Pesulat/Tekstiilipalvelut

Joutsenmerkin kriteerit Pesulat/Tekstiilipalvelut 12. joulukuuta 2012-31. joulukuuta 2016 Versio 3.3 Pohjoismainen ympäristömerkintä

Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti v. 1989 vapaaehtoisen ja positiivisen pohjoismaisen ympäristömerkin - Joutsenmerkin. Toimintaa valvoo jokaisessa pohjoismaassa kyseisen maan hallitus. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme Suomi: Ympäristömerkintä PL 489 FI-00101 HELSINGKI Puh: 09 6122 5000 www.joutsenmerkki.fi joutsen@ecolabel.fi Tanska: Miljømærkning Danmark Fonden Dansk Standard Kollegievej 6 DK-2920 CHARLOTTENLUND Puh: +45 72 300 450 Fax: +45 72 300 451 www.ecolabel.dk info@ecolabel.dk Norja: Miljømerking Henrik Ibsens gate 20 NO-0255 OSLO Puh: +47 24 14 46 00 Fax: +47 24 14 46 01 www.svanemerket.no info@svanemerket.no Islanti: Norræn Umhverfismerking á Íslandi Umhverfisstofnun Suðurlandsbraut 24 IS-108 REYKJAVIK Puh: +354 591 20 00 Fax: +354 591 20 20 www.svanurinn.is svanurin@ust.is Ruotsi: Miljömärkning Sverige AB Box 38114 SE-10064 TUKHOLMA Puh: +46 8 55 55 24 00 Fax: +46 8 55 55 24 01 www.svanen.se svanen@svanen.se Tätä asiakirjaa saa kopioida vain kokonaisuudessaan tekemättä siihen muutoksia. Asiakirjan tekstiä saa lainata vain, jos sen laatija Pohjoismainen ympäristömerkintä mainitaan. Tämä on käännös norjankielisestä asiakirjasta Svanemerking av Tekstilservice, Versjon 3.3. Ristiriitatapauksissa pätee alkuperäinen teksti.

Pesuloiden/Tekstiilipalvelujen pohjoismainen ympäristömerkintä 075/ 3.3 4. helmikuuta 2015 Joutsenmerkitty tekstiilipalvelu... 1 Miksi valita Joutsenmerkki?... 1 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 2 Kuinka merkkiä haetaan... 2 Mitä Joutsenmerkkiin vaaditaan?... 3 1 Yleiset vaatimukset... 4 2 Energian- ja vedenkulutus... 6 3 Pesukemikaalit... 11 4 Tekstiilit... 23 5 Jätevesi, jätteet, pakkausmateriaalit ja kierrätysjärjestelmät... 25 6 Pesulan laadunvalvonta... 26 7 Pisteyhteenveto... 26 8 Ympäristöjohtaminen ja viranomaisvaatimukset... 27 Markkinointi... 29 Ympäristömerkin muoto... 29 Valvonta... 29 Käyttöoikeuden voimassaoloaika... 29 Uudet kriteerit... 30 Liitteet 1 Joutsenmerkittyjen tekstiilipalveluiden markkinointi 2 Tekstiiliryhmät 3 Polttoaineiden ja sähkön energia- ja hiilidioksidikertoimet 4 Alihankkija, kemiallinen pesula 5 Pesukemikaalien toimittaja 6 Pesulan kuvaus

1 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä Joutsenmerkitty tekstiilipalvelu Tekstiilipalvelutoiminta vaikuttaa yhteiskunnan ympäristökuormitukseen eniten höyrynmuodostuksen, laitteiden ja ajoneuvojen energiankulutukseen kautta. Lisäksi tekstiilipalveluiden materiaalin ja veden käytöllä kuin myös päästöillä vesistöön on ympäristövaikutuksia. Tekstiilipalvelun ympäristövaikutukset voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia. Pesuloilla on erilaiset ympäristövaikutukset ja monilla pesuloilla on potentiaalia vähentää ympäristövaikutuksiaan esim. optimoimalla energian-, veden- ja kemikaalikulutusta. Joutsenmerkki erottelee parhaat tekstiilipalveluyritykset ja yritykset, jotka ovat panostaneet ympäristökuormituksensa vähentämiseen. Tällaiset pesulat voivat käyttää Joutsenmerkkiä työkaluna kertoessaan ympäristötyöstään. On useita esimerkkejä siitä, että tekstiilipalveluiden asiakkaat ovat saaneet pesulat muuttamaan toimintojaan, jotta ne täyttäisivät Joutsenmerkin vaatimukset. Uusimalla kriteereitä ja mm. tiukentamalla voimakkaasti energiankulutuksen vaatimuksia Joutsenmerkki vaikuttaa tekstiilipalvelutoiminnan kehitykseen ympäristön kannalta positiiviseen suuntaan. Miksi valita Joutsenmerkki? Tekstiilipalveluita tarjoava yritys voi käyttää Joutsenmerkkiä markkinoinnissaan. Joutsenmerkki herättää luottamusta ja on erittäin tunnettu Pohjoismaissa. Joutsenmerkki on kustannustehokas ja yksinkertainen tapa tiedottaa asiakkaille ja alihankkijoille yrityksen ympäristötyöstä ja sitoutumisesta ympäristöasioiden hoitoon. Ympäristöä säästävä toiminta tuo usein myös kustannussäästöä vähentämällä esimerkiksi energiankulutusta sekä pakkausmateriaalien ja jätteen määrää. Ympäristöseikkojen huomioiminen valmistaa tekstiilipalveluita tarjoavaa yritystä tulevia ympäristövaatimuksia varten. Ympäristökysymykset ovat monimutkaisia ja erityiskysymyksiin paneutuminen vie aikaa. Joutsenmerkintä opastaa yritystä ympäristötyössä. Ympäristövaatimusten lisäksi Joutsenmerkki asettaa laatua koskevia vaatimuksia. Joutsenmerkkiä voidaankin pitää myös laadun takeena.

