VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012

Vastaanottaja Helsingin kaupunki, Stara Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2013 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012

VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012 Päivämäärä 22/03/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Emilia Pöyry, Tero Taipale Tarkkailuraportti Viite 1510001115 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

VUOSIRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 1 3. Tarkkailun toteutus vuonna 2012 2 3.1 Sääolosuhteet 2 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella 4 3.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) 4 3.2.2 Pohjatuhkan välivarasto (2a) 4 3.2.3 Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) 4 3.2.4 Vuosaaren täyttömäki (3) 4 3.2.5 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) 4 3.2.6 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 5 3.2.7 Vuosaaren kaatopaikka ja kaatopaikan kunnostus (6) 5 3.2.8 Porslahden täyttömäki (7) 5 3.2.9 Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) 6 3.2.10 Melumäki (9) 6 3.2.11 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunnelit (10) 6 3.2.12 Österängenin meluvalli (11) 6 3.2.13 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) 6 3.3 Havaintopisteet 6 3.4 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 7 3.5 Poikkeamat näytteenotossa 7 4. Tulokset yhteistarkkailukohteittain 8 4.1 Kivihiilivarasto ja pohjatuhkan välivarasto 8 4.1.1 Suotovedet 8 4.1.2 Pintavedet 8 4.1.3 Pohjavedet 9 4.2 Kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö 9 4.2.1 Suotovedet 9 4.2.2 Pintavedet 10 4.2.3 Pohjavedet 11 4.3 Porslahden täyttömäki (Golfkenttä) 13 4.3.1 Suotovedet 13 4.3.2 Pintavedet 13 4.3.3 Pohjavedet 13 4.4 Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki 14 4.4.1 Suotovedet 14 4.4.2 Pintavedet 14 4.4.3 Pohjavedet 14 4.5 Österängenin meluvalli 14 4.5.1 Suotovedet 14 4.5.2 Pintavedet 14 4.5.3 Pohjavedet 15 4.6 TBT-massojen hyötykäyttöalueet 15 4.6.1 Suotovedet 15 4.6.2 Pintavedet 15 4.6.3 Pohjavedet 15 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 5. Pohjaveden pinnankorkeus 15 6. Orgaaniset tinayhdisteet 16 7. Tunnelien poistovesien tarkkailu 16 8. Painumatarkkailun tulokset 16 9. Suositukset 17 10. Yhteenveto 17 LIITTEET Liite 1A Liite 1B Liite 1C Liite 1D Liite 1E Liite 1F Liite 1G Liite 2 Liite 3 Liite 4 Analyysitulokset kohteittain, suotovesipisteet Analyysitulokset kohteittain, pintavesipisteet Analyysitulokset kohteittain, pohjavesipisteet PCB-tulokset PAH-tulokset Metallitulokset Mineraaliöljyt ja haihtuvat yhdisteet TBT-tulokset Pohjaveden pi nnankorkeuden seuranta Laboratorioanalyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet PIITUSTUKSET 82129826-01 Näytepisteiden sijainnit 1:15 000 82129826-02 Tuhoutuneet havaintopisteet 1:10 000 82129826-03 Pohjaveden pinnankorkeuden havaintopisteet 1:10 000 82129826-04 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1:2 500 82129826-05 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1:3 000 82129826-06 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1:3 000 82129826-07 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1:1 500 82129826-08 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1:2 000 82129826-09 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1:3 000 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 1 1. JOHDANTO Helsingin Vuosaaren alueella on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Tarkkailu on aloitettu Vesihydro Oy:n laatimaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (10.6.1998). Yhteistarkkailuohjelma on päivitetty useaan otteeseen ja ohjelmaa on tarkistettu kolmivuotiskausittain. Tarkkailuun on myöhemmin liitetty tunneleiden poistovesien sekä painumien tarkkailua. Nykyinen yhteistarkkailun ohjelma on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä vuosille 2012-2014: - Ramboll Finland Oy. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, tarkkailuohjelma 2012-2014. Helsingin kaupunki, Stara. 22.12.2011 Tässä raportissa esitetään tarkkailun tulokset vuonna 2012. Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Staran toimeksiannosta. Starasta yhteyshenkilönä on toiminut Susanna Hantula. Raportti on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut Tero Taipale ja suunnittelijana Emilia Pöyry. 2. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailussa on mukana 12 tarkkailukohdetta ja 8 vastuutahoa. Yhteistarkkailuohjelman vastuutahot ja tarkkailukohteet on esitetty taulukossa 1. Tarkkailukohteiden sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa 1510001115-01. Taulukko 1 Yhteistarkkailun kohteet ja vastuutahot Kohde Vastuutaho (1) Vuosaaren kivihiilivarasto Helsingin Energia (2a) Pohjatuhkan välivarasto (2b) Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä Helsingin Energia Helsingin Energia (3) Vuosaaren täyttömäki, laajennus Helsingin kaupungin rakennusvirasto (4) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Stara (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (6) Vuosaaren kaatopaikka Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara (7) Porslahden täyttömäki (golfkenttä) Vuosaari Golf Oy (8) Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina Helsingin satama (9) Melumäki Helsingin Satama (10a) Vuosaaren tietunneli (10b) Labbackan rautatietunneli Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Liikennevirasto ja UUD-ELY-L (11) Österängenin meluvalli Liikennevirasto ja UUD-ELY-L (12) TBT:n hyötykäyttöalueet Helsingin Satama Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Listaus ympäristöluvista on esitetty taulukossa 2. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 2 Taulukko 2 Lista alueen toimijoiden ympäristöluvista Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/22.4.2008 Dnro 0196Y0209-111 Pohjatuhkan välivarasto (2a) päätös No YS 492/29.7.1998, Dnro 0197Y0309-111 Vuosaaren pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) päätös No YS 1512/30.10.2008 Dnro UUS-2007-Y-631-111 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren kaatopaikka (6) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ 3.2.1981. Dnro 0196Y0374-123 Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara Stara Vuosaari Golf Oy Helsingin Satama Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen päätös No YS 580/5.6.2003, (6) Dnro UUS-2002-Y-296-121 Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) päätös No YS 109/16.2.1999, Dnro 0196Y0374-111 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Dnro UUS-2007-Y-257-114 Päätös No YS 1496/14.11.2007 voimassa 31.12.2011 asti Pilaantuneiden maiden loppu-sijoitusalue päätös No YS 497/5.8.1999, (5a) Dnro 0198Y0190-111 päätös No YS 285/28.2.2007 Dnro UUS-2005-Y-263-111 voimassa toistaiseksi Porslahden täyttömäki päätös No YS 443/24.6.1999, (golfkenttä) (7) Dnro 0196Y0438-111 Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Dnro UUS-2004-Y-297-111 Päätös No YS 1261/27.10.2004 Melumäki (9) päätös No YS 711/22.6.2004 Dnro UUS-2004-Y-11-121 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10a ja 10b) Dnro LSY-2002-Y-98 päätös 2/2004/1 päätös 3/2004/1/20.1.2004 Dnro LSY-2002-Y-99 Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/30.9.2004 Dnro UUS-2004-Y-237-111 Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) päätös Nro 26/2005/3/10.3.2005 Dnro LSY-2004-Y-30 3. TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2012 3.1 Sääolosuhteet Varsinaiset talvisäät alkoivat talvella 2011 2012 vasta tammikuun alussa, jolloin ensimmäinen pakkaskausi (terminen talvi) ja lumipeite tulivat. Talven (joulu-helmikuu) sadanta oli selvästi suurempi kuin vuonna 2011 sekä vertailujakson 1981 2010 aikana. Talven (joulu-helmikuu) sademäärä oli Helsingin Kaisaniemessä 272 mm ja aseman 150-vuotisen mittaushistorian suurin. Helsingin