle. Vuosittain Teivossa käy noin 100 000 katsojaa, Totopisteis sä raveja seuraa noin 800 000 pelaajaa, Tampereen Ravi rata Oy:n toimitusjohtaja Matti Mahlamäki kertoo. Ekokumppanit Klubi ry:ssä on mukana noin 55 yritysja 360 henkilöjäsentä. Klubin yrityspalvelut on tarkoitettu kaikille pirkanmaalaisille yrityksille, mutta erityisesti tavoitellaan niitä, joiden toiminnassa ja tuotteissa kestävä kehitys on keskeistä. Ekokumppaneiden tukikohtana on ympäristötietokeskus Moreenia Tammerkosken kupeessa entisessä sähkölaitoksen vesivoimalassa. Teksti: Aila Rajamäki Kuvat: Ari Järvelä Lisätietoja Ekokumppanit Klubi ry:stä löytyy Internetistä osoitteesta www.ekokumppanit.fi/klubi Yli 65-vuotiaille ilmainen influenssarokotus Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa jälleen ilmaisen influenssarokotuksen yli 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään kuuluville tamperelaisille. Rokotuksen saa erityisenä kampanjapäivänä 29.10. kolmelta avoinna olevalta lääkäriasemalta tai omalta lääkäriasemalta rokotusviikolla 31.10. 4.11. Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Vakavan influenssan vaara uhkaa erityisesti sellaisia henkilöitä, joilla on krooninen sydän-, verisuoni-, keuhko- tai munuaissairaus tai joiden vastustuskykyä sairaus tai hoito ovat heikentäneet. Rokottamisen on todettu vähentävän influenssaepidemiasta johtuvaa sairaalahoitoja ja kuolleisuutta jopa 70 prosenttia. Käy siis rokotuksessa kampanjapäivänä eli lauantaina 29.10. 2005 klo 8 14 Hervannan lääkäriasemalla, Insinöörinkatu 38, Tammelakeskuksen lääkäriasemalla, Itsenäisyydenkatu 21 B tai Tesoman lääkäriasemalla, Kohmankaari 9 tai rokotuskampanjaviikolla 31.10. 4.11.2005 oman asuinalueesi lääkäriasemalla. Lääkäriasemat ovat avoinna klo 8 15. Rokotukseen ei ole ajanvarausta. Tampereen Ravirata Oy:ssä ympäristösuojelu on myös eläinsuojelua, sillä puhtaassa ympäristössä myös hevosten on hyvä olla. Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Taini Rajala teki Teivoon ympäristöauditoinnin, jossa katsottiin toiminnan ympäristönäkökohdat ja keskeiset ympäristövaikutukset.

6 Arboristit tutkivat stressaantuneita kaupunkilaispuita Keskustan puiden hoito ja Hämeenpuiston puunkaadot ovat puhuttaneet tamperelaisia tänä kesänä. Kauniiden vanhojen puiden poistuminen katukuvasta harmittaa kaupunkilaisia. Puita hoitavilla kaupungin työntekijöillä on kuitenkin vankka tietämys puiden kunnosta, niiden sisustastakin. naa vastuu puista: ne eivät saa aiheuttaa vahinkoa terveydelle tai omaisuudelle. Myös kaupunkikuvan säilyttäminen vihreänä edellyttää puiden hoitoa ja puiden jatkuvaa vähittäistä uusimista. Poistetun puun tilalle istutetaan yleensä uusi puu. Pääosa keskustan puista on kartoitettu ja vaadittavat kunnostustoimet tehty. Uusia kuntokartoituksia tehdään puisto- ja katualueiden peruskorjausten yhteydessä. Tänä kesänä kartoitettiin uudelleen Koskipuiston puut, koska sen kunnostaminen käynnistyy ensi vuonna. Tavoitteena on kaikkien vanhojen keskustapuistojen kunnostaminen vuoteen 2012 mennessä, kertoo Timo Koski. Arboristit Heli Vuorilampi (vas.) ja Päivi Laurikainen tarkastavat puiden kuntoa. Rakennuttajahortonomi Timo Koski vastaa viheralueiden hoidon ja rakentamisen tilaamisesta. Puiden hoitotoimet ja kaadot tehdään kuntokartoitusten perusteella. Ennen hutkintaa puu on tutkittu tarkoin. Puut jaotellaan kuntokartoitusten mukaan säilytettäviin, tarkkailtaviin, hoitotoimenpiteitä vaativiin, uusintakartoitusta tarvitseviin, välittömästi poistettaviin ja muutaman vuoden päästä poistettaviin puihin, kertoo rakennuttajahortonomi Timo Koski, joka vastaa kaupungilla viheralueiden hoidon ja rakentamisen tilaamisesta. Puiden omistajana kaupunkia pai- Kiipeäminen kuuluu arboristille Käytännössä puiden kuntokartoittaminen on arboristien työtä. Heitä on kaupungin viheryksikössä vain kaksi, Heli Vuorilampi ja Päivi Laurikainen. Puiden kuntokartoitusten lisäksi he tekevät hoitoleikkauksia, tuentoja ja kaatoja. Puun kuntokartoitus tehdään millimetrin paksuisella mikroporalla. Pora ei ota puusta näytettä, vaan kunnon määrittäminen perustuu puun kovuuteen eli sen antamaan vastukseen. Mittauksessa tietokoneelle piirtyy käyrä, joka näyttää laskennallisen kestävyysarvon. Puun säteestä on oltava kolmannes tervettä, selvittää arboristi Heli Vuorilampi. Puussa voi olla siis aika paljon lahoakin ilman että se saa kaatotuomion. Jopa onttoja puita voidaan säilyttää. Lahon eteneminen riippuu puun elinvoimasta ja kunnosta, lajista ja elinolosuhteista. Päiväkotien ja koulujen pihoista lahot puut poistetaan herkemmin. Kovat puulajit kuten tammi ja lehmus ovat sitkeitä, kun taas koivu, kuusi ja pihta lahoavat suhteellisen nopeasti, Heli Vuorilampi kertoo. Liikenne ja ahtaus kiusana Kaupungissa kasvavan puun elinolosuhteet eivät ole suotuisat, ja 100 vuotta on korkea ikä kaupunkilaispuulle. Keski- Euroopassa katupuun keski-ikä jää nykyään 40 vuoteen. Olosuhteiden takia keskustan katupuut jäävät usein pieniksi, vaikka olisivat vanhojakin. Timo Koski ja Heli Vuorilampi luettelevat puiden hyvinvointia haittaavia tekijöitä: Juuristolle on katualueella tilaa vain vähän. Puuta rasittavat lisäksi liikenteen pakokaasut ja ilmavirtaukset, maanpinnan tiivistyminen sekä rakennuksista tuleva lämpö ja valo. Lisäksi katujen talvikunnossapito ja katuremontit vaurioittavat puita. Hämeenkadun jalkakäytäväremontissa uudet puut saavat paremmat kasvuolosuhteet. Puille tulee koko jalkakäytävän jatkuva, kaksi metriä leveä ja puolitoista metriä syvä yhtenäinen kasvualusta. Toivottavasti uudet puut elävät näin pidempään, Timo Koski sanoo. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Ari Järvelä Vanhat metsät ovat kaupungin helmiä Tampereen kaupunki selvittää tänä vuonna omistamiensa vanhojen metsien ikärakenteen metsiensuojelua varten. Kaupungin omistamat ulkoilu- ja retkeilymetsät käydään läpi ja punnitaan niiden virkistys-, maisema- ja ekologiset arvot. Kesäkuussa alkanut selvitystyö on jo hyvässä vauhdissa. Metsäselvitystä tekee Jere Nieminen ympäristövalvontayksikössä, ja mukana hankkeessa ovat myös kiinteistötoimi ja katu- ja vihertuotanto. Hahmotan kaupungin metsätietojärjestelmän, ympäristöselvitysten ja muun aineiston perusteella vanhojen metsien kokonaisuuksia luontotyyppien ja maastonmuotojen mukaan. Käyn myös katsomassa kohteita paikan päällä, Jere Nieminen kertoo työmenetelmistään. Vanhoiksi luetaan yli 80-vuotiaat metsät, ja kantakaupunginkin alueella on runsaasti yli 100-vuotiaita metsiä. Luontoarvoiltaan merkittäviä vanhoja metsiä eli helmiä on kuitenkin Jere Niemisen mukaan Tampereella suhteellisen vähän. Tällaisina helminä voisi mainita esimerkiksi Hervannan Makkarajärven ja Kaupin Tuomikallion metsät. Kartoituksen tavoitteena on tuottaa tietoa vanhoista metsistä kaupungin käyttöön, jotta niiden erityisarvo tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin kaupungin toiminnassa. Yleisen tason metsätietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja yksityiskohtaisempaa, metsikkökuvioihin perustuvaa tietoa metsänhoidossa. Tiheän asutuksen ympäröimää korttelimetsää hoidetaan eri tavalla kuin asutuksesta kauempana sijaitsevaa metsää. Liikennemelu ja ilmansaasteet asettavat myös omat vaatimuksensa: esimerkiksi liikennemelun vaimentajana toimiva metsä olisi pidettävä mahdollisimman tuuheana, Jere Nieminen kuvailee. Osallistu selvitykseen Kaupunkilaiset voivat osallistua selvitystyön tekemiseen kertomalla, missä heidän mielestään sijaitsee vanhoja metsiä ja miksi kohteet ovat merkittäviä. Vapaamuotoista palautetta voi lähettää sähköpostilla syyskuun ajan osoitteeseen kito.kirjaamo@tampere.fi, tai postitse osoitteeseen Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, PL 487, 33101 Tampere. Palautemahdollisuus ja lisätietoa vanhojen metsien selvitysprojektista on myös internetissä osoitteessa www. tampere.fi/ymparisto/metsat/ vanhatmetsat. Vanhojen metsien selvitysluonnos esitellään lokakuun loppupuolella järjestettävässä yleisötilaisuudessa, josta ilmoitetaan lehdissä erikseen. Teksti ja kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen Jere Nieminen kartoittaa Tampereen vanhat metsät. Ympäristövalvonta muutti Frenckelliin Ympäristövalvontayksikkö muutti syyskuussa Hatanpäältä Idmanin huvilasta Frenckellin virastotaloon. Asiakaspalvelu ympäristöasioissa hoituu Frenckellin palvelupisteessä, Frenckellinaukio 2 B, puhelimitse numerosta 020 716 6700. Ympäristönvalvonnan työntekijöiden puhelinnumerot muuttuivat muuton yhteydessä. Ympäristövalvonta hoitaa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtäviä. Niitä ovat mm. ympäristölupien valmistelu, ilmanlaadun seuranta, luonnonsuojelu ja elintarvikevalvonta. Ympäristövalvonnan alaisuuteen kuuluvat myös eläinlääkintähuolto ja luontokoulu, jotka pysyvät entisissä toimipisteissään. Luontokoulu sijaitsee Terälahdessa. Eläinlääkäriasemat ovat Ratinassa ja Pitkäniemessä.