Pohjoismainen ympäristömerkintä 2(32) Mitä voidaan Joutsenmerkitä? Nämä tekstiilipalveluita koskevat kriteerit on yhdistetty aikaisemmista käsipyyherullajärjestelmää ja vesipesuloita koskevista kriteereistä. Tuoteryhmä kattaa tekstiilipalvelut kokonaisuudessaan. Joutsenmerkki voidaan myöntää yksittäiselle tuotantoyksikölle tai useista yksiköistä koostuvalle ketjulle tai konsernille, jolloin jokaisen yksikön on täytettävä vaatimukset. Käsipyyherullajärjestelmien kohdalla Joutsenmerkkiä voidaan hakea koko vesipesulalle tai vain käsipyyherullajärjestelmiä käsittelevälle osalle vesipesulaa. Kriteerit eivät koske yrityksiä, jotka harjoittavat yksinomaan kemiallista pesulatoimintaa. Niitä varten on laadittu omat kemiallisia pesuloita käsittelevät kriteerit. Kuinka merkkiä haetaan Tekstiilipalveluiden vaatimukset koostuvat pakollisista vaatimuksista ja pistevaatimuksista. Pakolliset vaatimukset merkitään O + numero ja ne on kaikki täytettävä. Pistevaatimukset merkitään P + numero ja niistä saa tietyn määrän pisteitä. Nämä pisteet lasketaan yhteen, ja käyttöluvan myöntämiseksi on saatava kokoon tietty kokonaismäärä pisteitä. Tekstin symbolit Vaatimusten kohdalla on kuvattu kuinka hakijan tulee osoittaa vaatimuksen täyttyminen. Tekstissä on erilaisia symboleja, joissa kuvataan dokumentointitapa. Symbolit ovat: Tarkistetaan paikan päällä Lähetä dokumentaatio hakemuksen mukana Mikäli vaatimus tarvitsee selityksen (esim. alaviite), on se kirjattu suoraan vaatimuksen alle kursiivilla. Hakemus Hakemus lähetetään sen Pohjoismaan ympäristömerkintätoimistoon, jossa toimintaa harjoitetaan, yhteistiedot kansilehden kääntöpuolella. Hakemukseen kuuluu hakemuslomake ja kirjallinen aineisto, jolla osoitetaan jokaisen vaatimuksen täyttyminen. Lisätietoa ja apua hakemuksen laadintaan löytyy ympäristömerkinnän kotisivuilta www.joutsenmerkki.fi

3 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä Myynti muissa Pohjoismaissa Rekisteröimällä luvan toisessa Pohjoismaassa, saa mahdollisuuden käyttää Joutsenmerkkiä suuremmilla markkinoilla. Seuraavat asiakirjat on toimitettava Pohjoismaiseen ympäristömerkintään. Rekisteröinnin hakemuslomake tai rasti ko. maan kohdalla luvan hakemuslomakkeessa Dokumentaatio toimialakohtaisen sopimuksen mukaisesta liittymisestä pakkausten palautus/kierrätysjärjestelmään. Rekisteröinti on maksutonta, mutta Joutsenmerkin käytöstä peritään vuosimaksua asianomaisen maan maksuperusteiden mukaan. Tarkastus paikan päällä Ennen kuin Joutsenmerkin käyttölupa myönnetään käy Pohjoismainen ympäristömerkintä tarkastuskäynnillä yrityksessä. Käynnin aikana tarkistetaan laskelmien tausta-aineisto, alkuperäistodistukset, mittauspöytäkirjat, ostotilastot ja muu vastaava aineisto, jolla voidaan varmistaa vaatimusten täyttyminen. Kustannukset Hakemusmaksu laskutetaan hakemuksen yhteydessä. Lisäksi peritään vuosimaksua, joka perustuu Joutsenmerkityn tuotteen liikevaihtoon. Tiedustelut Haluttaessa lisätietoja, pyydetään ottamaan yhteyttä Ympäristömerkintään, katso yhteystiedot tämän asiakirja alussa. Mitä Joutsenmerkkiin vaaditaan? Saadakseen Joutsenmerkin yrityksen on: Kaikki pakolliset vaatimukset on täytettävä. Saavutettava vähintään 15 pistettä pistevaatimuksista, taulukkoa 20 voi käyttää pistesumman laskuun. Pohjoismainen ympäristömerkintä on suorittanut tarkastuskäynnin kohteessa. Alihankkijoiden pesulat ja kemialliset pesulat, on oltava Joutsenmerkittyjä. Voidaan käyttää pieni osuus ei-joutsenmerkittyjä alihankkijoita, jotka täyttävät käytettyjen kemikaalien vaatimukset. Pesulassa pestävien tekstiilien määrä sekä veden, kemikaalien ja energian kulutus vuodessa on ilmoitettava.

Pohjoismainen ympäristömerkintä 4(32) 1 Yleiset vaatimukset O1 Yrityksen ja palvelun kuvaus Lyhyt kuvaus vesipesulasta ja kemiallisesta pesulasta, alihankkijoista (sekä Joutsenmerkityt että ei-joutsenmerkityt) ja palvelusta, jolle Joutsenmerkkiä haetaan, liitteen 6 mukaan. Kuvaus Joutsenmerkkiä hakevan yrityksen toiminnasta ja palvelusta. Dokumentaatio siitä, miten suuria määriä tekstiilejä lähetetään alihankkijan vesipesuun/kemiallisen pesuun. Ilmoita, jos alihankkijalla on Joutsenmerkki. O2 Tekstiiliryhmät Tekstiiliryhmät toimivat energian, veden ja pesukemikaalien kulutusvaatimusten perustana. Mukaan lasketaan vain pesulaan tuleva tekstiilimäärä (saman pyykin uudelleenpesua ei lasketa mukaan). Ilmoita seuraavien ryhmien osalta tekstiilin vuotuinen määrä kilogrammoina ja prosentteina (pois lukien uudelleenpesu): Taulukko 1. Tekstiiliryhmät Tekstiiliryhmät (katso liite 2): Määrä, kg * Prosenttia 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat. Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat. Kengät 3)Hotellitekstiilit 4)Ravintolatekstiilit 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 6)Peitot ja tyynyt 7)Mopit ja offshore-matot 8)Muut matot 9)Käsipyyherullat 10)Teollisuuspyyhkeet 11)Kemiallinen pesu 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 13) Muut YHTEENSÄ *Pesulaan saapuva (punnitukseen perustuva) tekstiilimäärä kilogrammoina. Selvitys, josta käy ilmi edellä mainitut kohdat. Tekstiiliryhmät on eritelty tarkemmin liitteessä 2. Laskelmat ja perusteet.

