Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007 Hyväksytty P-S seurantakomiteassa 27.5.2008

YHTEENVETO/TIIVISTELMÄ...3 1. JOHDANTO...4 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus...4 1.2 Ohjelman keskeiset tavoitteet ja läpäisyperiaatteet...4 1.3 Ohjelman käynnistyminen...5 2. POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT...6 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne...6 2.2 Väestökehitys ja muuttoliike...9 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta...12 2.4 Työmarkkinat...15 2.5 Sukupuolten välinen tasa-arvo...18 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö...19 3. OHJELMAN TOIMEENPANO JA TOTEUTUMINEN...23 3.1 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuosille 2007-2009 sekä myöntövaltuuksien osoittaminen...23 3.2 Ohjelman strateginen toteutuminen...23 3.3 Ohjelman toteutuminen toimintalinjoittain...23 3.3.1 Yritystoiminnan edistäminen (TL 1)...24 3.3.2 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen...25 3.3.3. TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen...26 3.4 Ylimaakunnallinen hanketoiminta...27 3.5 Suurhankkeet...28 3.6 Ydinindikaattoreiden toteutuminen...28 3.7 Ohjelman horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen...29 3.8 Äkilliset rakennemuutokset/kansallisen varaus ja sen kohdentaminen...30 3.9 Rahoituksen toteutuminen...32 3.9.1. Sitoumukset...32 3.9.2. Maksatukset...35 3.9.3 N+2 säännön toteutuminen...36 3.10 Takaisinperinnät...36 3.11 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat...36 3.12 Ohjelmanmuutokset...36 3.13 Rakennerahastostrategian toteuttaminen...36 4. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN...38 5. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA...39 5.1.Rakennerahastoneuvottelukunta...39 5.2 Seurantakomitea ja sen sihteeristö...39 5.3 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet...40 5.4 EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät...40 5.5 SOVA seuranta...42 6. VALVONTA...43 6.1 Varainhoidon valvonta ja tarkastus...43 6.2 Täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistaminen...44 6.3 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot...44 7.VIESTINTÄ...45 8. ARVIOINTI...46 9. TEKNINEN TUKI...47 10. KANSALLISEN ALUEPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN...47 2

YHTEENVETO/TIIVISTELMÄ 3 Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman toteutus ei vielä vuoden 2007 aikana päässyt täysimääräisesti käynnistymään. Viivästyminen johtui ohjelman hyväksymisprosessin venymisestä ja lainsäädännön, ohjeistuksen sekä tietojärjestelmien laajasta uudistuksesta. Rahoituspäätöksiä päästiin vuonna 2007 tekemään vain KTM:n hallinnonalalla (yritysosastot ja Finnvera). Pohjois-Suomen alueella ei ole kuitenkaan tyydytty vain odottelemaan puitteiden valmistumista. Alueella on tehty suuri määrä valmistelevaa työtä; mm. viranomaisyhteistyötä, prosessien kehittämistyötä, hanketoimijoiden aktivointia ja informointia sekä hankevalmistelua ja viestintävalmiuksien luomista. Toimijoiden aktiivisuutta kuvaa mm. se, että ohjelmaan jätettiin 31.12.2007 mennessä 329 kehittämishankehakemusta. Hallintoviranomaisen työ vuonna 2007 keskittyi ohjelmien käyntiin saamiseen; lainsäädännön ja ohjeistuksen valmisteluun, EURA2007 seurantajärjestelmän kehittämiseen ja vaiheittaiseen käyttöönottoon sekä viestintävalmiuksien luomiseen. Pohjois-Suomen toimintaympäristön tilassa ohjelma-asiakirjan jättämisen jälkeen tapahtunut merkittävin muutos on usean sadan työpaikan menettäminen äkillisten rakennemuutosten takia. Olennaista on, että näihin ennalta arvaamattomiin muutoksiin kyetään reagoimaan sekä rakennerahasto- että kansallisin varoin riittävän nopeasti, jotta osaava työvoima ei siirry pois alueelta. Olennainen muutos on myös hallintoviranomaisen muuttuminen uudeksi kolmesta eri ministeriöstä koostuvaksi ja näiden toimintatavat yhdistäväksi työ- ja elinkeinoministeriöksi, Myös Kuntakentän toimintaa uudistava Paras - hanke ja valtion aluehallintoon liittyvän selvitystyön käynnistyminen ovat myös osaltaan vaikuttaneet ohjelmatyön toimintaympäristöön. Pohjois-Suomen EAKR rahoituksesta sidottiin vuoden 2007 aikana 4 % ja maksettiin 1 %. Yritystukia myönnettiin reilun 10 miljoonan edestä (EU osuus) 300 hankkeelle ja Finnveran korkotukia reilun 1,6 miljoonan edestä (EU osuus). Rahoituksesta selkeästi suurin osa suuntautui uusien tuotteiden ja palveluiden ja tuotantomenetelmine kehittämiseen ja käyttöönottoon. Valtaosa tehdyistä päätöksistä kohdistui investointeihin. Tukea saaneista yrityksistä yli 90 % oli pieniä tai mikroyrityksiä. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna rahoitusta suuntautui eniten puutoimialalle, seuraavaksi eniten kiinteistöalan palveluihin sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan ja sekä metallialalle. Lissabonin strategian toteuttamiseen suuntautui vuoden 2007 rahoituksesta 79,4 % ja entisille tavoite 6 alueille 69,8 % (tavoite noin 60 %). Ohjelman strategisesta toteutumisesta tai määrällisistä tuloksista ei vielä toteutuksen tässä vaiheessa voida puhua.