Kumpulan mittausasemalla sadanta oli talvikuukausina peräti 344 mm. Lämpötilat olivat koko talven ja kevään osalta melko tavanomaisia. Kesän 2012 (kesä-elokuu) lämpötila oli hyvin lähellä pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvoa. Kesäkuu oli Helsingissä melko runsassateinen, mutta heinä-, ja varsinkin elokuussa, sadanta oli pienempi kuin pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvo. Kesän 2012 aikana ei ollut yhtä rajuja uk- Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 3 kosmyrskyjä kuin edeltävinä kesinä. Myös hellepäivät jäivät hyvin pienilukuisiksi edellisiin lämpimiin kesiin verrattuna. Loppuvuosi oli ennätyksellisen runsassateinen. Esimerkiksi syyskuussa sadanta oli Helsingin Kaisaniemessä lähes kaksinkertainen verrattuna pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvoon. Myös loka-, marras- ja joulukuussa sadanta oli selkeästi suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo. Marraskuu oli Helsingissä lämmin mutta kuun viimeisimpinä päivinä alkoi pakkaskausi, joka päättyi vasta joulukuun lopussa. Lumen syvyys oli 15.12.2012 Helsingin Kaisaniemessä 27 cm. Vuoden 2012 keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja pitkäaikaisen vertailujakson 1981 2010 keskiarvoihin on esitetty taulukossa 3. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät vertailuineen on esitetty taulukossa 4 ja kaavio kuvassa 1. Taulukko 3 Vuotuiset keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla vuosina 2011-2012 sekä niiden vertailu vuosien 1981-2010 vertailujaksoon Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] Hki-Kaisaniemi 2012 2011 1981 2010 2012 2011 1981 2010 5,9 7,2 5,9 907 748 655 Taulukko 4. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja vertailujaksoon 1981-2010 Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla (Ilmatieteenlaitos) Hki Kaisaniemi Keskilämpötila [ C] Sadanta [mm] 2012 2011 1981-2010 2012 2011 1981-2010 Tammikuu -3,4-4,4-3,9 90 70 52 Helmikuu -6,8-9,9-4,7 61 24 36 Maaliskuu 0,8-1,0-1,3 36 15 38 Huhtikuu 4,1 5,6 3,9 55 29 32 Toukokuu 10,9 9,9 10,2 65 27 37 Kesäkuu 13,7 16,7 14,6 88 49 57 Heinäkuu 17,7 20,6 17,8 54 56 63 Elokuu 16,0 17,5 16,3 39 173 80 Syyskuu 12,5 13,6 11,5 160 88 56 Lokakuu 6,7 8,5 6,6 93 69 76 Marraskuu 4,2 5,3 1,6 80 27 70 Joulukuu -5,3 3,4-2,0 85 121 58 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 4 Kuva 1. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja vertailujaksoon 1981-2010 Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla (Ilmatieteenlaitos). 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella 3.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Kivihiilivaraston alueella ei tehty vuoden 2012 aikana kunnostus-, huolto- tms. toimenpiteitä, joilla voisi olla vaikutusta alueen suoto-, pinta- tai pohjavesiin. 3.2.2 Pohjatuhkan välivarasto (2a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Alueella on kuitenkin mahdollisesti vielä jäljellä varaston pohjarakenteessa käytettyjä kivihiilen polton sivutuotteita. 3.2.3 Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Pohjatuhkan välivarastointikentälle tuotiin vuoden 2012 aikana pohjatuhkaa Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksista yhteensä 11 116 t (kuiva-ainetta). Välivarastointikentältä hyötykäyttöön toimitettiin yhteensä 791 (ka) t. Vuoden lopussa varastossa oli pohjatuhkaa kuiva-aineeksi laskettuna 16 998 t. Pohjatuhkan välivarastointikentän alueella ei tehty vuoden 2012 aikana kunnostus-, huolto- tms. toimenpiteitä, joilla voisi olla vaikutusta alueen suoto-, pinta- tai pohjavesiin. 3.2.4 Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella tehtiin maisemanhoitotoimenpiteitä. 3.2.5 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 5 Vuosaaren välivarastointikenttää käytettiin vuonna 2012 Helsingin kaupungin alueelta tulevien puhtaiden maamassojen välivarastointi- ja käsittelyalueena. 1.1.2012 kentällä oli välivarastossa 827 m 3 Kalasataman työmaalta tuotuja kynnysarvon tasoisesti pilaantuneita maita, jotka käytettiin hyödyksi Vuosaaren täyttömäen maisemoinnissa. Kenttää on käytetty Vuosaaren täyttömäen maisemoinnissa tarvittavien materiaalien välivarastointipaikkana. Kentällä on eroteltu seulakauhaa käyttäen juuria ja kantoja pintamaasta sekä varastoitu mm. kiviaineksia, pintamaita ja haketta. 3.2.6 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskenttää on käytetty Helsingin kaupungin alueelta tulevien, raskasmetalleilla pilaantuneiden maamassojen loppusijoitusalueena. Loppusijoitetut massat on toimitettu kentälle pääosin Vuosaaren välivarastointikentältä. Massojen loppusijoitusmenetelmänä on käytetty betonistabilointia. Kentällä ei toteutettu stabilointiurakkaa vuonna 2012. Kentälle tuotiin huhti-toukokuussa 7 227 m 3 maatuhkaa, jotka siirrettiin vuosaaren kaatopaikan alueelle syys-lokakuussa. 3.2.7 Vuosaaren kaatopaikka ja kaatopaikan kunnostus (6) Kaatopaikan kunnostustyöt aloitettiin toukokuussa 2012 kaatopaikan eteläosasta kaasunkeräyskerroksen teolla. Vuoden 2012 kaasunkeräyskerrosta tehtiin louheesta yhteensä noin 3,5 ha suuruinen alue. Tehdyn kaasunkeräyskerroksen päälle otettiin välivarastoon stabiloituja sedimenttejä Jätkäsaaresta yhteensä noin 40 000 m 3. Sedimentit hyödynnetään mahdollisesti kaatopaikan pinnan muotoilussa. Kaatopaikan alueella toteutettiin myös pinnanmuotoilua liian jyrkkien luiskien loiventamiseksi kaltevuuteen 1:3. Pinnanmuotoilun yhteydessä leikattiin maa- ja jätemassoja, jotka sijoitettiin kaatopaikan alueelle. Kaatopaikan itäreunaan tehtiin myös muotoilutäyttöä maansekaisella tuhkalla. Kaatopaikan täyttömäen puoleiselle reunalle kaivettiin koeojia, joilla määritetään myöhemmin kaatopaikan reunarakenteen sijainti. Kunnostettavan kaatopaikan alueella varastoitiin Helsingin kaupungin rakennustyömailta vastaanotettuja pilaantumattomia kitkamaita yhteensä noin 32 000 m 3. Kunnostettava kaatopaikka-alue aidattiin heinäkuussa. 3.2.8 Porslahden täyttömäki (7) Vuosaarin Golf muutti lannoiteohjelmaansa huomattavasti kaudelle 2012. Ravinteiden määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin oli noin kolmannes. Kausi sujui erittäin hyvin huolimatta suurista muutoksista kentänhoitosuunnitelmaan. Kentän pinta-alat: Koko kentän alue n. 50 ha Viheriöt 1,3 ha Väylät 13 ha Lyöntipaikat 1 ha Leikattua karheikkoa n. 2 ha Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: 500 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm 100 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinialueiden hiekoitukseen Lannoitus: Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 6 Symbio MycoGro 10-0-10 3000 kg Väylät ammoniumsulfaatti 500 kg Väylät, viheriöt, lyöntipaikat symbio MycoGro 10-0-20 200 kg Lyöntipaikat Symbio Mycogro 10-0-10 400 kg Lyöntipaikat Symbion Mycoforce 9-3-14 300 kg Viheriöt Rautasulfaatti 300 l Väylät, Viheriöt Greencare Extra 250 kg Viheriöt Headland merileväuutteet 100 l Viheriöt Symbio HydroAid plus kostutusaine 100 l Viheriöt Taulukko 5 Golfkentällä käytetyt ravinteet yhteensä / ha N P K Fe Viheriöt 60 10 40 5 Lyöntipaikat 100 0 80 - Väylät 35 0 25 2 Kasvinsuojelu: Arianne S, 100 litraa karheikkoihin ruiskutettuna Tehoaineet: MCPA 20 kg, Kloropyraliidi 2 kg, Fluroksipyyri 2 kg (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l Tilt, Propikonatsoli 250 g/l Rovral 75 WG 4 kg (2 hehtaarille) Tehoaineet: Iprodioni 3 kg 3.2.9 Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja alueet olivat vuonna 2012 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. 3.2.10 Melumäki (9) Vuonna 2012 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. 3.2.11 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunnelit (10) Vuoden 2012 aikana tie- ja rautatiealueilla tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä. 3.2.12 Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet olivat normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. 