SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 21.3.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 21.3.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Perheenjäsenemme, kakadu Aku Meillä oli Maltalta tuotu albakakadu Aku toistakymmentä vuotta. Ulkona se keikkui olkapäillämme lumen lähdöstä lumen tuloon. Leudoilla talvi-ilmoilla se tunki mukaan ulkoilulenkeille ryömimällä untuvatakkini hihaan. Ulkona liikkuessamme sillä oli pikkuinen kultainen nilkkarengas ja parimetrinen hihna. Jos se oli vapaana ja näki koiran, se lensi korkeimman näkemänsä puun latvaan ja huusi siellä, kunnes kiipesin hakemaan sen pois. Itse se ei uskaltanut tulla alas, se ei ollut tottunut korkeisiin paikkoihin ja pelkäsi. Ennen nilkkarenkaan käyttöönottoa kävin tolppakengät jalassa hakemassa Akun monenkin männyn latvasta. Akusta ja naapurin lapsista se oli jännittävää. Minusta oli vähemmän hauskaa kuunnella, kuinka lapset arvuuttelivat, että putoaako setä vai ei. Yhden karkureissun muistan aina. Se tapahtui aikaisin keväällä ennen vappua. Olin ollut linnun kanssa etupihalla puutarhahommissa, kun joku koiranulkoiluttaja pääsi yllättämään. Aku otti ilmaa alleen ja lensi korkean kotimännyn latvaan. Se huusi siellä, kunnes näki, että olin tulossa hakemaan sitä. Silloin se rohkaisi mielensä ja vaihtoi mäntyä. Sama meno jatkui melkein koko iltapäivän. Aku oli perso kahville, ja kiersimme vaimoni kanssa termospullo mukanamme pitkin Naantalin takapihoja ja puistoja. Kohotimme kuppia männynlatvuksille ja huusimme Aku Aku Aku. Jostain syystä siitä selvittiin ilman poliisia ja ambulanssia, mutta olen varma, että se oli joko hyvää tuuria tai määrärahakysymys. Jossain vaiheessa linnun varttuessa olimme huomanneet, että oikeasti Aku oli Iines. No, Aku tai Iines, transistorimme istui männyn latvassa ja odotti isännän tuovan kello kolmen kahvit ylös. Olisi ehkä tuonutkin, mutta Aku sai kaverin. Kevättunnelmissa oleva varis laskeutui samalle oksalle, eikä Aku lähtenyt pakoon. Minä ajoin variksen pois, ja Aku suuttui ja kieltäytyi tulemasta alas. Istuttiin siinä sitten kunnes kevätilta pimeni. Minä termospulloineni männyn juurella ja 1

35 40 45 50 55 60 65 lintu latvassa loukkaantuneena. Aku vietti yön männyssä. Oli sen verran kylmä, että aamulla kahvi maistui. Kun palasin termospulloineni männyn juurelle, Aku hyppäsi puusta nokka huurteessa olkapäälleni ja alkoi ryystää juhlamokkaa minun kupistani. Kotona lintu asui isossa häkissä, jota kutsuimme Westendiksi. Häkki oli aina auki, ja lintu pystyi liikkumaan talossamme mielensä mukaan. Aamuisin se lensi keittiöön ja alkoi kolisuttaa itsekseen kahvinkeitintä, kunnes joku saapui auttamaan kahvinkeitossa. Se avasi itse kaapin oven, jotta kahvinkeittäjä ottaisi esille sokerin. Se kampesi nokallaan jääkaapin oven auki kermaa vaatiessaan. Sitten lintu istui omalla paikallaan ruokapöydässä ja nautti aamukahvin omasta kupistaan muun perheen mukana. Aamulehdestäkin sen kanssa joutui tappelemaan. Kun kahvin jälkeen istuskelin tapani mukaan nojatuolissa ja luin Turun Sanomia, tunki Aku poikkeuksetta paikalle. Kun olin lehden puolivälissä, se yritti tunkeutua pääkirjoitussivulle ja päinvastoin. Halusiko lintu todella lukea lehden vai leikkiä luolaleikkejä, on uskonkysymys. Lopputulos kuitenkin oli, että ellei lintu saanut haluamaansa, se alkoi repiä lehteä pieniksi kappaleiksi. Saunominen oli yksi papukaijan lempipuuhista. Se tuli kanssamme suihkuun, kunnes oli litimärkä, tepasteli sitten saunan lauteille, otti löylyä muiden mukana niin kauan että hengästyi ja tanssahteli sitten Westendiinsä vilvoittelemaan. Illat päättyivät yleensä siihen, että Aku vaati päästä nukkumaan jonkun perheenjäsenen peiton alle. Jos kukaan ei suostunut ottamaan lintua vuoteeseensa, seurasi kova mekkala. Yöksi Aku yleensä siirtyi omaan häkkiinsä, mutta nukkui usein myös valitsemansa kumppanin kainalossa aamuun saakka. Lintu oli äärettömän hellyydenkipeä ja hellä. Mereltä palattuani se istui päiväkaudet olkapäälläni. Se suki silmäripsiäni ja vähäisiä hiuksiani, nipisteli nokallaan korvalehteäni ja odotti vastapalvelukseksi samanlaista kohtelua. Aku oli oma hellä itsensä myös vieraitten seurassa. Sen saattoi huoletta antaa toisen olkapäälle, mutta jos se lennähti sinne itse, oli syytä huoleen. Aku oli ehdottoman sisäsiisti eikä tehnyt tarpeitaan olkapäältäni kuin poikkeustapauksessa. Vieraan olkapäältä se sen sijaan ei hävennyt toimittaa asiaansa. Uskon, että se piti tekoaan kepposena. Oli se sellainen lintu, että kyynel tulee silmään, kun siitä kirjoitan. Lähde: Juha Lehtonen, Ristiaallokossa. Kertomuksia meriltä. 2004 2

