Liite Vuorelan talousvesivälitteisen epidemian selvitysilmoitukseen 1 (13) Ympäristöterveyspalvelut 26.3.2014 1 Epidemiaepäilyn synty Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut sai maanantaina 16.7.2012 noin klo 9.30 tiedon, että Vuorelan terveysasemalle on hakeutunut kyseisenä maanantaiaamuna tavanomaista useampi vatsatautinen henkilö hoitoon (7 kpl). Selvittelyjen jälkeen saatiin tieto, että muutamia yksittäisiä vatsatautisia on käynyt terveysaseman vastaanotolla myös edellisellä viikolla. Sairaanhoitaja oli yrittänyt selvittää mahdollista tautitapauksia yhdistävää tekijää kyselemällä sairastuneilta heidän ruokailuista, osallistumisesta juhliin tai tapahtumiin. Koska potilaita yhdistävää tekijää ei tullut esille, terveysaseman sairaanhoitaja ilmoitti vatsataudeista tartuntatautihoitajalle, joka puolestaan ilmoitti asiasta ympäristöterveysvalvontaan. Sairaanhoitaja tarkisti vielä, että sairastuneet henkilöt asuvat pienellä alueella Vuorelan asutusalueella. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut oli saanut keskiviikkona 4.7.2012 noin klo 16.00 tiedon Vuorelan alueella kyseisenä päivänä tapahtuneesta talousvesiputken putkirikosta. Putkirikon korjaamisen jälkeen ympäristöterveysvalvonta oli ottanut 5.7.2012 verkostovesinäytteet ennen ja jälkeen putkirikkokohdan. Otetuissa talousvesinäytteissä indikaattoribakteerien määrät olivat suositusten ja vaatimusten mukaiset. Koska vatsatautitapauksia yhdistävää tekijää ei löytynyt, 4.7.2012 tapahtunut putkirikko ja sen mahdollisesti aiheuttama vedensaastuminen nousi epäillyksi tautitapausten aiheuttajaksi. Koska ympäristöterveysvalvonnassa ei ollut tarkempaa tietoa putkirikosta, ympäristöterveyspalvelut otti yhteyttä kunnan vesihuoltolaitokseen lisätietojen saamiseksi. Maanantaina 16.7.2012 noin klo 12 saatiin kiinni vesihuoltolaitoksen henkilökunta, jolloin selvisi, että maa-aineksen pääsy putkirikon yhteydessä vesiputkeen on ollut mahdollista. Edellä mainittujen tietojen perusteella ympäristöterveysvalvonta teki johtopäätöksen, että talousvedessä voi olla jotain, mikä aiheuttaa vatsatautia. 2 Tutkimukset ja tulokset 2.1 Talousvesivälitteinen epidemia Vesiepidemia-alue sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosassa Vuorelan asutusalueella. Kyseiselle Etelä-Siilinjärven alueelle talousvesi tulee Jälänniemen vedenottamolta. Jälänniemen vedenottamolta pumpataan vettä Haaparinteen, Toivalan ja Vuorelan taajamaalueille, Rissalan verkostoon sekä Jälänniemen, Jännevirran ja Paasisalon vesiosuuskunnille. Keskimäärin Jälänniemen vedenottamolta toimitetaan vettä noin 845 m 3 /vrk. Jälänniemen vedenottamolla käytetään pohjavettä. Vedenottamolla rantaimeytyminen on mahdollista. Vedenottamolla on kolme kaivoa. Vedenkäsittelyprosessissa raakavesi otetaan vuoronperään yhdestä vedenottamon kolmesta kaivosta. Vesi ilmastetaan ilmastusportaissa ja ilmastettu vesi johdetaan takaisin toisen kaivon läheisyyteen maaperään. Maaperässä rauta ja mangaani saostuvat (raudan ja mangaanin poisto ns. VYR-
Sivu 2 / 13 menetelmällä). Verkostoon toimitettava vesi otetaan kolmannesta kaivosta. Ennen verkostoon johtamista vesi ilmastetaan vielä ilmastusportaissa ja pehmennetään ionivaihtimilla sekä desinfioidaan UV-valolla. Ennen vesiepidemiaa ja myös epidemian aikana vedenottamolta verkostoon johdettu vesi oli laadultaan moitteetonta ja täytti kaikilta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Jälänniemen vedenottamolla on alavesisäiliö, josta vettä pumpataan Toivalassa sijaitsevaan 150 m 3 vesisäiliöön. Toivalan vesisäiliöstä vettä pumpataan sekä jakeluverkoston kautta käyttöön että Ruskeisenmäen ylävesisäiliöön (tilavuus 500 m 3 ). Ruskeisenmäen ylävesisäiliö toimii niin sanottuna paisuntasäiliönä eli kun vedenottamolta verkostoon pumpattu vesi ei yksin riitä täyttämään kulutusta, ylävesisäiliöstä otetaan kulutuksen tarvitsema lisävesi. Keskiviikkona 4.7.2012 talousveden runkolinjassa tapahtui putkirikko hieman ennen Ruskeisenmäen ylävesisäiliöön lähtevää haaraa. Putkirikon yhteydessä ylävesisäiliö tyhjentyi vedestä. Putkirikon aikana kunnan vesihuoltolaitoksella oli käsitys, että ylävesisäiliö ei olisi tyhjentynyt kokonaan, koska pinnanmittaus ilmoitti säiliössä olevan vettä 11 % sen tilavuudesta. Vesiepidemian yhteydessä Ruskeisenmäen ylävesisäiliö tyhjennettiin puhdistusta ja desinfiointia varten. Säiliön tyhjennyksen yhteydessä selvisi, että pinnanmittaus ei toimi oikein ja putkirikon yhteydessä ylävesisäiliö olikin tyhjentynyt kokonaan. Talousveden runkovesilinja kulkee samassa kaivannossa jätevesiviemärin kanssa Kuopio- Joensuu-valtatien (valtatie 9) vieressä. Talousveden runkolinjan putkirikkokohdassa jätevesiviemäri on paineviemäri. Noin 250 metrin päässä rikkopaikasta paineviemäri muuttuu