3.2.13 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 2012 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havaintopisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 1510001115-01. Tarkkailupisteiden lukumäärät tarkkailuohjelmassa, sekä toteutuneet näytteenotot ja mittaukset vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 7 Taulukko 6 Tarkkailupisteiden määrät ja toteutuneet mittaukset Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte ja pinnankorkeusmittaus) 36 34 Pohjavesipisteitä (pelkkä pinnankorkeusmittaus) 15 14 Suotovesipisteitä 19 18 Pintavesipisteitä 12 11 Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä 11 11 Yhteensä 94 89 3.4 Näytteenotto ja analyysimenetelmät Vuoden ensimmäisen tarkkailukierroksen näytteenoton ja analysoinnin on suorittanut Metropolilab Oy. Toisesta kierroksesta alkaen näytteenoton on suorittanut Golder Associates Oy ja laboratorioanalyysit on tehty ALS Finland Oy:llä. Useiden haitta-aineiden analyysien määritysrajat ovat olleet aiempaa alhaisemmat. Tästä johtuen esimerkiksi PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä on havaittu useammin, vaikka pitoisuudet eivät ole olleet korkeampia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 3.5 Poikkeamat näytteenotossa Kaikista pisteistä ei tarkkailujakson aikana saatu ohjelmanmukaisia näytteitä. Vuoden ensimmäisellä kierroksella useista tarkkailupisteistä ei saatu näytteitä. Suotovesi - Pisteestä TVS ei ole koko tarkkailun aikana saatu näytteitä, sillä se on ollut kuiva - Pisteestä H21 ei saatu näytteitä vuoden 2012 aikana. Vuoden ensimmäisissä näytteenotoissa havaintopisteen kansi oli jumiutunut. Kansi saatiin avattua syksyllä, mutta näytepiste oli kuiva. - Pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi ei saatu vuoden aikana näytteitä. Havaintopisteiden sijainti ei ollut tiedossa. TU1pohj löytyi syksyn näytteenottokierroksella, mutta sopivaa avainta ei ollut saatavilla näytepisteelle pääsemiseksi. - Pisteissä S22 ja S23 oli marraskuussa liian vähän vettä, eikä niistä saatu näytteitä Pintavesi - Tarkkailuohjelmaan lisätystä pisteestä V24 ei ole otettu vielä näytteitä (pisteen sijaintia muutetaan keväällä 2013 ylivirtaamakaudella) Pohjavesi - Tarkkailuohjelman pohjavesipistettä VV1B ei ole vielä asennettu uudelleen - Pisteestä H32 ei ole otettu näytteitä tarkkailun aikana (tarkkailuohjelmassa on ristiriita näytteenoton ohjeistuksessa) - Pisteestä SMP ei saatu näytettä marraskuussa, sillä putkea ei löytynyt Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 8 4. TULOKSET YHTEISTARKKAILUKOHTEITTAIN Tässä kappaleessa on käyty läpi yhteistarkkailun tuloksia kohteittain. Samassa yhteydessä on käyty läpi kohteiden suoto-, pinta-, pohjavesitulokset. Eri kohteiden tuloksia on käsitelty samassa kappaleessa, mikäli kohteet sijoittuvat lähelle toisiaan ja niitä tarkkaillaan samoista näytepisteistä. Tulosten esittelyssä on keskitytty sellaisiin havaintoihin, jotka poikkeavat aikaisemmista tuloksista, esim. pitoisuuksien voimakkaat muutokset, tai uusien haitta-aineiden toteaminen. Vuosiraporteissa ei käydä yksityiskohtaisesti läpi havaintopisteissä todettuja pitoisuuksia ja niiden muutoksia. Tulosten kattavampi arviointi esitetään laajemmissa kolmivuotisraporteissa. Vuoden 2012 aikana tapahtui muutoksia käytetyissä laboratoriomenetelmissä. Tämä on osaltaan vaikuttanut joidenkin analyysien määritysrajoihin (mm. orgaaniset haitta-aineet). Tästä syystä määritysrajat olivat vuoden kahdella viimeisellä näytteenottokierroksella pääosin aikaisempaa alhaisempia. Yhteenvetotaulukko analyysituloksista on esitetty liitteessä 1. Suotovesinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 1A, pintavesien liitteessä 1B ja pohjavesien liitteessä 1C. Lisäksi haittaainetyypeittäin tuloksia on esitetty liitteissä 1D...G. Liitteissä on esitetty myös laatunormit, joihin tuloksia on verrattu. Laboratoriomenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 4. Pinta- ja pohjavesille on esitetty ympäristölaatunormeja Valtioneuvoston asetuksissa 341/2009 ja 868/2010. Pintavesien osalta esitetyt laatunormit on tarkoitettu sovellettavaksi vesistövesiin, eivätkä ne suoraan sovellu verrattaviksi kaikkiin Vuosaaren yhteistarkkailussa mukana oleviin pintavesien tarkkailupisteisiin. Tästä huolimatta niitä on käytetty ohjeellisina vertailuarvoina. Koko alueen tarkkailupistekartta on esitetty piirustuksessa 82129626-01. Tarkemmat tarkkailupistekartat on esitetty piirustuksissa 82129626-02 07. 4.1 Kivihiilivarasto ja pohjatuhkan välivarasto Kohteisiin kuuluvat Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b). Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 82129626-04. 4.1.1 Suotovedet Kivihiilivaraston alueella sijaitsee yksi suotoveden tarkkailupiste (VVB). Lisäksi alueella sijaitsee lysimetri (VVL). Molemmista on otettu näytteet vuoden kahdessa jälkimmäisessä näytteenotossa. Näytepisteiden veden laadussa ei todettu aiemmista vuosista poikkeavia muutoksia. Typen kokonaispitoisuus on hieman noussut molemmissa pisteissä (n. 300 > 1 000 µg/l). Pisteessä VVB havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0079 µg/l) ja muita PAH-yhdisteitä (0,001-0,0015 µg/l), johtuen mahdollisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista. 4.1.2 Pintavedet Alueelta itään kulkeutuvien pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopisteestä V21. Havaintopisteessä havaittiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä (mm. asenafteenia 0,0025 µg/l ja pyreeniä 0,0052 µg/l), johtuen mahdollisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista. Muilta osin näytepisteen veden laadussa ei todettu muutoksia. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 9 4.1.3 Pohjavedet Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueella sijaitsee 8 pohjaveden tarkkailupistettä. Pistettä VV1B ei ole vielä asennettu uudelleen. Muista pisteistä näytteet saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Pisteestä M1027 otettiin syksyllä näytteet sekä loka- että marraskuussa. Pisteessä H10_2010 typpipitoisuus on kahden vuoden jälkeen taas hieman koholla (n. 300-500 > n. 1 000 µg/l), myös fosforipitoisuus noussut (n. 10 -> 345 µg/l). Ensimmäistä kertaa pisteessä havaittiin naftaleenia (0,01 µg/l) ja mineraaliöljyjä (64 µg/l). Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat aiemmat laboratoriomenetelmien määritysrajat. Pisteessä H13 havaittiin elokuussa poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (835 µg/l). Kyseisessä havaintopisteessä fosforipitoisuus on aikaisemmin vaihdellut välillä 11 110 µg/l. Typpipitoisuudessa havaittiin voimakasta vaihtelua (680 6 100 µg/l). Myös sulfaatti- ja kloridipitoisuudet olivat pisteessä elokuussa koholla (SO 4 : 383 mg/l, Cl - : 444 mg/l). Näytteessä oli korkea kiintoainepitoisuus, mikä voi osaltaan vaikuttaa todettuihin korkeampiin tuloksiin. Pisteessä havaittiin myös pieni pitoisuus naftaleenia 0,0228 µg/l. Marraskuussa pisteen H14 näytteessä oli typpipitoisuus hieman korkeammalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna (1 150 µg/l). Pisteessä havaittiin myös pieni pitoisuus naftaleenia 0,0291 µg/l ja muita PAH-yhdisteitä. Pisteessä M1027 typpipitoisuus on noussut tasaisesti ja se oli korkeimmillaan 2 070 µg/l. Pisteessä on havaittu myös pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (mm. pyreeniä: 0,0175 µg/l ja bentso(b)fluoranteenia: 0,0118 µg/l). Pisteessä M1165 on havaittu ensimmäistä kertaa pieni pitoisuus naftaleenia (0,011 µg/l), mikä johtuu mahdollisesti aikaisempaa alhaisemmasta määritysrajasta. Pisteessä VV2 on tyypillisesti havaittu koko tarkkailualueen pohjavesien suurimmat sähkönjohtavuudet (1 230 1 360 ms/m) ja kloridipitoisuudet (3 560 3 800 mg/l). Pisteessä VV3B havaittiin vuoden viimeisessä näytteenotossa useiden metallien pitoisuuksissa kohoamista. Suhteellisesti eniten olivat kasvaneet koboltin (0,0053 -> 0,132 mg/l) ja nikkelin (0,0046 -> 0,184 mg/l) pitoisuudet. Voimakkaasti olivat nousseet myös kalsiumin (364 -> 6 390 mg/l) ja natriumin (892 -> 8 240 mg/l) pitoisuudet. Pisteessä havaittiin myös PAH-yhdisteitä (mm. naftaleenia 0,0822 µg/l ja fenantreenia 0,004 µg/l). Pisteessä havaittiin myös tolueenia (1,47 µg/l). 