5 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä O3 Ei-Joutsenmerkityt alihankkija-pesulat Alihankkijoilla tapahtuvan ei-joutsenmerkityn pesun osuus ei saa ylittää 1,0 paino- %. Ei-Joutsenmerkittyjen alihankkijoiden tulee dokumentoida vaatimuksen O18 täyttyminen kemikaaleille, joita käytetään Joutsenmerkitylle pesulalle toimitettavassa pesussa. Ei-Joutsenmerkittyjen alihankkijoiden pesun osuus (paino- %) vuositasolla. Luettelo pesukemikaaleista, joita käytetään ei-joutsenmerkityillä alihankkijoilla. Jos pesukemikaalit ovat Joutsenmerkittyjä tai Pohjoismaisen ympäristömerkinnän hyväksymiä ei vaadita lisätietoja. Muussa tapauksessa tarvitaan dokumentaatio vaatimuksen O18 mukaan. O4 P1 Kemiallinen pesu Kemiallisessa pesussa käytettävien kemikaalien tulee täyttää O18 vaatimukset. Pesuloissa, joissa kemiallisen pesun osuus on yli 1,0 % ja alle 5,0 paino- % (pesulan omasta ja mahdollisten alihankkijoiden käsittelemästä) tekstiilimäärästä, ei saa käyttää halogenoituja pesuaineita (kuten perkloorietyleeniä). Pesuloissa, joissa osuus on tasan tai yli 5,0 paino- % tekstiilimäärästä, voidaan käyttää vain kemiallista pesua, jota täyttää Pohjoismaisen ympäristömerkinnän kemiallisille pesuloille asetetut vaatimukset (versio 1,0 tai uudempi). Ostettujen kemikaalien määrä ja tyyppi sekä jätteenkäsittelyyn toimitettujen kemikaalien määrä on dokumentoitava kemikaalitoimittajan ja jätteiden käsittelijän vahvistuksella. Kemiallisesti pestävien tekstiilien kokonaismäärä kilogrammoina, sisäisesti pesulassa ja ulkoisesti alihankkijoiden toimesta. Ilmoita ulkoistetun kemiallisen pesun alihankkija ja pesutekniikka. Alihankkijan on täytettävä liite 4 tai ilmoitettava lupanumero. Jos kyseessä on Joutsenmerkitty kemiallinen pesula, lisädokumentaatiota ei tarvita. Liitteeksi vaatimuksen O18 mukainen dokumentaatio sekä paikallisen lainsäädännön mukaiset kemikaalien käyttöturvatiedotteet, kuten REACH-asetuksen (1907/2006/EY) liite II. Kemiallinen pesula Pisteitä annetaan pesuloille, joilla on alle 5,0 % kemiallista pesua ja jotka käyttävät Joutsenmerkittyä kemiallista pesulapalvelua: 1 piste, jos > 70 % pyykistä käsitellään Joutsenmerkityssä kemiallisessa pesulassa 2 pistettä, jos 100 % pyykistä käsitellään Joutsenmerkityssä kemiallisessa pesulassa tai hakijalla ei ole lainkaan kemiallista pesua vaativaa pyykkiä (itsellä tai alihankkijoilla). Alihankkijan lupatodistus ja pesulan vuosiraportti (kemiallisen pesun määrä (paino- %)).

Pohjoismainen ympäristömerkintä 6(32) 2 Energian- ja vedenkulutus O5 O6 Polttoaineen rikkipitoisuus Pesulan käyttämien polttoaineiden* rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,1 paino- %. Polttoaineen toimittajan dokumentaatio pesulaan toimitetun polttoaineen rikkipitoisuudesta. *Dokumentaatiota ei vaadita maakaasulle, LPG:lle, kiinteälle biomassalle tai muille energialähteille, joilla on yleisesti hyväksytty, että rikkipitoisuus ei koskaan ylitä vaatimusrajaa. Energiankulutus Pesulan kuluttama energiamäärä (A energia ) saa olla korkeintaan sama kuin pesulan energiankulutuksen raja-arvo (G energia ). Energiankulutus vaihtelee tekstiiliryhmittäin. Taulukossa 2 on määritelty tekstiiliryhmien energiakertoimet (F energia ). Pesulan energiankulutuksen raja-arvo G energia ja kulutettu energiamäärä A energia lasketaan vuositasolla. Kulutetun energiamäärän A energia laskelmaan ei oteta mukaan seuraavia, jos pesula voi erotella ne mittalaittein: o o o jäteveden sisäinen puhdistuslaitos 35 % VOC-jälkipolttimen energiankulutuksesta teollisuuspyyhkeiden pesussa pesulan itse suorittama vaatteiden kemiallinen pesu Taulukko 2. Energiankulutuksen kertoimet tekstiiliryhmittäin Tekstiiliryhmät (katso liite 2) 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, 2,70 teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, 2,60 palveluyritykset Kengät 3)Hotellitekstiilit 1,65 4)Ravintolatekstiilit 2,75 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 2,50 6)Peitot ja tyynyt 3,00 7)Mopit ja offshore-matot 1,00 8)Muut matot 0,90 9)Käsipyyherullat 1,80 10)Teollisuuspyyhkeet 3,10 11)Kemiallinen pesu 0,00 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset F energia [kwh/kg*] (sisältäen ilmanvaihdon, valaistuksen ja huonetilan lämmityksen) 3,20 13)Muut 0,90

7 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Energian muuntoluvut on ilmoitettu liitteessä 3. Energiankulutuksen raja-arvon G energia ja kulutetun energian A energia laskeminen: G energia = [(Osuus) i * (F energia ) i] A energia = 2,5 A sähkö + A polttoaine Vaatimus: A energia G energia F energia = tekstiiliryhmälle laskettu energiankulutuksen kerroin (kwh/pyykkikilo). A polttoaine = pesulan kuluttama polttoaine (kwh/pyykkikilo). (Katso energiapolttoaineiden energiakertoimet liitteessä 3) A sähkö = pesulan kuluttama sähkö (kwh/pyykkikilo). P2 Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna pesulan vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). G energia = pesulan kokonaisenergiamäärän raja-arvo (kwh/pyykkikilo). A energia = pesulan kuluttama energiamäärä (kwh/pyykkikilo). Sähköisen laskentataulukon saa pyynnöstä Pohjoismaiselta ympäristömerkinnältä. Laskelma, joka osoittaa, että A energia on sama tai vähemmän kuin G energia. Laskelmat ja perusteet. Energiankulutus Pesula saa pisteitä, jos sen energiankulutus alittaa taulukon 3 vaatimustasot. Taulukko 3. Pisteet energiankulutuksesta A energia on alle 50 % raja-arvosta G energia A energia on alle 60 % raja-arvosta G energia A energia on alle 70 % raja-arvosta G energia A energia on alle 80 % raja-arvosta G energia A energia on alle 90 % raja-arvosta G energia A energia on alle 95 % raja-arvosta G energia 10 pistettä 8 pistettä 6 pistettä 4 pistettä 2 pistettä 1 piste O7 Laskelma, josta käy ilmi taulukon 3 perusteella saatavat pisteet. Sähköisen laskentataulukon saa pyynnöstä Pohjoismaiselta ympäristömerkinnältä. Ilmastokaasupäästöt Pesulan ilmastokaasupäästöjen määrä (A GWP ) saa olla korkeintaan sama kuin pesulan ilmastokaasupäästöjen raja-arvo (G GWP ). Ilmastokaasupäästöjen vaatimukset vaihtelevat tekstiiliryhmittäin. Taulukossa 4 on määritelty tekstiiliryhmien kertoimet (F GWP ). Pesulan ilmastokaasujen raja-arvo G GWP ja kokonaispäästöt A GWP lasketaan vuositasolla. Energian muuntoluvut on ilmoitettu liitteessä 3. Kokonaispäästöjen A GWP laskelmaan ei oteta mukaan seuraavia, jos pesula voi erotella ne mittalaittein: o jäteveden sisäinen puhdistuslaitos