7 Katseet kohti parempaa kaupunkikuvaa Laadukas rakentaminen ja arkkitehtuuri ovat tärkeitä tekijöitä kaupungin viihtyisyyden ja imagon kannalta. Viime vuosina tamperelaista kaupunkikuvaa on luonnehdittu keskinkertaiseksi, ja myös kaupunginvaltuutetut ovat esittäneet huolestumisensa hyvän kaupunkikuvan puolesta. Tamperelaisen arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan kohentamiseksi otetaan nyt askel eteenpäin, sillä Tampereella aiotaan laatia arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Sen avulla voidaan päättää niistä toimenpiteistä, joilla pa rempaan kaupunkikuvaan pyritään. Työ kalui na voidaan käyttää mm. kilpailu toimintaa, rakentamisen ohjeistuksia, suun nittelun laatutason parantamista, asennekasvatusta ja kaupungin organisaation kehittämistä. Yleisenä tavoittee- Kalevan kirkko 1966. na on arkkitehtuurin arvostuksen parantaminen. Arkkitehtuurin arvostusta voidaan parantaa myös hyvien esimerkkien avulla. Kaupunki onkin vuosittain myöntänyt Hyvän rakentamisen palkinnon, jolla on pyritty kohottamaan erityisesti tavanomaisen asuntotuotannon laatutasoa. Useana vuotena arkkitehtonisesti korkeatasoisen asuntokohteen löytäminen on ollut kuitenkin vaikeaa. Hyvän rakentamisen palkintoa voisi olla perusteltua kehittää erityisesti korkeatasoiseen arkkitehtuuriin painottuvaksi, kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki toteaa. Kaupunki on pyrkinyt vaikuttamaan rakentamisen arkkitehtoniseen laatuun myös erilaisilla suunnittelukilpailuilla. Kilpailuja on järjestetty muun muassa Tampellasta, Keskustorista, Ratinasta ja Finlaysonin alueesta. Myös Vuoreksen alueella on käyty jo kaksi eri suunnittelukilpailua. Kilpailumenettelyjä kehitetään edelleen. Kaikkea Tampereella tapahtuvan rakentamisen laatua ei kuitenkaan voida ohjata kilpailujen avulla. Laadukasta rakentamista pyritään edistämään pääosin kaavoituksen ja rakennusvalvonnan sekä kiinteistötoimen menettelytapoja ja yhteistyötä kehittämällä. Viime kädessä asuntorakentamisen Hervannan keskustan arkkitehtuuri on ilmeikästä. Kuvassa Hervannan toimintakeskus vuodelta 1988. laadusta päättävät asuntojen ostajat omilla valinnoillaan. Suomen suurimmissa kaupungeissa toimii kaupunkikuvatoimikunta tai vastaava elin, joka antaa lausuntoja tärkeimmistä rakennuslupahakemuksista. Tampereellakin toimi julkisivulautakunta ja sen jälkeen kaupunkikuvatoimikunta vuoteen 1990 asti. Nyt mietitään uudelleen vastaavan elimen perustamista meneillään olevan toimintamallin uudistuksen yhteydessä. Tampereen kaupunki pohtii mahdollisuutta järjestää asuntomessut Vuorekseen vuonna 2011. Projektijohtaja Pertti Tammisen mukaan Vuores olisi kiinnostava asuntomessukohde, koska alue on Suomen suurimpia ja mielenkiintoisimpia kaupunkirakentamishankkeita. Kaupunginosaan rakennetaan vuoteen 2015 mennessä asunnot yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3000 5000 työpaikalle, Tamminen perustelee. Vuoreksen vaihteleva maasto ja luonnon läheisyys tarjoavat monenlaisia uusia mahdollisuuksia kaavoitukselle ja rakentamiselle. Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto; tarjolla on kerrostaloasuntoja, omakoti- ja rivitaloasuntoja sekä kaupunkivilloja. Alueen yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen sopeutetaan vaihtelevaan maastoon sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun, Tamminen sanoo. Asuntomessujen sopivuuden Vuoden 2007 alussa aloittavan uuden toimielimen tehtävänä olisi huolehtia kaupunkikuvan suunnittelun kokonaisnäkemyksestä, eheydestä ja viihtyisyydestä. Se voisi esimerkiksi antaa lausunnon merkittävimmistä asemakaavaehdotuksista, rakennushankkeista sekä julkisten kaupunkitilojen kehityshankkeista. Virkki sanoo. Teksti: Aila Rajamäki Kuvat: Ari Järvelä Vuorekseen suunnitellaan asuntomessuja puolesta puhuu myös kulttuuripääkaupunkihanke. Tampere hakee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, ja Vuoreksen asuntomessut soveltuisivat hyvin tämän hankkeen sisältämään Luova Tampere -ohjelmaan. Vuoreksen suunnittelun keskeisiä elementtejä ovat muun muassa luovuus ja taide eri muodoissaan. Vuoreksesta tulee Tampereen ja Lempäälän yhteinen uusi kaupunginosa. Messualue sijoittuisi pääasiassa Tampereen puolelle. Vuoreksen rakentaminen käynnistyy vuoden 2006 aikana, jolloin ensimmäisen asuntoalueen, Mäyränmäen toteuttaminen alkaa. Samanaikaisesti käynnistetään Lahdesjärven työpaikka-alueeseen liittyvän Lahdespohjan liike- ja toimistoalueen sekä Särkijärven sillan rakentaminen. Mäyränmäessä on parhaillaan käynnissä suunnittelukilpailu, jonka lopputulos julkistetaan 2.12. Kilpailun lopputuloksen perusteella valitaan alueen toteuttajat ja heidän arkkitehtisuunnittelijansa. Väriä elämään Ikäihmisten toimintaviikolta Mitä ikäihminen Tampereella voi tehdä, minne mennä jos elämä kaipaa lisäväriä tai yksinäisyys uhkaa? Jotakin mukavaa elämänsisältöä etsivällä on nyt tilaisuus löytää itselleen toimintaa, sillä Tampereen päivän sunnuntaina alkaa Tampereella Ikäihmisten toimintaviikko. Se on osa 2. 9.10. vietettävää val- ARI JÄRVELÄ takunnallista Vanhusten viikkoa, jonka teemana on Naapurina vanhus. Tampereella vuosi 2005 on nimetty Ikäihmisten kulttuurin vuodeksi tunnuksella Väriä elämään. Ikäihmisten toimintaviikolla Tampereella on mahdollisuus tutustua ikäihmisten harrastuksiin ja palveluihin hyvinkin monipuolisesti. Toimintaa tarjoavat eläkeläisjärjestöt ja muut yhdistykset, palvelutalot, ev.lut. seurakunnat, kirjastot, kaupungin kulttuuripalvelut ja liikuntatoimi. Ikäihmisten toimintaviikon Tampereella järjestää Elonpolkuja-yhteistyöverkosto, jossa on mukana lähes 60 ikäihmisille toimintaa järjestävää tahoa. Ikäihmisten toimintaviikon avaustilaisuus on Tampereen päivänä, sunnuntaina 2 päivä lokakuuta Koukkuniemen juhlatalossa. Ikäihmisten toimintaviikon tapahtumakalenterin voi hakea itselleen: Tämä vuosi on nimetty Ikäihmisten kulttuurin vuodeksi tunnuksella Väriä elämään. Ikäihmisten toimintaviikkoa vietetään 2. 9.10. Kuvassa Toivonpirtin Vuosista voimaa -ryhmä tutustuu toimintaviikon ohjelmaan Tampereen kaupungin Ikäpisteessä, josta myös voi noutaa viikon ohjelmaa. Ikäpisteestä, Aleksis Kiven katu 18 Kirjastoista Mummon Kammarista, Otavalankatu 12 A Punaisen Ristin Tampurista, Mustanlahdenkatu 24 Internetistä os. www.tampere.fi/ ikapiste/ajankohtaista Ikäihmisten toimintaviikon avaustilaisuus Väriä elämään Sunnuntaina 2.10. klo 13.00 Koukkuniemen juhlatalossa Ikäihmisten toimintaviikon avaa Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Matti Asseri Nyberg. Mukana: Härmälän Pelimannit, Maija Salon musiikkileikkikoulun lapset, Tampereen Sisun laulajat, Tampereen Naisvoimistelijoiden polkkaajat. Juhlan jälkeen kävelykierros Koukkuniemen puistomaisella alueella, oppaana johtava sosiaalityöntekijä Katrina Kuusi. Järjestäjänä Elonpolkuja-verkosto Elämän värejä -kiertonäyttely Koukkuniemen juhlatalossa Teoksia Kalle Löytänältä, Matti Petäjältä ja Lauri Ahlgrénilta. Näyttelyn on koonnut Tampereen taidemuseon museoamanuenssi Marja- Liisa Linder. Näyttely on esillä Koukkuniemen juhlatalossa avajaistilaisuuden aikana. SenioriMessut 30. 31.10.2005 Tampere-talon uusitussa näyttelyhallissa. Sisäänkäynti Sorsapuistosta. Messut avoinna su 30.10. klo 12 17 ja ma 31.10. klo 10 18. Päivälippu 3 Järjestäjät: Elonpolkuja-verkosto, Tampereen eläkeläisneuvosto, Luomu-Tampere ry