viettoviemäriksi. Talousveden runkolinja rikkoontui, kun valtatien alle asennettavan kaapelin porauksessa poraajat porasivat reiän runkolinjan läpi. Reiän poraaminen runkolinjaan aiheutti putken yläpuolen lohkeamisen noin 2,5 m matkalta. Putken rikkoontumisen johdosta Ruskeisenmäen ylävesisäiliö tyhjentyi. Ylävesisäiliön tyhjentymisen jälkeen putkistoon on tullut niin sanottu imuvaikutus, jolloin putki on imenyt putkirikkopaikan ympäristöstä vettä ja putkirikkokohdan alapuoliseen vesiputkeen on päässyt putkirikkokohta-alueen ympäristössä olleita mikrobeja. Putkirikon korjauksen jälkeen ylävesisäiliö täytettiin vedellä, jolloin ympäristöstä putkeen päässeet mikrobit pääsivät myös ylävesisäiliöön. Koska ylävesisäiliö toimii paisuntasäiliönä, säiliössä olevaa saastunutta vettä pääsi aika ajoin verkostoon, mikä ylläpiti altistusta. 2.2 Tapaus-verrokkitutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (myöhemmin THL) toteutti yhteistyössä Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden kanssa nettipohjaisen kyselytutkimuksen sairastuneille ja verrokeille (ei-sairastuneille). Kyselyyn vastasi 473 henkilöä. Näistä 42 jätettiin pois matkoilla olon takia. Analyysi tehtiin 431 henkilön vastauksien perusteella. Kyselytutkimuksen tilastollisen analyysin perusteella vesijohtoveden juominen Vuorelan alueella oli riskitekijä sairastumiselle, riskisuhde (RR)= 5.6 (95 % luottamusvälit 1.9 16.4). Käsittelemättömän vesijohtoveden juominen kotona oli riskitekijä, RR 2.2 (1.2 4.1), keitetyn veden nauttiminen suojasi infektiolta RR 0.7 (0.5-0.9). Tartunnalle todettiin myös annosvasteisuus: mitä enemmän joi vettä, sitä todennäköisimmin sairastui vatsatautiin. Kyselytutkimuksessa käytetty kyselytutkimuslomake on liitteenä (liite 1).
Sivu 3 / 13 Altistuneiden tai sairastuneiden tarkkaa määrää tiedetä. Altistuneiden määrä arvioidaan olevan lähellä 3000 henkilöä. Epidemian yhteydessä terveyskeskukseen otti yhteyttä noin 200 henkilöä. Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja ripuli, joita esiintyi yli 80 %:lla kyselyyn vastanneista. Muita oireita olivat oksentelu, jota esiintyi joka kolmannella ja kuume, jota esiintyi yhdellä viidestä. 2.3 Potilasnäytteiden tutkimukset Osalta epidemian aikana terveysasemalla käyneeltä vatsatautipotilaalta otettiin ulostenäyte. Näytteitä otettiin kaikkiaan 25 henkilöltä, joista muutamalta otettiin näyte useamman kerran. Oireettomia henkilöitä ei tutkittu, kaikki otetut ulostenäytteet otettiin oireisilta henkilöiltä. Ulostenäytteistä löytyi tutkimuksissa 23 mikrobilöydöstä: 1 kampylobakteeri, 3 Clostridium perfringens, 8 sapovirus, 2 EHEC, 6 EPEC, 2 EAEC ja 1 enterovirus. Yhteenveto ulostenäytteistä tehdyistä tutkimuksista, tutkimustuloksista sekä missä laboratoriossa tutkimukset on tehty, löytyvät taulukossa 1 (Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset). Liitteessä 2 olevassa taulukossa on puolestaan yksityiskohtaisesti lueteltu kaikki tutkitut näytteet näytteenottoajankohtineen ja tutkimukset tutkimustuloksineen. Tautitapauksista primaari- ja sekundaaritapausten erottelu on lähes mahdotonta. Koska epidemia osui lomakauteen, on mahdollista että joihinkin talouksiin palattiin lomalta parikin viikkoa epidemian alkamisesta ja vettä laskettiin hanasta, johon klooraus ei ollut ulottunut ja joka siten sisälsi taudinaiheuttamiskykyisiä mikrobeja. Mitä kauempana primaaritapahtumasta sairastuminen on tapahtunut, sitä todennäköisempää on, että kyseessä on sekundaaritapaus. HUSLABin F-VirEpid:ssä todetut seitsemän sapovirustapausta ovat epidemian alussa otetuista näytteistä ja siten todennäköisesti primaaritapauksia. Sekundaaritapauksia ovat todennäköisesti pääosa pari viikkoa ja sitä kauempana primaaritapahtumasta ilmenneet tapaukset. Mikrobilähtöisesti sapovirukset sopivat tartuntamekanisminsa puolesta paremmin sekundaari-infektioiden aiheuttajaksi kuin löydöksissä todetut bakteerit. Sen sijaan HUS- LABin F-VirEM:ssa todettu sapovirustapaus on epidemian loppuvaiheessa otetusta näytteestä ja siten todennäköisesti sekundaaritapaus. Parin viikon kuluttua epidemian ilmitulon jälkeen sairastuneista henkilöistä otettiin ulostenäytteitä, joista tutkittiin ainoastaan Giardia ja Cryptosporidium -alkueläimet. Alkueläintutkimusten syynä oli tarkoitus varmistua, ettei taudinaiheuttajana ollut pidemmän itämisajan omaavia alkueläimiä. Koska alkueläimiä ei todettu, näitä tautitapauksia voitaneen pitää sekundaaritapauksina. Merkittävä osa tautitapauksista ei tullut terveydenhuollon tietoon lainkaan, koska väestöä informoitiin, että vatsataudin voi hoitaa kotikonstein samalla tavalla kuin minkä tahansa mahataudin. Työntekijät eivät myöskään nykyään tarvitse todistusta muutaman päivän sairauspoissaoloon ja epidemia sattui loma-aikaan.