4.2 Kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö Kohteisiin kuuluvat Pohjatuhkan välivarasto (2a), Vuosaaren täyttömäki (3), pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a), Vuosaaren kaatopaikka (6), Vuosaaren tietunneli (10a) ja Labbackan rautatietunneli (10b). 4.2.1 Suotovedet Vuosaaren täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen ja kaatopaikan läheisyydessä sijaitsee 2 suotoveden havaintopistettä. Tarkkailupisteestä NII saatiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteestä POR saatiin näytteet kaikilla tarkkailukierroksilla. Pisteessä NII ei ole ollut havaittavissa merkittävää laadunvaihtelua. Pisteessä on tyypillisesti havaittu pieniä määriä PAH-yhdisteitä, kuten myös vuonna 2012 (mm. naftaleenia (0,731 µg/l) ja asenafteenia (0,101 µg/l)) ja haihtuvia yhdisteitä (mm. C5-C10: 22 µg/l, bentseeniä: 1,58 µg/l, etyylibentseeniä: 1,76 µg/l ja ksyleeneitä: 8,41 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 10 Pisteessä NII todettiin vuoden viimeisessä näytteenotossa aiempaan verrattuna n. kymmenkertainen pitoisuus arseenia (0,0683 mg/l). Pitoisuus on lähellä HSY:n jätevesiviemäriin johdettavien vesien ylärajaa, joka on 0,1 mg/l. Kyseessä on kuitenkin yksittäinen mittaustulos, josta ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä pitkän aikavälin kehityksestä. Tarkkailupisteessä POR veden laatu on parantunut vuoden 2011 aikana ja mm. sähkönjohtavuus (216-256 ms/m) ja typen kokonaispitoisuus (n. 3 300 5 000 µg/l) ovat edelleen aiempaa alhaisemmalla tasolla. Myös PAH-yhdisteitä havaittiin aiempaa pienempinä pitoisuuksina, ainoastaan pyreenin pitoisuus (0,0018 µg/l) ylitti laboratorion määritysrajan. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet laboratorion määritysrajan alapuolelle oltuaan vuonna 2010 paikoin korkealla. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastointikentällä sijaitsee 2 suotoveden tarkkailupistettä. Tarkkailupisteistä S1 (viemäröitävien vesien tarkastuskaivo) ja SMK (salaojavesien kokoomakaivo) saatiin näytteet syys- ja marraskuun tarkkailukierroksilla. Kummankaan pisteen näytteissä ei havaittu merkittävää laadunvaihtelua. Pisteessä SMK on toistuvasti havaittu PAH-yhdisteitä, mutta niiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 aiempaa pienempiä (yhteispitoisuus: 0,15-2,1 -> 0,0422 µg/l). Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 4 suotoveden tarkkailupistettä. Pisteet H21 ja S2 ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H23 on suotovesien tarkkailukaivo ja H24 suotovesien keräilyallas. Piste H21 on ollut koko tarkkailun ajan poissa käytöstä, sillä sen kansi on jumiutunut. Pisteistä H23 ja H24 on saatu näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla ja pisteestä S2 syys- ja marraskuussa. Alueen suotoveden tarkkailupisteissä ei ole havaittu merkittäviä laatumuutoksia. Vuosaaren tietunneli Tunneleiden poistovesistä ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana, sillä näytteenottopisteitä ei löydetty, tai niihin ei päästy. 4.2.2 Pintavedet Täyttömäki ja kaatopaikka Entisen kaatopaikan valuma-alueella sijaitsee neljä pintavesien tarkkailupistettä (V1_08, V2, V7E ja V8), joista kaikista on saatu tarkkailuohjelman mukaiset näytteet. Pisteestä V8 on otettu vuoden aikana näytteitä neljästi, kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Alueella typpipitoisuudet ovat tyypillisesti vaihdelleet voimakkaasti. Pisteissä V2 ja V7E vaihtelu on ollut pienempää (1 000 4 050 µg/l) ja pisteissä V1_08 sekä V8 voimakkaampaa (V1_08: 4 400 110 000 µg/l, V8: 1 200 130 000 µg/l). Tarkkailupisteessä V8 vaihtelu on vuoden 2011 korkeiden pitoisuuksien jälkeen tasaantunut ja vuonna 2012 typen kokonaispitoisuus vaihteli noin välillä 1 200 8 300 µg/l. Pisteessä V1_08 typen pitoisuudet ovat muodostuneet pääasiassa ammoniumtypestä (46 99 %). Muissa pisteissä ammoniumtypen osuus typen kokonaispitoisuudesta on ollut n. 0,9 59 %. Pisteessä V8, jossa typpipitoisuus on vaihdellut voimakkaimmin, myös ammoniumtypen osuus on vaihdellut runsaasti. Suurimmat havaitut typpipitoisuudet on mitattu silloin, kun nimenomaan ammoniumtypen pitoisuus on ollut korkea. Vuonna 2012 lokakuun näytteenotossa havaittiin myös aiempaan verrattuna korkeampi nitraattitypen pitoisuus (2 222 µg/l). Marraskuussa pitoisuus oli kuitenkin laskenut tavanomaiselle tasolle (< 60 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 11 Pisteessä V8 todettiin keskimääräistä suurempi kloridipitoisuus (722 mg/l) syyskuun näytteenotossa. Kesäkuun näytteenotossa pitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen (30 mg/l) ja loka- ja marraskuun kierroksilla taas keskimääräisellä tasolla (145-232 mg/l) Kaikissa alueen pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä johtuen todennäköisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista. Pisteissä V1_08, V2 ja V7E havaittiin myös pieniä pitoisuuksia mineraaliöljyjä (C10-C40: 72 81 µg/l). Pitoisuudet alittavat aiemmat määritysrajat. Pisteessä V1_08 havaittiin myös 1,4-ksyleeniä (0,42 µg/l) ja MTBE:ä (0,37 µg/l). Analysoitujen metallien osalta pisteen V8 uraanin pitoisuus oli vuoden 2012 näytteenotoissa hieman koholla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Alueen pintavesien laatua on seurattu pisteestä V21, jonka tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Tunneleiden vaikutusta pintavesien laatuun tarkkaillaan pisteistä V21, Österängen 3b, Porvarinlahti01 ja Porvarinlahti05A. Pisteen V21 tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. Pisteistä Österängen3b ja Porvarinlahti01 saatiin tarkkailunäytteet ohjelman mukaisesti. Pisteestä Porvarinlahti05A otettiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteessä Österängen3b on havaittu keskimäärin aiempaa suurempia nitraattitypen pitoisuuksia (n. 3 000 µg/l), mikä on vaikuttanut myös typen kokonaispitoisuuteen. Myös pisteessä Porvarinlahti05A typen kokonaispitoisuus on ollut hieman aiempia vuosia suurempi. Vastaavia pitoisuuksien on todettu myös aiemmin yhteistarkkailun aikana. Pisteissä Österängen3b ja Porvarinlahti01 havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0084 0,0111 µg/l). Pisteissä Porvarinlahti01 ja Porvarinlahti05A havaittiin myös laboratorion aiemmat määritysrajat alittavia pitoisuuksia muita PAH-yhdisteitä. Lisäksi pisteessä Österängen3b havaittiin syyskuussa pieni pitoisuus mineraaliöljyjä (C10-C40: 97 µg/l). Havaintopiste kerää vesiä myös esim. Itäväylän alueelta, josta öljypäästö voi olla lähtöisin. 4.2.3 Pohjavedet Täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen ja kaatopaikan pohjavesien laatua seurataan 14 tarkkailupisteestä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu - Pisteistä G11, G14_08, G15, G17_08, G19, G5B, M1027, M1030 ja M1165 on saatu kaikki tarkkailuohjelman mukaiset näytteet. - Tarkkailupiste G12 on korvattu uudella syyskuussa 2012 ja siitä on otettu näyte marraskuun kierroksella. - Pisteistä G13_08, G13II_08, MV1 ja MV8A06 on saatu näytteet syys- ja marraskuun kierroksilla. - Pisteistä M1027 ja M1030 on tehty neljä näytteenottokierrosta. Typen ja fosforin pitoisuuksien osalta todettiin lievää nousua aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes kaikissa alueen tarkkailupisteissä. Muiden analyysien osalta pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla tai hieman alhaisempia. Pisteessä G13_08 sähkönjohtavuus (150-170 ms/m) ja alkaliteetti (10,7 11,2 mmol/l) ovat olleet aiempaa korkeammalla. Myös typen ja fosforin kokonaispitoisuudet ovat kohonneet voimakkaammin kuin muissa alueen pisteissä (N: n. 1 000 -> 16 000 18 900 µg/l, P: n. 40 50 - > 150 310 µg/l).

