SISÄILMATUTKIMUKSET 21.5. 18.6.2013 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI
SISÄLLYS: Sivu 1 / 16 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä tutkimuksesta... 2 3. Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät... 3 4. Päähavaintoja kohteessa... 3 5. Mikrobien materiaalinäytteet... 7 5.1. Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet... 7 5.2. Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä... 8 5.3. Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä... 9 6. Mikrobien pintanäytteet... 9 6.1. Tulosten tulkinta, mikrobien pintanäytteet... 10 6.2. Tulokset mikrobien pintanäytteistä... 10 6.3. Johtopäätökset mikrobien pintanäytteistä... 11 7. Teolliset mineraalivillakuidut... 11 7.1. Näytteenotto... 12 7.2. Tulosten tulkinta... 12 7.3. Tulokset kuitunäytteistä... 12 7.4. Johtopäätokset kuitunäytteistä... 12 8. Merkkiainetutkimukset... 13 8.1. Tutkimusmenetelmä... 13 8.2. Havainnot merkkiaineesta... 13 8.3. Johtopäätökset havainnoista... 13 9. Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan pitkäaikaismittaus... 13 9.1. Yleistä... 13 9.2. Mittaustulokset... 14 9.3. Johtopäätökset sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittausksista... 15 10. Tutkimuksen johtopäätökset... 15 11. Suositukset jatkotoimenpiteiksi... 15
Sivu 2 / 16 HKR - Rakennuttaja Riitta Harju Kasarmikatu 21 PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI SISÄILMATUTKIMUKSET, SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tutkimukset tilasi Riitta Harju / HKR-Rakennuttaja Tutkimuskohde Suutarilan yläaste ja lukio sijaitsee Helsingissä osoitteessa Vaskiniitynkuja 2 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan kokemien oireiden aiheuttajaa mikrobi- ja kuitunäyttein, tehdä merkkiainetutkimus musiikkiluokan alapuolisen ryömintätilan ja sisäilman välillä sekä lisäksi mitata sisäilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa kahden viikon ajalta kolmesta pisteestä. Tutkimukset suoritettiin 1. kerroksen musiikkiluokassa ja auditoriossa sekä 2. kerroksen luokissa 8, 10, 11, 22 ja 33 Tutkimusajankohta oli 21.5. - 18.6.2013. Tutkijoina Vesa Nordström, Mikko Niskanen ja Tuomo Niskanen Sisäilmainsinöörit Oy:stä Työssä sovelletaan Konsulttialan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995 2. Tiivistelmä tutkimuksesta Tiloissa todettiin kosteusvaurioita ikkunoissa. Tuloilmajärjestelmässä todettiin luokkien pääte-elimissä paljasta eristevillaa. Poikkeavia hajuja ei todettu eikä poikkeavia kosteuden arvoja merkittävästi. Luokan 10 katossa sadevesiputken ympärillä oli pienellä alueella kohonnutta kosteuden arvoa. Merkkiaineella ei todettu ilmavuotoja musiikkiluokan alapuolisesta ryömintätilasta sisätiloihin
3. Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Sivu 3 / 16 Pintakosteuden tunnistamiseen käytettiin GANN hydrotest LG 1 mittalaitetta sekä LB 70 mitta-anturia Mittauksen perustana on dielektrinen mittausmenetelmä. Mittaustulokseen vaikuttaa ensisijaisesti materiaalin tiheys ja kosteuspitoisuus. Mittaustulos on suuntaa-antava (vertailuarvo), sillä mittaustulokseen saattaa vaikuttaa rakenteessa olevat sähköä johtavat metallit tai kiteet (huomioitava mittaustuloksen tulkinnassa), lisäksi mittalaite ei huomioi rakenteen lämpötilaa. Mittalaitteen lukemat välillä 80-120 ovat kohonneita kosteuden arvoja ja arvot yli 120 ovat märkiä kosteuden arvoja. Puumateriaalien kosteuden tunnistamiseen käytettiin Testo 606-2 piikkimittalaitetta Ryömintätilan