Sivu 4 / 13 Taulukko 1. Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset. Laboratorio Tutkimus Tutkimuksia (kpl) Negatiivisia (kpl) Positiivisia (kpl) ISLAB Salmonella 21 21 0 F-BaktVi3 Campylobacter 21 20 1 Kuopio Shigella 21 21 0 Yersinia 21 21 0 St.aureus 21 21 0 B.cereus 21 21 0 Cl.perfring 21 18 3 HUSLAB F-NoroNhO 12 12 0 F-VirEpid F-AstrNhO 7 7 0 F-AdenAg 5 5 0 F-VirEM 12 10 2 sapovirus HUSLAB F-BaktNhO F-SapoNhO 12 7 5 Salmonella sp 12 12 0 Yersinia enterocolitica(virul.)/ pseudotuberculosis/pestis 12 12 0 Campylobacter jejuni/coli 12 12 0 Shigella 12 12 0 EIEC 12 12 0 HUSLAB F-VirEM ISLAB F-GiCrAg Joensuu ISLAB F-Para-O Kuopio EHEC (* EHECin läsnä ollessa EPECiä ei voida erikseen osoittaa) 12 10 2* EPEC 12 6* 6 ETEC 12 12 0 EAEC 12 10 2 Vibrio cholerae (toksiini) 12 12 0 Giardia 12 12 0 Cryptosporidium 12 12 0 Entamoeba histolytica 12 12 0 F-VirEM 5 3 1 sapovirus 1 enterovirus Giardia 16 16 0 Cryptosporidium 16 16 0 F-Para-O 1 1 0 Yhteensä 389 366 23 2.4 Vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimukset Epidemian yhteydessä talousvesinäytteitä otettiin 22 paikasta yhteensä 56 näytettä. Otettujen talousvesinäytteiden määrä vaihteli 1 10 näytettä/näytteenottopiste. Otetuista 56 talousvesinäytteestä 39 näytettä otettiin saastuneeksi oletetulta alueelta ja 17 saastuneeksi oletetun alueen ulkopuolisilta reuna-alueilta. Talousvesinäytteiden lisäksi otettiin viidestä
Sivu 5 / 13 eri putkirikkopaikan lähialueiden ojasta yhteensä kuusi hulevesinäytettä ja epidemiaalueen jätevedestä yksi jätevesinäyte sekä irrotettiin tutkimuksia varten kahden epidemiaalueella sijaitsevan kiinteistön vesimittari. Yhteenveto otettujen vesi- ja ympäristönäytteiden määristä on taulukossa 2. Yksityiskohtaiset tiedot eri vesinäytteiden tutkimuksista löytyy liitteessä 3 olevasta Vesi- ja ympäristönäytteet -taulukosta. Taulukko 2. Vesi- ja ympäristönäytteiden määrät. Näytteenottopaikka Näytetyyppi Näytteenottopisteitä Näytemäärä (kpl) (kpl) Verkosto talousvesi 15 45 Vesihuolto (vedenottamo, vesisäiliö tai paloposti) talousvesi 7 11 Vesimittari biofilmi 2 2 Oja hulevesi 5 6 Jätevedenpumppaamo jätevesi 1 1 Yhteensä 30 65 Epidemian alussa kahtena ensimmäisenä päivänä otetuista talousvesinäytteistä tutkittiin pääasiassa indikaattoribakteereja (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit) sekä salmonella, kampylobakteerit ja viruksia (noro, adeno ja rota). Ensimmäisenä päivänä epidemia-alueelta otetuissa näytteissä heterotrofinen pesäkeluku oli korkea (110 240 pmy/ ml), korkeita olivat myös koliformisten bakteerien määrä (81 150 pmy/100 ml) ja E.colin (49 150 pmy/ 100ml), fekaaliset kolimuotoisten bakteerien (18 51 pmy/100 ml) ja enterokokkien (11 17 pmy/100 ml) määrät. Näytteissä ei todettu tautia-aiheuttavia bakteereja ja viruksia. Vesihuoltolaitos aloitti verkoston huuhtelun epidemia-alueella heti kun epidemiaepäily tuli tietoon. Toisena päivänä otetuissa näytteissä bakteeripitoisuudet olivat: koliformiset bakteerit 16 26 pmy/100 ml, E.coli 11 21 pmy/100 ml ja enterokokit 0 2 pmy/100 ml. Toisena päivänä otetuissa näytteissä mikrobipitoisuudet olivat pienemmät kuin ensimmäisenä päivänä otetuissa näytteissä. Epidemian toisena päivänä vesihuoltolaitos aloitti veden klooraamisen. Kloorinpitoisuuden tavoitetasoksi verkostossa asetettiin 2 3 mg/l. Klooripitoisen veden leviäminen koko verkoston alueelle vei aikaa. Klooripitoisuuksien selvittämiseksi ja pitoisuuden säätelemiseksi vesihuoltolaitos mittasi kenttämittareilla veden klooripitoisuuksia sekä verkostossa että vedenottamolla verkostoon lähtevästä vedestä. Kolmantena ja neljäntenä päivänä talousvesinäytteistä tutkittiin jo aiemmin tutkittujen indikaattoribakteerien lisäksi Clostridium perfringens -indikaattoribakteeria. Clostridium perfringens otettiin tutkimuksiin mukaan, koska se sietää paremmin veden kloorausta kuin koliformiset, E.coli ja enterokokki -indikaattoribakteerit, jotka kuolevat tautia aiheuttavia viruksia herkemmin. Viidennen päivän jälkeen talousvesinäytteistä tutkittiin ainoastaan Clostridium perfringens -indikaattoribakteeria 5000 ml näytetilavuuksista. Muita indikaattoribakteereja ei enää tutkittu, koska niitä ei ollut todettu ja klooripitoinen vesi oli saavuttanut koko epidemia-alueen.
