Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Samankaltaiset tiedostot
sataesteetön SUOMEKSI

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

MIKSI ESTEETTÖMYYTTÄ OSAKSI TAVALLISIA LEIKKIPUISTOJA?

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

Verkkosivujen saavutettavuusopas kunnille Terhi Tamminen esteettömyysasiantuntija, CEO Avaava Oy Kuntamarkkinat

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Itsenäinen suoriutuminen

Esteettömyysluokittelu osana sote-palveluhakemistoa

Muistikylä projekti

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa Helena Liimatainen

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

3. Arvot luovat perustan

Vammaiskortin mahdollisuudet

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY

Esteetöntä festivaalielämää

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Esteettömyys ja saavutettavuus verkkopalveluissa. Hannu Puupponen Jyväskylän yliopisto

KUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ

Esteetön asuminen ja eläminen

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Esteetön työssäoppimisympäristö

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

tukipalvelujen laadunvarmistusta

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä. Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu Tiina Kuosmanen

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Esteettömyys: mitä, miksi, miten?

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Suunnitelmat tammi-huhti

ASUMISMUKAVUUDEN UUSI TASO KONE IDE300

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Matkailupalvelujen turvallisuus. Rami Heinäluoto 2018 Lähteet; finlex

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

Transkriptio:

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Esteettömyys ja saavutettavuus Yksi SAMKin kärkiosaamisalueista Työn arvopohjana laaja-alainen tasa-arvo, syrjimättömyys ja suvaitsevaisuus. Erityisesti huomiota kiinnitetään fyysisiin olosuhteisiin ja sosiaaliseen ympäristöön, levittämällä esteettömyystietoisuutta ja kartoittamalla toimintaympäristöjen esteettömyyttä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on toiminut esteettömyysosaamisen kouluttamisen edelläkävijänä Satakunnan alueella, sekä tehnyt pitkäjänteistä ja päämäärätietoista tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Lähtökohtana alueellisen saavutettavuuden parantaminen Toiminta alkoi Sataesteetön-hankkeesta, jossa luotiin toimintamalli palvelunlaadun parantamiselle (esiselvitys, kartoitukset, tapahtumia, koulutuksia, muutostöitä, välineistöä) Tällä hetkellä mukana 83 yhteistyökumppania, joista 48 yrityksiä

Esteettömyys ja saavutettavuus Yleisesti käytettävät termit Esteettömyys, saavutettavuus, kaikille avoin "Esteettömyys ja saavutettavuus" on hyvä yhdistelmä, kun halutaan puhua kattavasti kaikesta esteettömyyteen liittyvästä. Kaikille avoin -termi ei viittaa mihinkään tiettyyn ihmisryhmään, ns. neutraali ja tasa-arvoinen Eng. Accessibility, tourism for all

Mitä on esteettömyys? Sitä, ettei fyysinen, henkinen tai sosiaalinen rajoite määrittele ihmisen arvoa Liittyy mm. liikkumiseen, kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen. Sitä kautta taas hyväksytyksi tulemiseen, tasa-arvoon, turvallisuuteen jne. Sitä, ettei ihmisiä suunnitella rakennuksia varten vaan rakennukset ihmisiä varten Esteettömyys ei ole mitään ihmeellistä Esteettömyys ei ole erillisratkaisu vaan sen tulisi olla luonnollinen osa kaikkea suunnittelua Esteettömyys on sitä, kun kukaan ei huomaa ympäristössä mitään ihmeellistä Erilaisten ihmisten erilaisten tarpeiden huomioimista, kun esimerkiksi: Tuotetaan palveluita; esim. sisältö, hinnoittelu, tiedotus, moniaistisuus jne. Kehitetään uusia tuotteita; esim. käytettävyys Suunnitellaan ja rakennetaan tai muokataan rakennuksia ja ulkoalueita

Kenelle? Keitä esteettömyys hyödyttää? On arvioitu, että Suomessa on pysyvästi liikkumis- ja toimintarajoitteisia on noin 10% eli enemmän kuin koko Satakunnassa ihmisiä yhteensä! Suomessa yli 2,6 miljoonalle ihmiselle esteettömyys on tarpeellista! Suomessa 5,3 miljoonalle ihmiselle esteettömät ratkaisut ovat miellyttäviä ja helpottavat liikkumista ja toimimista!

