Edistääkö hajajätevesiasetus tehokasta vesiensuojelua? 1
Tarve säännellä haja-asutuksen jätevesien käsittelyä (YM:n perustelumuistio 2003) - ei EU velvoitetta - edistää vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa - VN:n periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 ei toteutunut - haja-asutusalueella yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja fosfori kuormittavat ympäristöä 6-8 kertaisesti verrattuna viemäriin liittyneen henkilön kuormitukseen 2
Asetuksen valmistelu YSL:n säätämisen yhteydessä kumottiin vesilain 10:19 => kului lähes neljä vuotta, ennekuin uusi asetus ja sen mukana määräykset jätevesien käsittelystä astuivat voimaan => vuosina 2000-2003 omakotitalon tai mökin rakentaneiden jv-järjestelmien taso Taloudellistan vaikutusten arviointi tehtiin vasta asetuksen laatimisen loppumetreillä => Asetuksen toimeenpanon valvonta ei aiheuttaisi hallinnollisia lisäkustannuksia!! 3
Nykyinen sääntely Ympäristönsuojelulaki 11 valtuutus VN:lle säätää asetuksella mm. päästöistä ympäristöön 103 Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus - jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa - talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista siten, että puhdistus vastaa vähintään asetuksen vaatimuksia 18 Talousjätevedet 1 mom: VNA:lla voidaan säätää jäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta ym. ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet 2 mom: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus myöntää kiinteistökohtainen poikkeus enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. (21.4.2005/252) VNA talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset (YSL 19 ) 4
Kaikki kerralla kuntoon nyt heti -ajattelutapa ei toimi Uuden lainsäädännön täydellinen toimeenpano vie aina useita vuosia=> suuren hankkeen kymmenen vuoden siirtymäaika aivan liian lyhyt Hajajätevesien merkitys vesistöjen kuormittajana täysin erilainen Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa=> alueellista ja paikallista joustomahdollisuutta aivan liian vähän Onko kukaan arvioinut, paljonko maksaa yhden fosforikilon vesiin pääsyn ehkäisy hajajätevesiasetusta toteuttamalla tai toisaalta maatalouden vesiensuojelua tehostamalla?? 5
Toteutuuko suhteellisuusperiaate asetuksen toimeenpanossa? 6
Mitä hyvää asetuksessa vesiensuojelun kannalta? selkeät vaatimukset uusien omakotitalojen ja lomaasuntojen jätevesien käsittelylle vauhdittanut viemärilinjojen rakentamista vauhdittanut pienpuhdistamoiden kehitystyötä mahdollisuus puuttua pohjavesialueiden ja rantojen ongelmatapauksiin mahdollisuus puuttua vanhojen, tiheään rakennettujen omakotitaloalueiden ongelmatapauksiin lisännyt ihmisten tietoisuutta jätevesistä ja niiden käsittelystä 7
Asetuksen ongelmia 1 Uuden sääntelyn yhteensovittaminen puutteellista olemassa olleen lainsäädännön ja käytäntöjen kanssa etenkin 1990-luvulla valtion korjausavustuksilla kannustettiin vanhusten asuntojen WC- ja peseytymistilojen rakentamista, jotta kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään => nyt samoja vanhuksia rangaistaan jätevesienkäsittelyvaatimuksilla vanhojen rakennusmääräysten mukaisten rantasaunojen jätevedet: määräys: ei suoraan vesistöön käsittely kallioisella, sähköttömällä tontilla? paljonko ravinteita vesistöön/hlö/vuosi? mitä käytännön eroa saunakaivolla ja kivipesällä? 8
Asetuksen ongelmia 2 Byrokraattisuus jv-selvitys kaikilta omakotitaloilta ja mökeiltä (tuhansia/kunta/2005 ja 2007) vastaus selvitykseen: onko laitteisto riittävä (tuhansia/kunta/2006 ja 2008) kunnostussuunnitelma (satoja/kunta/vuosi) ysv:n lausunto kunnostussuunnitelmasta rak.v:n toimenpidelupa, rakentamisen valvonta toimivan järjestelmän hoidon- ja huollon valvonta (kymmeniä/kunta/vuosi) poikkeuslupien (YSL 18 2 mom) käsittely joka viides vuosi (kymmeniä/kunta/vuosi) => syö resursseja väärästä kohdasta, ei mahdollista keskittymistä ongelmatapauksiin (esim. pohjavesialueilla) => syö resursseja muusta vesien- ja ympäristönsuojelusta (vrt. maatalous) 9