4 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Rakennerahastokaudella 2007-2013 Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Kyseessä on alue, joka kattaa 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % väestöstä, jossa on voimakasta metsä-, metalli- ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista mm. biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yritysrakenne on vahvasti pk-yritysvaltainen (82 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä) ja alueen yritysten t&k -panostukset ovat pitkälti Oulun seudun varassa. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme em. valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoiden suhteen; mm. segregaatio (työmarkkinoiden eriytyminen) on voimakasta. Huolenaiheena on väestön väheneminen ja keskittyminen isompiin keskuksiin sekä erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta. Alueen työpaikoista noin kolmannes on julkisella palvelusektorilla ja noin 20 % teollisuudessa. Viimeisten vuosien aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet eniten yhteiskunnallisissa palveluissa sekä rahoitus-, kiinteistö- ja ravitsemustoiminnassa. Teollisuuden työpaikat ovat sitä vastoin vähentyneet, samoin kuin maa- ja metsätalouden. Alue on myös hyvin alkutuotantovaltaista, joka aiheuttaa omat haasteensa muuttuvassa maailmassa. Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on alueella vahva jalansija. Mm. edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin. 1.2 Ohjelman keskeiset tavoitteet ja läpäisyperiaatteet Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma keskittyy lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne- ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen.

5 Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) - miehet - naiset Uudet yritykset (kpl) 11 000 6 800 4 200 1 500 630 - josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 76,2 Tasa-arvohankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. 1.3 Ohjelman käynnistyminen Hallintoviranomainen käynnisti huhtikuussa 2006 kansallisen lainsäädännön uudistamistyön Euroopan unionin ohjelmakauden 2007-13 asetuksia vastaavaksi. Uusi rakennerahastolaki tuli voimaan 1.1.2007 (1401/2006) ja valtioneuvoston asetus 4.4.2007 (311/2007). Ohjelman virallinen tukikelpoisuusaika alkoi 1.1.2007. Pohjois-Suomen ohjelma-asiakirja jätettiin sisäasiainministeriöön elokuussa 2006 ja komission hyväksyttäväksi 2.2.2007. Suomen ja komission väliset neuvottelut jatkuivat pitkälle vuoteen 2007 ja Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma hyväksyttiin Euroopan komissiossa 27.9.2007. Ohjelman vastaanottokelpoisuuskirje lähetettiin Suomeen 16.2.2007 (No. 01593) ja siinä komissio vahvisti ohjelman menojen tukikelpoisuuden alkamisajankohdaksi 1.1.2007, josta lähtien ohjelmaa on komission puolesta voinut toteuttaa jäsenmaassa. Toimenpideohjelma toteuttaa osaltaan Suomen kansallista rakennerahastostrategiaa 2007-2013. Ohjelman hyväksymisen viivästymisellä on ollut suora vaikutus myös kansallisten hallinnointi- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen ja sitä kautta ohjelmien toteutuksen käynnistämiseen. Ohjelmakauden 2007-2013 leimallisena piirteenä on ollut se, että samalla kun komissio on lisännyt jäsenmaiden vastuuta ohjelmien toteutuksessa, se on myös lisännyt niihin kuuluvia hallinnollisia vaatimuksia, uusia vastuita ja erityisesti valvontaan liittyviä tehtäviä. Muun muassa ohjelmien tukikelpoisista kustannuksista päätetään nykyisin pääasiassa kansallisesti. Asetus rakennerahastoohjelmien tukikelpoisista kustannuksista tuli voimaan 5.12.2007. Ohjelman valintakriteerit hyväksyttiin seurantakomitean kirjallisella menettelyllä 5.3.2008. Pohjois-Suomen suuralueen maakunnista Pohjois-Pohjanmaa käynnisti kehittämishankkeiden vastaanoton ensimmäisenä keväällä 2007 (ensimmäisen hakukierroksen hakemusten jättö 31.5.2007 mennessä). Lappi avasi haun syksyllä (ensimmäisen hakukierroksen hakemusten jättö 5.10.2007 mennessä). Keski-Pohjanmaa avasi haun virallisesti 14.11.

Rakennerahasto-ohjelmien päätöksenteko ei vielä vuoden 2007 aikana päässyt kunnolla käyntiin. Varsinaisia rahoituspäätöksiä vuonna 2007 tehtiin vain KTM:n hallinnonalalla. Finnvera käynnisti päätöksenteon kansallisessa riskillä 15.2. ja TE-keskusten yritysosastojen osalta se on ollut mahdollista 21.6.2007 alkaen, niin ikään kansallisella riskillä. Ohjelma käynnistämisen aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alalla mahdollisti se, että tietojärjestelmät olivat valmiina (TUKI 2000) ja lainsäädännön vaatimat muutokset voitiin huomioida joustavammin. Muiden kuin yrityshankkeiden osalta käynnistymisen hitauteen vaikutti, että vasta lainsäädännön valmistumisen jälkeen päästiin täydellä teholla kehittämään uutta tietojärjestelmää EURA 2007 :ää. EURA 2007 järjestelmän lähtökohtana on, että lähes kaikki hankkeen toiminta voidaan hoitaa ja dokumentoida järjestelmän avulla. Järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on osoittautunut haastavammaksi kuin osattiin ennakoida. Eri hallinnonalojen lainsäädännön ja tukijärjestelmien erilaisuus on osaltaan vaikeuttanut kaikille toimijoille soveltuvan järjestelmän synnyttämistä. Hallintoviranomaisen työ on sekä vuonna 2007 että vuoden 2008 alkupuolella painottunut ohjelmien käyntiin saattamiseen; lainsäädännön ja siihen liittyvän ohjeistuksen valmisteluun, EURA2007 seurantajärjestelmän kehittämistyöhön jne. Käytäntöjen yhtenäistämistä on tehty mahdollisimman pitkälle sekä rakennerahastojen (EAKR ja ESR) että eri hallinnonalojen välillä. Vaikkei ohjelman toimeenpanoa ollakaan päästy kunnolla käynnistämään, on alueella tehty suuri määrä valmistelevaa työtä; uudelleen organisoitumista, prosessien kehittämistyötä, tehtävien eriyttämistä, hanketoimijoiden aktivointia ja informointia, hankkeiden valmistelua jne. Myös toimijat alueella ovat viivytyksestä huolimatta olleet aktiivisia ja hakemuksia Pohjois-Suomen EAKR ohjelmaan on EURA2007 järjestelmän kautta 31.12.2007 mennessä jätetty yhteensä 329. Osa toimijoista myös käynnisti hankkeita vuoden 2007 puolella omalla riskillä. 6 2. POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2007 vuosikertomuksen tilastokatsaus on kirjoitettu alkuperäisen EAKR ohjelman luvun 2 (Pohjois-Suomen tila ja kehitysnäkymät) päälle. Erinäisistä syistä johtuen EAKR ohjelmaa ei vielä vuonna 2007 tai edes vuoden 2008 alussa ole päästy toteuttamaan, eikä tietoja ohjelman vaikuttavuudesta samasta syystä tietenkään ole saatavilla. Siksi vuosiraportin tilastokatsaus keskittyy päivittämään alkuperäisen EAKR ohjelman tilastoja, ja pyrkii selvittämään, onko toimintaympäristössä ehtinyt tapahtua muutoksia ohjelma-asiakirjan hyväksymisen jälkeen, ja samasta syystä - onko alkuperäisiä tavoitteita syytä päivittää, sitten kun varsinaiseen toimintaan päästään käsiksi. Päivitetystä tekstistä vastaa tässä yhteydessä kehittämissuunnittelija Erno Hyvönen Keski-Pohjanmaan liitosta. 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Pohjois-Suomen ohjelma-alue sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3): Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on vain 4,7 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta-ala on 133 580 neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta-alasta. Pohjois-Suomi on maaseutuvaltaista aluetta, osittain jopa erämaata.