Sivu 6 / 13 Yhteenveto talousvesinäytteistä, vesimittareiden biofilmeistä, hulevesistä ja jätevedestä tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksista on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Vesi- ja ympäristönäytteistä tehdyt tutkimukset. Tutkimus Todettu / tutkittujen näytteiden määrä (kpl) Verkosto Vesihuoltolaitos (vedenottamo, vesisäiliö tai paloposti) Oja Vesimittari Jätevedenpumppaamo talousvesi talousvesi biofilmi hulevesi jätevesi Yhteensä Koliformiset bakt. 5/26 1/7 1/1 7/34 E.coli 5/26 1/7 3/6 9/39 EHEC 1/12 0/3 1/15 EPEC 1/1 1/1 2/2 Enterokokit 4/26 1/7 6/6 11/39 Fekaaliset kolifor. 5/17 1/2 6/19 Salmonella 0/12 0/3 0/15 Kampylobakteeri 0/12 0/4 0/2 1/1 1/19 Clostridium perf. 1/20 2/5 1/1 4/26 Norovirus 0/11 1/3 0/2 0/1 1/17 Adenovirus 0/2 1/1 0/2 0/1 1/6 Rotavirus 0/4 0/1 0/5 Alkueläimet 0/1 0/2 0/1 0/4 Sapovirus 0/5 0/1 0/1 1/1 1/8 44/248 Putkirikon korjauksen jälkeen ensimmäiset kaksi vesinäytettä otettiin torstaina 5.7.2012. Näytteistä tutkittiin niin sanotuista indikaattoribakteereista heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, ja enterokokit. Näytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Epidemiaepäilyn esille tulon jälkeen ensimmäiset vesinäytteet otettiin maanantaina 16.7.2012 iltapäivällä. Näytteitä otettiin neljästä paikasta oletetulta epidemia-alueelta. Kaikista neljästä näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset koliformiset bakteerit ja enterokokit) ja norovirukset. Kolmesta näytteestä löytyi kaikkia tutkittuja indikaattoribakteereja yhden näytteen ollessa puhdas. Yhdestäkään näytteestä ei todettu noroviruksia. Myöhemmin kahdesta näytteestä tutkittiin vielä adenovirukset, rotavirukset ja kampylobakteerit sekä yhdestä näytteestä sapovirus. Viruksia tai kampylobakteeria ei todettu yhdessäkään näytteessä. Tiistaina 17.7.2012 näytteenottoa ja tutkimuskirjoa laajennettiin. Näytteenottopaikkoja lisättiin oletetun epidemia-alueen ulkopuolelle epidemia-alueen laajuuden varmistamiseksi. Yksi näyte otettiin myös vedenottamolta. Näytteitä otettiin kymmenestä paikasta, joista kaikista tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit), Salmonella ja EHEC. Lisäksi seitsemästä näytteestä tutkittiin kampylobakteerit, kuudesta näytteestä norovirukset, kahdesta rotavirukset ja yhdestä näytteestä alkueläimet sekä myöhemmin sapovirus. Kahdesta epi-
Sivu 7 / 13 demia-alueen näytteestä löytyi indikaattoribakteereja. Muita bakteereita tai viruksia ei tuolloin todettu. Myöhemmin HUSLABissa tehdyissä tutkimuksissa yhdestä epidemia-alueelta otetusta näytteestä todettiin EHEC ja EPEC. Epidemia-alueelta tiistaina 17.7. otetuissa näytteissä indikaattoribakteerien määrät olivat alhaisemmat kuin maanantaina otetuissa näytteissä. Bakteerimäärien alenemiseen vaikutti todennäköisesti vesilaitoksen epidemiaalueella heti maanantaina epidemiaepäilyn ilmitulon jälkeen aloittama verkoston huuhtelu. Myöhään tiistai-iltana 17.7.2012 otettiin näyte putkirikon yhteydessä tyhjentyneestä ja korjauksen jälkeen täytetystä ylävesisäiliöstä. Näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit), Salmonella, EHEC, kampylobakteeri, Clostridium perfringens, norovirus, adenovirus, rotavirus ja sapovirus. Näytteestä todettiin samoja määriä indikaattoribakteereja kuin mitä oli todettu maanantaina 16.7.2012 epidemia-alueelta otetuista kolmesta näytteestä. Lisäksi ylävesisäiliöstä otetusta näytteestä löytyi 1 pmy/100 ml Clostridium perfringens sekä todettiin adenovirus ja norovirus. Norovirus ei tosin varmistunut uusintatutkimuksessa. Epidemia-alueelta ja sen ulkopuolelta otettiin keskiviikkona 18.7.2012 kuusi talousvesinäytettä ja torstaina 19.7.2012 seitsemän näytettä. Kaikista 13 näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli ja enterokokit) normaaleista 100 ml tilavuuksista. Lisäksi kumpanakin päivänä epidemia-alueelta otetuista kahdesta näytteestä tutkittiin koliformiset bakteerit, E.coli, enterokokit ja Clostridium perfringens 1000 ml:n näytetilavuuksista. Neljästä epidemia-alueelta otetusta näytteestä (kaksi näytettä 18.7.2012 ja kaksi näytettä 19.7.2012) tutkittiin Salmonella, kampylobakteerit, EHEC ja Clostridium perfringens (itiölliset). Clostridium perfringens (itiölliset) -määritykset tehtiin herkistettynä näytetilavuuksien ollessa 400 ml, 500 ml tai 900 ml, eli niin suurista tilavuuksista, mihin otettu näytemäärä antoi mahdollisuuden. Torstaina 19.7.2012 otetuista näytteistä määritettiin lisäksi klooripitoisuudet laboratoriossa ja epidemia-alueelta otetuista kahdesta näytteestä norovirukset. Yhdestäkään näytteestä ei todettu tutkittuja taudinaiheuttajia eikä indikaattoribakteereja. Kokonaisbakteerimäärät olivat alhaiset. Vaikka epidemia vaikutti olevan mikrobiologista alkuperää, epidemia-alueelta otettiin 18.7.2012 varmuuden vuoksi vesinäyte kemiallisia