Jokaisella alalla voidaan panostaa esteettömyyteen jo pelkästään kiinnittämällä huomiota esim. Internet-sivuilta ja toimitilojen opasteista saatavan tiedon selkeyteen ja riittävyyteen, valaistukseen ja turvallisuuteen. Esteettömyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa on tärkeää, jotta emme jatka esteellisen ympäristön rakentamista vaan menemme kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisen on mahdollista toimia ja liikkua sujuvasti.

MIKSI ESTEETTÖMYYTTÄ KANNATTAA KEHITTÄÄ?

Yleisesti: Kun ympäristö on esteetön, se: Säästää yhteiskunnan varoja Vähentää apuvälineiden ja avustajien tarvetta (palvelulla, apuvälineillä tai tekniikalla ei pitäisi korvata huonoa suunnittelua) Pienentää onnettomuusriskiä Esteettömäksi suunniteltu ja toteutettu ei muutoksia kaipaa, vaan säästää selvää rahaa myös muissa kustannuksissa.

Miksi? Yritysnäkökulmasta: Kilpailukykyä esteettömyydestä Imago Tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioinen viestivät yrityksen arvomaailmasta. Alueen ja palvelujen kysyntä kasvaa Asiakastyytyväisyys lisääntyy Hyvää asiakaspalvelua ja yhdenvertaista kohtelua Asiakaskunta laajenee Lisää työturvallisuutta ja mahdollistaa sujuvamman henkilöstöhallinnon

Miksi? Matkailuyrittäjän näkökulmasta: Kysynnän muutoksien ennakointia Väestön ikääntyminen on yksi merkittävistä tulevaisuuden palvelukysyntään vaikuttavista tekijöistä. Mahdolliset toimintarajoitteet eivät ole matkustamisen este, vaan matkakohteet osataan etsiä ja valita erityistarpeiden mukaan. Lapsiperheet arvostavat matkakohteen majoitus- ja ravintolapalveluissa erityisesti toimimisen ja liikkumisen helppoutta, tilaa ja turvallisuutta ja sitä, että lasten tarpeet on huomioitu. Ympäristöltä edellytetään esteettömyyttä ja helppokulkuisuutta. Lapsiperheiden vanhemmat valitsevat useimmiten palveluita tarjoavan yrityksen sen mukaan, minne vaunujen kanssa pääsee sisälle.

Miksi? Matkailuyrittäjän näkökulmasta: Myös erilailla vammaisten asiakkaiden keskuudessa kysyntä matkailupalveluita kohtaan on kasvanut. Yhä useampi haluaa ja rohkenee matkustaa ja käyttää matkailupalveluita Esteetön palveluympäristö on ehdoton kilpailuetu tässä kohderyhmässä, missä kilpailua on vielä verrattain vähän. Tämä potentiaalinen matkailijaryhmä pystyy matkustamaan sesonkien ulkopuolella tasaamassa kausivaihteluita ja viipyy matkakohteessa usein pidempään. Liikuntarajoitteiset ovat myös muita kohdeuskollisempia asiakkaita, jotka valitsevat mielellään uudelleenkin kohteen, jossa tietävät pystyvänsä liikkumaan ja toimimaan.