7 Euroopan unionin harvaan asutut alueet = alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohden = Euroopan unionin jäsenvaltiot = Uudet jäsenmaat 2007 alusta Asukastiheys Pohjois-Suomessa kunnittain v. 2004 Lähde: Nordregio, 2005 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pohjoinen sijainti tuo alueelle Euroopan mittakaavassa omaperäisiä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lumipeiteaika on alueen eteläosan viidestä kuukaudesta pohjoisimpien osien yli 7 kuukauteen. Kasvukauden lyhyys ja lämpöolojen suuret vaihtelut ovat ominaisia alueelle. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Pohjois-Suomessa on kolme maakuntakeskusta: Oulu (131 971 as, vrk 31.4.2008), Rovaniemi (58 970 as.) ja Kokkola (37 065 as.). Pohjois-Suomessa on yhteensä 80 kuntaa, joista kaupunkeja on 17. Pohjois-Suomi on keskimäärin erittäin harvaan asuttua aluetta, mutta asutus on kuitenkin keskittynyt pääosin asutuskeskuksiin ja väliin jää laajoja asumattomia alueita. Tällaisessa rakenteessa asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan asutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja palvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomeen on kehittymässä monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne, mikä näkyy myös Pohjois- Suomessa. Pohjois-Suomen kannalta oleellista on, että kehitetään kaupunkiseutujen ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ja keskusten yhteistyötä ja työnjakoa. Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä n. 10 % (6 626 henkilöä v. 2005) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Vahva kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan kaikessa hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Myös palvelutarjonta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on luontevasti kaksikielistä. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin 7 500 saamelaista, joista vajaa 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen pohjoisimmissa osissa. Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan noin kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11 000 asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Perustuslaki turvaa saamelaisille

oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Tiivistelmä maakuntien kehityksestä 2003-2007 Oheiset tiivistelmät Pohjois-Suomen maakuntien kehityksestä ovat suoraan Sisäasiainministeriön maakuntien suhdannekehitys 2003-2007 raportista (Ilkka Mella & Satu Tolonen; sisäasiainministeriön raportteja 44/2007) Keski-Pohjanmaa Väestö Keski-Pohjanmaan väkiluku oli alimmillaan vuonna 2004. Vuonna 2005 maakunnan väkiluku kasvoi luonnollisen väestönkasvun ja siirtolaisuuden muuttovoiton seurauksena ja vuonna 2006 väestö jälleen väheni hieman. Maakunnan syntyvyyslukemat ovat olleet korkeita ja väestön väheneminen selittyy maassamuuton tappiollisuudella. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät sekä työvoimaosuus ovat heilahdelleet 2000-luvun aikana. Työttömien määrä on laskenut ja erityisesti alle 25 -vuotiaita työttömiä on vuosituhannen alun tilannetta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Liikevaihto Palvelualan liikevaihto on ollut vahvassa ja tasaisessa kasvussa vuoden 2003 lopusta lähtien. Teollisuuden liikevaihdon kehitys on vuoden 2005 puolivälin jälkeen ollut myös erittäin positiivista. Päätoimialoista heikoiten on kehittynyt tukku - ja vähittäiskauppa. Lappi Väestö Lapin väestö on vähentynyt maassamuuton tappiollisuuden seurauksena. Luonnollinen väestönkasvu lisäsi väestöä vuosina 2004 2005, mutta vuonna 2006 kuolleisuus oli jälleen syntyvyyttä suurempaa. Sama pätee vuoden 2007 ensimmäiseen puoliskoon. Siirtolaisuuden muuttotase on ollut viime vuosina positiivinen. Työllisyys Työvoiman määrä on vähentynyt 2000-luvulla ja työllisten määrä on pysynyt suhteellisen samana. Työttömiä on vuosituhannen vaihteen tilannetta vähemmän ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut tehokkaasti. Positiivisesta kehityksestä huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuonna 2007 maan kolmanneksi korkein. Liikevaihto Teollisuuden liikevaihto alkoi kasvaa vuonna 2005 ja toimialan kasvu on ollut tämän jälkeen erittäin nopeaa. Toimialoista toiseksi suotuisinta on ollut rakentamisen alan kehitys. Hitainta kasvu on ollut tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla. Pohjois-Pohjanmaa Väestö Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaa voimakkaasti korkean syntyvyyden ansiosta ja myös siirtolaisuus lisää väkimäärää. Maassamuuton netto on useimpina vuosina ollut negatiivinen ja yleensä suurimmat tappiot ovat kohdistuneet kolmannelle vuosineljännekselle. Vuoden 2007 toisen neljänneksen maassamuuttotappio oli poikkeuksellisen suuri. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla ja työttömien määrä on vähentynyt. Työllisyystilanteen kohenemisesta huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuoden 2007 toisella neljänneksellä huomattavasti kokomaan työttömyysastetta korkeampi. Liikevaihto Rakentamisen liikevaihdon kasvu on vuoden 2006 keväästä lähtien ollut erittäin voimakasta. Teollisuus on kehittynyt muita toimialoja heikommin, mutta vuoden 2006 lopussa alan liikevaihto alkoi kuitenkin taas kasvaa. Tukku- ja vähittäiskauppa ja palvelut ovat kasvaneet suhteellisen tasaisesti. 8