1.1b 70 75 80 85 90 95 100 Järviset legendaarinen suomalainen urheilijaperhe Katkelmia Antero Raevuoren kirjan ensimmäisestä luvusta Lattia tömisi, töms-töms-töms-töms Tutun äänenkin saattoi erottaa, jos painoi korvansa seinää vasten: Nyt pojat taaah-dissa mars! Se oli Valtion Rautateiden konduktöörin Verner Järvisen komentoääni. Se kuului lähes joka aamu punatiilisessä Toralinnassa pienen matkan päässä Tampereen asemalta. Toralinna oli rautatieläisten uusi, suuri asuintalo, joka kohosi kuin linnoitus Tammelan puutalojen yläpuolelle. Jos ikkunasta olisi voinut aamuisin kurkistaa sisään, olisi voinut nähdä, että matot oli kääritty rullalle, tuolit ja pöydät kannettu pois huoneesta ja ikkunat avattu ja että ympäri suurehkoa salia marssi neljä alastonta poikaa tahdissa käsiään heiluttaen nuorin Matti, vasta nelivuotias. Edellä kulki kookas, suoraryhtinen ja leveäharteinen mies, jolla oli lyhyeksi leikattu tukka ja siistit viikset. Hänet tunnettiin nimellä Isä-Järvinen. Isä ei pelkästään komentanut, vaan näytti miten liikkeet tehdään. Isää eivät kiinnostaneet ne voimistelujärjestelmät, jotka neuvoivat käyttämään mitä erilaisimpia välineitä. Hänen mielestään paras voimisteluteline oli ihminen itse. Jonkin ajan kuluttua kuului uusi komento: See-is! Pojat seisoivat asennossa kasvot kohti peräseinällä olevaa isän komeata palkintokaappia, jossa välkkyi kulta ja hopea. Ruokapöydässä pojat kuuntelivat hievahtamatta, kun isä kertoi, kuinka hän oli voittanut sen ja sen palkinnon Ateenassa tai tuon ja tuon Helsingissä tai Pietarissa. Elettiin kesän korvalla, oli vuosi 1913. Koulut olivat sulkeneet ovensa, suvivirsi oli tuttuun tapaan helissyt kaikissa Tampereen kouluissa. Kolmeen kuukauteen ei kuuluisi töms-töms-töms, ei liioin Vernerin komentosanoja. Perhe lähtisi Laulumäkeen, tai ensin junalla Lylyn asemalle, mistä Laulumäen mökille oli parin kilometrin matka kapeaa tietä pitkin. Sen matkan isä ja vanhemmat pojat taittoivat yhdessä jalkaisin. Matti tulee sitten perässä ja äite Äiti Thyra istui tutun torpparin ajamilla hevosrattailla, missä oli monenmoista mökillä kesäkuukausien aikana välttämätöntä tarviketta 3