Pohjoismainen ympäristömerkintä 8(32) o o 35 % mahdollisten VOC-jälkipolttimen energiankulutuksesta teollisuuspyyhkeiden pesussa. pesulan itse suorittama vaatteiden kemiallinen pesu Taulukko 4. Ilmastokaasupäästöjen kertoimet tekstiiliryhmittäin Tekstiiliryhmät (katso liite 2) 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät F GWP [gco 2 e/kg*] (sisältäen ilmanvaihdon, valaistuksen ja huonetilan lämmityksen) 530 510 3)Hotellitekstiilit 310 4)Ravintolatekstiilit 540 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 490 6)Peitot ja tyynyt 590 7)Mopit ja offshore-matot 180 8)Muut matot 160 9)Käsipyyherullat 340 10)Teollisuuspyyhkeet 610 11)Kemiallinen pesu 0 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 670 13)Muut 160 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Energian muuntoluvut on ilmoitettu liitteessä 3. Ilmastokaasupäästöjen raja-arvon G GWP ja pesulan päästöjen A GWP laskeminen: G GWP = [(Osuus) i * (F GWP ) i] A GWP lasketaan liitteen 3 mukaisesti. Vaatimus: A GWP G GWP F GWP = tekstiiliryhmälle laskettu ilmastokaasupäästökerroin (g CO 2 - ekvivalenttia/pyykkikilo). A GWP = pesulan energiankulutuksen päästömäärä CO 2 -ekvivalentteina (g/pyykkikilo) Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna pesulan vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). G GWP = pesulan kokonaispäästömäärä CO 2 -ekvivalentteina (g/pyykkikilo). Sähköisen laskentataulukon saa pyynnöstä Pohjoismaiselta ympäristömerkinnältä. Laskelma, joka osoittaa, että A GWP on sama tai vähemmän kuin G GWP.

9 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä P3 Ilmastokaasupäästöjen vähentäminen Pesula saa pisteitä, jos se tuottaa dokumentoidusti vähemmän ilmastokaasupäästöjä kuin pakollisissa vaatimuksissa on määritelty. Pisteitä saa taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Ilmastokaasupäästöistä saatavat pisteet (CO 2 -g/pyykkikilo). A GWP on alle 50 % raja-arvosta G GWP A GWP on alle 60 % raja-arvosta G GWP A GWP on alle 70 % raja-arvosta G GWP A GWP on alle 80 % raja-arvosta G GWP A GWP on alle 90 % raja-arvosta G GWP A GWP on alle 95 % raja-arvosta G GWP 10 pistettä 8 pistettä 6 pistettä 4 pistettä 2 pistettä 1 piste Energiankulutuksen CO 2 -gramma lasketaan pyykkikiloa kohti liitteen 3 muuntokertoimilla. Sähköisen laskentataulukon saa pyynnöstä Pohjoismaiselta ympäristömerkinnältä. Laskelma, josta käy ilmi ilmastokaasupäästöistä (CO 2 -g/pyykkikg) taulukon 5 perusteella saatavat pisteet. O8 Vedenkulutus Pesulan kuluttama vesimäärä (A vesi ) saa olla korkeintaan sama kuin pesulan vedenkulutuksen raja-arvo (G vesi ). Vedenkulutus vaihtelee tekstiiliryhmittäin. Taulukossa 6 on määritelty tekstiiliryhmien kertoimet (F vesi ). Pesulan vedenkulutuksen raja-arvo G vesi ja kulutettu vesimäärä A vesi lasketaan vuositasolla. Pesulan vedenkulutukseen lasketaan veden kokonaiskulutus sisältäen mahdollisen oman kaivon veden. Taulukko 6. Vedenkulutuksen kertoimet tekstiiliryhmittäin Tekstiiliryhmät (katso liite 2): 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät F vesi [l/kg*] 19,5 16,5 3)Hotellitekstiilit 10,0 4)Ravintolatekstiilit 17,0 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 13,5 6)Peitot ja tyynyt 24,0 7)Mopit ja offshore-matot 7,0 8)Muut matot 6,5 9)Käsipyyherullat 9,5 10)Teollisuuspyyhkeet 11,0 11)Kemiallinen pesu 0,0 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 17,0 13)Muut 7,0 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin.

Pohjoismainen ympäristömerkintä 10(32) Vedenkulutuksen raja-arvon laskeminen: G vesi = [(Osuus) i * (F vesi ) i] Vaatimus: A vesi < G vesi F vesi = tekstiiliryhmälle laskettu vedenkulutuksen kerroin (l/pyykkikilo). Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). G vesi = pesulan kokonaisvedenkulutuksen raja-arvo (l/pyykkikilo). A vesi = pesulan kuluttama vesimäärä (l/pyykkikilo). Sähköisen laskentataulukon saa pyynnöstä Pohjoismaiselta ympäristömerkinnältä. Laskelma ja laskentaperusteet, jotka osoittava, että vaatimus täytetään. P4 Vedenkulutus Pesula saa pisteitä, jos sen vedenkulutus alittaa vaatimustason. Pisteitä saa taulukon 7 mukaisesti. Taulukko 7. Pisteet vedenkulutuksesta A vesi on alle 50 % raja-arvosta G vesi A vesi on alle 60 % raja-arvosta G vesi A vesi on alle 70 % raja-arvosta G vesi A vesi on alle 80 % raja-arvosta G vesi A vesi on alle 90 % raja-arvosta G vesi 5 pistettä 4 pistettä 3 pistettä 2 pistettä 1 piste Laskelma, josta käy ilmi taulukon 7 perusteella saatavat pisteet. O9 Kuljetukset Vaatimukset koskevat tekstiilien kuljetusta asiakkaille ja asiakkailta. Tekstiilikuljetuksiin käytettäviä omia autoja koskevat vaatimukset: Kuljettajilla on oltava todistus ympäristöystävällisen tai taloudellisen ajotavan kurssin suorittamisesta. Uusien kuljettajien on suoritettava kurssi vähintään 12 kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen. Vastaostettujen tai -liisattujen kuljetusajoneuvojen on täytettävä uusin Euronorm. Vaatimusta sovelletaan Joutsenmerkin hakemuksen jättöpäivästä alkaen. Selvitys polttoainemääristä ja -tyypeistä sekä ajettujen kilometrien määrästä. Vaatimus koskee tekstiilikuljetuksiin käytettyjä omia ja alihankkijoiden ajoneuvoja. Ulkoistettua kuljetusta ja ulkoistettuja kuljettajia koskevat vaatimukset: Alihankkijoiden on dokumentoitava täyttävänsä pesulan omia ajoneuvoja ja kuljettajia koskevat vaatimukset uusien kuljetussopimusten solmimisen tai vanhojen sopimusten uusimisen yhteydessä. Tämä koskee alihankkijan luvanhaltijalle suorittamia tekstiilikuljetuksia. Kurssinjärjestäjän vahvistus siitä, että kuljettajat ovat suorittaneet ympäristöystävällisen tai taloudellisen ajotavan kurssin.