9 2.2 Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa (ennakkotieto) 638 647 asukasta (vuonna 2005: 634 502; muutos +4 145) vastaten 12,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä jakaantui maakunnittain seuraavasti: Lappi 184 408 (vuonna 2005: 185 800; muutos -1 392), Pohjois- Pohjanmaa 383 288 (vuonna 2005: 378 006; muutos +5 282), Keski-Pohjanmaa 70 951 (vuonna 2005: 70 696; muutos +255). Alueen kokonaisasukasluvun kehityssuunta on 2000-luvulla ollut kasvava. Positiivinen kehitys on parantuneen muuttotaseen ja korkealla pysyneen luonnollisen väestönmuutoksen ansiota. Heikoimmillaan Pohjois-Suomen muuttotase oli vuonna 1998, jolloin muuttotappio oli yli 4 000 henkeä. Pohjois-Suomen alueen sisällä väestökehityksessä on huomattavia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä on kasvanut voimakkaasti, selvästi koko maan keskimääräistä väestökehitystä nopeammin. Keski-Pohjanmaalla väkimäärä on viime vuosina ollut jälleen kasvussa suurten muuttotappiovuosien jälkeen ja Lapissa väestö on vähentynyt yhdessä Kainuun maakunnan kanssa kaikkein rajuimmin Suomessa. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla muuttotase on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Keski-Pohjanmaalla luonnollinen väestönmuutos on kuitenkin pysytellyt edelleen positiivisena, kun taas Lapissa luonnollinen väestönmuutos on jo painunut nollan tuntumaan. Alueen väestön ikärakenne on EU:n keskitasoon verrattuna suotuisa, alle 15-vuotiaiden osuuden ollessa keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuuden pienempi. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Työikäisten määrän väheneminen ja toisaalta vanhusten määrän kasvu tulevat Pohjois-Suomessa olemaan EU:n kärkipäätä, mikä vääristää ikärakennetta epäsuotuisaan suuntaan ja heikentää alueen huoltosuhdetta. Pohjois-Suomi: väestömuutokset Lappi: Väestömuutokset 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-1000 -2000-3000 -4000-5000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

10 Keski-Pohjanmaa: väestömuutokset Pohjois-Pohjanmaa: Väestömuutokset 600 400 200 0-200 -400-600 -800 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-500 -1000-1500 Kuvio.Pohjois-Suomen väestömuutokset 1995-2006 (punainen palkki = syntyneiden enemmyys; sininen palkki = nettomuutto; keltainen viiva = väkiluvun kokonaismuutos) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Ikääntyminen Ikärakenteella mitattuna Pohjois-Suomi on kahtiajakoinen alue. Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan Suomen nuorin maakunta, Keski-Pohjanmaan vuodesta 2006 alkaen neljänneksi nuorin (toisena Uusimaa runsaan opiskelijamuuttovoiton ja kolmantena Itä-Uusimaa perheiden muuttovoiton vuoksi), mutta Lappi on yksi vanhimmista. Pohjois-Suomessa on kokonaisuutena maan keskiarvoa enemmän lapsia ja nuoria ja aavistuksen vähemmän yli 65 vuotiaita, mutta maakuntatasolla erot ovat suuria. Taulukko 3. Ikäryhmien suhteellisen osuuden kehitys 2005-2025 vuoden 2007 trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) Alue ikäryhmä 2006 2010 2015 2020 2025 KOKO MAA 0-14 17,1 % 16,5 % 16,5 % 16,6 % 16,4 % 15-64 66,5 % 65,9 % 62,8 % 60,4 % 58,8 % 65+ 16,5 % 17,6 % 20,7 % 23,0 % 24,8 % Keski-Pohjanmaa 0-14 18,9 % 18,4 % 18,7 % 18,9 % 18,8 % 15-64 64,1 % 63,3 % 59,5 % 56,9 % 55,5 % 65+ 17,0 % 18,2 % 21,8 % 24,2 % 25,7 % Pohjois-Pohjanmaa 0-14 20,7 % 20,5 % 20,9 % 21,0 % 20,7 % 15-64 65,4 % 64,9 % 62,0 % 59,6 % 58,0 % 65+ 13,9 % 14,6 % 17,1 % 19,4 % 21,3 % Lappi 0-14 16,3 % 15,5 % 15,5 % 15,9 % 15,9 % 15-64 65,8 % 65,5 % 61,8 % 58,3 % 55,7 % 65+ 17,9 % 19,0 % 22,7 % 25,9 % 28,4 %