105 110 115 120 125 130 135 peittoja, pyyhkeitä ja lakanoita, suuri säkillinen perunoita ja jonkin verran taloustavaroita, kuten kaksi suurta kattilaa. Matin kohdalla Thyra käski torpparin hiljentää vauhtia ja antaa hevosen lönkötellä pojan tahtiin. Rattaille hän ei kuitenkaan uskaltanut Mattia nostaa, sillä siitä olisi Verner ollut vihainen, vaikka Matti oli vasta nelivuotias. Heti Laulumäen pihaan päästyään pojat kirmasivat kuin laitumelle päässeet vasikat. Piti käydä kurkistamassa, oliko ampiaisilla jälleen pesä huussin katon rajassa, piti käydä kaivamassa tunkiota, olisiko siellä meheviä onkimatoja. Ja olisivatko korkeushyppytelineet tallessa vajassa ja itse tehty koivuinen hyppyseiväs? Pian Verner Järvinen jakeli jo käskyjä: Kalle, puita hakkaamaan, mutta älä telo kirveellä polveas Ja Yrjö, kanna klapit saunalle ja laita tuli kiukaan alle lämmität sen kuumaksi Aki, ota kannu ja lähde maidonhakuun naapuriin Illalla Isä-Verner istahti pöydän ääreen. Hän laati pojille alkavan viikon lukujärjestystä tauluun, jonka hän laittaisi kamarin seinään naulasta roikkumaan. Maanantai: voimistellaan, juoksua, hyppyä, maitoa haetaan, ei Matti Tiistai: voimistellaan, juoksua, heittoa, maitoa haetaan, kasvimaa kitketään, Matti myös Keskiviikko: voimistellaan, metsäjuoksua, sauna lämmitetään, Kalle Aki Yrjö Torstai: sauna siivotaan, diskon heittoa, vapaata Siitä se alkaisi, Laulumäen kesä. Tarkat ohjeet sai myös äiti Thyra. Pöydässä piti viikon mittaan olla perunaa ja läskisoosia, kesäkeittoa ja tattaripuuroa, silakkalaatikkoa ja suutarinlohta, rukiista leipää ja voita paksusti päälle, yhdessä kannussa vastalypsettyä maitoa, toisessa kirnupiimää Neuvoja ja käskyjä sinkoili muutenkin näin on lusikkaa käytettävä, näin pitää perunat kuoria, näin pitää haarukkaa käyttää. Ja keittiön seinällä oli äitiä varten eri ruokien vitamiineista kertova taulukko. Lähde: Antero Raevuori, Järviset Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe (2009) 4

1.1c Olympialaishuumoria Helsingin Sanomien urheilutoimittaja pakinoi Vancouverin talviolympialaisista helmikuussa 2010 mm. seuraavasti: 140 145 150 1.1d 155 160 165 Naisten jääkiekko kuuluu olympiakisoihin, vaikka jotkut sanovat sitä urheilun irvikuvaksi kanadalaisten voitettua Slovakian 18 0. Ainakaan Kanadassa siitä ei sovi puhua pahaa. Tilanne muuttuisi yhtä uhkaavaksi, kuin jos menisi Pohjanmaalla baariin ja ilmoittaisi kovaan ääneen, että pesäpalloilu pilaa urheilun. Sitä paitsi naisjääkiekkoilijoilla on mukana huumoriakin. Vai mitä mieltä olette kanadalaisen pelaajan lausunnosta murskavoiton jälkeen: Meidän oli pakko pelata loppuun asti täysillä, kun vastustaja piti meitä tiukoilla. Suomen naiset voittivat avauspelissä hienosti Venäjän 5 2. Yliopiston kampusalueella sijaitsevassa jäähallissa peliä seurasi 6 000 katsojaa, kun etukäteen veikkasimme paria sataa. Suomen pelin verkkaisessa tempossa oli aikaa seurata, mitä kaukalon ulkopuolella tapahtui. Kiinnostava yksityiskohta oli, että jääkiekkoja säilytettiin jääkaapin näköisessä vehkeessä. Olivat siten kai valmiiksi kylmiä. Sieltä nakeltiin uusia kiekkoja jäälle sitä mukaa kuin ne pelistä lensivät katsomoon. Kovin usein kaapilla ei käyty, koska naiset eivät paljon kiekkoa kohottele. Huvipuistossa Tiede-lehdessä oli kesällä 2009 kirjoitus huvipuistojen vuoristoradoista ja muista pelottavista laitteista. Maailman korkeimman ja nopeimman vuoristoradan rinnalla Linnanmäen tai Särkänniemen radat tuntuvat lasten laitteilta ainakin paperilla. New Jerseyssä Yhdysvalloissa vuonna 2005 avattu teräksinen Kingda Ka on 139 metriä korkea, ja se saavuttaa huippunopeuden 206 kilometriä tunnissa. Linnanmäen nostalginen, vuonna 1951 avattu puuvuoristorata nousee vain 23 metriin ja kiihtyy noin 60 kilometriin tunnissa. Paljon kovempaa ei muuallakaan Pohjoismaissa pääse. Skandinaaviseen tyyliin kaupungin keskelle rakennettuun huvipuistoon olisi vaikea edes saada mahtumaan amerikkalaistyylisiä 5