11 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä Autonvalmistajan, maahantuojan tai jälleenmyyjän vahvistus siitä, että vastahankitut autot (Joutsenmerkin hakemuksen jättöpäivästä lähtien) täyttävät uusimman Euronormin (5 tai uudempi). Yhteenveto polttoainemääristä ja -tyypeistä sekä ajettujen kilometrien määrästä. P5 Kuljetukset Pesula saa pisteitä sen tekstiilikuljetusosuuden (osuus ajoneuvojen määrästä tai ajokilometreistä) mukaan, joka suoritetaan Euronorm (Euroklass) V/5b:n mukaisilla ajoneuvoilla. Pisteitä saa taulukon 8 mukaisesti. Pesulat, jotka eivät tarjoa kuljetuspalveluita (OPL-pesulat), saavat 3 pistettä. Taulukko 8. Euronorm 4:n tai 5:n mukaisten tekstiilikuljetusten osuus Yli 90 % kuljetuksista täyttää Euronorm (Euroclass) V/5b:n (osuus ajoneuvojen määrästä tai ajokilometreistä). Yli 60 % kuljetuksista täyttää Euronorm (Euroclass) V/5b:n (osuus ajoneuvojen määrästä tai ajokilometreistä). Yli 30 % kuljetuksista täyttää Euronorm (Euroclass) V/5b:n (osuus ajoneuvojen määrästä tai ajokilometreistä). 3 pistettä 2 pistettä 1 piste Selvitys ajoneuvojen kokonaismäärästä. Dokumentaatio ajoneuvojen Euronorm (Euroclass) luokituksesta. Selvitys Euronorm (Euroclass) V/5b:n täyttävien ajoneuvojen määrästä ja osuudesta. Vaihtoehtoisesti selvitys ajokilometrien kokonaismäärästä sekä Euronorm (Euroclass)V/5b:n täyttävillä ajoneuvoilla ajetusta kilometrimäärästä. P6 Kuljetukset ympäristömerkitty polttoaine Pesula saa pisteitä Joutsenmerkityn polttoaineen käytöstä taulukon 9 mukaisesti. Taulukko 9 Joutsenmerkitty polttoaine Joutsenmerkityn polttoaineen osuus on yli 15 % kuljetuksiin käytetystä polttoaineesta. Joutsenmerkityn polttoaineen osuus on yli 10 % kuljetuksiin käytetystä polttoaineesta. Joutsenmerkityn polttoaineen osuus on yli 5 % kuljetuksiin käytetystä polttoaineesta. 3 pistettä 2 pistettä 1 piste Selvitys tekstiilikuljetuksiin käytetyn polttoaineen tyypistä ja määrästä. 3 Pesukemikaalit Pesukemikaaleilla tarkoitetaan kaikkia kemikaaleja, jotka ovat kosketuksissa tekstiilin kanssa ennen pesuprosessia, prosessin aikana tai sen jälkeen (impregnointiaineet mukaan lukien). Monien kemikaalivaatimusten kohdalla voidaan vaadittava dokumentaatio lähettää luottamuksellisesti suoraan Pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Pohjoismainen ympäristömerkintä päättää tämän dokumentaation perusteella, täyttyykö vaatimus, ja ilmoittaa tästä luvanhakijalle. Pesukemikaaliin sisältyvinä aineina pidetään kaikkia kemikaalissa olevia aineita, myös valmistusaineissa olevia lisäaineita (esim. säilöntä- tai stabilointiaineita), mutta ei raakaaineiden valmistuksesta tulevia epäpuhtauksia. Epäpuhtauksilla tarkoitetaan raaka-

Pohjoismainen ympäristömerkintä 12(32) ainetuotannon jäämiä, joiden pitoisuus valmiissa kemikaalissa on alle 0,01 %. Raakaaineeseen tietoisesti tai tarkoituksella lisättyjä aineita ei pidetä epäpuhtauksina pitoisuudesta riippumatta. Pesukemikaalien käyttömäärät ilmoitetaan vuositasolla. O10 Pesukemikaalien luokitus Pesukemikaalit eivät saa luokittua taulukossa 10 eriteltyjen vaarallisuusluokkien tai riskilausekkeiden mukaan. Taulukko 10. Pesukemikaalien kielletyt vaarallisuusluokat ja riskilausekkeet Luokitus Erittäin myrkyllinen Myrkyllinen Terveydelle haitallinen Herkistävä Syöpää aiheuttava Perimää vaurioittava Lisääntymiselle myrkyllinen Vaarallisuusluokat ja riskilausekkeet Tx ja R26, R27, R28, R39 T ja R23, R24, R25, R39 ja/tai R48 Xn ja R20, R21, R48, R65 ja/tai R68 Xn ja R42 ja/tai Xi ja R43 T ja R45 ja/tai R49 (Carc1 tai Carc2) tai Xn ja R40 (Carc3) T ja R46 (Mut1 tai Mut2) tai Xn ja R68 (Mut3) T ja R60, R61, R64(Rep1 tai Rep2) tai Xn ja R62, R63 CLP Akuutti myrkyllisyys, luokka 1, H330 Akuutti myrkyllisyys, luokka 2, H330 Akuutti myrkyllisyys, luokka 1, H310 Akuutti myrkyllisyys, luokka 2, H310 Akuutti myrkyllisyys, luokka 1, H300 Akuutti myrkyllisyys, luokka 2, H300 Erityinen orgaaninen myrkyllisyys, yksittäinen altistus, luokka 1, H370 Akuutti myrkyllisyys, luokka 3, H331 Akuutti myrkyllisyys, luokka 3, H311 Akuutti myrkyllisyys, luokka 3, H301 Erityinen orgaaninen myrkyllisyys, yksittäinen altistus, luokka 1, H371 Erityinen orgaaninen myrkyllisyys, toistuva altistus, luokka 1, H372 Akuutti myrkyllisyys, luokka 4, H332 Akuutti myrkyllisyys, luokka 4, H312 Erityinen orgaaninen myrkyllisyys, yksittäinen altistus, luokka 2, H373*** Perimää vaurioittava, luokka 1B, H340. Herkistys sisään hengityksessä, luokka 1, H334** Ihoherkistys, luokka 1, H317 Syöpää aiheuttava, luokka 1A, H350 Syöpää aiheuttava, luokka 1B, H350 Syöpää aiheuttava, luokka 2, H351 Perimää vaurioittava, luokka 1A, H340. Perimää vaurioittava, luokka 1B, H340. Perimää vaurioittava, luokka 2, H341. Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 1A, H360 Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 1B, H360 Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 2, H361