11 Taulukko 4. Suhteellinen väestökehitys ikäryhmittäin 2005-2025 (2005=100) vuoden 2007 trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) ikäryhmä 2006 2010 2015 2020 2025 KOKO MAA yhteensä 100,0 101,5 103,4 105,1 106,6 0-14 100,0 98,0 99,6 101,9 102,2 15-64 100,0 100,7 97,7 95,6 94,4 65+ 100,0 108,3 130,0 146,9 160,5 Keski-Pohjanmaa yhteensä 100,0 100,0 100,3 101,0 101,6 0-14 100,0 97,4 99,2 101,1 101,1 15-64 100,0 98,8 93,2 89,7 87,9 65+ 100,0 107,3 128,6 143,5 153,4 Pohjois-Pohjanmaa yhteensä 100,0 103,0 106,4 109,3 111,5 0-14 100,0 101,9 107,2 110,8 111,1 15-64 100,0 102,3 100,9 99,5 98,9 65+ 100,0 108,1 131,0 153,0 171,3 Lappi yhteensä 100,0 98,7 97,6 97,0 96,7 0-14 100,0 93,9 93,0 94,6 94,4 15-64 100,0 98,2 91,6 85,9 81,9 65+ 100,0 104,7 123,6 140,2 153,4 Pohjois-Suomi yht. yhteensä 100,0 101,4 103,2 104,8 106,1 0-14 100,0 99,4 102,8 105,8 105,9 15-64 100,0 100,7 97,4 94,5 92,7 65+ 100,0 106,9 128,2 147,5 163,1 Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutu kerää muuttovoittoa koko Pohjois-Suomesta, joten maakunnassa on paljon nuoria ja työikäisiä ja siksi maakunnan väkiluku kasvaakin koko maata nopeammin. Keski-Pohjanmaalla on maan keskiarvoa enemmän sekä lapsia että vanhuksia, ja vastaavasti työikäisten määrä jää maan keskiarvosta; maakunnan väkiluku olisi Tilastokeskuksen vuoden 2007 trendiennusteen mukaan kasvussa (edellisessä trendiennusteessa vielä lievässä laskussa). Lapissa korostuu yli 65-vuotiaiden osuus ja trendiennusteen mukaan maakunta myös vanhenee ja väkiluku sekä työikäisen väestön määrä laskee koko maata (ja muuta Pohjois-Suomea) nopeammin. (Taulukot 3 ja 4.) Pohjois-Suomen kehitys ei ole tasaista, vaan maakuntien erot (ja myös erot maakuntien sisällä) voivat olla suuria. Esimerkiksi muuttotaseella mitattuna koko Pohjois-Suomessa oli vain yksi muuttovoittoseutukunta Oulu - vuonna 2006 (Oulu ja Kokkola 2005). Väkiluku kasvoi neljässä seutukunnassa Oulun, Rovaniemen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukunnissa - vuonna 2006; kaikilla muilla alueilla Pohjois-Suomessa väki väheni joko muuttotappion ylittäessä syntyneiden enemmyyden, tai molempien muuttujien ollessa negatiivisia. (Kuvio 1.)

12 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2006 Maakuntaraja Muutos (%) -2.9 - -1.0-0.9-0.0 0.1-0.5 0.6-1.6 *Tietoa ei voida ilmoittaa Längelmäen osaalueliitoksen vuoksi. * * Kuvio 1. Vuoden 2007 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Pohjois-Suomen kaikki maakunnat ovat asettaneet tavoitteekseen työpaikkamäärän kasvun, ja ennusteiden mukaan kasvua olisikin monilla (perinteisesti miesvaltaisilla) toimialoilla odotettavissa Keski-Pohjanmaan metalliteollisuudesta Lapin kaivoshankkeisiin, mikäli osaavaa työvoimaa vain on tarpeeksi saatavilla. Syrjäisimmillä seuduilla ja ikärakenteeltaan vaikeimmilla Pohjois-Suomen alueille tavoitteiden saavuttaminen vaatii muuta aluetta voimakkaampia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi (ulkomainen työvoima, pitkäaikaistyöttömät, kuntoutus, uudelleen koulutus, segregaation vaikutusten huomioiminen); näihin ongelmiin on yleensä puututtu ESRohjelmarahoilla. ESR toimenpiteden yhteensovituksella EAKR ohjelmaan on suuri merkitys. 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu on synnyttänyt verrattain vähän uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista, luonnonolosuhteet ja pitkät etäisyydet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa ja heikentävät kilpailukykyä. Alueen elinkeinorakenne on alkutuotantovaltaisempi ja julkisten palvelujen osuus suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan yksityisten palvelujen osuus on merkittävästi pienempi. Pohjois-Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on alle EU:n (25) keskiarvon. Vuonna 2003 Pohjois-Suomessa kertyi asukasta kohden laskettua arvonlisäystä 21 407 euroa, mikä on 2 400 euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2003 koko maan arvonlisäyksestä

Pohjois-Suomessa kertyi 10,8 prosenttia. Pohjois-Suomen sisällä arvonlisäystä absoluuttisesti ja asukasta kohden kertyy eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ja Lapin asukaskohtainen arvonlisäys on käytännössä samalla tasolla. Arvonlisäyksen arvo- ja volyymi-indeksivertailun avulla huomataan kehityksen vuodesta 1996 lukien olleen myönteisintä Pohjois-Pohjanmaalla. Koko talouden liikevaihtokehitystä tarkasteltaessa havaitaan Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen pysyneen hyvin koko maan kasvuvauhdissa. Liikevaihtokehitys on noudattanut pääpiirteissään samaa trendiä kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa. Vuosituhannen loppuun ajoittuu vahva suhdannenousu, jonka jälkeen liikevaihto ja talouskasvu tasaantuivat. Sittemmin liikevaihto ja talous ovat lähteneet uudelleen nousuun ja varsinkin Lapissa kehitys on ollut suurteollisuusvetoisesti vahvalla kasvu-uralla. Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta peräti 47 % kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen toimialoilla. 13 14000 12000 12620 Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 2004 liikevaihto (milj. ) 10000 8000 6000 4000 2000 0 D 6769 G 2016 1730 1395 F I K 614 E 547 H A, B 435 298 O 262 C 215 30 N M D Teollisuus F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut palvelut N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta M Koulutus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli- ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla, kun taas Keski-Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa kemianteollisuus. Pohjois-Suomen teollisuuden rakenteelle on ominaista riippuvuus suurista tuotantoyksiköistä, mikä merkitsee aluetaloudellista riskiä. Riski konkretisoitui ensin Kemijärven sellutehtaan sulkemisena (päätös 2007), sekä pienemmässä mittakaavassa Atrian Kannuksen toimipaikan lopettamispäätöksenä keväällä 2008. Suuryritykset ovat sijoittuneet pääosin alueen rannikkovyöhykkeelle, Perämerenkaarelle. Teollisuuden merkitys Pohjois-Suomelle on suuri katsottaessa yritystoimipaikkojen toimialakohtaisia henkilöstömääriä. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on kolmannes. Teollisuustyöpaikkojen määrä ei olennaisesti ole viime vuosina kasvanut. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Yritystoimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Pohjois-Suomen yritysrakenne on vahvasti pk-valtainen. Pohjois-Suomen 28 000 yritystoimipaikasta 82 % kuuluu henkilöstön kokoluokalla mitattuna enintään kymmenen henkilöä työllistäviin eli mikroyrityksiin. Tämä asettaa erityisiä haasteita yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääntymiselle.