170 175 180 185 190 195 200 laitteita, joiden vetovoima perustuu yhä suurempiin nopeuksiin ja g- voimiin. Esimerkiksi Helsingin Linnanmäellä kaikki vempaimet pitää ängetä 7,5 hehtaariin, eikä kauhean korkeallekaan voi kurkottaa, muuten kaupungin julkisivuvirkamiehet hermostuvat. Linnanmäki pyrkiikin vetoamaan yhtä paljon nostalgiaan kuin adrenaliiniin. Esimerkiksi vuoristoradalla mikään ei ole muuttunut. Jopa puunkyllästysaineet ovat täsmälleen samoja kuin vuonna 1951, Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen selittää. Totta. Kun tarkemmin nuuhkii, radan puupölkyt tosiaan tuoksuvat aivan samalta kuin lapsena. Paukkumaissia ei voi vaihtaa perunalastuihin tai tuttua karusellimusiikkia modernimpaan ilman, että tuoksu- ja äänimaailma vääristyvät. Räikkönen paikkaa välillä vuoroja vuoristoradan jarrumiehenä. Siitä saa vaihtelua toimistotyöhön ja tuntumaa duunarien arkeen. Välillä pikkupojat pyytävät, että älä sitten liikaa jarruta. Silloin Räikkönen vastaa, että tänään ovatkin jarrut rikki, niin että pitäkää kiinni. Odotukset hurjasta menosta vain lisäävät poikien jännitystä. Joillekin keski-ikäisille rouville joutuu tosin selittämään, että sehän on vain vitsi, Räikkönen nauraa. Hallinnan tunteen menetys on yksi psykologisista tempuista, joilla kyyti saadaan tuntumaan pelottavammalta. Pelko laitteen rikkoutumisesta lisää myös perinteisten puuvuoristoratojen kauhukerrointa. Oikeasti puu on luontaisen joustavuutensa ansiosta kestävä materiaali. Siltä se ei tunnu, kun koko rata kolisee, tärisee, tuoksuu ja huojuu aivan toisin kuin modernit teräsradat. Huvipuistojen vakioasiakkaat lähinnä teinipojat eivät kaipaa nostalgiaa. He haluavat laitteisiin, joihin nuoremmat tai vanhemmat eivät uskalla. Laitteiden suunnittelijat onneksi tietävät psykologisia temppuja, joilla kokemuksesta tehdään kauhea, vaikka g-voimat eivät päätä huimaisikaan. Yksi g tarkoittaa sitä voimaa, jolla maapallo vetää kappaleita puoleensa, tai sen aiheuttamaa kiihtyvyyttä, autotermein nollasta sataan vajaassa kolmessa sekunnissa. Kingda Ka puristaa matkustajan penkkiin pahimmillaan 4 5 g:n voimalla. Lähes vastaavaan pääsee Linnanmäen Raketissa mutta vain silmänräpäykseksi. Huvipuistojen ei kuitenkaan kannata kilpailla maksimaalisilla g- voimilla. Syyt ovat sekä fysiologiassa että psykologiassa. Jos laite puristaisi käyttäjän penkkiin kuin hävittäjälentäjän, osa asiakkaista saattaisi pyörtyä ja ehkä joku saisi sydänkohtauksen. Yksikään huvipuisto ei halua ottaa tällaisia riskejä, Räikkönen selittää. (Teksti jatkuu sivulla 11.) 6