VUOSIRAPORTTI 2012 12 Pisteessä G 11 todettiin usean metallin osalta kohonneita pitoisuuksia syyskuun näytteenotossa. Kyseiset analyysit tehtiin virheellisesti kokonaispitoisuusanalyyseinä. Aikaisemmin vesinäytteistä on analysoitu liuenneiden metallien pitoisuudet. Kokonaismetallipitoisuuksia analysoitaessa todetaan helposti metallien veteen liuenneisiin pitoisuuksiin verrattuna korkeampia pitoisuuksia. Vesinäytteen kiintoainepitoisuus oli myös korkea, noin 800 mg/l. Tämä tukee osaltaan sitä, että suurin osa poikkeavista metallipitoisuuksista johtuu kiintoainekseen sitoutuneista metalleista. Useissa alueen pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia ja muita PAH-yhdisteitä. Pisteitä G13_II08, G14_08 ja G19 lukuun ottamatta pitoisuudet alittivat aiemmat määritysrajat. Pisteissä G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08 ja MV1 havaittiin myös pieniä pitoisuuksia mineraaliöljyjä. Piste MV1 oli ainoa, jossa öljypitoisuus ylitti aiemman laboratorion määritysrajan. Pitoisuus oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (C 10 -C 40 : 1 890 -> 149 µg/l). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä havaittiin pisteissä G13_08 ja G17_08. Tarkkailupisteessä G13_08 havaittiin ensimmäistä kertaa bentseeniä. Pitoisuus (0,24 µg/l) oli nykyisen laboratorion määritysrajan tasolla ja alittaa aiemmat määritysrajat. Lisäksi pisteessä havaittiin MTBE:ä (0,72 1,31 µg/l). Pisteessä G17_08 on toistuvasti havaittu bentseeniä. Pitoisuus on ollut joka vuosi hieman korkeampi ja tänä vuonna se nousi pitoisuuteen 0,58 µg/l, joka ylittää pohjaveden ympäristölaatunormin (0,5 µg/l). Lisäksi pisteessä on havaittu laatunormit reilusti alittavia pitoisuuksia etyylibentseeniä (0,36 µg/l), ksyleenejä (yht. 0,74 µg/l). MTBE:n pitoisuus (5,7 µg/l) oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Pohjaveden tarkkailupisteessä G19 havaittiin huhtikuun näytteenotossa aiempaan verrattuna poikkeuksellisia tuloksia. Muutamat veden ominaisuudet olivat aiempiin tuloksiin verrattuna poikkeuksellisen alhaisia (mm. sähkönjohtavuus: 152 ms/m, kloridi: 110 mg/l). Joissakin ominaisuuksissa havaittiin poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia (kemiallinen hapenkulutus COD Mn : 16 mg/l, typen kokonaispitoisuus: 40 000 µg/l, orgaanisen hiilen kokonaismäärä TOC: 21 mg/l, sulfaatti 24 mg/l). Aistinvaraisesti veden seassa havaittiin rautapaakkuja. Syyskuun näytteenotossa pitoisuudet olivat palautuneet lähes aiemmille tasoille. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän vaikutusta pohjaveteen tarkkaillaan pisteestä SMP. Pisteestä saatiin näyte ainoastaan huhtikuun kierroksella. Veden laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. G12_2012 on asennettu syyskuussa 2012 korvaamaan tuhoutunut putki G12. Siitä on saatu näyte marraskuun kierroksella. Näytteessä oli korkea kiintoainespitoisuus. Pisteessä aiempaa korkeammalla tasolla olivat mm. kemiallinen hapenkulutus COD Mn (n. 4 9 -> 310 mg/l) sekä typpipitoisuudet (kok. pitoisuus n. 2 000-6 500 -> 15 500 µg/l). Toisaalta mm. sähkönjohtavuus (79,3 ms/m) ja sulfaattipitoisuus (114 mg/l) olivat aiempaa alhaisemmat. Tutkimuspisteessä pohjaveden ph on aiemmin ollut lievästi happaman puolella (5,1-5,8), marraskuussa 2012 se oli 7,3. Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee neljä pohjaveden tarkkailupistettä, kalliopohjavesipisteet K2550 ja K2562 sekä pohjavesipisteet M1027 ja M1030. Kaikista pisteistä on tehty ohjelman mukaiset näytteenottokierrokset. Lisäksi kaikista on otettu syksyllä yksi ylimääräinen näytteenottokierros. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 13 Kalliopohjavesinäytteissä havaittiin ensimmäistä kertaa pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0099 0,0195 µg/l). Pitoisuudet alittavat aiemmat laboratorion määritysrajat. Pisteessä K2550 havaittiin myös pieni pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C 21 -C 40 (43 µg/l). Muilta osin kalliopohjavesi on edelleen melko hyvälaatuista, eikä siinä ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Pisteissä M1027 ja M1030 typpipitoisuus on noussut tasaisesti ja se on nyt korkeimmillaan tarkkailun aikana (2 070 ja 1 360 µg/l). Pisteessä M1027 myös fosforin kokonaispitoisuus on noussut (10 42 -> 426 µg/l). Pisteessä M1030 fosforin pitoisuus on käynyt keskimääräistä (4 9 µg/l) korkeammalla vuoden 2011 lopussa (75 µg/l) ja syyskuussa 2012 (115 µg/l), mutta on vuoden 2012 lopussa laskenut tasolle n. 10 14 µg/l. Kohonneiden typpipitoisuuksien syy voi olla kaatopaikka-alueelta kulkeutunut vesi. Pisteessä M1027 on havaittu pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (mm. pyreeniä: 0,0175 µg/l ja bentso(b)fluoranteenia: 0,0118 µg/l). Pisteessä on myös tyypillisesti havaittu tarkkailun pohjavesien korkeimmat sinkkipitoisuudet. Vuonna 2012 sinkkipitoisuus on vaihdellut välillä 0,3 2,3 mg/l, kun pohjaveden ympäristölaatunormi on 0,06 mg/l. 4.3 Porslahden täyttömäki (Golfkenttä) 4.3.1 Suotovedet Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee kaksi suotoveden tarkkailupistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 saatiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Pisteessä S14_08 on ollut vähän vettä, eikä siitä ole riittänyt näytettä kaikkiin ohjelman mukaisiin analyyseihin. Pisteissä on havaittu korkeita typpipitoisuuksia (kok. typpi 12 000 24 000 mg/l). Pitoisuudet ovat myös vaihdelleet voimakkaasti. Molemmissa pisteissä havaittiin marraskuun näytteenotossa voimakas sulfaattipitoisuuden nousu. Pisteessä S14_08 sulfaatin pitoisuus nousi edellisvuoden tasolta n. 24 150 mg/l tasolle n. 660 mg/l. Pisteessä S15_08 sulfaatin pitoisuus oli marraskuussa 1 030 mg/l, kun se aiemmin on vaihdellut välillä 7 810 mg/l. Pisteessä S15_08 havaittiin PAH-yhdisteitä, mutta pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin vuonna 2011, jolloin havaittiin tarkkailun suurimmat pitoisuudet (yhteispitoisuus 2,8 µg/l). Nyt PAH-yhdisteiden yhteispitoisuus alitti laboratorion määritysrajan. Pisteessä havaittiin myös mineraaliöljyjä (C 10 -C 40 : 233 µg/l). 