tutkimuksia varten. Näyte kemiallisiin määrityksiin otettiin, koska epidemia-alueen ja putkirikkokohdan välillä sijaitsee teollisuusalue. Otetusta vesinäytteestä tutkittiin sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa (461/2000) jaksottaiseen seurantaan kuuluvat määritykset. Näyte täytti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset (tutkimustulokset liitteessä 4, Laboratorion testausseloste 12-5084). Näytteessä todettiin dalaponia ja trihalometaaneja. Kyseisiä aineita ei kuitenkaan ole syytä käsitellä torjunta-aineena eikä liuottimena, vaan klooridesinfioinnin sivutuotteena, koska näytteenottoaikana vettä desinfioitiin natriumhypokloriitilla. Kunnan vesihuoltolaitos aloitti verkoston huuhtelun heti epidemiaepäilyn synnyttyä iltapäivällä 16.7.2012. Epidemian varmistuttua 17.7.2012 vesihuoltolaitos aloitti veden kloorauksen. Kloorauskemikaalina käytettiin natriumhypokloriittia. Veden klooripitoisuuksien seuraamiseksi vesihuoltolaitos mittasi klooripitoisuuksia kahdella kenttämittarilla. Toisella kenttämittarilla mitattiin vesilaitoksella lähtevän veden klooripitoisuus noin kerran tunnissa ja toisella kenttämittarilla tehtiin mittauksia verkoston eri osista otetuista näytteistä. Epidemian yhteydessä vesihuoltolaitos teki kenttämittareilla kloorimittauksia kaikkiaan noin 450 kappaletta. Vesihuoltolaitoksen tekemien mittausten lisäksi verkostosta otettiin joitakin näytteitä myös laboratoriossa tehtäviä klooripitoisuusmäärityksiä varten. Laboratoriossa
Sivu 8 / 13 tehtävien määritysten tarkoituksena oli saada virallisia klooripitoisuustuloksia sekä tuloksia, joihin voitiin verrata kenttämittareilla tehtyjen määritysten tuloksia kenttämittaritulosten tason varmistamiseksi. Perjantaina 20.7.2012 epidemia-alueelta otettiin kaksi näytettä, joista määritettiin klooripitoisuudet ja tutkittiin tavanomaiset indikaattoribakteerit 100 millilitran tilavuuksista sekä Clostridium perfringens (itiölliset) 5000 millilitran tilavuuksista. Näytteissä ei todettu tutkittuja bakteereja. Clostridium perfringens (itiölliset) -tutkimuksissa käytettiin isoja 5000 millilitran tilavuuksia varmistamaan mahdolliset löydökset (herkistetty menetelmä). Koska indikaattoribakteereita ei ollut todettu enää 18.7.2012 20.7.2012 välisenä aikana otetuista näytteistä ja veden klooripitoisuus verkoston eri osissa oli saatu nousemaan tavoitetasoon 2 3 mg/l, näytteenotossa keskityttiin tutkimaan ainoastaan Clostridium perfringens -bakteerin itiöitä viiden litran tilavuuksista sekä määrittämään klooripitoisuuksia. Tutkimuksissa keskityttiin Clostridium perfringens -bakteerien itiöihin koska ne ovat kestävämpiä kuin tavanomaisesti tutkitut indikaattoribakteerit. Näytteenottoväliä myös harvennettiin. Maanantaina 23.7., keskiviikkona 25.7. ja maanantaina 30.7. otettiin kunakin päivinä kolme näytettä itiöllisiin Clostridium perfringens -tutkimuksiin. Clostridium perfringens - bakteeria ei näytteissä todettu. Klooripitoisuudet määritettiin yhteensä 13 näytteestä ja ne olivat pääsääntöisesti tavoitetason tuntumassa. Putkirikkoalueen hulevedestä otettiin näyte 23.7.2012. Hulevedestä löytyi THL:n tutkimuksissa Campylobacter jejunia, koliformisia bakteereja, E.colia, enterokokkeja ja itiöllistä Clostridium perfringensiä. Näytteestä tutkittiin myös Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla sapovirus, mutta sitä näytteessä ei todettu. Sapovirus-tutkimuksiin otettiin keskiviikkona 25.7.2012 kolme talousvesinäytettä epidemiaalueelta ja yksi jätevesinäyte epidemia-alueen jäteveden pumppaamolta. Talousvesinäytteistä sapovirusta ei todettu, jätevedestä kyllä. Sapoviruspitoisuus jätevedessä oli pieni, mikä todennäköisesti selittyy talousveden kloorauksella. Keskiviikkona 1.8.2012 otettiin vesinäytteet itiöllisiin Clostridium perfringens tutkimuksiin tavanomaisista näytteenottopaikoista poiketen kahdesta eri vesipostista, jotta sijaitsevat epidemia-alueen reuna/latva-alueilla. Kun vesinäytteiden tulokset olivat puhtaita ja uudestaan sairastuneilta otetuissa ulostenäytteissä ei todettu Giardia ja Cryptosporidium -alkueläimiä, keittokehotus purettiin perjantaina 3.8.2012. Kunnan vesihuoltolaitos irrotti kahdesta epidemia-alueella sijaitsevasta kiinteistöstä vesimittarit 1.8.2012. Vesimittareista THL tutki kampylobakteerit, norovirukset, adenovirukset ja alkueläimet. Tutkimuksissa ei todettu edellä mainittuja mikrobeja eikä alkueläimiä. Maanantaina 6.8.2012 vedenottamolta lähtevän veden klooripitoisuutta pienennettiin tasolle 1 2 mg/l. Torstaina 9.8.2012 otettiin kolme näytettä Clostridium perfringens -tutkimuksiin ja kloorimäärityksiin. Clostridium perfringens -tulokset olivat nollat ja klooripitoisuudet verkostossa hieman alle 2 mg/l. Kahden viikon päästä kloorin syöttömäärää vedenottamolta lähtevässä vedessä pienennettiin edelleen. Seuraavat näytteet kloorimäärityksiin otettiin torstaina 23.8.2012, klooripitoisuudet verkostossa olivat 0,5 mg/l tuntumassa. Viimeiset kaksi näytettä Clostridium perfringens -tutkimuksiin ja kloorimäärityksiin otettiin keskiviikkona 29.8.2012. Kun Clostridium perfringens -bakteeria ei näytteissä edelleen-