13 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä * Lukuun ottamatta tuotteet, joiden luokitus johtuu oksaalihaposta (CAS 144-62-7) tai peretikkahaposta (CAS 79-21-0). ** Lukuun ottamatta tuotteet, joiden luokitus johtuu entsyymeistä. *** Lukuun ottamatta tahranpoistotuotteet, jotka laitetaan suoraan tahraan ennen pesua. Luokitus vastaa direktiiviä 1272/2008/EY ja sen muutoksia ja mukautuksia. Siirtymäkaudella (1.6.2015 saakka) voidaan käyttää vaaraluokitusta ja riskilausekkeita tai CLP-luokitusta. Siirtymäkauden jälkeen (1.6.2015 alkaen) käytetään yksinomaan CLP- luokitusta. Luokittelusta vastaa valmistaja Paikallisen lainsäädännön mukaiset kemikaalien käyttöturvatiedotteet tai tuoteselosteet jokaisesta tuotteesta, kuten REACH-asetuksen (1907/2006/EY) liite II.. Valmistajan allekirjoittama vakuutus (liite 5). Joutsenmerkityistä pesukemikaaleista ilmoitetaan vain tuotenimi ja lupanumero. O11 Pesukemikaalien sisältämien aineiden luokittelu Pesukemikaalien sisältämät aineet eivät saa kuulua taulukossa 11 eriteltyihin vaarallisuus- tai riskilausekeluokkiin. Luokitus Herkistävä Syöpää aiheuttava* Perimää vaurioittava Taulukko 11. Pesukemikaalien sisältämien aineiden kielletyt vaarallisuusluokat ja riskilausekkeet Lisääntymiselle vaarallinen Vaarallisuusluokat ja riskilausekkeet Xn riskilausekkeella R42 koskee vain spraytuotteita T riskilausekkeella R45 ja/tai R49 (Carc1 tai Carc2) tai Xn riskilausekkeella R40 (Carc3) T riskilausekkeella R46 (Mut1 tai Mut2) tai Xn riskilausekkeella R68 (Mut3) T riskilausekkeella R60 tai R61 (Rep1 tai Rep2), tai Xn riskilausekkeella R62 tai R63 (Rep3) ja/tai R33 ja/tai R64 merkinnällä Rep1/2/3 tai ilman merkintää Rep1/2/3 CLP * Entsyymejä sisältäviä tahranpoistoaineita ei saa sumuttaa. Herkistys sisään hengityksessä, luokka 1, H334**- koskee vain spraytuotteita Syöpää aiheuttava, luokka 1A, H350 Syöpää aiheuttava, luokka 1B, H350 Syöpää aiheuttava, luokka 2, H351 Perimää vaurioittava, luokka 1A, H340. Perimää vaurioittava, luokka 1B, H340. Perimää vaurioittava, luokka 2, H341. Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 1A, H360 Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 1B, H360 Lisääntymiselle myrkyllinen, luokka 2, H361 Luokitus vastaa direktiiviä 1272/2008/EY ja sen muutoksia ja mukautuksia. Siirtymäkaudella (1.6.2015 saakka) voidaan käyttää vaaraluokitusta ja riskilausekkeita tai CLP-luokitusta. Siirtymäkauden jälkeen (1.6.2015 alkaen) käytetään yksinomaan CLP- luokitusta.