ilmavuotojen selvittämiseen käytettiin rikkiheksafluoridia (SF 6 ) ja sen paikantamiseen Drägerin kaasuanalysaattoreita Sisäilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin KeyTag mittalaitteilla Kuitunäytteet kerättiin geeliteipeillä ja pintanäytteet viljeltiin paikanpäällä suoraan neljälle erilaiselle kasvatusalustalle. Näytteet otettiin 14 vuorokauden laskeumasta Materiaalinäytteet otettiin puhdistetuilla (desinfektol) välineillä minigrip pusseihin 4. Päähavaintoja kohteessa Tutkittavissa tiloissa ei aistittu mikrobiperäisiä hajuja, mukaan lukien musiikkiluokan alapuolinen ryömintätila Tiloissa ei todettu poikkeavia kosteuden arvoja, pois lukien luokan 10 katto, kuvat 1-4 Kuva 1 (auditorio) Kuva 2 (luokka 10)
Sivu 4 / 16 Kuva 3 (luokka 33) Kuva 4 (luokka 10/kattokaivo) Auditorion katossa oli vanhoja vesivuotojälkiä elementtisaumoissa, kuvat 5-6 Kuva 5 Kuva 6 Käytävillä tuloilma puhalsi pitkin peltisiä alakattoritilöitä, joissa oli pussitettu eristevilla. Eristevillojen päät olivat paljaita, kuvat 7-8 Kuva 7 Kuva 8
Sivu 5 / 16 Luokissa tuloilma puhalsi suoraan katon akustiikkaeristeisiin. Tuloilman pääteelimissä on paljaan eristevillat, kuvat 9-10. Tämä selittää henkilökunnan oireita, vaikka kuitunäytteissä ei poikkeavaa todettukaan Kuva 9 Kuva 10 2. kerroksen sisäpihan puoleisten luokkien (6-9) ikkunoiden yläosan peitelistoissa oli kosteusvauriojälkiä, vastaavia vaurioita voi olla muuallakin. Vaurioita voi olla myös ikkunakarmeissa ja tukirakenteissa. Niitä ei kuitenkaan aistinvaraisesti eikä piikkimittarilla todettu. Vaurioiden aiheuttaja on ulkoseinän tiilivuoraus ja tuuletusraot, kuvat 11-14 Kuva 11 (luokka 8) Kuva 12
Sivu 6 / 16 Kuva 13 Kuva 14 IV koneen puhallinkammiossa ei todettu paljasta eristevillaa. Puhaltimen jälkeinen vaimennin oli uusittu malliin IVK-tuote Oy (nykyisin Lindab) / KVApa 630-600. Netistä ei löytynyt kyseisestä vaimentimesta mitään. Vaimentimessa on reikäpelti eristeen päällä ja saattaa olla lamelli siinä reikäpeltien välissä, kuvat 15-16 Kuva 15 Kuva 16 Musiikkiluokan alapuolisessa ryömintätilan pohjassa oli osassa suodatinkangas ja sepeliä, osin oli paljasta maaperää. Mikrobiperäistä hajua ei aistittu. Tila oli ahdas, kuvat 17-18
Sivu 7 / 16 Kuva 17 Kuva 18 5. Mikrobien materiaalinäytteet Näytteet on otettu desinfioiduin välinein näytteenottopussiin Materiaalinäytteistä tehtiin laboratoriossa laimennosesisarjat Näytteet kasvatettiin laboratoriossa +25 o C:ssa kolmella erilaisella kasvatusalustalla: Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Aktinobakteerit Hagem -agar (kasvatusaika 7 vrk) DG18 -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7-14 vrk) Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin valomikroskooppisesti Näytteet on analysoitu laimennossarjamenetelmällä työterveyslaitoksella Helsingissä Tarkemmin analyysimenetelmä yms. on kuvattu analyysivastauksessa (liite 2) Näytteenottopisteet on merkitty suuntaa-antavaan pohjakuvaan (liite 1) 5.1. Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on vähintään 10 4 cfu/g Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 10 5 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa
Sivu 8 / 16 Jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienet) on suurempi kuin 500 cfu/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon näytteessä Jos vaurioituneesta kohdasta otetussa materiaalinäytteessä sieni-itiöpitoisuus on vähintään 100 kertaa suurempi kuin vastaavassa vertailunäytteessä, voidaan vaurioituneessa rakenteessa katsoa esiintyvän sienikasvustoa Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on normaalia Näytteiden tulokset ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavien yksiköiden määränä materiaaligrammassa (cfu/g). Määritysraja näytteissä 1-3 on 100 cfu/g ja näytteessä 4 se on 1000 cfu/g 5.2. Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä Näyte 1: Auditorio, katto, ulkoseinän puoli, maali ja tasoite Näytteen sieni-itiöpitoisuudet olivat alhaiset Näytteessä esiintyi yksi (1) tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä sienilaji; A. sydowii pienenä pitoisuutena, lisäksi bakteeripitoisuus oli alle määritysrajan. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on normaalia Laboratorion tulkinta näytteestä: heikko viite vauriosta Näyte 2: Auditorio, katto, sisäseinän puoli, maali ja tasoite Näytteen sieni-itiöpitoisuudet ja bakteeripitoisuus olivat alle määritysrajan Laboratorion tulkinta näytteestä: ei viitettä vauriosta Näyte 3: Luokka 8, ulkoseinä, ikkunarakenne, puu peitelistan takaa Näytteen sieni-itiöpitoisuudet olivat yli 10 4 cfu/g, lisäksi bakteeripitoisuus oli yli 10 5 cfu/g Poikkeavista lajeista näytteessä esiintyi yksi (1) tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä mikrobilaji; hiivat punainen pienenä pitoisuutena. Laboratorion tulkinta näytteestä: vahva viite vauriosta
Sivu 9 / 16 Näyte 4: Luokka 8, ulkoseinä, ikkunan eristevilla Näytteen sieni-itiöpitoisuudet olivat 10 3-10 4 cfu/g ja bakteeripitoisuus oli 10 4 cfu/g (määritysraja 1000 cfu/g) Poikkeavista lajeista näytteessä esiintyi yksi (1) tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä sienilaji; A. versicolor määritysrajan verran. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on normaalia Laboratorion tulkinta näytteestä: vahva viite vauriosta 5.3. Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä Auditorion katon materiaalinäytteet tulkitaan normaaleiksi. Luokan 8 ikkunarakenteiden näytteet tulkitaan poikkeaviksi 6. Mikrobien pintanäytteet Näytteet otettiin 14 vrk:n laskeuman pintapölystä n. 10 cm x 10 cm alalta. Näytteet eivät ole vauriopinnoilta, vaan näytteillä haluttiin tarkastella laskeuma-alustoille päätyvää mikrobilajistoa Näytteet kasvatettiin laboratoriossa +25 o C:ssa neljällä erilaisella kasvatusalustalla: Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Aktinobakteerit Hagem agar (kasvatusaika 7 vrk) DG18 -agar (kasvatusaika 7 vrk) M2 -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7-14 vrk) Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä työterveyslaitoksella Helsingissä Näytteenottopisteet on merkitty suuntaa-antavaan pohjakuvaan (liite 1) Tarkemmin analyysimenetelmä on kuvattu analyysivastauksessa liitteessä 3
Sivu 10 / 16 6.1. Tulosten tulkinta, mikrobien pintanäytteet Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä, jossa elinkykyisten mikrobien määrä ilmoitetaan suhteellisella asteikolla Suhteellisen asteikon pitoisuudet (+++/++++) vastaavat STM :n Asumisterveysohjeen laimennossarjamenetelmän pitoisuutta yli 10 cfu/cm 2 Suhteellisen asteikon pitoisuuksilla (+/++) on mikrobilajisto otettava huomioon tuloksia tulkittaessa Elinkykyisten mikrobien määrä suoraviljelymenetelmän suhteellisella asteikolla: Suhteellisen asteikon pitoisuus Sanallinen pitoisuus - ei mikrobikasvua + niukasti mikrobeja ++ kohtalaisesti mikrobeja +++ runsaasti mikrobeja ++++ erittäin runsaasti mikrobeja Taulukko 1 6.2. Tulokset mikrobien pintanäytteistä