8 51. Tampereen päivän ohjelma 30.9. 2.10.2005 Perjantai 30.9.2005 klo 19 Tampere-talon isossa salissa Tampere Filharmonian konsertti kaikenikäisille. Teemana Seikkailijat: jännittävää klassista ja elokuvamusiikkia mm. Sormuksen herra -elokuvista ja Harry Potterista. Kapellimestarina Tuomas Rousi. Liput 13/8 euroa. Lauantai 1.10.2005 klo 9 20 Pyynikin näkötorniin vapaa klo 10 14 Muotiala-talo Muotialantie 64 avoimet ovet. Neuvolassa terveydenhoitajat esittelevät uusia tiloja ja toimintaa. Päiväkodissa ja pienten lasten koulussa avoimet ovet. klo 10 14 Multisillan neuvola Terävänkatu 1 (käynti Multisillan koulu ra kennuk sen takaa) avoimet ovet. Terveydenhoitajat esittelevät uusia tiloja ja toimintaa. klo 10 14 Sara Hildén -akatemia/ku vatai dekoulu Ilmarinkatu 17 (käynti Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien kulmasta) avoimet ovet ja piirustustyöpaja. klo 10 15 etampereen päivä Sampolan tietotorilla, Sammonkatu 2 ja Hervannan Tietotorilla, Insinöörinkatu 38 sekä etuvassa, Itsenäisyydenkatu 25 vapaa Esittelyssä etampereen kansalaispalveluja, lisäksi tietoiskuja ja opastusta tietokone- ja tietoverkkoasioissa. Mukana myös etampereen yhteistyökumppanit. Tarkempi ohjelma verkossa www.etampere.fi klo 10 15 Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n Iideshovin työpajan myymälä Kalevantie 1 avoinna. klo 10 17 Tampereen kaupungin matkai lutoimisto Verkatehtaankatu 2 avoimet ovet. klo 11 14 Tampere-Seura Kauppakatu 1 avoinna. Esillä valokuvanäyttely: Asuttiin Amurissa ja poikettiin Pispalassa, Jarmo Janssonin valokuvia vuosien varrelta. Hyviä tarjouksia Tampere-aiheisista kirjoista. klo 11 15 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12 avoimet ovet ja ajoneuvonäyttely. Aluepoliisit, putkat, Paussi (päihde- ja sosiaalipoliklinikka), rekrytointipiste, sähköinen rikosilmoitus/ opastaminen. klo 11 16 Lenin-museo Hämeenpuisto 28 ilmainen sisään Perusnäyttelyiden lisäksi esillä Tampereen kommuuni 1905. klo 11 16 Käsi- ja taideteollisuus keskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 vapaa Näyttelyt: Muoto, liike, muodon- Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 1.10. ja 2.10. Tervetuloa viettämään Tampereen päivää! muutos, Peter Elsner kuvia ja veistoksia, Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo, Pirkka-neuleita, Pirkanmaan Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä: neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta sekä neuleita. klo 11 17 Tallipiha Kuninkaankatu 4 ratsutarvikekirppis. klo 11 18 Sara Hildénin taidemuseo Gerhard Richter, saksalaista nykytaidetta vapaa klo 12 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12, alapiha löytötavarahuutokauppa. Huutokaupattavaan tavaraan voi tutustua klo 11.30 lähtien. klo 12.30 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12, 5. kerroksen auditorio: Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille. klo 12 15 Toimintakeskus Iideshovi Motarinkuja 2 A kahvitarjoilu. Järjestää Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. klo 12 16 Taidekeskus Mältinranta Ku nin kaankatu 2 vapaa Gallerias sa esillä Tomi Dufva, Tanja Koistila ja Pessi Parviainen. Studiossa esillä Zsuzsa Demeter. Taidelainaamossa taide teosarvontaa kävijöiden kesken. klo 12 16 Emil Aaltosen museo Mariankatu 40 sisäänpääsy 1 e. Esillä teoksia Emil Aaltosen taidekokoelmasta ja näyttely Emil Aaltonen 1869 1949 teollisuusmies ja kulttuurin ystävä. Erikoisnäyttely SARVIS mukava muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia klo 13 ja 15. klo 12-20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely, Kahvila Runo Ojakatu 3 vapaa Tamperelaisen Väritilkku-killan väriteemaisia tilkkutöitä esillä klo 13 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12 poliisikoiranäytös. klo 13 Tampereen Vesi Ruskontie 40. Opastettu tutustumiskierros Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella vapaa klo 13.30 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12, 5. kerroksen auditorio. Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille klo 13 15 Tampereen Filharmoninen kuoro kuoroleiri, Tampere-talon A1- sali avoimet ovet. klo 14 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12 poliisikoiranäytös. klo 14 Tampereen Vesi Ruskontie 40. Opastettu tutustumiskierros Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella vapaa klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 vapaa Neu lenäytös: Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo. klo 14.30 Tampereen poliisilaitos Sorinkatu 12, 5. kerroksen auditorio. Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille. Sunnuntai 2.10.2005 Uusi NettiNysse esittäytyy Tampereen kaupunginkirjaston uuteen kirkkaankeltaiseen Internet- bussiin voi tutustua sunnuntaina 2.10. Keskustorilla kello 10 15. Uuden NettiNyssen lisäksi paikalla on ensimmäi nen NettiNysse, joka siirtyy juhlallisesti eläkkeelle kello 13. Ensimmäinen NettiNysse rakennet tiin vuonna 1982 liikennelaitoksen haitaribussiin. Vanha nivelbussi palveli ansiokkaasti neljä vuotta, ja siirtyy nyt museotoimen haltuun. Uusi NettiNysse on rakennettu nykyaikaiseen keskimoottorialustaiseen linja-autokoriin, ja siinä on kymmenen asiakastietokoneen lisäksi elokuvateatteria muistuttava auditorio. klo 9 18 Lenin-museo Hämeenpuisto 28, perusnäyttelyiden lisäksi esillä Tam pereen kommuuni 1905 ilmainen sisään klo 9 20 Pyynikin näkötorni vapaa klo 10 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa vapaa Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Niagaran kassa avoinna klo 16.30 20.30 ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna klo 10.00 16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 10 15 NettiNysset Keskustorilla Uuden ja vanhan NettiNyssen palveluihin tutustumista. klo 10 16 Keskuspaloasema Satakunnankatu 16 avoimet ovet. Temppurata lapsille, tietoiskuja mm. sähköpaloista, isossa luentosalissa taidenäyttely, jossa esillä mm. palomiesten töitä, sairaankuljetushallissa tietoiskuja mm. aivohalvauspotilaan oireiden tunnistamisesta. Palomiesorkesteri HOT POIS: lastenmusiikkia klo 12.30 ja klo 14.30. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös klo 11.30 ja klo 13.30 klo 10 16 Linnainmaan paloasema avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittelyä. klo 10 16 Hervannan paloasema avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittelyä, mahdollisuus harjoitella alkusammutusta. klo 10 16 Tampereen Radioamatöörit ry. esittelee toimintaansa kerhotiloissaan Pyynikin näkötornilla, Näkötornintie 2 (länsisiipi). Lisäksi pienimuotoinen radiotarvikkeiden kirpputori. klo 10 16 Tampereen Särkänniemen akvaario lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuotiaat ilmainen sisään klo 10 16 Tampereen nyrkkeilymuseo Aleksanterinkatu 26 avoinna. klo 10 16 Vakoilumuseo Finlaysonin alue, Satakunnankatu 18 kaikille sisäänpääsy koululaishinnalla 5 e/hlö. klo 10 16 Moreenia Ympäristötietokeskus Satakunnankatu 13b, patosilta 3. kerros: Näyttely: Moreenian Oivallusten koti ja ympäristö avoimet ovet. klo 10 17 Tampereen kaupungin matkailutoimisto Verkatehtaankatu 2 avoimet ovet. klo 10 18 Amurin työläismuseokortteli ilmainen sisään klo 10 18 Kivimuseo Hämeenpuisto 20 ilmainen sisään klo 10 18 Muumilaakso Hämeenpuisto 20 ilmainen sisään Sadun saaret perusnäyttely What s this? Tove Janssonin muumisarjakuvia ja luonnoksia. klo 10 18 Mediamuseo Rupriikki Väinö Linnan aukio 13 ilmainen sisään Median historiaa ja nykypäivää. klo 10 18 Tr1 Väinö Linnan aukio 13 ilmainen sisään Valokuvataidetta Düsseldorfista. klo 10 18 