Sivu 9 / 13 kään todettu, tehtiin päätös veden kloorauksen lopettamisesta. Vesiepidemian aikana Jälänniemen vedenottamolta jouduttiin ottamaan tavanomaista enemmän vettä mm. verkoston huuhteluiden takia. Vedenottamolla verkostoon johdettava vesi otetaan vuoronperään yhdestä vedenottamon kolmesta kaivosta, kustakin kaivosta kulloinkin noin vuorokauden ajan. Elokuun alkupuolella kaivo 3:sta pumpatun veden lämpötila nousi hieman korkeammalle kuin kahden muun kaivon (veden lämpö kaivossa 3 noin 10 11 C). Lämpötilan nousun takia kaivosta 3 otettiin vesinäyte 9.8.2012. Näytteestä tutkittiin kampylobakteerit, bakteerien kokonaismäärä, koliformisten bakteerien määrä, E.coli, Clostridium perfringens (yhden litran tilavuudesta), hapettuvuus ja TOC. Tutkittujen ominaisuuksien mukaan kaivon 3 vesi oli kunnossa. Näytteenoton jälkeen kaivon 3 veden lämpötila laski samalle tasolle kaivojen 1 ja 2 veden lämpötilojen kanssa. Putkirikkopaikan ympäristöstä otettiin keskiviikkona 29.8.2012 viidestä eri paikasta maastosta (ojasta) vesinäytteet. Näytteistä tutkittiin E.colit ja enterokokit. E.colia löytyi kolmesta näytteestä ja enterokokkeja kaikista viidestä näytteestä. Näytteiden 1 ja 2 ottaminen oli hankalaa ojissa olevan vähäisen vesimäärän takia. Suurimmat mikrobipitoisuudet olivat näytteessä 4, joka otettiin viettoviemärin vieressä olevasta vesilammikosta. Ojasta 2 otettu näyte on samasta kohdasta kuin 23.7.2012 otettu näyte. Heinäkuussa otettu näyte tutkittiin THL:ssä ja siinä todettiin koliformisia bakteereja, E.colia, enterokokkeja, Clostridium perfringens -bakteerin itiöitä ja Campylobacter jejuni. HUSLAB:ssa kyseisestä näytteestä löydettiin EPEC. Epidemian yhteydessä tehdyt mikrobiologiset tutkimukset sekä kemialliset määritykset tehtiin pääasiassa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n Kuopion laboratoriossa. Muutamissa kemiallisissa analyyseissä Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy käyttää alihankintalaboratoriona Ramboll Analytics Oy:tä. Norovirus, adenovirus, rotavirus ja alkueläin - tutkimukset teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sapovirus-tutkimukset Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto. 2.5 Mikrobien ja elintarvikenäytteiden jatkotutkimukset referenssilaboratorioissa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos tekee jatkotutkimuksia ja niistä erillisiä julkaisuja. 3 Toimenpiteet epidemian toteamisen jälkeen Epidemian hoitamiseen osallistuivat eri tahot kukin oman vastuualueensa mukaisesti. Terveyskeskus vastasi sairastuneiden hoidosta ja neuvonnasta sekä potilasnäytteiden otosta. Epidemian aikana terveyskeskuksessa seurattiin sairastuneiden henkilöiden yhteydenottojen määrää. Ympäristöterveyspalvelut vastasi epidemian kokonaistilanteen johtamisesta, antoi terveyshaittojen ehkäisemiseen ja välttämiseen liittyviä ohjeita, neuvoi kuluttajia, vastasi viranomaistiedottamisesta, epidemiatyöryhmän kokoon kutsumisesta ja vesinäytteiden ottamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos vastasi verkoston huuhtelusta ja veden kloorauksesta, veden
Sivu 10 / 13 klooripitoisuuksien mittaamisesta ja puhtaan veden jakelusta (vedenjakelu kuluttajille vedenjakelupisteessä ja vedenkuljetus isoimmille toimijoille). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos antoi asiantuntija-apua paikalliselle ympäristöterveysviranomaiselle ja toteutti tapaus-verrokki-kyselytutkimuksen. Ensimmäiset vesinäytteet oletetulta epidemia-alueelta otettiin maanantaina 16.7.2012 noin klo 13.40. Ensimmäinen viranomaistiedote veden keittokehotuksesta annettiin 16.7.2012 noin klo 14. Vesijohtoverkoston huuhtelu epäilyalueella aloitettiin myös 16.7.2012 iltapäivällä. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 17.7.2012 aamupäivällä. Ensimmäiset pari viikkoa työryhmä kokoontui lähes päivittäin, epidemian loppuajasta harvemmin. Selvitystyöryhmän kokoonpano vaihteli hieman epidemian aikana kesäloma-ajasta johtuen. Työryhmässä oli mukana henkilöitä terveydenhuollosta (terveyskeskuksen johtava lääkäri, tartuntatautihoitaja), vesihuoltolaitoksesta ja ympäristöterveydenhuollosta ja THL:stä. Keittokehotuksen voimassaoloaikana epidemiasta tiedotettiin päivittäin viranomaistiedotteella. Tiedotusvälineille tiedote toimitettiin sähköpostitse. Tiedotteet olivat luettavissa myös kunnan internetsivuilla. Epidemia-alueen verkoston ja verkostossa olevan veden puhdistamiseksi vesihuoltolaitos aloitti veden kloorauksen tiistaina 17.7.2012 iltapäivällä. Klooripitoisuuden tavoitearvoksi asetettiin 