Pohjoismainen ympäristömerkintä 14(32) Paikallisen lainsäädännön mukaiset kemikaalien käyttöturvatiedotteet tai tuoteselosteet jokaisesta tuotteesta, kuten REACH-asetuksen (1907/2006/EY) liite II. Pesukemikaalin valmistajan vakuutus (liite 5). Joutsenmerkityistä pesukemikaaleista ilmoitetaan vain tuotenimi ja lupanumero. O12 Pesukemikaalien sisältämät ympäristölle vaaralliset aineet Seuraavat vaatimukset koskevat aineita, jotka ovat myrkyllisiä/haitallisia vesieliöille ja hajoavat hitaasti vesiympäristössä (aineet, joilla on riskilauseke R50/53 (H410), R51/53 (H411) tai R52/53 (H412)): Vaatimus: A R50/53 tai H410 + A R51/53 tai H411 /10 + A R52/53 tai H412 /100 0,013 g/pyykkikilo* Poikkeuksia: - proteaasi/subtilisiini, joka saa luokituksen Aquatic Chronic 2 (H411). Huomioitava, että tuotteen on myös täytettävä tuotteen luokitukseen liittyvä vaatimus O10. - helposti hajoavat ja anaerobisesti hajoavat tensidit luokituksessa H416. - Natriumhypokloriitti, CAS-nro 7681-52-9 ja natrium dikloroisosyanuraatti, dihydraatti, CAS-nro 51580-86-0 luokituksella H410. A R50/53 tai H410 = käytetty määrä ainetta, jolla on riskilauseke R50/53 tai H410, (g/pyykkikilo*). A R51/53 tai H411 = käytetty määrä ainetta, jolla on riskilauseke R51/53 (H411), (g/pyykkikilo*). A R52/53 tai H412 = käytetty määrä ainetta, jolla on riskilauseke R52/53 (H412), (g/pyykkikilo*). (Aine, joka on luokiteltu R50/53 (H410) painotetaan 100 kertaa enemmän kuin R52/53 (H412)). Yhteenveto pesukemikaalien sisältämistä yhdisteistä, joilla on riskilauseke R50/53 H410), R51/53 (H411) tai R52/53 (H412), (g/pyykkikilo*). Voidaan käyttää Pohjoismaisen Ympäristömerkinnän laskentataulukkoa. Laskelmat, jotka osoittavat, että vaatimus täytetään. * DID-listan tai testimenetelmän nro 301 A-F tai nro 310 OECD kemikaalien testi ohjeen tai muiden vastaavien testimenetelmien mukaisesti. ** DID-listan tai ISO 11734, ECOTOC nro 28 (kesäkuu 1988) tai vastaavien testimenetelmien mukaisesti, jossa saavutetaan vähintään 60 % hajoavuus anaerobisessa olosuhteessa. ***Mukaan lasketaan vain pesulaan tulevan tekstiilin kilomäärä (saman pyykin uudelleen pesua ei lasketa määrään mukaan mutta kemikaalin käyttömäärät lasketaan uudelleen pesussa). O13 Pesukemikaalien kokonaislaimennustilavuuden rajoitus (CDV, kriittinen laimennustilavuus) Taulukossa 12 on tekstiiliryhmiä koskevat pesukemikaalien kriittisen kokonaislaimennustilavuuden kertoimet (F CDV ). Laskelmissa voidaan käyttää akuuttiarvoja (CDV akuutti ) tai kroonisia arvoja (CDV krooninen ). Seuraavaa kolmea ainetta koskevat muut säännöt, koska aineet hajoavat pesuprosessissa: Aktiivinen kloori, kuten natriumhypokloriitti ei oteta CDV-laskelmaan. Aktiivisen kloorin käyttöä rajoittaa vaatimus O14. Vetyperoksidi (H 2 O 2 ) ei oteta CDV-laskelmaan. Peretikkahappo lasketaan etikkahappona. Kumeenisulfonaattien (DID 139) hajoamiskerroin (DF) voidaan määrittää käyttämällä omaa aineistoa (DID-listan DF-kertoimen 0,5 sijasta).

15 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä Taulukko 12. Tekstiiliryhmien kertoimet (F) CDV akuutti ja CDV krooninen Tekstiiliryhmät (katso liite 2): 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät F CDVakuutti [l/kg*] F CDVkrooninen [l/kg*] 450 000 225 000 350 000 175 000 3)Hotellitekstiilit 150 000 75 000 4)Ravintolatekstiilit 250 000 125 000 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 250 000 125 000 6)Peitot ja tyynyt 150 000 75 000 7)Mopit ja offshore-matot 250 000 125 000 8)Muut matot 150 000 75 000 9)Käsipyyherullat 150 000 75 000 10)Teollisuuspyyhkeet 400 000 200 000 11)Kemiallinen pesu 0 0 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 350 000 175 000 13)Muut 150 000 75 000 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Kriittisen laimennustilavuuden (CDV) laskeminen: G CDV = [(Osuus) i * (F CDV ) i] CDV-vaatimus: A CDV G CDV G CDV = kemikaalikulutuksen kriittisen laimennustilavuuden raja-arvo (l/pyykkikilo). Pesulan raja-arvo lasketaan kertoimien painotettuna keskiarvona. Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna pesulan vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). (F CDV )i = tekstiiliryhmän i CDV-kerroin (l/pyykkikilo). A CDV = pesulassa käytetyn kemikaalin kriittinen laimennustilavuus (l/pyykkikilo). Dokumentaatiossa on ensisijaisesti viitattava vuonna 2007 päivättyyn tai uudempaan DID-listaan. Jos ainetta ei ole DID-listassa, voidaan käyttää muuta dokumentaatiota, kuten testiraportteja tai kirjallisuusviitteitä. DID-lista: Detergents Ingredients Database. Linkki: http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/did_list/didlist_p art_a_da.pdfhttp://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/did_ list/didlist_part_b_da.pdf

Pohjoismainen ympäristömerkintä 16(32) CDV lasketaan oheisilla kaavoilla. CDV lasketaan kaikista pesukemikaalin sisältämistä aineista ja kaikista niistä pesukemikaaleista, joita vaatimus koskee: CDV akuutti = CDV i = (annos i x DF i x 1000 / TF akuutti ), tai CDV krooninen = CDV i = (annos i x DF i x 1000 / TF krooninen ), jossa annos i = yksittäisen aineen sisältyvä määrä (g/pyykkikilo) DF i = aineen i hajoamiskerroin TF akuutti = akuutti toksisuuskerroin TF krooninen = krooninen toksisuuskerroin Laskelma CDV-raja-arvosta G CDV ja pesulan CDV-arvosta A CDV, joka osoittaa, että vaatimus täytetään. Laskelman yhteydessä on ilmoitettava jokaisen tuotteen täydellinen ainesosaluettelo (kauppanimi, kemiallinen nimi, määrä sekä jokaisen ainesosan CAS- ja DID-numero). Laskelman yhteydessä on ilmoitettava, käytetäänkö arvoja CDV akuutti vai CDV krooninen. P7 CDV-arvoista saatavat pisteet Pesula saa pisteitä CDV-arvoista seuraavasti: Taulukko 13. Pisteet kriittisestä laimennustilavuudesta (CDV) A CDV on alle 50 % raja-arvosta G CDV A CDV on alle 60 % raja-arvosta G CDV A CDV on alle 70 % raja-arvosta G CDV A CDV on alle 80 % raja-arvosta G CDV A CDV on alle 90 % raja-arvosta G CDV 5 pistettä 4 pistettä 3 pistettä 2 pistettä 1 piste Laskelma prosenttiosuudesta (A CDV osuus arvosta G CDV ), joka osoittaa, kuinka monta pistettä pesula saavuttaa. Katso myös O13. O14 Pesukemikaalien klooripitoisuuden rajoitus Taulukossa 14 on tekstiiliryhmiä koskevat pesukemikaalien klooripitoisuuden kertoimet. Taulukko 14. Tekstiiliryhmien kloorin kertoimet (F). Tekstiiliryhmät (katso liite 2): 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät Elintarviketeollisuuden ja vastaavien valkoiset työvaatteet Keittiötekstiilit ja - käsipyyhkeet Värilliset työvaatteet ja muut tekstiilit F kloori [mg/kg*] 1 500 1 875 0,0 Valkoiset 150 Muut 0,0 3)Hotellitekstiilit 115