4.3.2 Pintavedet Alueen pintavesien laatua seurataan kolmesta pisteestä. Pisteistä V2, V7E ja V7P saatiin näytteet ohjelman mukaisesti. Tarkkailupiste V2 sijaitsee täyttömäen pohjoisosassa ja pisteet V7E ja V7P pohjoisosassa. Alueen pintavesien laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Tyypillisesti pisteessä V7P on havaittu mm. hieman korkeampia sähkönjohtavuusarvoja (52,6 152 ms/m) kuin muissa pisteissä (53 89 ms/m). Kaikissa pisteissä havaittiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä ja mineraaliöljyjä (C10-C40: 72 86 µg/l). Pitoisuudet olivat aiempien laboratorion määritysrajojen tasolla tai alhaisempia. 4.3.3 Pohjavedet Täyttömäen alueella sijaitsee kolme pohjaveden laadun tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 saatiin näytteet tarkkailuohjelman mukaisesti. Pisteessä H18 saatiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Pisteessä H18 typen kokonaispitoisuus oli marraskuun näytteenotossa korkeimmillaan tarkkailun aikana (3 800 µg/l). Muissa alueen pisteissä typpipitoisuuksien nousu on tasaantunut. Kaikissa pisteissä havaittiin poikkeuksellisen suuria fosforin kokonaispitoisuuksia elokuun näytteenotto- Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 14 kierroksella (8 70 5 950 µg/l). Elokuun näytteenotossa pisteiden H16u ja H18 näytteissä oli myös poikkeuksellisen suuret pitoisuudet kiintoainesta (H16u: 4 750 mg/l, H18: 44 600 mg/l). 4.4 Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki Kohteisiin kuuluvat pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) ja Melumäki (9). 4.4.1 Suotovedet Melumäen alueella sijaitsee kaksi suotoveden tarkkailupistettä. Pisteistä S22 ja S23 on otettu näytteet lokakuussa. Pisteissä ei aiemmista vuosista poiketen havaittu tributyylitinaa. Muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia ei ole analysoitu. Muilta osin näytteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. 4.4.2 Pintavedet Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan pisteestä V21, jonka tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. 4.4.3 Pohjavedet Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pohjaveden laatua tarkkaillaan pisteestä H41. Melumäen veden laatua tarkkaillaan pisteen H41 lisäksi pisteistä H42 ja H43. Pisteestä H41 saatiin näytteet tarkkailun mukaisesti. Pisteistä H42 ja H43 saatiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteessä H41 typen kokonaispitoisuus on laskenut huomattavasti vuoden viimeisessä näytteenotossa (15 000 25 000 -> 7 740 µg/l). Pisteissä H42 ja H43 se on puolestaan noussut (H42: 420 1 300 -> 1 900 µg/l, H43: 180 340 -> 2 470 µg/l). Fosforin kokonaispitoisuudet ovat nousseet kaikissa tarkkailupisteissä. Voimakkainta nousu on ollut pisteessä H43, jossa pitoisuudet ovat aiemmin olleet alhaisimmat (67 100 -> 1 060 µg/l). Myös pisteessä H41 havaittiin kyseisen havaintopisteen tarkkailun aikainen korkein fosforipitoisuus (2 730 µg/l). Pisteissä H41 ja H43 havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,0118 ja 0,013 µg/l). Pisteessä H43 havaittiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C 21 -C 40 (34 µg/l). Muita orgaanisia haitta-aineitta ei havaittu. Pisteessä H41 pohjavesi on tyypillisesti ollut hyvin emäksistä. Vuonna 2012 veden ph vaihteli välillä 11,5 12. Pisteissä ei havaittu tributyylitinaa. Muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia ei ole analysoitu. 4.5 Österängenin meluvalli 4.5.1 Suotovedet Meluvallin alueella ei tarkkailla suotovesiä. 4.5.2 Pintavedet Meluvallin alueen pintavesiä tarkkaillaan pisteistä Meluvalli01 ja Meluvalli02. Pisteestä Meluvalli01 saatiin näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla ja pisteestä Meluvalli02 syys- ja marraskuun kierroksilla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 15 Tarkkailupisteessä Meluvalli02 kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli syyskuun näytteenotossa poikkeuksellisen korkealla (93 mg/l) (Meluvalli02 on taustanäyte). Marraskuussa se oli laskenut takaisin tavanomaiselle tasolle (9,82 mg/l). Samassa pisteessä olivat syyskuussa poikkeuksellisen korkea alumiinipitoisuus (8,74 mg/l). Näyte sisälsi myös poikkeuksellisen paljon kiintoainesta, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen. Molemmissa pisteissä havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,008 0,0095 µg/l). 4.5.3 Pohjavedet Meluvallin alueen pohjavesien laatua tarkkaillaan kuudesta havaintopisteestä. Pisteistä 3 on rengaskaivoja (1165, 1171 ja 2300), yksi porakaivo (3036) ja kaksi pohjavesiputkia (M1041ja M4200C). Pisteistä saatiin tarkkailuohjelman mukaiset näytteet, lukuun ottamatta putkea M4200C, josta saatiin näytteet vain elo- ja marraskuun kierroksilla. Tarkkailupisteessä 1165 kloridipitoisuus on käynyt poikkeuksellisen korkealla elokuun näytteenotossa (70,2 mg/l), mutta ollut alhainen huhti- ja marraskuun näytteenotoissa (2,2 2,7 mg/l). Myös veden ph pisteessä on hieman noussut ja oli emäksisimmillään elokuussa (8,4). Muilta osin vesissä ei havaittu merkittäviä laatumuutoksia. Pisteessä M4200C havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,0108 µg/l) ja fenantreenia (0,0018 µg/l). Muissa meluvallin alueen tarkkailupisteessä ei havaittu orgaanisia haitta-aineita. 