Marianne Ke2unen Ins4tute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käy:öön? 21 tammi 2014, Euroopan komission Suomen edustusto, Helsinki www.ieep.eu @IEEP_eu
Soiden hyödyt ennen Picture SYKE kuvapankki A. Torvinen Puuntuotanto Marjat Riista Luontomatkailu Ulkoilu ja virkistyskäy:ö Kul:uuriarvot Energiaturpeen tuotanto Kasvu- ja kuiviketurve Picture SYKE kuvapankki L. Haavasoja
ja soiden hyödyt nyt! Picture SYKE kuvapankki L. Haavasoja Puuntuotanto Bioenergian tuotanto Luonnon lääkeaineet KosmeSikka Lääke- ja muut bioinnovaasot Energiaturpeen tuotanto Kasvu- ja kuiviketurve Paikallisilmastonsäätely Marjat Riista Veden puhdistus Tulvasuojelu Kalakantojen säätely Picture SYKE kuvapankki A. Torvinen Luontomatkailu ja turismi Ulkoilu ja virkistyskäy:ö Kul:uuriarvot Opetus, tutkimus ja kasvatus HyvinvoinS ja terveys Globaalin ilmastonsäätely: Hiilivarasto (turve ja puut) Hiilen sidonta
Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen Kestävän käytön haasteet
Hyötyjen ja arvojen kirjo: Taloudellinen vs. hyvinvoin4 Rahallinen vs. rahaton Hyöty Hyödyn laatu Hyödynsaaja Puuntuotanto yksityinen Bioenergian tuotanto yksityinen Energiaturpeen tuotanto yksityinen Kasvu- ja kuiviketurve yksityinen Luonnon lääkeaineet yksityinen Kosmetiikka yksityinen Lääke- ja muut bioinnovaatiot yksityinen Marjat taloudellinen (mutta usein ei ) yleinen / yksityinen Riista taloudellinen (mutta usein ei ) yleinen / yksityinen Kalakannat (säätely) taloudellinen (mutta usein ei ) yleinen / yksityinen Hiilivarasto (turve ja puut) aineeton / hyvinvointi yleinen Hiilen sidonta aineeton / hyvinvointi yleinen Paikallisilmastonsäätely aineeton / hyvinvointi yleinen Veden puhdistus aineeton / hyvinvointi yleinen Tulvasuojelu aineeton / hyvinvointi yleinen Luontomatkailu ja turismi yksityinen Ulkoilu ja virkistyskäyttö aineeton / hyvinvointi yleinen / yksityinen Kulttuuriarvot aineeton / hyvinvointi yleinen Opetus, tutkimus ja kasvatus aineeton / hyvinvointi yleinen Hyvinvointi ja terveys aineeton / hyvinvointi / taloudellinen yleinen / yksityinen Lähde: M Ke2unen, karkea luoki2elu ko. esitelmää varten, samankaltaista luoki2elua käyte2y myös Aapala et al. 2014. Pohjois- Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvo2aminen. Asiantun4jatyöpaja, Pictures M. Joensuu, Ke:unen Tammikuu 2012. Painossa.
ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen nykyinen merkitys Pohjois- Karjalan biosfäärialueella (n = 30) Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois- Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvo2aminen. Asiantun4jatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen merkitys tulevaisuudessa Pohjois- Karjalan biosfäärialueella (n = 30). Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois- Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvo2aminen. Asiantun4jatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
Vaihtosuhteet: Mitä hyötyjä pystytään ylläpitämään saman aikaises4? Kuinka ylläpitää sekä hyötyjä e2ä monimuotoisuu2a? Luonnon4lainen suo vs. Metsätaloussuo vs. Turvesuo Trade- offs Trade- offs Total trade- off Trade- offs Picture SYKE kuvapankki S. Saarinen Picture SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture SYKE kuvapankki T. Asumaniemi
Mi:akaava: Kuka hyötyy, missä hyödytään kuinka soita tulisi käy2ää? Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Puhdas juoma- ja uimavesi Virkistyskäy2ö Paikallinen kul2uuriperintö (mm. mökkimaisemat) Alueelliset hyödyt: Kaupalliset tuo2eet Veden kierto / puhdistus Matkailu ja virkistyskäy2ö Kansalliset hyödyt: Kaupalliset tuo2eet Virkistyskäy2ö kansanterveys Matkailu Kansallinen kul2uuriperintö Globaalit hyödyt: Hiilen varastoin4 & sidonta
Käytännön päätöksenteko: Kuinka ymmärrystä ekosysteemipalveluista voidaan hyödyntää käytännössä? Tietopohjan lisääminen: ainee2omien / markkina2omien hyötyjen määrä, arvo ja ekologia hyötyjen takana (esim. veden puhdistus ja säätely) Valtavirtaistaminen: EPS näkökulma systemaa]ses4 mukaan päätöksen tekoon, erit. alueellisella ja paikallisella tasolla Linkit laajempaan maankäy:öön: soiden ESP:hin vaiku2aa myös laajempi maankäy2ö. (esim. ympäröivät ojitukset heikentävät oji2ama2omien suoalueiden hydrologisia ekosysteemipalveluita.) Laajempi ohjauskeinojen valikoima: lakisääteisen suojelun lisäksi / tueksi innova4ivisia keinoja. Esim. investoin4 vihreään infrastruktuuriin, ekosysteemipalvelumaksut (PES schemes), jne.