Näyte 1: Musiikkiluokka 30, laskeumapinta Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti/kohtalaisesti (+/++), kohdat Yhteensä Näytteessä esiintyi yksi (1) poikkeava, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä sienilaji (* - merkitty laji); A. versicolor niukkana pitoisuutena Näytteen tulos tulkitaan pitoisuuksien ja lajistonsa puolesta normaaliksi Näyte 2: Luokka 10, laskeumapinta Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti (+), kohdat Yhteensä, lisäksi näytteen mikrobilajisto oli normaali Näytteen tulos tulkitaan pitoisuuksien ja lajistonsa puolesta normaaliksi
Sivu 11 / 16 Näyte 3: Luokka 11, laskeumapinta Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti (+), kohdat Yhteensä Näytteessä esiintyi yksi (1) poikkeava, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä sienilaji (* - merkitty laji); A. ochraceus niukkana pitoisuutena Näytteen tulos tulkitaan pitoisuuksien ja lajistonsa puolesta normaaliksi Näyte 4: Luokka 22, laskeumapinta Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti (+), kohdat Yhteensä, lisäksi näytteen mikrobilajisto oli normaali Näytteen tulos tulkitaan pitoisuuksien ja lajistonsa puolesta normaaliksi 6.3. Johtopäätökset mikrobien pintanäytteistä Näytteitä ei otettu vauriopinnoilta, vaan kahden viikon laskeumapölystä. Kahdessa näytteessä esiintyi yksittäisiä poikkeavia lajeja niukkana pitoisuutena. Nämä lajit ovat todennäköisesti peräisin ulkoilmasta, koska kosteuden aiheuttamia vaurioita ei tiloissa todettu 7. Teolliset mineraalivillakuidut Mineraalivillaa on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristysmateriaalina mm. ilmanvaihtokoneissa ja kanavissa sekä akustiikkalevyissä Kuitupitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteista ohjearvoa, ihmiset oireilevat kuiduille ja niiden sideaineille yksilöllisesti Eristevillakuidut ja erityisesti niiden sideaineet aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, lisäksi ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille, mm. poskiontelon tulehdukset. Eristevillakuiduissa käytetyt hartsit, liimat, aldehydit ym. sideaineet voivat herkistää ihoa ja limakalvoja Elimistön puolustusjärjestelmät kykenevät poistamaan suurimman osan eristevillakuiduista tehokkaasti. Niiden poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia
7.1. Näytteenotto Sivu 12 / 16 Kuitunäytteet kerättiin laskeumapinnalta kahden viikon laskeumapölystä geeliteipillä. Samalta laskeumapinnalta otettiin kaksi näytettä niiden pienen pinta-alan ja pistokoeluonteisuuden johdosta Näytteet toimitettiin työterveyslaitokselle Helsinkiin, jossa teippinäytteistä analysoitiin valomikroskoopilla kuitujen laskennallinen määrä (kpl/cm 2 ) Näytteenottopisteet on merkitty suuntaa-antavaan pohjakuvaan (liite 1). Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4 7.2. Tulosten tulkinta Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaan sisäpintojen kuitupitoisuuksille ei ole annettu yksiselitteistä terveydellistä pitoisuusohjetta Toimistotyyppisissä tiloissa, säännöllisesti siivottujen pintojen (alle 180 cm) mineraalikuitupitoisuuksille käytetään raja-arvoa 0,2 kuitua/cm 2 (Työterveyslaitos 2009) Pitoisuudet yli 0,2 kuitua/cm 2 ovat merkittävästi kohonneita 7.3. Tulokset kuitunäytteistä Taulukko 2 7.4. Johtopäätokset kuitunäytteistä Kuitupitoisuudet olivat normaaleja, 0,2 kuitua/cm 2 ei ylittynyt