1.1a Perheenjäsenemme, kakadu Aku 1. Mitä kirjoittaja kertoo Akun ulkoilusta? A Se ei pärjännyt ulkona talvella B Sen karkaamista piti varoa C Sen mielipaikka oli pihamänty 2. Mitä Akun omistajat kerran keväällä joutuivat tekemään? A Seuraamaan lintua ympäri kaupunkia B Pyytämään poliisin apua linnun saamiseksi alas C Kiipeämään puuhun viemään linnulle kahvia 3. Miksi Aku jäi puuhun koko yöksi? A Isäntä kyllästyi houkuttelemaan sitä B Se pahastui isännän toiminnasta C Sillä oli hyvää seuraa 4. Mitä Aku teki aamuisin? A Herätti talonväen kirkumalla B Osallistui aamukahvin laittamiseen C Otti kaapeista syötävää 5. Mitä kirjoittaja kertoo lehdenlukuhetkestä? A Akua tuntuivat kiinnostavan eri sivut kuin häntä B Hän antoi Akun silputa luetun lehden C Hänen täytyi siirtyä toiseen huoneeseen lukemaan 6. Mistä Aku piti? A Häkissä nukkumisesta B Läheisyydestä C Tanssimisesta 7. Miten Aku suhtautui vieraisiin? A Yleensä se hermostui heistä B Se pysytteli kaukana heistä C Joskus se teki heille kiusaa 7

1.1b Järviset legendaarinen suomalainen urheilijaperhe 8. Mistä tömähdykset kuuluivat? A Verner Järvisen työpaikalta B Järvisen perheen kotoa C Tammelan puutaloista 9. Mitä aamuvoimistelusta kerrotaan? A Se oli tiukasti ohjattua B Nuorin poika ei pysynyt tahdissa C Isä esitteli pojille uusia laitteita 10. Mitä isällä oli tapana tehdä aamiaisella? A Kerrata voimisteluohjeitaan B Nostaa pokaalinsa ihailtaviksi C Muistella kilpailujaan 11. Mitä kerrotaan Järvisten maalle menosta? A Kaikilla oli tavaroita kannettavana B Pojat kävelivät asemalta mökille C Matti matkusti äidin kanssa hevosella 12. Mitä ensimmäisenä lomapäivänä puuhattiin? A Käytiin onkimassa kaloja B Kunnostettiin edellisen kesän urheiluvälineitä C Tehtiin halkoja ja lämmitettiin sauna 13. Mitä isä piti tärkeänä? A Että kaikki sujui ohjeiden mukaan B Että työ ja lepohetket olivat tasapainossa C Että perhe vietti aikaa yhdessä 1.1c Olympialaishuumoria 14. Miksi pakinoitsija puhuu tässä yhteydessä Pohjanmaasta? A Siellä suhtaudutaan omaan lajiin vakavasti B Siellä vasta jääkiekkoa osataankin C Siellä ihmisillä on omaperäinen huumori 8

15. Mikä häntä kiinnosti naisten avauspelissä? A Suomen naisten peli B Katsojien käyttäytyminen C Toimitsijoiden työskentely 1.1d Huvipuistossa (r. 155 198) 16. Mitä alussa todetaan Pohjoismaiden huvipuistoista? A Huvipuistoalueet pilaavat kaupunkikuvan B Niihin on mahdotonta sijoittaa moderneja laitteita C Niiden laitteita on nykyaikaistettu 17. Mikä on osa Linnanmäen viehätystä? A Hurjat äänitehosteet B Uudet aistielämykset C Perinteiset kokemukset 18. Miten Räikkönen yrittää lisätä jännitystä? A Kiihdyttämällä vauhtia vähitellen B Hämäämällä huvipuistossa kävijöitä puheillaan C Kertomalla kummitusjuttuja 19. Mitä teksti kertoo puisista vuoristoradoista? A Ne eivät ole luotettavia B Niitä täytyy jatkuvasti korjata C Niissä ei tarvitsisi pelätä 20. Mihin laitteiden suunnittelussa pyritään? A Aiheuttamaan pelottava aistimus B Vähentämään vauhtia C Kehittämään ulkomuotoa (r. 199 225) 21. Mitä tekstissä väitetään laitteiden kovasta kiihdyttämisestä? A Se rasittaa laitetta B Se on käyttäjien mielestä mukavaa C Se on oikeastaan turhaa 9