14 Pohjois-Suomen yritystoimipaikat henkilöstökokoluokittain 2004 25000 23218 30000 yritystoimipaikkojen lukumäärä 20000 15000 10000 5000 2613 1243 662 269 47 0 0...4 hlö 5...9 hlö 10...19 hlö 20...49 hlö 50...199 hlö 200 hlö henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö 25000 20000 15000 10000 5000 0 henkilöstön määrä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen kuntien velkaantuminen jatkui vuoden 2005 tilinpäätöstietojen mukaan nopeana tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lainakanta euroa/asukas on Pohjois-Suomessa keskimäärin 1 350 euroa, mikä on 300-1 000 euroa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois- Suomen kunnista yli puolessa vuosikate oli negatiivinen ja ko. kuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta. Mikäli kuntien taloudellinen tilanne jatkaa kehitystään vuoden 2005 tilinpäätöstietojen osoittamalla tavalla, palvelujen tuotantoedellytykset heikkenevät entisestään erityisesti kunnissa, joissa heikko vuosikate, alijäämäisyys, velkaantuminen ja korkea veroprosentti rajoittavat sopeutumisvaihtoehtoja. Kuntien mahdollisuudet rahoittaa kehittämishankkeita kuluvalla ohjelmakaudella ovat rajalliset. Mikäli se muodostuu esteeksi ohjelman täysimääräiselle toteuttamiselle, tulisi valtio/kuntarahan suhdetta kyetä tarkistamaan vielä ohjelmakauden kuluessa.

15 2.4 Työmarkkinat P-Suomen työvoima, työlliset ja työttömät 1995-2007 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2007 350 300 250 Maakuntaraja Työttömyysaste (%) 2.0-7.0 7.1-10.0 10.1-12.0 12.1-18.1 200 150 100 työvoima työlliset työttömät 50 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Laskettu kuntaluvuista Vuoden 2007 seutukuntarajat Lähde: Työministeriön tilastot Vuonna 2007 Pohjois-Suomen työvoimaan kuului 302 000 (298 000 vuonna 2004) henkeä, joista miehiä selvästi naisia enemmän. Vuonna 2007 Pohjois-Suomessa oli 275 000 (265 000 vuonna 2004) työllistä ja 27 000 (33 000 vuonna 2004) työtöntä. Pohjois-Suomen työllisten määrä on vuodesta 1995 kasvanut 37 000 hengellä. Vastaavasti työttömien määrä on pienentynyt 36 000 henkilön verran. Erot alueen maakuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Työvoiman määrä on lisääntynyt käytännössä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla (+21 000), kun taas Keski-Pohjanmaalla työvoiman määrä on säilynyt ennallaan ja Lapissa työvoima on vähentynyt 10 000 hengellä. Työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa, joskin vain Keski-Pohjanmaalla päästään työllisyys- ja työttömyysasteissa lähelle maan keskiarvoa. Pohjois-Suomen työllisyysaste on edelleen EU:n keskitason alapuolella ja työttömyysaste selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Suuri osa Pohjois-Suomen työttömyydestä on vaikeasti ratkaistavaa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyden negatiiviset vaikutukset ovat jo pitkään kohdistuneet tietyille ryhmille ja henkilöille. Merkittävän työmarkkinoiden toimivuuden esteen muodostaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jolloin tarjolla olevien henkilöiden osaamis- ja koulutustaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Yli 50-vuotiaiden vailla minkäänlaista tutkintoa olevien työttömien asema on erityisen vaikea. Edellä kuvattu kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa vallitsee yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Nämä asiat kuuluvat pääasiassa ESR -ohjelmalla ratkaistavien piiriin, mikä osaltaan lisää yhteensovituksen tarpeellisuutta.

16 Työttömyysasteen kehitys 1995-2007 Työllisyysasteen kehitys 1995-2007 25 75 20 70 15 10 Koko maa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi 65 60 Koko maa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi 5 55 0 50 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Vuonna 2005 Pohjois-Suomessa oli työpaikkoja yhteensä 251 612 kappaletta. Työpaikoista noin kolmannes, 86 580 työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen palvelusektori, jonka jälkeen tulee teollisuus 44 137 työpaikalla. Työpaikkojen määrä 1995 2005 Pohjois-Suomessa toimialoittain muutos 95-00 muutos 00-05e 1995 2000 2005* Pohjois-Suomi - Norra Finland Yhteensä 215 188 244 089 251 612 28 901 7 523 (A-B) Maa- ja metsätalous 22 232 18 770 15 396-3 462-3 374 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 1 073 1 133 1 197 60 64 (D) Teollisuus 38 652 47 699 44 137 9 047-3 562 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2 976 2 605 2 104-371 -501 (F) Rakentaminen 11 711 16 007 16 998 4 296 991 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 27 055 31 925 33 936 4 870 2 011 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 14 643 15 932 16 585 1 289 653 (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. 18 218 24 054 28 505 5 836 4 451 (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut 73 110 81 147 86 580 8 037 5 433 Toimiala tuntematon 5 518 4 817 6 174-701 1 357 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