Kestävän käytön mahdollisuudet Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Esimerkki: suot veden puhdistajina, Suomi Suot poistavat vesistä merki2äväs4 mm. fosforia, epäorgaanista typpeä, kiintoainesta. Esim. Suurisuon pidä2ämä fosforimäärä tällä hetkellä 2/3 tulevasta fosforista (n. 100 g/ha/ v) Jos valuma- alueella tehdään vesistöjä kuormi2avia toimia suot puskuroivat muutoksia Ojitukset heikentävät sekä soiden luontoarvoja e2ä niiden roolia veden puhdistajana Oji2ama2omienkin suoalueiden veden puhdistuskyky on heikentynyt, koska ympäröivät ojitukset estävät valuma- alueen vesien pääsyn oji2ama2omalle osalle. Vihreä investoins: oji2ama2omien suoalueiden vesitalouden korjaaminen voisi olla kustannustehokas tapa sekä biodiversitee4n suojelun (ennallistaminen) e2ä veden puhdistuksen turvaamiseksi Lähde: Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. S. 18-19 teoksessa: Toimiva suoluonto vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Ympäristöakatemian Pictures M. ken2äseminaari Ke:unen 2.- 3. 9. 2013. Ympäristöakatemia, Helsinki. 40 s. Suurisuon suojelualue (103 ha) Miehikkälä Suurisuon seura2u valuma- alue osavaluma- alueineen, korkeusmallin laskemana, Punaiset pallukat veden laadun havaintopisteet. Lähtevä havaintopiste on hyvin vanhassa ojassa, joka kerää vedet yhteen uomaan, purkautuen länsilounaaseen, tuleva samoin ojassa.
Esimerkki: suot ilmaston muutoksen torjunnassa Suojellut ja ennallistetut suo- ja turvemaat voivat olla osa ilmastonmuutoksen hillintää EU EAKR rahaston prioritee4t 2014-2020: ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen, vihreä infrastruktuuri, innovaa4o, kustannustehokkuus, kaupunkien vähähiilisyys (Art. 5.5a ja 5.4e) Vihreä investoins: Useat EU maat suunni2elevat suo- ja turvemaiden suojelua ja ennallistamista EAKR:n avulla Esim. Saksassa suunni5eilla EUR 55 mil. EAKR sijoitus soiden suojeluun ja ennallistamiseen Esim. Mecklenburg- Vorpommern alueella > 29 000 ha soita on ennalliste5u 2000-2008. Ennallistamisen seurauksena on välty5y CO2 päästöiltä (300,000 tco2- equivalent / vuosi). Lähde: Förster in the context of TEEB, based on Schäfer (2009 ) Peatlands restora4on in Germany a poten4al win- win- win solu4on for climate protec4on, biodiversity conserva4on use Pictures Mand. Kland e:unen h2p://www.moorfutures.de/en/moorfutures/example- project Pictures M. Ke:unen
Summa summarum Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen Soiden ekosysteemipalvelujen ymmartaminen tukee kestävääkäy2öä Haasteita: arvojen kirjo, mi2akaava, 4etopohja, valtavirtaistaminen Mahdollisuuksia: investoin4 soiden suojeluun ja ennallistamiseen
Kiitos! Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen Marianne Ke2unen Senior Policy Analyst IEEP / Vieraileva tutkija SYKE mke2unen@ieep.eu IEEP is an independent, not- for- profit inswtute dedicated to the analysis, understanding and promowon of policies for a sustainable environment in Europe. www.ieep.eu @IEEP_eu