4.6 TBT-massojen hyötykäyttöalueet 4.6.1 Suotovedet TBT-massojen hyötykäyttöalueella sijaitsee kolme suotovesien tarkkailupistettä. Pisteistä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 otettiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Kaikissa pisteissä havaittiin tributyylitinaa. Pitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla (0,0013 0,0055 µg/l). Muiden organotinayhdisteiden pitoisuuksia ei vuonna 2012 analysoitu. 4.6.2 Pintavedet TBT-massojen hyötykäyttöalueella ei sijaitse pintaveden tarkkailupisteitä. 4.6.3 Pohjavedet TBT-massojen hyötykäyttöalueilla ei sijaitse pohjaveden tarkkailupisteitä. Pisteet PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 on poistettu tarkkailuohjelmasta. 5. POHJAVEDEN PINNANKORKEUS Kuvaajat pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelusta on esitetty liitteessä 3. Vuoden 2012 aikana pohjaveden pinnankorkeusmittauksia on tehty 53 pisteestä. Mittaukset on pyritty tekemään kuudesti vuodessa mahdollisimman samanaikaisesti kaikista putkista. Varsinkin alkuvuoden mittauksissa on ollut hajontaa ja mittaustuloksista päätellen osa mittauksista on mahdollisesti tehty vääristä havaintopisteistä. Esim. havaintopisteessä K2550 pohjaveden pinta on ollut aikaisemmin melko tasaisesti tasolla +13 ja vuonna 2012 pinnankorkeus vaihteli välillä +14 +17,8. Suosittelemme, että jatkossa havaintopisteet merkitään siten, että niistä käy yksiselitteisesti ilmi havaintopisteen tunnus. Suurimmat pinnankorkeuden vaihtelut on havaittu kalliopohjavesiputkissa, jotka sijaitsevat tunneleiden lähellä. Ennätyksellisen runsaan sateet syksyllä näkyvät kaikilla alueilla vedenpinnan korkeuden nousuna. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

VUOSIRAPORTTI 2012 16 Muilta osin pinnankorkeuksissa ei havaittu poikkeavuuksia. 6. ORGAANISET TINAYHDISTEET Orgaanisista tinayhdisteistä analysoitiin vuonna 2012 ainoastaan tributyylitinan pitoisuuksia. Pohjaveden näytepisteissä H41, H42 ja H43 tributyylitinaa ei havaittu laboratorion määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia, kuten ei myöskään pintavesipisteessä V21. Suotoveden tarkkailupisteissä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 pitoisuudet ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. 7. TUNNELIEN POISTOVESIEN TARKKAILU Tunneleiden poistovesien tarkkailusta ei ole tuloksia vuodelta 2012. Poistovesipumppaamoja ei löydetty kevään tarkastuskierroksella ja syksyllä ei ollut saatavilla avainta näytteenotto- ja tarkastustiloihin. 8. PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Yhteistarkkailuun kuuluu rakennuksien painumisen tarkkailu Vikkullan alueella. Painumamittauksia on tehty kuudesta rakennuksesta, yhteensä 11 seurantapisteestä. Seurantapisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 82123849-02. Vuoden 2012 painuma sekä kokonaispainuma (02/2003 01/2012) on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7 Painumamittaustulokset vuonna 2012 NRO Alkuhavainto H 2/2003 H 1/2012 H 4/2012 H 8/2012 H 12/2012 Ero 1/2012-12/2012 Kokonaispainuma 2/2003-8/2012 P9111 4.0801 4.0728 4.0717 4.0715 4.0718-0.0010-0.0083 P9112 3.7514 3.7123 3.7104 3.7105 3.7109-0.0014-0.0405 P9121 3.6724 3.6744 3.6697 3.6748 3.6719-0.0025-0.0005 P9122 3.4855 3.4508 3.4500 3.4484 3.4473-0.0035-0.0382 P9123 3.3221 3.2682 3.2660 3.2641 3.2631-0.0051-0.0590 P971 4.8376 4.8430 4.8431 4.8425 4.8427-0.0003 0.0051 P972 3.5964 3.5639 3.5634-3.5596-0.0043-0.0368 P9101 3.1165 3.0706 3.0695 3.0680 3.0660-0.0046-0.0505 P9103 3.1962 3.1165 3.1154 3.1115 3.1099-0.0066-0.0863 P982 2.3762 2.3744 2.3752 2.3739 2.3733-0.0011-0.0029 P983 2.6074 2.6072 2.6082 2.6070 2.6069-0.0003-0.0005 Tarkkailukauden 2012 aikana lähes kaikissa tarkkailupisteissä on tapahtunut painumista. Vuoden 2012 aikana painuminen on ollut voimakkainta pisteessä P9103, jossa painumista on tapahtunut 6,6 mm. Myös pitkällä aikavälillä painuminen on ollut voimakkainta pisteessä P9103. Tarkkailun alusta (24.2.2003) alkaen painumista on pisteessä P9103 tapahtunut kaiken kaikkiaan 8,63 cm. Pisteessä P971 painumista ei mittausten perusteella ole painunut lainkaan, vaan piste on lievästi kohonnut tarkkailun aikana. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

82137067 Vuosaaren yhteistarkkailu 2012 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/2 Kohde Näyte Ottopiste Ottopvm Kenttähavainnot Veden pinnan korkeus referenssitasosta Näytteenottosyvyys Kokonaissyvyys Ulkonäkö Veden lämpötila Kiintoaine, GF/C Sameus ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti BHK-7 COD Mn Permanga naattiluku (KMnO4) Ammoniumtyppi, Ammonium- Nitraatti- Nitriitti- Nitraatti- ja nitriittitypen NH4- typen osuus typpi, NO3-typpi, NO2-summa, (NO2- N kok.n:stä N N NO3) Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, TOC Kloridi Sulfaatti m m m C mg/l FTU ms/m mmol/l O2 mg/l mg/l mg KMnO4/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 ja 2 4092-5 VVB 22.4.2009 3,1 3,7 5,6 7,8 166 2 2,5 13 3,3 % < 100 390 13 3,5 250 410 9825-1 VVB 24.8.2009 10 2,7 8,7 297 0,96 5,1 33 4,9 % < 100 670 36 7 500 780 14431-1 VVB 20.11.2009 kirkas 5 2,1 2 7,8 43 1 2 8,25 2,1 % < 100 400 21 2 38 87 4789-1 VVB 26.4.2010 kirkas 8,6 2,9 2 8,4 107 2 2,1 8 3,0 % < 100 270 20 1,9 87 340 11284-1 VVB 30.8.2010 1,2 kirkas 14,3 2,2 1,4 7,7 152 0,98 3,3 9 3,2 % < 100 280 8 6 171 514 14972-1 VVB 5.11.2010 1,2 kirkas 5,9 2,4 0,79 7,8 153 1 2,8 8 3,5 % < 100 230 9 4 160 490 5366-1 VVB 2.5.2011 kirkas, väritön < 2 0,89 8,1 135 2 2,4 < 8 230 12 2,7 120 430 11513-1 VVB 15.8.2011 Hajuton kirkas 20,1 3,1 1,1 8,7 147 0,76 3,9 37 10,0 % < 100 370 9 8,4 150 530 17891-1 VVB 28.11.2011 Hajuton, HUOM! Ylivuoto kirkas 3,5 < 2 1 7,9 135 1,2 2,8 13 4,2 % < 100 310 6 4,8 130 420 H10009253-00 VVB 5.9.2012 kirkas 18 <5 0,9 8,31 172 1,26 3,48 14 < 20 < 4 % < 60 < 500 < 10 5,23 131 436 H13000936-00 VVB 22.11.2012 kirkas 4,9 < 5 0,9 8,02 149 2,19 1,66 6,6 < 20 < 2 % < 60 < 2 < 62 1 050 < 10 3,68 148 443 3595-7 VVL 7.4.2009 hajuton kirkas 6,3 2,7 0,85 7,6 338 9,1 0,6 170 85,0 % < 100 200 93 0,8 250 1 100 4793-1 VVL 26.4.2010 < 2 1,6 7,5 342 6,7 1,1 280 103,7 % < 100 270 48 < 0,5 430 1000 5856-1 VVL 10.5.2011 3,7 1,6 7,1 303 6,7 0,8 260 96,3 % 270 47 0,5 280 840 11515-1 VVL 15.8.2011 Ei näytettä, putkesta ei tule vettä VVL 21.11.2011 Ei näytettä, putkesta ei tule vettä H10009011-00 VVL 28.8.2012 Vettä liian vähän kaikkiin analyyseihin tumma 4080 7,86 251 0,401 1600 < 60 3,29 133 766 H13000937-00 VVL 22.11.2012 kirkas 8,8 < 5 5,47 7,67 263 7,62 0,86 3400 166 16,9 % < 60 < 2 < 62 980 35 < 0,5 218 827 3 ja 6 3242-2 NII 30.3.2009 47 210 6,8 628 21,2 44 84 000 91,3 % 1 000 92 000 130 73 1 541 268 9844-1 NII 24.8.2009 58 210 6,9 776 23,7 48 98 000 81,7 % 230 120 000 100 79 1 700 260 14262-1 NII 18.11.2009 keltainen 8,6 31 120 6,6 442 16,5 39 58 000 84,1 % 2 300 69 000 120 50 900 170 4131-1 NII 14.4.2010 kirkas, kellertävä 7,5 36 99 6,6 257 13 28 39 000 86,7 % 2600 45 000 110 43 350 150 11347-1 NII 31.8.2010 kellertävä 14,1 30 100 6,9 529 13,3 36 46 000 88,5 % 2100 52 000 93 58 1275,2 215 16169-1 NII 3.12.2010 kellertävä 6,9 35 120 7 539 23,6 50 86 000 96,6 % 1300 89 000 < 3 72 1000 190 5104-1 NII 27.4.2011 kellertävä 8,7 60 110 6,8 295 9,7 28 37 000 92,5 % 40 000 130 36 610 130 11507-1 NII 15.8.2011 Haisee jätevedelle kellertävä 15,4 42 130 7 683 25,2 51 93 000 84,5 % 160 110 000 150 69 1468,8 194,8 17976-1 NII 30.11.2011 Haisee viemärille keltainen 9,4 42 190 6,9 560 18 51 70 000 86,4 % 3700 81 000 140 75 1300 190 H13000166-00 NII 25.10.2012 1,82 melko kirkas 10,4 25 97,8 395 13,2 32,5 130 36 000 82,2 % < 60 13,4 13,4 43 800 111 41,4 700 185 H13001088-00 NII 27.11.2012 1,99 10,1 35,2 141 7,43 602 18,5 40,6 160 72 600 86,0 % < 60 21,9 21,9 84 400 113 64,9 1370 285 3242-1 POR 30.3.2009 62 410 7,1 461 26,6 44 97 000 88,2 % 200 110 000 190 76 748 219 9845-1 POR 24.8.2009 100 370 6,8 538 29,7 45 110 000 84,6 % 170 130 000 78 72 800 190 14261-1 POR 18.11.2009 keltainen 8,4 58 3 000 6,9 359 21,9 41 72 000 83,7 % 2 500 86 000 150 56 500 100 4132-1 POR 14.4.2010 kirkas, kellertävä 7,5 37 170 7,5 257 14 29 41 000 83,7 % 2700 49 000 130 40 300 160 11276-1 POR 30.8.2010 ruskehtava 12 30 130 6,9 395 21,8 37 65 000 90,3 % 1100 72 000 120 74 528 201 16170-1 POR 3.12.2010 kellertävä 6,8 26 150 7 450 27,9 50 97 000 97,0 % 710 100 000 < 3 79 620 160 5103-1 POR 27.4.2011 kellertävä 6,9 5 4,2 7,2 162 5,1 11 150 2,3 % 6 600 15 15 260 180 11508-1 POR 15.8.2011 Ei saatu näytettä POR 31.11.2011 Ei näytettä, pump. lattialla n 3 cm lietekerros 6357-1 POR 26.4.2012 kirkas 6,4 2,7 11 7,3 216 6,7 15 530 10,6 % 3200 5 000 150 22 310 360 H10009588-00 POR 13.9.2012 Lattialla ruosteenruskeaa, kuivunutta liejua 0,34 3,15 12,6 10,2 12 7,22 235 5,23 9,53 38 1 790 53,8 % 1160 3 330 21 18,1 529 232 H13001116-00 POR 28.11.2012 0,31 kirkas 8,2 < 5 5,08 7,48 256 7,3 12,4 49 22 0,6 % 2550 < 2 2250 3 410 18 23,1 496 375 4 3289-1 S1 31.3.2009 0 1,6 < 2 7,2 < 2 1 000 77 14258-1 S1 18.11.2009 kirkas 6,6 5,1 7,8 < 2 950 44 4541-1 S1 21.4.2010 0,2 kirkas 3,6 < 2 7,1 2 7 500 17 11345-1 S1 31.8.2010 0,3 kirkas 11,9 < 2 7,9 < 2 1 800 28 16173-1 S1 3.12.2010 kirkas 0,9 < 2 8 1 900 6 5097-1 S1 27.4.2011 0,3 kirkas 6,2 6,7 7,5 < 2 5 300 18 11509-1 S1 15.8.2011 Hajuton 0,3 kirkas 12,2 < 2 7,8 < 2 2 100 24 17979-1 S1 30.11.2011 Hajuton kirkas 6,7 < 2 8,2 < 2 1 800 52 H10009795-00 S1 20.9.2012 2,99 3,55 kirkas 10,5 < 5 7,98 < 1 5 740 36 H13001119-00 S1 28.11.2012 2,95 melko kirkas 6,9 < 5 8,31 139 1,2 5 270 42 3289-5 SMK 31.3.2009 0 7,8 6,9 8 9907-1 SMK 25.8.2009 17,3 6,9 25 14260-1 SMK 18.11.2009 keltainen 6,2 7 7 4543-1 SMK 21.4.2010 0,4 kirkas 3,9 6,3 9 11346-1 SMK 31.8.2010 0,4 kirkas 17,4 7 24 16175-1 SMK 3.12.2010 kirkas 0,9 7,1 41 3,5 5102-1 SMK 27.4.2011 0,4 samea 5,8 7,2 14 11514-1 SMK 15.8.2011 Hajuton samea 17,7 7,1 20 17981-1 SMK 30.11.2011 Hajuton keltainen 9,4 9,3 31 7,7 23 4,6 H10009212-00 SMK 4.9.2012 1,48 0,56 kirkas 16,5 7,72 22 H13001118-00 SMK 28.11.2012 1,46 kirkas 6,5 21,7 13,9 8,18 27 4,78 5a 3289-3 H23 31.3.2009 0 0,6 7,4 28,5 9905-1 H23 25.8.2009 17,1 7,5 324 14432-1 H23 20.11.2009 kirkas 6,2 7 265 4545-1 H23 21.4.2010 0,3 kirkas 4,6 7,3 158 11348-1 H23 31.8.2010 0 kirkas 12,1 7,4 128 16171-1 H23 3.12.2010 kirkas 1,9 7,2 310 5094-1 H23 27.4.2011 kirkas 6,5 7,5 165 11511-1 H23 15.8.2011 Hajuton samea 15,5 7,4 243 17974-1 H23 30.11.2011 Hajuton kirkas 6,3 7,3 215 6358-1 H23 26.4.2012 kirkas 7 7,7 164 H10009008-00 H23 28.8.2012 4,98 0,77 kirkas 16,7 7,88 190 H13000933-00 H23 22.11.2012 5,17 kirkas 7,1 7,98 207 3289-4 H24 31.3.2009 0 4,3 8 85 9906-1 H24 25.8.2009 16 7,8 84 14430-1 H24 20.11.2009 kirkas 8,1 8,2 83 4546-1 H24 21.4.2010 0,3 kirkas 2,2 7,4 73 11349-1 H24 31.8.2010 0,5 kirkas 15,2 7,7 68 16172-1 H24 3.12.2010 kirkas 2,7 8 83 5096-1 H24 27.4.2011 0,3 kirkas 6,1 7,7 89 11512-1 H24 15.8.2011 Hajuton kirkas 13,8 7,7 95 17975-1 H24 30.11.2011 Hajuton kirkas 7,8 8 101 6359-1 H24 26.4.2012 kirkas 9,6 8,1 99,9 H10009009-00 H24 28.8.2012 hieman samea 17,6 8,24 84,8 H13000934-00 H24 22.11.2012 kirkas 7,4 7,78 202 3289-2 S2 31.3.2009 0 2,1 7,3 41 9918-1 S2 25.8.2009 17,6 7,3 371 14429-1 S2 20.11.2009 kirkas 6,2 7,1 275 4542-1 S2 21.4.2010 0,3 kirkas 4,4 7,3 164 11350-1 S2 31.8.2010 0,4 kirkas 12,7 7,5 143 16174-1 S2 3.12.2010 kirkas 0,8 7,4 275 5098-1 S2 27.4.2011 0,3 kirkas 6,3 7,6 178 11510-1 S2 15.8.2011 Hajuton samea, väritön 15,5 7,5 256 17980-1 S2 30.11.2011 Hajuton kirkas 6,7 7,4 238 H10009796-00 S2 20.9.2012 3,28 0,17 kirkas 12,2 8,02 140 H13000939-00 S2 22.11.2012 3,28 kirkas 7 7,85 202