22. Mistä huvipuiston asiakkaat pitävät eniten? A Vauhdin kiihtymisestä loppua kohden B Leijumisen tunteesta C Rajuista mutkista 23. Mitä tekstissä kerrotaan laitteiden turvallisuudesta? A Siitä tingitään vauhdin kustannuksella B Sitä testataan jatkuvasti C Se on parempi kuin miltä se näyttää 24. Mikä lisää jännittävyyttä Linnanmäen vuoristoradassa? A Vaunu heiluu sivusuunnassa B Penkissä on hieman väljyyttä C Se näyttää turvattomalta 25. Mikä tekee Raketista jännittävän? A Se oikuttelee aina välillä B Se on pelottavan korkea C Se käyttäytyy yllättävästi 10

205 210 215 220 225 Suurille g-voimille ei ole oikein tarvettakaan, koska kyydissä oleva kokee paineen penkkiä vastaan vain epämiellyttävänä, ei pelottavana. Sen sijaan vapaassa pudotuksessa kauhu ja vauhdin hurma sekoittuvat. Ja painottomuus on pelottavuudestaan huolimatta fysiologisesti turvallista. Innokkaat vuoristorataharrastajat vertailevat eri laitteiden ilmassa olon aikaa eli sitä, kuinka monta sekuntia niissä voi kokea painottomuutta. Perinteisellä vuoristoradalla takapuoli nousee ilmaan radan paraabelin huipulla. Linnanmäellä tällainen kamelinselkä on radan loppupäässä. Laitteiden pitää olla absoluuttisen turvallisia, mutta niiden ei tarvitse näyttää siltä, Räikkönen linjaa. Mitä vähemmän peltiä ympärillä, sitä parempi. Erityisen pelottavaa on, jos lattiaa jalkojen alla on niin vähän, että se jää kokonaan kenkien taa piiloon. Linnanmäellä vuoristoradan pelottavuutta lisää sekin, että turvakaari sallii matkustajille pientä sivuttaisliikettä. Hurjemmissa laitteissa osa kauhusta laimenee liian näkyvään ja tuntuvaan turvallisuuteen. Odottelukin lisää jännitystä. Linnanmäen Raketti on suunniteltu tämä psykologia mielessä. Kun valvoja painaa nappia, matkustajat eivät heti ampaise ylös, vaan laite tekee ensin satunnaisia hämäyslähtöjä. Koskaan ei tiedä, milloin se oikein lähtee. Kun se sitten lähtee, tuntuu, että se on rikki, että tästä mennään suoraan avaruuteen, Räikkönen kuvaa. Lähde: Tiede 7/2009 1.2 Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Näyttelijä Sibel Kekilli Näyttelijä Sibel Kekilli on turkkilaislähtöinen saksalainen. Nyt hän näyttelee suomalaisessa elokuvassa Pihalla, jonka ensi-ilta oli Suomessa 23.10.2009. Elokuvassa Sibel esittää Lauraa, joka muuttaa miehensä kanssa Saksasta Suomeen. Aluksi kaikki on vaikeaa. Aviomies on työmatkoilla ja Laura on lapsen kanssa kotona, ihmisiin on vaikea tutustua, eikä marraskuinen Tampere näytä parhaita puoliaan. Lauraa luullaan 11