17 Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla vähemmän kuin viime vuosikymmenen lopulla. Maa- ja metsätaloustyöpaikkojen väheneminen on jatkunut tasaisena. Teollisuustyöpaikkojen määrän laskuun 2000-luvulla on syynä erityisesti ICT- ja elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne. Rakentamisen ja palvelujen työpaikkamäärien kasvu on jatkunut myös tällä vuosikymmenellä, vaikka osittain hidastuen. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkakasvu on hidastunut, vaikka matkailun merkitys kasvaa koko ajan. Matkailun merkitys on erityisesti Lapissa suuri. Maa- ja metsätalouden työpaikoissa väheneminen on jatkunut ja vuosikymmenessä alalta on kadonnut lähes 7 000 työpaikkaa. Taulukko. Maakunnittaiset tiedot toimialoittain teollisuudessa vuosina 2000-2006 Henkilöstö yhteensä 2000 2002 2004 2006 2000 2002 2004 2006 2000 2002 2004 2006 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 19 Lappi CDE Koko teollisuus 5 247 5 422 5 616 5 239 33 126 31 557 30 144 30 106 10 741 10 718 10 426 10 280 C Kaivostoiminta ja louhinta 29 35 27 41 780 779 712 809 271 300 326 358 D Teollisuus 4 939 5 090 5 350 4 967 31 141 29 984 28 603 28 398 9 511 9 502 9 193 9 060 15-16 Elintarviketeollisuus 835 822 1 056 849 1 601 1 603 1 594 1 557 712 649 610 524 17 Tekstiilien valmistus 122 123 99 84 72 84 72 67 264 250 176 165 17-19 Tekstiili-, vaatetus ja nahkateollisuus 437 428 370 326 510 524 539 542 339 321 245 225 18 Vaatteiden valmistus, turkisten muokkaus 265 252 221 192 43 37 46 35 68 64 63 57 19 Parkitseminen ja muu nahan valm., laukkujen ja jalkin. valm 49 54 51 50 396 403 422 440 7 7 6 4 20 Sahatav., puu-, korkki- ja punontatuott. valm. pl. huonekalu............ 2 541 2 479 2 553 2 827 860 913 973 969 20-21 Metsäteollisuus 479 469 481 570 3 441 3 352 3 355 3 628 2 720 2 666 2 621 2 496 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus............ 900 873 802 801 1 860 1 753 1 647 1 528 22 Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 247 206 222 214 1 161 1 088 996 966 457 362 354 357 23 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus.................. 23-25 Kemianteollisuus 915 941 917 340 1 237 1 159 1 192 1 137 105 70 79 73 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, tekokuitujen valmistus... 916 890 307...... 810 759 42 15 20 18 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 21 25 27 33 307 358 383 378 62 55 59 55 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 92 105 119 126 710 637 659 735 325 264 253 264 27 Metallien jalostus 901 862 756 1 109 4 541 4 338 3 819 3 706 1 933 2 261 2 451 2 373 27-35 Metalliteollisuus 1 706 1 875 1 912 2 324 21 638 20 768 19 425 19 055 4 622 4 925 4 774 4 749 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 440 550 623 503 3 312 3 496 3 281 3 541 489 562 661 655 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 195 236 293 320 2 048 2 228 2 029 2 174 1 020 1 125 1 073 1 251 30 Konttori-,tieto- ja muiden sähkökoneiden valmistus...... 1 885 1 526 1 434 1 298 699 519 156 51 32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus...... 16 6 9 173 8 420 8 004 7 338 160 108 69 123 33 Lääkintä-, hienomek. kojeiden, opt. instrum., kellojen valm 7 7 6 7 561 644 725 851 55 72 64 58 34 Autojen ja perävaunujen valmistus 52 58 59 74 113 109 126 140 253 262 282 231 35 Muu kulkuneuvojen valmistus 93 123 159 306 6 7 7 7 13 16 18 8 36 Huonekalujen valmistus, muu valmistus... 243 273 217 808 818 832 752...... 234 301 37 Kierrätys...... 34 35 11 26...... 24 71 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 280 297 239 232 1 205 794 829 900 959 916 908 862

18 Oheiseen taulukkoon on koottu erikseen teollisuuden eri toimialojen kehitystä maakuntatasolla 2000-luvulla. Pohjois-Pohjanmaalla teollisuustyöpaikkoja on 2000-luvulla kadonnut n. 3000 kpl ja Lapissa n. 500. Keski-Pohjanmaalla teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen työpaikat ovat vähentyneet noin vuoden 2000 tasolle. Yksittäisiä anomalioita taulukossa on mm. Keski-Pohjanmaan osalta OMG Kokkola Chemicalsin siirtäminen syystä tai toisesta kemianteollisuudesta metallien valmistukseen tilastokeskuksen toimesta. Tiedetään myös, että keskipohjalaisen veneteollisuuden työpaikat eivät läheskään kaikki ole luokan muu kulkuneuvojen valmistus alla. Ohjelma-asiakirjan laatimisen jälkeen on vuosina 2007-2008 tapahtunut äkillisiä ennakoimattomia muutoksia, lähinnä teollisuustyöpaikkojen menetyksiä, mm. Kemijärvellä, Lestijärvellä sekä Kannuksessa. Myös Oulunseudulla on jo useamman vuoden ajan kärsitty elektroniikkateollisuuden (luokat 30 ja 32) työpaikkojen menetyksestä. Nämä eivät vielä näy yllä olevissa taulukoissa. 2.5 Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen keskeisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ovat nuorten koulutettujen naisten muuttaminen alueelta pois, rakennemuutoksista johtuva naistyöpaikkojen väheneminen, naisyrittäjien pieni määrä ja naisyritysten vähäinen työllistävyys. Sukupuolten väliset tuloerot ovat suuret (joskaan eivät niin suuret, kuin maassa keskimäärin; molemmat sukupuolet tienaavat maan keskiarvoa vähemmän) ja rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan työmarkkinoilla. Maaseudun naisten työllisyystilanteeseen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yksityisen palvelusektorin työpaikkojen syntyminen varsinkin matkailualueille. Sukupuolten eroja kuvaavia tunnuslukuja Pohjois-Suomesta Naiset %-os. Miehet %-os. Yht. Työvoima vuonna 2006 (e) 137 169 47,3 153 056 52,7 290 225 Työllisiä vuonna 2006 (e) 120 215 47,3 134 038 52,7 254 253 Keskitulo vuodessa vuonna 2004, (suluissa koko maan keskiarvo) 23 116 (24 621) 32 095 (35 182) 27 820 (30 008) - palkansaajat 23 078 31 911 27 543 (suluissa koko maan keskiarvo) - yrittäjät (suluissa koko maan keskiarvo) (24 658) 23 525 (24 153) (34 945) 33 133 (36 720) (29 733) 29 868 (32 367) Työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuonna 2004 - valtio 7 121 44,3 8 946 55,7 16 067 - kunta 48 721 75,2 16 070 24,8 64 791 - Valtioenemmistöinen Oy 2 190 26,6 6 038 73,4 8 228 - yksityinen sektori 49 999 39,2 77 618 60,8 127 617 - yrittäjät 10 162 34,1 19 682 65,9 29 844 Työttömiä vuonna 2006 (e) 16 954 47,1 19 018 52,9 35 972 Työttömyysaste vuonna 2007 (vuosikeskiarvo) (suluissa 2004e) 11,1 (13,6) 10,5 (14,9) 10,8 (14,3) Työllisyysaste 2006 (laskennallinen, epävirallinen) 59,7 62,1 60,9 Koulutusrakenne vuonna 2006