Asetuksen ongelmia 3 Ei kannusta todellisiin uudistuksiin kuivakäymälä ei riittävän houkutteleva vaihtoehto taloudellisesti, koska jvjärjestelmä kuitenkin uusittava virtsan tehokasta hyötykäyttöä ei järjestetty jätevesien pesuaineiden kemikaalijäämien poiston tehokkuus? Kuormitusluku Kuormituksen alkuperä Uloste Virtsa Muu Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) ja niiden prosenttiosuudet (%). Org. aine, BHK7 g/pd % 15 30 5 10 30 60 50 100 Kokonais fosfori g/pd % 0,6 30 1,2 50 0,4 20 2,2 100 Kokonais typpi g/pd % 1,5 10 11,5 80 1,0 10 14 100 10
Asetuksen ongelmia 4 Ei ole vastannut syrjäseutujen varsinaiseen jätevesiongelmaan: sakokaivolietteiden käsittely lähellä syntypaikkaa entistä vaikeampaa lannoitevalmistelain takia kunnan keskustan jätevedenpuhdistamo ehkä ainoa laillinen käsittelyvaihtoehto => ei välttämättä tehokkain vesiensuojelullisesti (huom! kalkkistabiloinnin mahdollisuudet) 11
Asetuksen ongelmia 5 Perustuu oletukselle, että uudistettu järjestelmä tehostaa jätevesien puhdistumista, puhdistustehoon vaikuttavat kuitenkin mm. laitteiston periaatteellinen toiminta, tutkimustietoa ei vieläkään riittävästi laitteiston mitoitus käyttöä vastaavaksi suunnittelijan asiantuntemus (huom. paikanpäällä käynti, maasto-olot, maaperä, rakentamisvaiheen dokumentointi) suunnitelmien hyväksyjän asiantuntemus (rak.tark, ja yss) laitteiston asianmukainen asennus (1-2 työpäivää=>valvonta ei aina oikea-aikaista) suunnitelmanmukainen käyttö asianmukainen ja oikea-aikainen huolto => jos järjestelmä ei toimikaan oletusten mukaisesti, saadaan paljon lisää riitajuttuja oikeusasteisiin. 12
Asetuksen ongelmia 6 Järjestelmän mitoitus: asetuksen liite 1, kohta 2 A2 ja C1: asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa; mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten, että mitoituksen asukasluku on vähintään viisi (5); => mitoitus aivan pielessä 1-2 vanhuksen taloudessa => puhdistusteho kyseenalainen 13
Asetuksen ongelmia 7 Asetuksen painottuminen teknisiin ratkaisuihin: vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (sisältää taloudellisten seikkojen huomioon ottamisen) >< ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate =>Parhaan käytännön periaatteelle pitäisi antaa enemmän painoarvoa, jolloin paikalliset olosuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. 14
Taloudellisia vaikutuksia Lainsäätäjäkin havaitsi sittemmin, että asetuksella on taloudellisia vaikutuksia yksittäisille kiinteistöjen haltijoille: YSL:n 18 :ään lisättiin toinen momentti v. 2005 YM asetti hajajätevesityöryhmän 25.5.2007-31.12.2009, jonka tarkoituksena on asetuksen toimeenpanon edistäminen: ehdotus kotitalousvähennyksen laajentamisesta myös jvjärjestelmän suunnitteluun ja huoltoon energia- ja korjausavustusten tulorajojen korottaminen Rahallinen kokonaispanostus? 300 000x 5 000 /10 v?? Kunnissa satojen henkilötyövuosien lisätarve 15
Periaatteellisia kysymyksiä suhteellisuusperiaate? paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen? ympäristöoikeuden joustavat normit: toteutuuko hajajätevesiasetuksessa? tekninen yksityiskohtainen sääntely>< soveltajan mahdollisuus joustoon? mahdollisuus asetuksiin, jotka erilaisia eri osissa maata? valtakunnalliset raamit kuitenkin oltava kokemus epäoikeudenmukaisuudesta => vrt. pyrkimys lainkuuliaisuuden ylläpitoon sääntelyn puuttuminen entistä pienempiin toimijoihin ja yksityiskohtiin (jätehuolto, kiinteistöjen energiatodistukset, omakotitalojen savupäästöt jne.)=> kuinka pieniä hajakuormitusyksiköitä on kustannustehokasta valvoa? RIITTÄÄKÖ RATKAISUKSI TULKINTALINJAN HAKEMINEN, VAI TARVITTAISIINKO ASETUKSEEN MUUTOSTA? 16