Museokeskus Vapriikki vapaa sisään Ohjelmassa mm. Poliisimuseon näyttely Finpol turvaa, tekniikkaa, tutkintaa. Näyttelyyn liittyen ohjelmaa lapsille. Vapriikin pihassa poliisit esittelevät työtään ja välineitään. ANNA BYCKLING Paikalla myös poliisikoiria. klo 10 18 Tampereen taidemuseo liput puoleen hintaan aikuiset 3 e/hlö, eläkeläiset 2,50 e/hlö, lapset alle 16 v ilmaiseksi. Näyttelynä: Humanismin lähettiläät italialaisia taideaarteita Belgradin kansallismuseon kokoelmista ja Leza Lidow Ikuinen kamppailu. klo 10 18 Tallipihan suuri käsityöläistapahtuma Kuninkaankatu 4 vapaa Puodit, pihakojut sekä kahvila avoinna. Musiikkia ja työnäytöksiä. Vanhassa tallissa Milla Koivusen eläinaiheinen myyntinäyttely Unen taikaa ja haaveiden aikaa. Maakellarissa Antje Sariolan Jänis 1 5 -installaatio. Hevosajelua ja poniratsastusta klo 11 17. Viihdyttävää musiikkia klo 12 16. Ratsutarvikekirppis klo 11 17. Muurinpohjalättyjä, makkaraa. klo 10 20 Parit Värit -tilkkutyönäyttely, kahvila Runo. Ojakatu 3 vapaa Tamperelaisen Väritilkku-killan väriteemaisia tilkkutöitä. klo 10 21.30 Näsinneulan näkötorni lippu 3 e/hlö. Alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Ravintola Näsinneula aukeaa klo 11.00. klo 11 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa vapaa Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Niagaran kassa avoinna klo 16.30 20.30 ja elokuvakeskuksen toimisto avoinna klo 10.00 16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssa klo 11 Särkänniemen planetaario lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus. klo 11 14 Mediamuseo Rupriikki Väinö Linnan aukio 13. Moron katutoimitus tekee juttuja odottaessa ilmainen sisään klo 11 15 Steiner-koulu Satakunnankatu 13. Perinteinen lasten pihatapahtuma ja syysmyyjäiset, poniratsastusta, paloautoajelua, nikkariteltta, Aito Kirpputori sekä herkkuja koko perheelle. klo 11 15 Tampereen Jousiampujat, Osmonkallion väestösuoja Ainonkatu 1 avoimet ovet, puffetti.

9 klo 11 16 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 vapaa Näyttelyt: Muoto, liike, muodonmuutos, Peter Elsner kuvia ja veistoksia, Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo,Pirkka-neuleita, Pirkanmaan Kotityö Oy. Lisäksi työpajojen esittelyä: neulakintaita, kirjo- ja helmivirkkausta sekä neuleita. klo 11 16 Tampereen kaupungin liikennelaitos Satakunnankatu 13b. Tutustu bussiliikenteen historiaan, paikalla museobussi kuljettajineen vapaa klo 11 16 Tampereen Sähkölaitos Satakunnankatu 13b. Pihalla ilmapallojen jakoa, vesivoimalaitoskierrokset (2. krs) tasatunnein klo 11 15. Vapaa klo 11 16 Tampere-Seura Kauppakatu 1 avoinna. Valokuvanäyttely: Asuttiin Amurissa ja poikettiin Pispalassa, Jarmo Janssonin valokuvia vuosien varrelta. Hyviä tarjouksia Tampere-aiheisista kirjoista. klo 11 17 Tallipiha Kuninkaankatu 4. Hevosajelua, poniratsastusta, ratsutarvikekirppis vapaa klo 11 17 Pääkirjasto Metso Käsikirjas to ja Pirkanmaa-kokoelma vapaa klo 11 17 Lehtilukusali Puutarhakatu 1 avoinna. klo 11 17 Nukke- ja pukumuseo Hatanpään puistokuja 1 vapaa klo 11 18 Työväen keskusmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8 vapaa Näyttelyt: Rahvaan sankarit, TSOP 80-vuotisnäyttely (taidetta), Vaarin paketti ja sateenkaarinappi sekä Höyrykonemuseo. klo 11 21.30 Ravintola Näsinneula avoinna. klo 11.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu 16. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös vapaa klo 11.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille vapaa klo 12 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rinkatu 13 tutustumiskierros ja kahvitarjoilu. klo 12 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa vapaa Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Niagaran kassa avoinna klo 16.30 20.30 ja toimisto avoinna klo 10.00 16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 12 Särkänniemen planetaario lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus. klo 12 15 Sammon keskuslukio Uimalankatu 5 avoimet ovet. klo 12 15 Lauri Viita- museo Portaanpää 8 vapaa klo 12 15 Pellervon kirjasto Uimalankatu 5 uusi kirjasto avoinna yleisölle. Juha Javanaisen luento Messukylän vanhasta kirkosta klo 15.00. klo 12 15 etampereen päivä etuvassa Itsenäisyydenkatu 25 avoimet ovet ja pullakahvit. Tule kysymään tietotekniikkapulmista! Mahdollisuus Tampereen kaupungin maksuttomien nettipisteiden käyttöön (15 min/asiakas). klo 12 15 Sumeliuksenkadun klubi Sumeliuksenkatu 18 A 2. krs vapaa sisään Tervetuloa tutustumaan seniorien toimintakeskukseen. klo 12 15 Hiekan taidemuseo Pirkankatu 6 sisäänpääsy puoleen hintaan 3 e/hlö. klo 12 16 Taidekeskus Mältinranta Kuninkaankatu 2 vapaa Galleriassa Tomi Dufva, Tanja Koistila ja Pessi Parviainen. Studiossa esillä Zsuzsa Demeter. Taidelainaamossa taideteosarvontaa kävijöiden kesken. klo 12 16 Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskus Kalkun kehätie 4 avoimet ovet. Tutustumista SPR:n kansainväliseen toimintaan ja logistiikkakeskukseen. Paikalla myös järjestön delegaatteja, jotka ovat työskennelleet monissa ulkomaisissa avustuskohteissa. klo 12 16 Emil Aaltosen museo Mariankatu 40 sisäänpääsy 1 e. Esillä teoksia Emil Aaltosen taidekokoelmasta ja näyttely Emil Aaltonen 1869 1949 teollisuusmies ja kulttuurin ystävä. Erikoisnäyttely SARVIS mukava muoto, kätevä käyttö, ja Kari Cavénin teos Pinnalla. Opastettuja kierroksia klo 13 ja 15. klo 12 16 Tampere-jumppa Hatanpään koululla. Tunnit alk. tasatunnein. 5 7- vuotiaille temppurata. Sään salliessa sauvakävelyä. Lainaksi sykemitta reita. Koko päivän jumpat 6 e, alle 7 v. ilm. klo 12 16 Tampereen ortodoksinen kirk ko Tuomiokirkonkatu 27, avoinna vierailuja ja hiljentymistä varten. Nikolainsali viereisessä rakennuksessa. Kahvio auki. klo 12 16 Tietoa diabeteksen ennaltaehkäisystä Keskusvirastotalon ala-aula, Aleksis Kiven katu 14 16 C. Mahdollisuus riskitestaukseen. Järjestäjänä Dehkon 2D-hankkeen työryhmä. klo 12 16 Töihin kaupungille! Tampereen kaupunki työnantajana, Keskusvirastotalon ala-aula, Aleksis Kiven katu 14 16 C. klo 12 17 Pääkirjasto Metso Larppausfestarit aulatiloissa ja luentosaleissa. Järjestää Eru ry, Hämeen Keskiaikaseura, Nokian ja Tampereen kaupunginkirjastot. klo 12 18 Fyssaa Koskarissa -tapahtuma Fysiikan vuoden 2005 kadunmiehen tiedetapahtuma Koskikeskuksen keskusaukiolla vapaa Järjestää Suomen Fyysikkoseura ja Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan osasto. klo 12.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu 16. Palomiesorkesteri HOT POIS esittää lastenmusiikkia vapaa klo 12.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille vapaa klo 13 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä rinkatu 13 tutustumiskierros ja kahvitarjoilu. klo 13 Tampere-aiheisia lyhytelokuvia elokuvateatteri Niagarassa vapaa Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta tai elokuvakeskuksen toimistolta (Kehräsaari) alkaen 19.9.2005. Niagaran kassa avoinna klo 16.30 20.30 ja toimisto avoinna klo 10.00 16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Järjestää Pirkanmaan elokuvakeskus ry yhdessä Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 13 Särkänniemen planetaario lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus. klo 13 Ikäihmisten toimintaviikon avaustapahtuma Väriä elämään Koukkuniemen vanhainkodin juhlatalossa, Rauhaniementie 19 vapaa Ohjelmallisen tilaisuuden jälkeen opastettu kävelykierros Koukkuniemen alueella. Ikäihmisten toimintaviikolla 2 9.10. mahdollisuus tutustua ikäihmisten harrastustoimintaan ja palveluihin eri puolilla kaupunkia. Viikon ohjelma saatavana avaustapahtumassa. Järjestäjänä Elonpolkuja -verkosto. klo 13.