Sivu 13 / 16 8. Merkkiainetutkimukset 8.1. Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää merkkiainetekniikalla, että tuleeko musiikkiluokan alapuolisesta ryömintätilasta ilmaa (= epäpuhtauksia ja hajuja) musiikkiluokkaan. Tutkimukset suoritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaisin laittein ja menetelmin. Merkkiaineena käytettiin rikkiheksafluoridia (SF 6 ), jota ei normaalisti esiinny luonnossa. Kaasuanalysaattori reagoi vain tähän aineeseen Merkkiainetta laskettiin ryömintätilaan. Ilmavuotoja paikannettiin musiikkiluokan tiloissa kaasuanalysaattoreilla 8.2. Havainnot merkkiaineesta Kaasuanalysaattori ei reagoinut merkkiaineeseen merkittävästi musiikkiluokassa eikä auditoriossa 8.3. Johtopäätökset havainnoista Ryömintätilasta ei todettu merkittäviä ilma- ja hajuvuotoja musiikkiluokkaan 9. Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan pitkäaikaismittaus 9.1. Yleistä Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan pitkäaikaismittaus suoritettiin 21.5. 4.6.2013 välisenä aikana. Mittauspisteet on esitetty pohjakuvassa sinisellä ympyrällä ja mittauspisteen numerolla Ulkoilman suhteellisen kosteuden keskiarvo Helsingin Malmilla oli mittausjakson alussa (21.5.2013) 58 %RH ja ulkolämpötilan keskiarvo oli 16 C, jakson keskivaiheilla (28.5.2013) ulkoilman suhteellisen kosteuden keskiarvo oli 52 %RH ja lämpötilan keskiarvo oli 18 C ja jakson lopussa (4.6.2013) ulkoilman suhteellisen kosteuden keskiarvo oli 61 %RH ja ulkolämpötilan keskiarvo oli 19 C. (tiedot netti, Weather Underground)
Sivu 14 / 16 Mittaukset suoritettiin KeyTag mittalaitteilla ja tallennusväli oli viisi (5) minuuttia Mittalaitteiden tarkkuus on ± 3 % RH ja ± 0,5 C välillä 40 C + 85 C Mittaustulosten kuvaajat on esitetty liitteissä 5-7 9.2. Mittaustulokset Mittauspiste 1: Luokka 11 Suhteellisen kosteuden minimi oli 28,8 % RH Suhteellisen kosteuden maksimi oli 48,9 % RH Suhteellisen kosteuden keskiarvo oli 38,1 % RH Lämpötilan minimi oli 23,2 C Lämpötilan maksimi oli 27,5 C Lämpötilan keskiarvo oli 24,7 C Mittauspiste 2: Luokka 8 Suhteellisen kosteuden minimi oli 29,4 % RH Suhteellisen kosteuden maksimi oli 56,0 % RH Suhteellisen kosteuden keskiarvo oli 43,0 % RH Lämpötilan minimi oli 20,7 C Lämpötilan maksimi oli 25,8 C Lämpötilan keskiarvo oli 22,7 C Mittauspiste 3: Luokka 22 Suhteellisen kosteuden minimi oli 29,4 % RH Suhteellisen kosteuden maksimi oli 52,4 % RH Suhteellisen kosteuden maksimi oli 39,1 % RH Lämpötilan minimi oli 21,6 C Lämpötilan maksimi oli 26,0 C Lämpötilan keskiarvo oli 23,3 C
Sivu 15 / 16 9.3. Johtopäätökset sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittausksista Sisäilman suhteellinen kosteus oli hieman ulkoilman vastaavia arvoja alhaisempia mittausjakson aikana ja lämpötila oli hieman ulkoilman vastaavia arvoja korkeampia mittausjakson aikana. Lämmin ilma on kuivempaa Isoja eroja sisäilman ja ulkoilman välillä ei ollut, sisäilman olosuhteet seuraavat ulko-olosuhteita, tosin ilmanvaihdolla on oma vaikutuksensa sisäilmaan 10. Tutkimuksen johtopäätökset Tutkimuksen yhteydessä otetuissa näytteissä ei todettu merkittävästi poikkeavaa, pois lukien luokan 8 ikkunan materiaalinäytteet. Sen sijaan painoarvoa on kohteessa tehdyillä havainnoilla, kuten ikkunoiden yläosien materiaalivaurioilla, alakattoritilöiden villaeristeillä sekä luokkien pääte-elinten villaeristeillä. Ikkunavaurioista saattaa kulkeutua poikkeavia mikrobeja sisätiloihin ja tuloilmajärjestelmästä eristevillakuituja. Nämä erikseen tai niiden yhteisvaikutus todennäköisesti aiheuttaa tilojen käyttäjille oireita 11. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Suosittelemme poistamaan käytävien alakattoritilöistä eristevillat. Samoin luokkien tuloilman pääte-elimistä tulee poistaa eristevillat Luokkien ikkunoiden yläosasta tulee poistaa vaurioituneet peitelistat ja muu vaurioitunut puumateriaali, tilalle pellitystä tai muovilistaa. Kokonaisvaltaisen ongelman poistamiseksi tarvitaan julkisivuremonttia erillisen suunnitelman mukaan Luokan 10 yläpuolisen kattokaivon tarkastus, myös poistoputken ja kaivon liitos tulee tarkastaa