yksinhuoltajaäidiksi, ja liikkuessaan lapsen kanssa ulkona hän saa ystäviä äitien ryhmästä. Samalla Laura tutustuu Teroon, joka järjestää ryhmän lapsille musiikkituokioita leikkipuistossa. Mitä pidemmälle suhde Teron kanssa etenee, sitä paremmin Laura alkaa viihtyä uudessa kotikaupungissaan. Kun kevät koittaa ja on aika lähteä takaisin, Lauran elämä on muuttunut monella tavalla. Onko Sibel itse ollut Suomessa yksinäinen? Hänen ystävänsä tietenkin jäivät Saksaan, kun hän tuli kuvaamaan elokuvaa Suomeen. Mutta on eri asia muuttaa työn perässä kuin miehen perässä ilman mitään tekemistä, Sibel sanoo. Elokuvaa tehtäessä hän sitä paitsi tutustui ihmisiin. Ennen Suomeen tuloaan hän oli kuullut hulluista asioista, kuten eukonkannosta ja saappaanheitosta. Syntynyt mielikuva paljastui oikeaksi: suomalaisilla on huumorintajua. Sibel päätyi näyttelijäksi sattumalta, kun häntä pyydettiin Saksassa Suoraan seinään -elokuvan kuvauksiin. Nyt hän haaveilee siitä, että näyttelisi joskus teatterissa, mutta sanoo, että ei ole vielä valmis siihen. Teatterissa on varmasti hieno tunne, kun katsojat ovat lähellä, hän sanoo. Näytteleminen kiehtoo Sibeliä, koska rooleissa saa muutella identiteettiään, samastua erilaisiin ihmisiin. Esimerkiksi äskeinen kotiäidin rooli on kaukana hänen omasta elämästään. Sibel seurustelee suomalaisen näyttelijän Antti Luusuaniemen kanssa. Hän uskoo, että häntä nähdään Suomessa myöhemminkin. Tulen varmasti käymään Suomessa. Mutta kotini on Hampurissa, ja tykkään viettää rentoa kotielämää työkiireiden keskellä. Antin kotona tahdista on toistaiseksi määrännyt hänen kolmevuotias tyttärensä, jonka syntymä on ollut Antin elämän tärkein asia. Vaikka suhde lapsen äitiin on päättynyt, lapsen hoito vuoroviikoin toimii hyvin. Lähteet: Me Naiset 22.10.2009; www.menaiset.fi (24.2.2010); www.dvdplaza.fi ja www.iltasanomat.fi (4.2.2010) a) I vilket sammanhang lärde Laura känna Tero? b) Varför var det lättare för Sibel än för Laura i filmen att anpassa sig till Finland? c) Varför nämner Sibel kärringkånk och stövelkastning? d) Varför drömmer hon om att bli skådespelare på scen? e) Hur skiljer sig Sibels och Anttis vardagsliv från varandra? 12

2 RAKENTEET JA SANASTO Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Suomi-designin luistava klassikko Istahdan punaiselle muoville, nostan jalat kyytiin ja otan laidoista kiinni. Muovi nitisee lumella, kun asetun tukevasti 26. Edessäni on jyrkkä alamäki Etelä-Helsingissä ja allani suomalaisen muotoilun klassikko, pulkka. Pulkkakausi alkoi 27 Helsingissä yllättäen jo joulukuussa, kun 28 pyrytti päivätolkulla. Samalla tuli tilaisuus 29 esiin perinteinen mäenlaskuväline Sarvis-pulkka. Sarviksen muovisiin muotoihin on istahtanut suomalaissukupolvi toisensa jälkeen. Pulkkaa on katsottu vetonarun molemmista päistä: ensin kyytiläisenä ja sitten vetäjänä. Ja mäessä pulkan 30 mahtuu kerralla aikuinen ja lapsi. On selvää, että talvi ilman pulkkaa on 31 sietämätön kuin talvi ilman lunta. Haloo, pulkkaa myyvä Sarvis-yhtiö! Kuka tämän mainion kapistuksen on suunnitellut? 26. A välineessä B välineestä C välineeseen 27. A tällä talvella B tänä talvena C tässä talvessa 28. A lunta B lumi C lumessa 29. A heittää B kaivaa C kaivata 30. A kyydillä B kyydissä C kyytiin 31. A yhtä B yhä C vielä 13