2 3 mg/l. Veden kloorauksen aloittamisesta tiedotettiin 17.7. viranomaistiedotteessa. Keskiviikkoaamuna 18.7. kloorauksesta ilmoitettiin myös puhelimitse kloorausalueella sijaitseville vesiosuuskunnille, alueella sijaitseville parille karjatilalle sekä alueella toimiville elintarvikeyrityksille. Epidemia-alue sijaitsi keskellä verkostoa/vedenjakelualuetta. Koska kloorikemikaalin lisääminen ja kemikaalin sekoittaminen veteen ei ollut mahdollista toteuttaa vain osaan verkostoa/vedenjakelualuetta, veden desinfiointi toteutettiin lisäämällä natriumhypokloriittia veteen vedenottamolla. Veden klooripitoisuus pidettiin vedenottamolta lähtevässä vedessä ja verkostossa 17.7.2012 6.8.2012 välisen ajan tasolla 2 3 mg/l. Tämän jälkeen klooripitoisuus laskettiin tasolle 1 2 mg/l kahden viikon ajaksi ja tasolle 0,5 1 mg/l vielä kahdeksi viikoksi. Maanantaina 3.9.2012 kloorinsyöttö lopetettiin kokonaan. Veden keittokehotus purettiin perjantaina 3.8.2012 iltapäivällä. Keittokehotus purettiin, kun veden todettiin olevan turvallista käyttää ilman keittämistä. Keittokehotuksen purkamispäätöstä tehdessä huomioitiin, että saastutusta ylläpitävä lähde (ylävesisäiliö) oli eristetty pois verkostosta, klooripitoinen vesi oli saavuttanut verkoston eri osat ja veden klooripitoisuus verkoston eri osissa oli saatu nousemaan tavoitepitoisuuteen 2 3 mg/l, uudestaan vatsatautiin sairastuneiden henkilöiden ulostenäytteissä ei todettu Giardia ja Cryptosporidium - alkueläimiä ja laboratoriotulosten mukaan talousvesi oli puhdistunut (eripuolilta verkostoa otettujen vesinäytteiden tulokset olivat olleet puhtaat useamman näytteenottokerranajan). Alueelle, jolla veden keittokehotus oli voimassa, järjestettiin vedenjakelupiste. Vesihuoltolaitos jakoi vettä kuluttajien astioihin 17.7.2012 10.8.2012 päivittäin klo 9 21. Vedenjakelu lopetettiin, kun keittokehotus oli purettu ja veden klooripitoisuutta vedessä oli laskettu.
Sivu 11 / 13 Torstaiaamuna 19.7.2012 kunnan internetsivuille avattiin epidemiasivut. Epidemiasivuille laitettiin viranomaistiedotteiden lisäksi vesinäytteiden tuloksia sekä sivut, joilla oli vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Epidemiatiedon perillemenon varmistamiseksi Suoralähetys jakoi 18.7.2012 jokaiseen keittokehotusalueen talouteen ympäristöterveyspalveluiden tekemän epidemiatiedotteen. Veden kloorauksesta jaettiin vielä perjantaina 20.7.2012 tiedote niihin keittokehotusalueen ulkopuolisiin talouksiin, joiden käyttämässä vedessä oli klooria. Yksi terveystarkastaja keskittyi vastaamaan kuntalaisten puheluihin ja sähköpostilla tulleisiin kysymyksiin. Keittokehotusalueella toimivia elintarvikeyrityksiä ja eri toimijoita ohjeistettiin sähköpostitse huolehtimaan mm. kosketuspintojen puhdistamisesta mahdollisten sekundaaritapausten estämiseksi. Toinen terveystarkastaja keskittyi yhdessä kesäharjoittelijan ja kolmannen terveystarkastajan kanssa vesinäytteiden ottoon. Saastuneella vedellä täytetty ylävesisäiliö otettiin pois käytöstä 21.7.2012. Säiliö tyhjennettiin, huollettiin sekä puhdistettiin ja desinfioitiin. Puhdistus- ja kunnostustoimenpiteet kestivät kaikkiaan noin 2,5 viikkoa, jonka jälkeen ylävesisäiliö otettiin takaisin käyttöön. 4 Ruokamyrkytystyöryhmän johtopäätökset selvitystyön tuloksista 4.1 Oliko osoitettavissa yhteys elintarvikkeeseen tai talousveteen Kyllä. Talousveden käytöllä putkirikkokohdan alapuolisella alueella oli yhteys sairastumisiin. 4.2 Epidemian aiheuttaja Epidemia-alueen yläpuolisessa verkostossa oli putkirikko noin 1,5 viikkoa ennen epidemian ilmituloa. Epidemian aiheuttajana voidaan pitää putkirikon yhteydessä putkirikkopaikan maastosta verkostoon päässeitä mikrobeja. Maastosta verkostoon päässeitä mikrobeja tukee viikko epidemian ilmitulon jälkeen putkirikkokohdan viereisestä raviojasta otetusta vesinäytteestä sekä kuukausi epidemian ilmitulon jälkeen putkirikkokohdan ympäristön eri ojista otettujen viiden näytteen tulokset. Ensimmäisestä ojavesinäytteestä löytyi koliformisia bakteereita, E.coli-bakteereita, EPECbakteereita, enterokokkeja, Clostridium perfringens bakteerin itiöitä ja Campylobacter jejuni. Kuukausi epidemian jälkeen putkirikkokohdan ympäristöstä eri ojista otetuista näytteistä löytyi puolestaan E.coli-bakteereita kahdesta näytteestä viidestä ja kaikista näytteistä enterokokkeja. Myöhemmin otetuista näytteistä ei tutkittu muita kuin E.coli-bakteerit ja enterokokit. Putkirikkoalueen ympäristöstä otettujen vesinäytteiden analyysitulosten perusteella putkirikkoalueen lähiympäristön ojavesissä esiintyy erilaisia tautia aiheuttavia mikrobeja. Varmuudella ei voida sanoa, mistä ympäristössä olevat mikrobit ovat lähtöisin. Putkirikkokohdan valuma-alueella ei sijaitse eläinsuojia eikä laitumia. Putkirikkokohdan vieressä kulkeva kevyenliikenteenväylä ja tien toisella puolella sijaitseva mäkinen metsämaasto ovat ulkoilijoiden suosimia alueita. Rikkoontunut putki sijaitsee samassa kaivannossa paineviemärin kanssa (rikkokohdasta noin 250 metrin päässä paineviemäri muuttuu vietto-