Sivu 16 / 16 Raportissa esitetyt jatkotoimenpidesuositukset perustuvat kohteessa tehtyihin havaintoihin sekä kohteesta saatuihin tutkimustuloksiin. Raportin osittainen esittäminen on kiellettyä. Sisäilmainsinöörit Oy Espoossa 4 / 9 / 2013 Vesa Nordström projektipäällikkö 040-358 7401 Liitteet: - 1. Suuntaa-antava pohjakuva kohteesta merkintöineen - 2. Työterveyslaitoksen materiaalinäytteiden analyysivastaus 229452 MB13-02037, 25.6.2013-3. Työterveyslaitoksen pintanäytteiden analyysivastaus 230308 MB13-02120, 25.6.2013-4. Työterveyslaitoksen kuitunäytteiden analyysitulokset 230204, 18.6.2013-5-7 Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittausten kuvaajat
4.9.2013 15:26:26 Page 1 of 1 KeyTag ID 9210010967 User ID Suurarila MP1 First reading 21.5.2013 11:04:49 Last reading 4.6.2013 10:59:49 Name of file Suutarila MP 1 luokka 11.ktd File location C:\A HOMEOFFICE\Projektit 2013\13118 Suutarilan yläaste ja lukio\ %RH 49.5 9210010967 - Suurarila MP1 C 28.0 47.5 27.5 45.5 27.0 43.5 26.5 41.5 26.0 39.5 25.5 37.5 25.0 35.5 24.5 33.5 24.0 31.5 23.5 29.5 23.0 11:04:49 21.5.2013 9:29:49 22.5.2013 7:54:49 23.5.2013 6:19:49 24.5.2013 4:44:49 25.5.2013 3:09:49 26.5.2013 22.5 1:34:49 16:04:49 14:29:49 12:54:49 10:59:49 1.6.2013 2.6.2013 3.6.2013 4.6.2013 23:59:49 22:24:49 20:49:49 19:14:49 17:39:49 27.5.2013 27.5.2013 28.5.2013 29.5.2013 30.5.2013 31.5.2013 Readings (%RH) Readings ( C) UTC +02:00, daylight time
4.9.2013 15:27:24 23.5 23.0 Page 1 of 1 KeyTag ID 9210010979 User ID Suutarila MP2 First reading 21.5.2013 10:50:37 Last reading 4.6.2013 10:45:37 Name of file Suutarila MP 2 luokka 8.ktd File location C:\A HOMEOFFICE\Projektit 2013\13118 Suutarilan yläaste ja lukio\ %RH 56.5 9210010979 - Suutarila MP2 C 26.5 54.5 26.0 52.5 25.5 50.5 25.0 48.5 24.5 46.5 24.0 44.5 42.5 40.5 38.5 22.5 36.5 22.0 34.5 21.5 32.5 21.0 30.5 20.5 28.5 10:50:37 21.5.2013 9:15:37 22.5.2013 7:40:37 23.5.2013 6:05:37 24.5.2013 4:30:37 25.5.2013 2:55:37 26.5.2013 20.0 1:20:37 15:50:37 14:15:37 12:40:37 10:45:37 1.6.2013 2.6.2013 3.6.2013 4.6.2013 23:45:37 22:10:37 20:35:37 19:00:37 17:25:37 27.5.2013 27.5.2013 28.5.2013 29.5.2013 30.5.2013 31.5.2013 Readings (%RH) Readings ( C) UTC +02:00, daylight time
4.9.2013 15:28:05 24.5 24.0 Page 1 of 1 KeyTag ID 9210010978 User ID Suutarila MP3 First reading 21.5.2013 11:32:16 Last reading 4.6.2013 10:57:16 Name of file Suutarila MP 3 luokka 22.ktd File location C:\A HOMEOFFICE\Projektit 2013\13118 Suutarilan yläaste ja lukio\ %RH 53.0 9210010978 - Suutarila MP3 C 26.5 51.0 26.0 49.0 25.5 47.0 25.0 45.0 43.0 41.0 39.0 23.5 37.0 23.0 35.0 22.5 33.0 22.0 31.0 21.5 29.0 11:32:16 21.5.2013 9:57:16 22.5.2013 8:22:16 23.5.2013 6:47:16 24.5.2013 5:12:16 25.5.2013 3:37:16 26.5.2013 2:02:16 27.5.2013 0:27:16 28.5.2013 22:52:16 28.5.2013 21:17:16 29.5.2013 19:42:16 30.5.2013 18:07:16 31.5.2013 16:32:16 1.6.2013 14:57:16 2.6.2013 13:22:16 3.6.2013 Readings (%RH) Readings ( C) UTC +02:00, daylight time 21.0 10:57:16 4.6.2013