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu 16. Vaarallisten aineiden torjuntanäytös vapaa klo 13.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille vapaa klo 14 Nekalan kirjasto Lounaantie 2. Iidesjärvi-aiheisten laulujen sanoitus- ja sävellyskilpailun levyn julkistamistilaisuus vapaa Levyn lisäksi julkistetaan kirjanen, jossa on sanoituskilpailun runot ja levyllä olevien kappaleiden nuotit sanoineen. klo 14 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 vapaa Neulenäytös: Neuleiden juhlaa, Marjaana Särösalo. klo 14 Nukke- ja pukumuseo Hatanpään puistokuja 1. Nukketeatteri Hupilainen: Kesäyön unelma vapaa Yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuritoimi. klo 14 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13 kävelytempaus: lähtö hoitokodin pihasta. Kävelytempauksen jälkeen yhteinen musiikkihetki ja kahvitarjoilu osallistuneille. Vapaaehtoinen maksu. klo 14 Työväen keskusmuseo Werstas Opastetut kierrokset sunnuntaina 2.10.2005 Lippuja bussikierroksille myydään kaupungin matkailutoimistossa (Verkatehtaankatu 2) maanantaista 19.9. lähtien. Toimisto on avoinna 1.9. 2.10. ma pe klo 9 17 ja la su klo 10 17. Risteilylippuja myydään Suomen Hopealinjan toimistossa (Laukontori 10 A 3, puh. 212 4803 ja 212 4804) sekä sunnuntaina 2.10. suoraan laivasta. Kaikki bussikierrokset lähtevät matkailutoimistolta. Kävelykierrosten lähtöpaikat on ilmoitettu erikseen. klo 10.15 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehityksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 10.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuoreksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e. klo 10.45 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhistoriaa? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 11.00 Piipulta piipulle. Punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä Tampereen komeasta teollisuusperinteestä. Opastetun kävelyn lähtö Tampellan piipun juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 11.15 Tampereelta nääs. Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät nähtävyydet napakassa paketissa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 11.30 Tsaarin jalanjäljillä. Tammerforsin kaupungissa Suomen suuriruhtinaskunnassa kyläilivät aikoinaan keisaritkin. Opastettu kävelyretki lähtee Ortodoksiselta kirkolta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 11.30 Patsaat puhuvat. Opastetulla kävelyllä kuullaan, minkälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumenteilla on kerrottavanaan. Lähtö Tirkkosen suih kukaivolta Hämeenpuiston pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 12.00 Pyhäjärven aalloille. Suomen Hopealinjan opastettu järviristeily lähtee Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat vanhempien seurassa ilmaiseksi. klo 12.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuoreksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e. klo 12.45 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehityksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 13.00 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhistoriaa? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 13.15 Tampereelta nääs. Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät nähtävyydet napakassa paketissa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 13.45 Tsaarin jalanjäljillä. Tammerforsin kaupungissa Suomen suuriruhtinaskunnassa kyläilivät aikoinaan keisaritkin. Opastettu kävelyretki lähtee Finlaysonin palatsin pihasta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 14.00 Piipulta piipulle. Punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä Tampereen komeasta Väinö Linnan aukio 8 maksuton. Finlaysonin alueen opastuskierros Puuvillaa, plikkoja ja patruunoita. Kesto 1 h, lähtö Väinö Linnan aukiolta museon sisäänkäynnin edestä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. klo 14 Perinteiset Tampereen päivän työväenlaulut ravintola Teatterikulmassa Hallituskatu 19 vapaa Laulattajana Wanhat towerit. klo 14 Tamperelaiset yleisöluento: tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918 1940 Vooninki-sali, Väinö Linnan aukio 13 vapaa Tampereen museoiden julkaisusarjaan kuuluvan uuden teoksen kirjoittajat Jouni Keskinen, Jarmo Peltola ja Sami Suodenjoki Tampereen yliopiston historiatieteen laitokselta luennoivat. klo 14 Messukylän kirjasto Hintsan katu 1 koko perheen tapahtuma. Leena Pyylampi & Irja Rane: Pikku Marjan eläintarinoita vapaa klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin Tampereen päivän juhlakonsertti Hervannan elokuvateatterissa vapaa klo 14 Tampere-Seuran orkesterin Tampereen päivän juhlakonsertti Velaatan Pirtillä vapaa klo 14 Särkänniemen planetaario lippu 3 e/hlö, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Näytöksenä Maailmankaikkeus. klo 14.30 Keskuspaloasema Satakunnankatu 16. Palomiesorkesteri HOT POIS esittää lastenmusiikkia vapaa klo 14.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille vapaa klo 15 Pellervon kirjasto Uimalankatu 5. Juha Javanaisen luento: Messukylän vanhan kirkon historia vapaa klo 15.45 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Satakunnankatu 13b, patosilta 2. kerros. Gaabriella kaatiksen ja metaanipeikon musiikkituokio lapsille vapaa teollisuusperinteestä. Opastetun kävelyn lähtö Tampellan piipun juurelta. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 14.00 Pyhäjärven aalloille. Suomen Hopealinjan opastettu järviristeily lähtee Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 e, alle 12-vuotiaat vanhempien seurassa ilmaiseksi. klo 14.15 Patsaat puhuvat. Opastetulla kävelyllä kuullaan, minkälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumenteilla on kerrottavanaan. Lähtö Tirkkosen suihkukaivolta Hämeenpuiston pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa klo 14.30 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuoreksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tuntia. Liput 1,5 e. klo 15.00 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1905? Mikä kuohutti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli, kuka muutti kaupunkiin ja kuka maailmanhistoriaa? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 15.15 Teknologian Tampere. Tampere on ollut tekniikan kehityksen kärkikaupunki siitä pitäen kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa vuonna 1882. Opastetulla kiertoajelulla tulevat tutuiksi myös 2000-luvun innovaatiot. Kesto 2 tuntia. Liput 5 e. klo 15.30 Tampereelta nääs. Kaupungin parhaat palat ja tärkeimmät nähtävyydet napakassa paketissa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Sa mal le kierrokselle kaksi bussia, opastukset suomeksi ja englanniksi. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. Ohjelmatiedot koottu 31.8.2005. Muutokset mahdollisia. Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 0207 165 267, raija.arasalo@tampere.fi