19 - ei tutkintoa, % 35,0 36,2 35,6 - keski-aste, % 39,2 43,7 41,4 - korkea-aste, % 25,9 20,1 23,0 Osuus kunnan valtuutetuista 1) v. 2004, % 32,6 67,4 Pohjois-Suomen työvoimasta oli vuonna 2006(e) naisia 47,3 % ja miehiä 52,7 %. Naisten ja miesten osuus työpaikoista vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Naisten työpaikat jakautuvat tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Naisten osuus kuntasektorin työpaikoista on peräti 75 prosenttia. Miesten työpaikat painottuvat selvemmin yksityiselle sektorille, missä myös miesten työpaikkojen osuus on suurin eli yli 60 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli vuonna 2007 (vuosikeskiarvo) naisia matalampi, 10,5% (vuonna 2004 vielä hieman naisia korkeampi). Erot maakuntien välillä (työttömyys- ja työllisyysasteissa) ovat suuria. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Esimerkiksi yksityisen palvelutuotannon myötä naisyrittäjyydelle avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä edistetään naisten yrittäjyyttä tukevilla hankkeilla. Pohjois-Suomessa naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Vuonna 2006 korkea-asteen tutkinto oli 25,9 (24,8 vuonna 2004) prosentilla naisista ja 20,1 (19,6 vuonna 2004) prosentilla miehistä. Sekä miehistä että naisista noin 35,5 (37 vuonna 2004) prosenttia on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustason kohoaminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisää naisten muuttohalukkuutta. Sukupuolten väliset tuloerot ovat myös selviä: naisten keskitulo on 84 prosenttia väestön keskitulosta. Sukupuolten välisiin tasa-arvo- ja segregaatiokysymyksiin voidaan jossain määrin vaikuttaa sekä ESR-, että EAKR-ohjelmilla. 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Osaamisen kehittäminen, uuden tiedon ja teknologian siirtäminen sekä työpaikkojen luominen korkeasti koulutetuille ovat avainasemassa Pohjois-Suomen kehittymisen, vetovoimaisuuden sekä aluetaloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Verkostojen rooli alueellisessa kehittämisessä on jo merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää ja yhteisten hankekokonaisuuksien kehittämistä.. Kehittämistyössä alueellisella innovaatioympäristöllä on merkittävä rooli, ts. vuoropuhelua ja kytkentöjä alueen eri tiedon tuottajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset) ja yritysten välillä. Koulutus Merkittävän haasteen osaamisyhteistyölle muodostaa pohjoissuomalaisen väestön keskimääräistä heikompi koulutustaso. Pohjois-Suomen väestöstä oli v. 2003 tutkinnon suorittaneita kaikkiaan 49,6 %. Heistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32,5 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 64,8 %. Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä 35 000 tutkintoaan tavoittelevaa korkeakouluopiskelijaa ja noin

20 3 000 osa- tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina, soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa, niin että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja tehostamiseen, profiloitumiseen vahvuusalueille, Alueella on edistetty opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä ja näiden kehittämistä jatketaan. On myös varmistettava, että valmistuneet integroidaan paikalliseen talousympäristöön ja edistetään yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämistä alueella. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005 Koulutuskokonaisuuden tavoitteeseen liittyen Pohjois-Suomen korkeakouluista ollaan luomassa koko alueen kattava, rajaton ja koulutustasoista riippumaton avoimen ja aikuiskoulutuksen järjestelmä, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva, alueellinen oppimiskeskusverkosto ja joka sisältää erilaisia tukipalveluja, kuten kirjasto- ja tutorpalvelut. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten koulutusyhteistyössä saadaan yhteisten tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toteuttamisella synergiaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen profiilia ja vetovoimaisuutta. Toisen asteen koulutustarjonta on Pohjois-Suomessa varsin kattava sekä alueellisesti että koulutusaloittain. Korkeatasoisten kädentaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, joten toisen asteen koulutus on nähtävä elinkeinoelämän kipeästi kaipaamana todellisena vaihtoehtona. Aikuiskoulutuksella on selkeä merkitys työllisyyskehityksen parantamisessa ja Pohjois-Suomen väestön elinolojen ja viihtyvyyden parantamisessa. Nopeasti tarpeisiin, esim. ennakoimattomissa rakennemuutostapauksissa, reagoiva ja yrityslähtöisesti palveleva aikuiskoulutus on vahvuus, johon