Sivu 12 / 13 viemäriksi). Kaivanto, jossa vesi- ja viemäriputket kulkevat, voi toimia ojana, jota pitkin hulevesiä voi valua muualtakin kuin kyseisen kohdan tavanomaiselta valuma-alueelta. Kuuden potilaan ulostenäytteessä todettiin sapovirus. Myös epidemia-alueelta otetussa jätevedessä todettiin sapovirusta. Tutkimusten mukaan mahdollisia taudinaiheuttajamikrobeja on useampia. Potilaista ja talousvesistä todettujen mikrobien perusteella epidemian taudinaiheuttajamikrobeja voivat olla Clostridium perfringens, EHEC, EPEC, EAEC ja sapovirus. 4.3 Johtopäätöksen tärkeimmät perustelut Kaikki tietoon tulleet epidemiaan liitetyt tautitapaukset todettiin putkirikon alapuolisen verkoston alueella ja ajallisesti epidemia sopii yhteen putkirikon kanssa. Ensimmäiset tietoon tulleet vatsatautitapaukset ovat alkaneet pari päivää putkirikon jälkeen. Epidemian alkuvaiheessa epidemia-alueelta otetuista talousvesinäytteistä löytyi runsaasti ulosteperäistä saastumista osoittavia bakteereita (E.coli 150 pmy/100 ml ja enterokokit 17 pmy/100 ml). Potilasnäytteissä todettiin samoja bakteereita kuin talousvedessä. 4.4 Jatkotoimet Selvitystyöryhmä kokoontui loppupalaveriin elokuussa 2013. Palaverin sovittiin jatkotoimista, joilla pyritään ennalta ehkäisemään vastaavia tilanteita sekä mahdollisissa tulevissa tilanteissa toimimaan aikaisempaa paremmin. Siilinjärven kunnan teknisten palveluiden ja vesihuoltolaitoksen jatkotoimenpiteitä ovat: Kaivulupien myöntämisen yhteydessä tekniset palvelut antaa mahdollisimman tarkat käytettävissä olevat tiedot verkoston rakenteesta ja tiedon siirtyminen työn suorittajalle pyritään varmistamaan. Annettavaan kaivulupaan tarkennetaan, keneen tulee välittömästi ottaa yhteyttä mahdollisen vahingon tapahduttua. Tapahtunen epidemian seurauksena kunnan vesihuoltolaitoksella on saatu työnjohtopäivystys 24/7 (käyttöpäivystäjä ottaa yhteyttä työnjohtoon). Talousveden putkirikkotapausten varalle vesihuoltolaitoksella on näytteenottopulloja ja näytteenotto-osaaminen. Vesinäyte otetaan aina, kun epäillään, että verkostoon on voinut päästä jotain ympäristöstä. Näyte tai näytteitä otetaan, mutta näytteitä ei aina automaattisesti viedä tutkittavaksi laboratorioon. Näytteiden tutkimistarve arvioidaan yhdessä ympäristöterveyspalveluiden kanssa. Kun talousveden putkirikko tapahtuu, vesihuoltolaitos ei ensimmäisenä toimenpiteenä automaattisesti sulje venttiiliä / vedenvirtausta kokonaan vauriokohdasta (rikkokohdassa pyritään pitämään paine kunnes rikkokohdan alapuoli saadaan sulkuun). Jos virtaus suljetaan kokonaan ennen alapuolista sulkua, tämä mahdollistaa rikkokohdan toimimisen imukohtana ympäristöstä. Tekniset palvelut on päivittänyt toimintaohjeet putkirikkotilanteissa toimimisesta. Yhteystietolista päivitetään säännöllisesti ainakin kerran vuodessa. Sähköpostiin ja puhelimeen laitetaan poissaolotiedote sekä ilmoitetaan kehen kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä. Sähköiset kalenterit pyritään pitämään ajan tasalla siten, että kalenterista on nähtävissä poissaolot.
Sivu 13 / 13 Ympäristöterveyspalvelujen jatkotoimenpiteet ovat: Valmiussuunnitelmaan tarkennetaan työnjakoa ja lisätään, mistä saadaan rekrytoitua lisähenkilöitä esimerkiksi näytteenottoon. Yhteystietolista päivitetään säännöllisesti ainakin kerran vuodessa. Kun tulee talousveden laatuun liittyvä epidemiaepäily, näytteitä otetaan jo ensimmäisellä kerralla suuret tilavuudet (10 l). Saatuaan tiedon epidemiaepäilystä vesihuoltolaitos aloittaa välittömästi verkoston huuhtelun, minkä johdosta edustavia näytteitä ei enää saada myöhemmin. Näytteenottoon käy elintarvikekäyttöön tarkoitettu suljettava astia, joka näytteenoton yhteydessä huuhdellaan näytevedellä. Ensimmäisistä epäilyn takia otetuista näytteistä tutkitaan tavanomaiset indikaattoribakteerit. Jos indikaattoribakteereja löytyy merkittäviä määriä, laboratoriota pyydetään tutkimaan myös muita bakteereja (patogeeneja) ja viruksia. Tapauskohtaisesti harkitaan, mitä tutkimuksia eri tilanteissa teetetään. Ympäristöterveyspalveluilla on varastossa kanistereita suuritilavuuksisten vesinäytteiden ottamista varten. Sähköpostiin ja puhelimeen laitetaan poissaolotiedote sekä ilmoitetaan kehen kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä. Sähköiset kalenterit pyritään pitämään ajan tasalla siten, että kalenterista on nähtävissä poissaolot. Epidemiatyöryhmä kokoontuu ainakin kerran vuodessa. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kyselytutkimuslomake Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset Vesi- ja ympäristönäytteistä tehdyt tutkimukset Laboratorion testausseloste talousvesinäytteestä