10 Teemaviikko lapsen oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Tampereella tehdään lapsen oikeuksia tunnetuksi erilaisissa tilaisuuksissa teemaviikolla 14. 20. marraskuuta. maanantai 14.11. Lapsen oikeus osallistua klo 15 17.30 Aleksanterin koulun juhlasali Puheenvuoroja aktiivisesti osallistuvilta lapsilta ja nuorilta (mm. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi, lauta- ja johtokuntatyöskentely, oppilaskuntatoiminta) ja kommenttipuheenvuoroja aikuisilta lasten osallistumisen merkityksestä. Lisätiedot: Tiia Sairanen, tiia.sairanen@tampere.fi, puh. 020 716 5540 tai 050 4112434 ERKKI RUOKONEN Syyskausi suomalaisen musiikin merkeissä Filharmonia aloitti vauhdikkaan syksyn Valokuvasta veistoksiin Sara Hildénin taidemuseon syksy ja talvi Museon syksy pyörähti käyntiin Gerhard Richterin näyttelyllä, joka on avoinna 16.10. asti. Richter (s.1932) on kansainvälisesti tunnetuin saksalainen nykytaiteilija, joka on erityisen kiinnostunut valokuvasta. Richterin aiheet vaihtelevat herkästä muotokuvasta abstraktiin väriviidakkoon. Richter luotaa Saksan vaikeaa lähihistoriaa sen eri puolilta, ja politiikka ja kantaaottavuus ovat Richterin näennäisen objektiivisessa työssä vahvasti mukana. Näyttely on Sara Hildénin taidemuseon osuus Backlight-tapahtumaan, seitsemänteen kansainväliseen valokuvataiteen triennaaliin Tampereella. Syyskaudella 5.11. avautuu myös todellinen suurnäyttely, Richard Deaconin laaja retrospektiivinen näyttely. Englantilainen kuvanveistäjä Richard Deacon (s.1949) on monipuolinen taiteilija, jonka liitetään usein suuri koko, värikkyys ja mittakaavalla ja materiaaleilla leikkiminen. Teokset näyttävät syntyneen käsin nikkaroimalla ja niihin sisältyy tietoista käsityöläismäistä karheutta. Gerhard Richter 3.9. 16.10.2005 Richard Deacon 5.11.2005 16.4.2006. Museo ja Café Sara avoinna ti su klo 11 18. Yleisöopastus su klo 15.00. Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi puh. 020 714 3500 www.tampere.fi/hilden tiistai 15.11. Lapsen oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista klo (14.30) 15.00 17.30 Sampolan juhlasali Alustajana Erkki Häkli, Lempäälän kunnan nuorisotoimenjohtaja. Teemasta järjestetään paneelikeskustelu. Yleisöksi toivotaan lapsia ja nuoria kysymyksineen. Lisätiedot: Tiia Sairanen. keskiviikko 16.11. Vanhemmuus ja lapsen oikeus turvallisiin vanhempiin klo 18 20 Sammon keskuslukion auditorio Puhujana Keijo Tahkokallio. torstai 17.11. Lapsen oikeus suojeluun ja turvaan klo 9 15.45 SOTE-talo, auditorio, Satamakatu 17 B Lisätietoja: Kirsi Koponen, puh. 050 313 2419, 020 777 0976. perjantai 18.11. Eläköön unelmat! Lasten Tampere ry:n 10-vuotisjuhlatilaisuus klo 13 15.30 Ahaa-teatteri, Hatanpään valtatie. Teemana pelot ja turvallisuus. sunnuntai 20.11. Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma perheille klo 11 15 Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 Tapahtuman järjestäjinä Raitsu (ehkäisevän päihdetyön toimisto), Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampereen kaupunkilähetys ry, Unicef, Toimelan lapset (YST ry), Setlementtiyhdistys naapuri ry, Ahjolan setlementti (Isosiskoprojekti), Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen NN- KY ja kaupungin lapsiasiamies. Lisätiedot: Tiia Sairanen Tampere Filharmonian syyskausi alkoi suomalaisen musiikin merkeissä. Orkesteri tarjoaa tänä syksynä kotimaisia säveltäjiä ja kiinnostavia kantaesityksiä sekä konsertoi Mozartin ja Šostakovitšin juhlavuoden kunniaksi. Toisen kerran järjestettävä lokakuinen Valofonia-festivaali yhdistää sanan ja sävelen. 20.-23. lokakuuta järjestettävän festivaalin päätapahtuma on Rakas Aino, rakas Janne -konsertti, joka kertoo Sibeliusten rakkaustarinan heidän kirjeidensä ja säveltäjämestarin musiikin välityksellä. Kapellimestari Markus Lehtinen on suunnitellut ohjelman, ja Sibeliusten rooleissa ovat näyttelijät Mats Långbacka ja Aino Sibeliuksen sukuun kuuluva Jonna Järnefelt. Lauantaina 22.10. kuullaan Filharmonia-päivän konsertti. Silloin 97- jäseniseksi kasvanut orkesteri kutsuu Muumipeikko sai patsaan Tänä syksynä tulee kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisen Tove Janssonin muumikirjan ilmestymisestä. Småtrollen och den stora oversvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva, 1991) julkaistiin vuonna 1945, ja sitä seurasi nopeasti viisi muuta ruotsinkielistä muumiromaania. Ensimmäiset suomennokset saatiin vuonna 1955. Elokuun lopulla paljastettiin Tampereen Muumilaakson edustalla Muumipeikon pronssinen patsas. Puolen metrin korkuinen patsas perustuu taidegraafikko, professori Tuulikki Pietilän malliin, jonka kuvanveistäjä Matti Kalkamo valoi pronssiin. Patsas on kiinnitetty miljoonien vuosien ikäisen kivettyneen puun fossiilin päälle. Muumilaaksossa vietetään 60- vuotisjuhlia pitkin syksyä erilaisin tapahtumin. JARI KUUSENAHO 75-vuotisjuhlansa merkeissä yleisön kotiinsa Tampere-taloon, jossa tarjolla on monipuolista, vapaamuotoista ohjelmaa. Päivä päättyy konserttiin, jossa musiikin ja Erkki Toivasen kerronnan myötä kuljetaan sinfoniaorkesterin historiasta tähän päivään. Sinfonian johtaa kapellimestari Jan Söderblom, joka ainoana suomalaisena kilpailijana pääsi kolmen parhaan joukkoon kansainvälisen Jean Sibelius kapellimestarikilpailun finaaliin. Lipunhinta on 75-vuotiaan orkesterin lahja tamperelaisille, vain 6 euroa. Mozartin 250- ja Šostakovitšin 100-vuotisjuhlavuosi on ensi vuonna, mutta Tampere Filharmonia soittaa mestareiden musiikkia sekä syys- että kevätkaudella. Lisätietoja ja Tampere Filharmonian syksyn ohjelmisto löytynyt Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/or Sara Hildénin taidemuseossa on esillä Richard Deaconin teoksia. Finpol05 turvaa, tekniikkaa, tutkintaa Turvaa teille ja kun miekka siivet sai. Poliisimuseo esittäytyy Vapriikissa 16.9.2005 alkaen näyttelyllä, joka juhlistaa lentävien eli Liikkuvan poliisin 75-vuotista historiaa. Esittelyssä on myös Poliisin tekniikkakeskus, joka on varustanut sinivuokkoja autoista aseisiin ja tutkista turvaliiveihin 85 vuoden ajan. Rikosmuseon näyttelyn kautta tehdään katsaus suomalaisen rikoksen jäljille Piispa Henrikin surmasta aina nykypäivän taideväärennöksiin. Tervetuloa tutustumaan turvallisuusammattilaisten haasteelliseen maailmaan. Vapriikissa 16.9.2005 26.2.2006 Museokeskus Vapriikki www.tampere.fi/vapriikki puh. (03) 3146 6966 Veturiaukio 4 Bändi-ilta nuorille Nuorisopalvelut yhteistyössä Nuorisofoorumin kanssa järjestävät ensimmäisen LIVE-musiikkitapahtuman varaslähtönä Tampere-päivään eli jo lauantaina 1.10.2005 Vuoltsun nuorisokeskuksessa Vuolteenkatu 13. Tapahtuma on päihteetön ja alle 18-vuotiaille (13 17v.). Ovet aukeavat klo 19, musiikki loppuu 23.30. Illan pääbändinä on FLINCH. Maksuton. Lisätiedot: jukka.etu-seppala@tampere.fi