Miksi? Matkailuyrittäjän näkökulmasta: Esimerkkinä Yyterin kylpylähotelli Yyterin Kylpylähotellissa esteettömyysmuutostöitä on tehty ensisijaisesti asiakaspalautteen ja esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Kylpylähotelli osallistui vuosina 2009 2011 toteutettuun Kaikkien Yyteri -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli muun muassa lisätä alueen yrittäjien esteettömyysosaamista ja -tietoisuutta sekä tukea palvelun tarjoajia esteettömyysmuutostöiden toteuttamisessa. Hankkeen yhteydessä Kylpylähotellissa toteutettiin esteettömyyskartoitus Invalidiliiton rakennetun ympäristön ESKEH - esteettömyyskartoitusmenetelmällä. Yrittäjä Seppo Mäki-Ullakko sanoo hankkeen avanneen silmät esteettömyyden merkitykselle nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Hänen mukaansa keskeinen asia oli ymmärtää, kuinka pienillä asioilla ja muutoksilla voi merkittävästi lisätä tilojen toimivuutta, helpottaa palveluiden saavutettavuutta ja parantaa kaikkien asiakkaiden palvelua. Keskeisintä yrittäjän kannalta onkin Mäki-Ullakon mukaan oppia huomaamaan ja ymmärtämään mahdollisuudet, joilla palveluiden esteettömyyttä voi lisätä ja asiakaspalvelua parantaa. Mäki-ullakko ei näe yrityksen palveluiden esteettömyyden lisäämistä erillisenä investointina, vaan pitää sitä luontevana osana palveluiden kehittämistä. Merkittävänä muutostöiden taloudellisen mahdollistamisen kannalta Mäki-Ullakko pitääkin sitä, että isot esteettömyysparannukset on tehty muun saneeraustyön yhteydessä.

ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN

Esteettömyyden kehittäminen Lähtee palveluntarjoajan tarpeesta Tarve syntynyt esimerkiksi asiakaspalautteen perusteella, tarve monipuolistaa palveluita tarve laajentaa asiakaskuntaa?? Toimintaympäristön kartoitus: potentiaali, kehittämismahdollisuudet jne. Tietoa, apua ja koulutusta ilmenneiden asioiden kehittämiseksi Esteettömyyden koulutuspaketit Tietoa esteettömyydestä, erilaisista ratkaisuista, apuvälineistä, kalusteista jne.

Esteettömän ja saavutettavan matkailupalvelun osatekijät Saavutettava Fyysisesti esteetön Esteetön matkailupalvelu on: Taloudellisesti esteetön Sosiaalisesti esteetön (asenteellinen esteettömyys) Viestinnältään saavutettava

Esteettömyyden katkeamaton ketju Etukäteen saatava tieto Matka kohteeseen Kohteeseen toimiminen

DVD Halusin tuntea itseni vapaaksi Kokoelma Satakunnan ammattikorkeakoulun Kaikkien Yyteri -hankkessa kehitetyistä kaikille avoimista vesi- ja luontoliikunnan tapahtumista (2010-2013)

Loura-hanke esteettömyyttä edistämässä Esteettömyys laatutekijänä, laatujärjestelmän kehittäminen Kuinka järjestää lomapaketti tukea tarvitseville asiakkaille, perheille, asiakasryhmille? Matkailuyritykset osana kaikille.fi palvelua

Loura ja kaikille.fi Kaikille.fi tarjoaa tietoa, koulutusta ja käytännön vinkkejä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, mutta ennen kaikkea materiaalia, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sivustojen sisältö jakaantuu kohderyhmittäin jolloin sivustojen käyttäjä voi etsiä sivuilta konkreettista tietoa, koulutuspaketteja tai esimerkiksi hyödyllisiä linkkejä ja yhteystietoja.

Loura ja kaikille.fi www.kaikille.fi Työ tietoa työnantajalle Sähköinen tarkistuslista Sivuilta löytyy kysely palvelun esteettömyydestä. Tietojen tallentamisen jälkeen järjestään konsultaatiokäynti, jonka jälkeen tiedot tallennetaan palvelukarttaan.

Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin, osa II Luettavissa ilmaiseksi sähköisesti http://issuu.com/205835/docs/matkailua_kaikille

Kiitos! Siinä hetkessä uskoin itseeni ja halusin tehdä mahdottomasta mahdollista, tuntematta omia rajojani. Selkeä mielikuva minulla oli ainoastaan siitä, että heittäydyn veden varaan tuulten vietäväksi ja annan tuulen ohjata liikkeitäni. Halusin tuntea itseni vapaaksi. Tuuli vie, vesi kantaa. Pyörätuoli yksinään näyttäisi kerrankin orvolta rannalla. En minä, niin kuin oli totuttu ajattelemaan. - Emilia Mäkiranta Kati Karinharju, kati.karinharju@samk.fi, 044 710 3868 Riikka Tupala, riikka.tupala@samk.fi, 044 7103486