Kysymys on kiperä, vastaa avainasiakaspäällikkö Mikko Tirkkonen Sarviksesta. Pienen etsiskelyn 32 löytyy tieto: kuuluisan talvileikkikapineen suunnitteli teknikko Esa Viita, ja 33 se tuli vuonna 1967. Nykyään Sarvis on ruotsalaisen Hammarplastin tytäryhtiö, ja pulkkaa tehdään Pohjanlahden tuolla puolen perinteisellä muotilla. Valmistus- ja myyntimääriä Mikko Tirkkonen ei kerro. Ehkä niin on parempi. 34 kansallisylpeydestä liikoja! Tirkkonen suostuu ainoastaan sanomaan, että pulkkaa on tehty ja myyty paljon. Ennen kuin ehdin istuutua pulkkaan Johanneksen kirkon 35, luokseni rientää kymmenkesäisiä helsinkiläisvekaroita. He ihailevat 36. Yhdellä on sellainen kotonakin. Pyydän 37 kokeilemaan. Molemmat laskut päättyvät onnellisesti mukkelis makkelis rinteen muututtua 38. Pulkka on poikien mielestä nopea, mutta käy ilmi, että tuotteessa olisi 39. Takareunan pitäisi olla korkeampi, sanoo helsinkiläinen Christoffer Ottelin. Jotta pysyisi 40 kyydissä, hän täsmentää. Robin Jollyn 32. A päähän B mukaan C jälkeen 33. A markkinoilta B markkinoilla C markkinoille 34. A Ei paljastettu B Ei paljasteta C Ei paljasta 35. A viereistä alamäkeä B viereisessä alamäessä C viereisestä alamäestä 36. A upouutta pulkkaa B upouuden pulkan C upouuteen pulkkaan 37. A heiltä B heitä C heidän 38. A tasamaaksi B tasamaahan C tasamaalle 39. A parannettukin B parantavaakin C parannettavaakin 40. A paremmin B parempaa C parhaimmillaan 14

mielestä laidoissa voisi olla kahvat. Sarviksen Mikko Tirkkonen, kuinka vastaatte asiakaspalautteeseen? Sanoisin, että varttuneempi varmasti pysyy kyydissä, hän sanoo. Tirkkosen mukaan perälaudan korotus muuttaisi pulkan tarkoin harkittuja muotoja. 41 varustettuna pulkkaa ei ole myyty 42, vaikka pulkan reunoissa onkin niitä varten reiät. Ehkä sellaiset voisi tehdä itse. No pysyykö varttuneempi pulkan kyydissä? Tökin pulkan liikkeelle ja tarraan laidoista kiinni. Vauhti 43 nopeasti. Pulkka pureutuu lumeen tiukasti, ja sen jalakset pitävät suunnan. 44 reunoista ei tarvitse eikä kannata irrottaa. Liuku tasaisella on pitkä ja suora. Koulupoikaa painavampi kuorma 45 selvästi vakautta pulkan kulkuun. Teknikko Esa Viidan muotoileman klassikon pysäyttää vasta jalkakäytävän hiekoitus. 41. A Kahvoilla B Kahvoilta C Kahvoina 42. A pitkästä aikaa B pitkään aikaan C pitkänä aikana 43. A vilkastuu B kiihtyy C piristyy 44. A Otteen B Ote C Otetta 45. A tuo B vie C ottaa Lähde: Helsingin Sanomat 3.1.2010 15

3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på samma konceptpapper på finska. Välj den ena uppgiften ur grupp A och den andra ur grupp B. Följ anvisningarna för de uppgifter du valt. Kom ihåg att skriva tydligt. Numrera vardera texten, räkna ut antalet ord för vardera texten för sig och anteckna antalet i slutet av motsvarande text. A. Skrivuppgiftens längd: 50 70 ord. Poängsättning: 33 0 poäng. 3.1 Du har övernattat på hotell på en annan ort. När du kommer hem upptäcker du att du har lämnat ett viktigt föremål efter dig. Skriv ett mejl till hotellet, beskriv föremålet och fråga hur du kan få det tillbaka om någon hittar det. ELLER 3.2 Du har fått ett sommarjobb som du borde ta itu med i början av juni. Du får emellertid veta att det är inträdesprov till din högskola den 4 juni. Skriv ett mejl till arbetsgivaren om problemet. B. Skrivuppgiftens längd: 100 130 ord. Poängsättning: 66 0 poäng. 3.3 Beslutsfattarna i din hemkommun vill av ekonomiska och ekologiska skäl ändra på skolmåltiderna, bl.a. införa en köttfri dag i veckan. Hur reagerar du på tanken? Skriv en insändare i lokalpressen, där du motiverar din ståndpunkt. ELLER 3.4 Kommunen tänker stänga ett bibliotek på din hemort. Skriv en insändare i lokalpressen, där du motsätter dig åtgärden. Motivera din ståndpunkt. 16

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a c 15 x 1/0 p. x 2 30 p. 1 1.1d 10 x 1/0 p. x 3 30 p. 2 1.2 5 x 2 0 p. x 3 30 p. 3 2 20 x 1/0 p. x 1 20 p. 4 3.1/3.2 33 p. 7 3.3/3.4 66 p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.