11 Koululaisen terveydenhuolto on yhä enemmän sosiaalista ja psyykkistä Monessa tamperelaisessa kodissa on hämmästytty, kun lapsen kouluterveystarkastuksen esitietolomake onkin sisältänyt vaativia kysymyksiä vanhemmille. Mitkä ovat perheenne vahvuudet? Vanhempien käsitys lapsen tavasta oppia? Kouluterveydenhuolto ei ole pelkästään pituuden ja painon seuraamista ja pakollisia rokotuksia, vaan koululaisten hyvinvointia vaalitaan laajasti. Merkittävin muutos on siinä, että sosiaalinen ja psyykkinen puoli on tullut tärkeäksi, ellei jopa tärkeämmäksi kuin fyysinen puoli, koululääkäri Eija- Liisa Ala-Laurila sanoo. Oppilaat kohtaavat nykyään perheissä ja kaveripiirissä monenlaisia ongelmia, ja kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli mahdollisimman varhain auttaa näissä ongelmissa, Ala-Laurila kuvailee. Kouluterveydenhuoltoa kehitetään Tampereellakin aktiivisesti. Säännöllisten terveystarkastusten oheen haetaan uusia tapoja huolehtia lasten ja nuorten terveydestä. Kouluterveydenhuolto on paljon muutakin kuin fyysisen terveyden säännöllistä seuraamista. Kuvassa on meneillään kuulotutkimus. Matala kynnys terveydenhoitajalle Oppilaiden terveydenhuollon kehitystyössä on kuultu sekä lasten ja nuorten että heidän vanhempiensa toiveita. Tampereen kaupungin kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi on vieraillut lasten parlamentin ja nuorisofoorumin kokouksissa ja tehnyt koulutulokkaiden ja 7. luokkalaisten vanhemmille kirjalliset kyselyt. Koululaiset toivoivat, että terveydenhoitaja näkyisi koulun arjessa ja että hänen luokseen olisi helppo tulla. Monet vanhemmat halusivat olla mukana lastensa terveystarkastuksissa, ja toivoivat reilua keskustelua kaikista aiheista, Hannele Järvi kertoo. Toimintaa on lähdetty kehittämään sekä käyttäjien että ammattilaisten näkökulmien pohjalta. Ohjenuorana ovat valtakunnalliset suositukset, Tampereen kouluterveydenhuoltoa on vuodesta 2003 lähtien koordinoinut Hannele Järvi. joiden parasta mahdollista toteuttamista Tampereellakin haetaan, Järvi lisää. Lomakkeet saatavilla myös verkossa Kouluterveydenhuollon Tampereen malliin kuuluvat muun muassa esi- tietolomakkeet, jotka vanhemmat voivat nyt täyttää ja tulostaa verkossa perinteisten paperilomakkeiden vaihtoehtona. Lomakkeet tulivat kaupungin verkkosivuille viime keväänä, ja palaute on ollut myönteistä, mutta hämmästynyttä. Vanhemmat ovat ihmetelleet, kun lomakkeissa pyydetään pohtimaan syvällisiä kysymyksiä perheen toimivuudesta ja kysellään yksityiskohtaisesti vanhempienkin elintavoista, Hannele Järvi kertoo. Lomakkeiden kysymyksissä näkyy valtakunnallinen trendi kohti kokonaisvaltaisempaa terveydenhuoltoa. Neuvola-aikana koko perhe on mukana lapsen terveyden hoidossa, ja nyt koululaisten kohdalla halutaan rakentaa katkennut yhteys uudelleen. Kouluterveydenhuollossa on siirrytty yksilönäkökulmasta yhteisönäkökulmaan. Lapsen hyvinvointi on tiukasti sidoksissa perheen ja koulun yhteisöihin, Hannele Järvi kuvailee. Esitietolomakkeet ovat verkossa osoitteessa: www.tampere.fi/terveyspalvelut/ koululaisetjaopiskelijat/kouluth/ lomakkeet.html Teksti: Anna Byckling Kuvat: Ari Järvelä Perheryhmästä vertaistukea vanhemmuuteen Tampereen kaupungin perheryhmät tarjoavat nuorille vanhemmille ja heidän lapsilleen tekemistä sekä auttaa lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Viikoittaiset tapaamiset tuovat mukavaa vaihtelua nuorten perheiden elämään. Perheryhmässä tapaa aikuisia ihmisiä ja muita vanhempia. Lisäksi ryhmään osallistuminen rytmittää hyvin päivän kulkua, kertoo neljä kuukautta vanhan Erinin kanssa Hervannan perheryhmässä käyvä Erja. Vuoden ikäisen Joonan isä Mikko on myös tyytyväinen kokemuksiinsa perheryhmän toiminnasta. Hänen perheensä osallistui ryhmään jo esikoistyttären, Pinjan, synnyttyä. Ilman perheryhmää olisin vain kotona. Nyt tulee lähdettyä liikkeelle heti aamusta. Täällä kaikki vanhemmat katsovat kaikkien lasten perään, joten välillä voi ottaa hetken omaa aikaa ja lukea vaikka sanomalehden rauhassa. Samalla lapsi tottuu muihin lapsiin ja hänen on helpompi mennä myöhemmin päiväkotiin, Mikko sanoo. Perheryhmä on tavallaan mummolan korvike. Ihmiset hyväksytään täällä sellaisena kuin he ovat ja työskentelemme ystävyyden maaperällä. Yhdessä tekeminen, säännöllisyys ja luottamuksellisuus ovat toiminnan kulmakiviä, tiivistää perhetyöntekijä Satu Kivinen. Tukea kodinomaisessa ympäristössä Tampereen kaupungin perheryhmät toimivat tällä hetkellä Hervannan lisäksi Tesomalla, Kalevassa ja Multisillassa. Lisäksi kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kanssa, joka ylläpitää kahta perheryhmää. Kaupungin perheryhmiin pääsevät ensisijaisesti perheet, joissa on alle kolmevuotias lapsi. Perheryhmät ovat suljettuja ja palvelun piiriin pääsee esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan tai oman asuinalueen perhetyönohjaajan kautta. Toiminta on maksutonta. Perheryhmään, jossa on tilaa, voi tulla milloin tahansa. Näin ryhmässä on erilaisissa tilanteissa olevia aikuisia, jotka voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia myös toisiltaan, Satu Kivinen kertoo. Perheryhmä toimii kodinomaisessa ympäristössä, ja päiväohjelmaan kuuluu vapaata leikkimistä, yhteisiä askartelu-, laulu- ja leikkituokioita, ulkoilua ja ruokailua. Perheryhmän työntekijät ovat jatkuvasti vanhempien käytettävissä, jos nämä haluavat keskustella mieltään painavista asioista. Vanhempien yksinäisyys lisääntynyt vuosien kuluessa Hervannan perheryhmä on Suomen vanhin toimiva perheryhmä. Se täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Kuluneiden vuosien aikana asiat, joissa perhe tarvitsee tukea, ovat muuttuneet paljon. Yksinäisyys on lisääntynyt huomattavasti ja se on totaalista. Perheryhmä tarjoaa nuorille lapsiperheille kaivattua vaihtelua arkeen. Joonas (vas.) ja Joona Hervannan perheryhmän leikkinurkkauksessa. On olemassa vanhempia, joiden ainoa aikuiskontakti syntyy kauppareissulla. Tällöin on vaarana, että pieni lapsi joutuu väärään rooliin. Hän ei ole enää vanhemman hoidettavana, vaan elämänkumppani, jolle asetetaan liikaa odotuksia, Kivinen kuvailee. Nykyään vanhemmat ovat aikaisempaa enemmän kiinni omissa tarpeissaan, ja heille voi tulla yllätyksenä, että lapsen tarpeet ovat aina etusijalla ja lapsi tarvitsee vanhempien huolenpitoa ja läsnäoloa vuosiksi eteenpäin. Olemme perheiden vierellä kulkijoita ja tukijoita. Tässä työssä pitää olla passiivisesti aktiivinen. Pitää pysähtyä paikoilleen, jotta voi nähdä ja kuulla ja reagoida vanhempien huoliin, Satu Kivinen sanoo. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Ari Järvelä

12 Pikkuyliopistoksikin nimitetty Sammon uusi keskuslukio sijaitsee Uimalankatuun rajoittuvalla puistotontilla Kalevassa. Uusi uljas Sammon keskuslukio otettiin käyttöön Sammon keskuslukiossa aloitettiin elokuussa koulutyö upouusissa tiloissa. Uimalankatu 5:een majoittuivat Teiskontieltä muuttanut Sammon lukio sekä Tampereen aikuislukio ja Pellervon kirjasto. Aikuislukion toinen toimipiste on edelleen Pyynikintorilla. Arkkitehti Olli Pekka Jokelan suunnitteleman rakennuksen avainsana onkin monikäyttöisyys. Päivä- ja aikuislukio käyttävät samoja luokkia, päivälukiolaiset päivällä ja aikuisopiskelijat illalla, ja talo on avoin myös koulun ulkopuoliseen käyttöön. Erityisesti liikuntasalilla ja auditoriolla on ollut vilkas kysyntä. Näyttävä rakennus ja sen tilajako keräävät kiitosta sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta. Keskuslukio edustaa valtakunnallisestikin uudenlaista koulurakentamista, sillä rakennus jakaantuu selkeästi opetus- ja muihin tiloihin. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on kuusi siipeä, joista oikeanpuoleisissa sijaitsevat oppiaineittain ryhmitellyt opetussolut. Vasemmanpuoleisiin siipiin sijoittuvat kirjasto, ruokala, liikuntasali, atk-luokat, etäopetuskeskus, opettajainhuoneet, hallintotilat sekä oppilasterveydenhuolto. Eri toiminnot yhdistää kiilamainen keskusaula, joka palvelee myös ruokailutilojen jatkeena, oleskelu- ja läksyjentekotilana ja tarvittaessa esimerkiksi juhlasalina. Oppilasmäärä moninkertaistuu Olemme tyytyväisiä kokonaisuuteen. Henkilökunta sai vaikuttaa luokka- ja työtilaratkaisuihin. Kunkin aineen opettajat neuvottelivat sekä rakennusettä sisustusarkkitehdin kanssa, rehtori Hannu Suoniemi kertoo. Tämänkokoisessa isossa oppi- Rehtori Hannu Suoniemi on tyytyväinen, että opettajien näkemykset otettiin huomioon luokka- ja työtilojen suunnittelussa.

13 Sammon keskuslukiossa on avoimet ovet Tampereen päivänä 2.10.2005 klo 12 15. laitoksessa ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin osastojako. Se mahdollistaa opettajien yhteistyön, mikä tuo lisäarvoa opetukseen. Sammon keskuslukiossa opiskelee nyt 470 oppilasta, heistä urheilulinjalla 120. Aikuislukion kirjoilla on noin 2000 opiskelijaa. Päivälukion opiskelijamäärä nousee 650:een vuonna 2007, kun sisäänotettavien määrä kaksinkertaistuu. Kokoavana verkosto- ja keskuslukiona pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan enemmän valinnaiskursseja, mikä monipuolistaa opiskelijoidemme opinto-ohjelmia. Se suo mahdollisuuden myös muiden lukioiden opiskelijoille valita niitä, Suoniemi valottaa. Tänä syksynä uudessa rakennuksessa ovat evakossa myös 7. 9. luokkien oppilaat Teiskontieltä, missä Sammon koulua remontoidaan. Elina Mäntylä ja Petra Salminen kiittelevät Sammon keskuslukion avaruutta. Myös läksyjen tekemiseen löytyy tilaa. Tilaa, tekniikkaa ja avaruutta Koulun pintaala on noin 7000 neliötä. Uutta ja hienoa, tilaa ja avaruutta! Kaiken löytää helposti. Opetustilat on jaoteltu selkeästi oppiaineiden mukaan, kolmannen vuosiluokan oppilaat Petra Salminen ja Elina Mäntylä kiittävät. Läksyjen tekemiseen on paljon tilaa. Säilytyskaapit ovat samoin hyvä asia. Väriä tosin täällä olisi saanut olla ehkä vähän enemmän, Salminen aprikoi. Tekniikka on myös huippuluokkaa, hän tietää. Rehtori Hannu Suoniemi vahvistaa saman. Jokaisessa luokassa on esimerkiksi dokumenttikamera, joka kuvaa ja heijastaa vaikkapa kirjan sivun kankaalle oppilaiden näkyville. Piirtoheittimiä ei siten enää tarvita. Ulko-ovet avautuvat opettajien sormitunnistimilla. Modernien teknisten opetuslaitteiden ansiosta asiat on helpompi havainnollistaa, ja ne tekevät opetuksesta ehkä kiinnostavampaa, mutta oppiminen tapahtuu silti edelleen oppilaan päässä, Suoniemi naurahtaa. Urheilulinjalla opiskeleva ja salibandya pelaava Mäntylä on tyytyväinen 1200 neliön liikuntasaliin ja kuntosaliin useine pukuhuoneineen. Liikuntatilat on suunniteltu ennen kaikkea koululiikuntaa varten, ja lajivalmennus tapahtuu yhä toisaalla. Nyt toivomme vain hieman aikaa uuteen totuttelemiseen ja koulun uuden toimintakulttuurin luomiseen, Suoniemi esittää. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuvat: Ari Järvelä Diabetesvastaanotto sai lisää tilaa Satamakadulla Jalkaterapeutti Sanna Martikaisen vastaanottohuone on valoisa ja siinä on hyvin tilaa suurelle hoitotuolille. Martikainen on tyytyväinen, sillä aiemmin hänellä ei ollut huonetta ollenkaan. Diabetesvastaanotto ehti toimia Satamakadulla sosiaali- ja terveystalos- sa yli kymmenen vuotta muutamassa huoneessa, kunnes keväällä muun muassa opiskelijaterveydenhuolto ja psykologipalvelut muuttivat toisaalle ja diabetesvastaanotto sai 11 huonetta lisää. Kyllä täällä päät kolisivat yhteen, nauraa osastonhoitaja Taru Niskanen. Aiemmin kaikki huoneet varastoja ja henkilökunnan pukuhuoneita myöten oli pakko pitää vastaanottokäytössä, ja myös välinejakelu hoidettiin samoissa ahtaissa tiloissa. Ei voi kuin ihmetellä, miten ylipäätään selvisimme, Taru Niskanen ihmettelee katsellessaan diabetesvastaanoton tilavaa uutta ilmettä. Suurin uudistus on kuitenkin se, että saimme oman jalkaterapeutin ja hänelle vastaanottotilat. Aiemmin jalkaongelmista kärsivä diabeetikko jouduttiin usein lähettämään erikoissairaanhoitoon, mikä oli hidasta ja kallista, Niskanen kertoo. Ryhmätoiminta alkaa Ajanmukaiset toimitilat tulevat tarpeeseen, sillä diabetesvastaanoton käyntimäärä on vuosittain yli 10 000 ja lisääntyy joka vuosi 700 800 käynnillä. Erityisesti tyypin kaksi diabetesta löytyy yhä enemmän, kun riskiryhmien Jalkaterapeutti Sanna Martikainen sai työtilat diabetesvastaanoton laajennuksessa. Riitta Norri on yksi tyytyväisistä potilaista. seulontaa on Tampereella tehostettu. Alun perin tämä vastaanotto perustettiin tyypin yksi diabeetikoita varten, mutta nykyään suurin osa potilaista sairastaa tyypin kaksi diabetesta, Taru Niskanen kertoo. Diabetesvastaanotolla ohjataan ja neuvotaan kaikkia alle 66-vuotiaita diabeetikkoja tautityypistä riippumatta. Laajentuneissa tiloissa työskentelee hoitajien lisäksi useita lääkäreitä, joiden vastaanotot on tarkoitettu etenkin sairaalasta avohoitoon päässeille sekä niille tyypin yksi diabeetikoille, joiden hoito on kokonaan järjestämättä. Suuremmat tilat mahdollistavat diabetesvastaanotolla ryhmätoiminnan aloittamisen. Uusia tyypin kaksi potilaita tulee niin paljon, ettei jokaiselle ole mahdollista järjestää omaa ohjausaikaa. Hoidon opastusta voidaan antaa myös ryhmissä ja etuna on silloin toisten potilaiden vertaistuki. Sairauden kanssa elämiseen saa usein parhaan tuen toisilta samassa tilanteessa olevilta, Taru Niskanen miettii. Kun tyypin kaksi potilaita ohjataan enemmän ryhmissä, jää toivottavasti enemmän aikaa tehostaa myös alkuperäisen kohderyhmän eli tyypin yksi diabeetikoiden hoitoa, Niskanen lisää tyytyväisenä. Teksti ja kuva: Anna Byckling

14

15

16 Päiväkodin ja koulun kasvattajat tiivistävät yhteistyötään: Lapselle hyvä opinpolku Päiväkodin ja koulun yhteistyöllä rakennetaan lapselle turvattu opinpolku varhaisvuosista nuoruuteen. Kuvassa Eveliina Nieminen ja Oskari Nikula Haukiluoman päiväkodissa. Lentävänniemen koulun rehtorin huoneessa istuu sateisena syysaamuna kaksi hyväntuulista kasvatusalan ammattilaista. Paperille piirretyt kaaviot kulkevat pyöreän pöydän yli, lyijykynä ahertaa uusia laatikoita, punakynä korjaa. Kasvoilta paperipinojen takana paistaa innostus. Erkki Torvinen ja Elli Kalliomäki ovat yksi viidestä uudesta työparista, joiden vastuulla perusopetuksen ja päivähoidon uuden yhteistyön ja aluetoiminnan rakentaminen käytännössä on. Peruslinjaukset ovat yhteisiä koko kaupungille, mutta yhteistyön käytännön muodot voivat poiketa toisistaan eri alueilla. Päätöksenteko tulee lähemmäs aluetta ja sillä toimivia kouluja ja päiväkoteja. Samaan aikaan yhteistyöuudistuksen kanssa päivähoito ja perusopetus ottavat käyttöön uuden tilaaja tuottaja -mallin. Esimerkiksi päiväkodit muodostavat tiimejä ja voivat ensi vuoden alusta lähtien suunnitella omaa toimintaansa ja talouttaan alueiden sisällä selvästi nykyistä vapaammin ja itsenäisemmin. Yhtenä tavoitteena on lisätä lasten, perheiden ja päivähoidon henkilökunnan mahdollisuuksia vaikuttaa alueelliseen toimintaan. Lähtökohtana lapsen tarpeet Päivähoidossa sekä esi- ja perusopetuksessa lasta ohjaavat kasvatusalan ammattilaiset. Ensimmäisistä päivähoitovuosista lähtien lasta hoitaville päivähoidon kasvattajille kertyy paljon tietoa lapsen tarpeista ja siitä, miten juuri hänen varttumistaan voitaisiin parhaiten tukea. Pelkkä tiedonsiirtäminen ei enää riitä, vaan nyt mietitään, miten päivähoidossa ja perusopetuksen eri vaiheissa kertyvä yhteinen kokemus lapsesta koituisivat tämän omaksi eduksi eri vaiheissa lapsuutta ja nuoruutta. Vaikka päivähoidon ja perusopetuksen nivelkohta on tärkeä, lapsen opinpolun pitää olla vankalla pohjalla vielä yläluokillakin. Mutta: Ammatillinen näkökulma kasvatukseen ei riitä. Lähtökohtana pitää olla lapsen itsensä, Erkki Torvinen sanoo. Päivähoidon ja perusopetuksen kesken uudistuksessa on kysymys tutuksi tulemisesta: toisen toiminta- ja menettelytapoihin tutustumisesta. Alueisiin jakautuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös koulujen väliseen yhteistyöhön. Keneltä voin kysyä koulumatkasta? Elli Kalliomäki ja Erkki Torvinen ovat yhtä mieltä siitä, että opinpolun taustalla oleva toimijoiden verkosto on tuotava näkyviin ja lähemmäs lasta ja perhettä. Jatkossa pitää tehdä näkyväksi myös se, miten kasvatukseen ja opetukseen liittyvässä työssä on organisoiduttu. Kehen vanhemmat kulloinkin voivat ottaa yhteyttä? Kenen kanssa voidaan keskustella esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tarjolla olevasta ruuasta, keneltä kysyä koulutien liikennejärjestelyistä? Oman kaupunginosan sisällä tehtävä yhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta aikaisemmin se on ollut satunnaisempaa. Lentävänniemen koulussa yhteistyöllä on pitkä perinne. Koulu, sen lähistöllä toimivat päiväkodit, lähipoliisi, seurakunta, kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelut sekä alueen muut toimijat ovat järjestäneet yhteisiä kaupunginosatapahtumia vuosittain. Koulu tukee myös lasten harrastustoimintaa, ja tässä vanhempainyhdistyksellä on merkittävä rooli. Näin on toteutettu ajatusta kouluista avoimina toimintakeskuksina. Koulu on osallistunut myös sellaiseen toimintaan, jonka on katsottu edistävän alueella asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia yleisemminkin, Erkki Torvinen toteaa. Teksti: Johanna Toivanen Kuvat: Ari Järvelä Päätökset päivähoidon palveluiden kehittämisestä tehdään jatkossa paljolti alueilla. Tämän pitäisi näkyä myös perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, arvioi päivähoidon läntisen alueen aluejohtaja Elli Kalliomäki. Paperille hahmottuu malli siitä, kuinka läntinen Tampere tästä eteenpäin rakentaa päivähoidon ja perusopetuksen yhteistyötä. Nyt piirretään viiva sellaistenkin laatikoiden väliin, josta se on aikaisemmin puuttunut. Päämäärä on yhteinen: rakentaa lapselle yhtenäinen, turvattu opinpolku varhaisvuosista nuoruuteen. Rehtori Erkki Torvinen ja Haukiluoman päiväkodin johtaja Elli Kalliomäki tekevät yhteistyötä tottuneesti. Torvinen valittiin keväällä läntisen Tampereen perusopetuksen aluerehtoriksi, Kalliomäki puolestaan saman päivähoidon alueen aluejohtajaksi. Uudistuksen ytimessä on lapsi ja lapsen etu, tiivistää aluerehtori Erkki Torvinen.