17 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä 4)Ravintolatekstiilit Valkoiset pöytäliinat 265 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit Valkoiset lautasliinat 1 500 Värilliset pöytäliinat ja muut tekstiilit Tekstiilit, joissa on veritahroja 0 1 725 Muut tekstiilit 115 6)Peitot ja tyynyt 0,0 7)Mopit ja offshore-matot 0,0 8)Muut matot 0,0 9)Käsipyyherullat 20 10)Teollisuuspyyhkeet 0,0 11)Kemiallinen pesu 0,0 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset Valkoiset 150 Muut 0,0 13)Muut 0,0 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Raja-arvo G kloori lasketaan vuositasolla seuraavasti: Kloorin laskeminen: G kloori = [(Osuus) i * (F kloori ) i] Vaatimus: A kloori G kloori G kloori = pesulan aktiivisen kloorin kulutus (mg/pyykkikilo). Pesulan raja-arvo lasketaan kertoimien painotettuna keskiarvona. Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna pesulan vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). (F kloori )i = tekstiiliryhmän i aktiivisen kloorin kerroin (mg/pyykkikilo). A kloori = pesulan käyttämä määrä aktiivista klooria (mg/pyykkikilo). Laskelma kloorin raja-arvosta G kloori ja pesulan klooriarvosta A kloori, joka osoittaa, että vaatimus täytetään. P8 Pisteet kloorin vähäisestä käytöstä Pesula saa pisteitä vähäisestä kloorin käytöstä taulukon 15 mukaisesti. Pisteiden määrä riippuu paljon klooria kuluttavien tekstiilien määrästä (korkea kloorikerroin (F kloori, ks. taulukko 14) mutta tähän verrattuna suhteellisen matala kloorinkulutus (A kloori ).

Pohjoismainen ympäristömerkintä 18(32) Taulukko 15. Pisteet kloorin käytöstä Prosenttiosuus A kloori : (A kloori /G kloori ) * 100 % A kloori on alle 50 % raja-arvosta G kloori tai klooria ei käytetä lainkaan A kloori on alle 60 % raja-arvosta G kloori A kloori on alle 70 % raja-arvosta G kloori A kloori on alle 80 % raja-arvosta G kloori A kloori on alle 90 % raja-arvosta G kloori Kloorin raja-arvo G kloori (laskelma, katso O14) 0 G kloori 30 30 < G kloori 100 100 < G kloori 500 G kloori > 500 2 pistettä 5 pistettä 8 pistettä 10 pistettä 1 piste 4 pistettä 6 pistettä 8 pistettä 1 piste 3 pistettä 5 pistettä 6 pistettä 0 pistettä 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 2 pistettä Laskelma prosenttiosuudesta (A kloorin osuus arvosta G kloori ), joka osoittaa, kuinka monta pistettä pesula saavuttaa. Katso myös O14. O15 Pesukemikaalien fosforipitoisuuden rajoitus Taulukossa 16 on tekstiiliryhmiä koskevat pesukemikaalien fosforipitoisuuden kertoimet. Taulukko 16. Tekstiiliryhmien fosforin (P) kertoimet (F) Tekstiiliryhmät (katso liite 2): 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät F P [g/kg*] 0,60 0,40 3)Hotellitekstiilit 0,25 4)Ravintolatekstiilit 0,35 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 0,30 6)Peitot ja tyynyt 0,25 7)Mopit ja offshore-matot 0,35 8)Muut matot 0,25

19 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä 9)Käsipyyherullat 0,25 10)Teollisuuspyyhkeet 0,50 11)Kemiallinen pesu 0,00 12)Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 0,40 13)Muut 0,25 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Raja-arvo G P lasketaan vuositasolla seuraavasti: Fosforin laskeminen: G P = [(Osuus) i * (F P ) i] Vaatimus: A P G p G P = pesulan fosforin kulutus (g/pyykkikilo). Pesulan raja-arvo lasketaan kertoimien painotettuna keskiarvona. Osuus i = tekstiiliryhmän i osuus eli tekstiiliryhmän i vuotuinen pyykkimäärä jaettuna pesulan vuotuisella kokonaispyykkimäärällä (ilman uudelleenpesua). (F P )i = tekstiiliryhmän i fosforikerroin (g/pyykkikilo). A P = pesulan käyttämä määrä fosforia (g/pyykkikilo). Pesukemikaaleja, jotka sisältävät enemmän fosforia kuin Norjan säännöstö sallii, ei saa myydä eikä käyttää Norjassa eikä maissa, joissa on pesukemikaalien fosforipitoisuutta koskevia sääntöjä ja kieltoja. Fosforia sisältäviä tuotteita säätelee Norjassa ympäristöministeriön määräys terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja muiden aineiden rajoittamisesta (FOR 2004-06-01 nro 922: Forskrift om begrensning i bruk av helse- og miljøfarlige kjemikalier og andre produkter. Kapittel 3-8. Vaskemidler innhold av fosfor.) Laskelma fosforin raja-arvosta G P ja pesulan fosforiarvosta A P, joka osoittaa, että vaatimus täytetään. O16 Pesukemikaalien anaerobisesti hajoamattomien aineiden pitoisuuden rajoitus Taulukossa 17 on tekstiiliryhmiä koskevat pesukemikaalien anaerobisesti hajoamattomien aineiden pitoisuuden kertoimet. Taulukko 17. Tekstiiliryhmien anaerobisesti hajoamattomien aineiden (annbo) kertoimet (F) Tekstiiliryhmät (katso liite 2): 1)Työvaatteet: teollisuus, keittiö, teurastamo ja vastaavat Keittiötekstiilit (liinat ja käsipyyhkeet) 2)Työvaatteet: laitokset, kaupat, palveluyritykset ja vastaavat Kengät F annbo [g/kg*] 1,75 1,25

Pohjoismainen ympäristömerkintä 20(32) 3)Hotellitekstiilit 0,60 4)Ravintolatekstiilit 1,10 5)Sairaala- ja hoitolaitostekstiilit 1,00 6)Peitot ja tyynyt 0,60 7)Mopit ja offshore-matot 1,00 8)Muut matot 0,75 9)Käsipyyherullat 0,60 10)Teollisuuspyyhkeet 1,50 11)Kemiallinen pesu 0,00 12) Yksityishenkilöiden vaatteet: kotitaloudet, laitokset 1,25 13)Muut 0,60 * Tekstiiliryhmän tekstiilin kilomäärä perustuu taulukossa 1 annettuihin tietoihin. Raja-arvo G annbo lasketaan vuositasolla seuraavasti: Anaerobisesti hajoamattomien aineiden (annbo) laskeminen: G annbo (Andel) i (F annbo ) i Vaatimus: AV annbo GV annbo G annbo = pesulan käyttämien anaerobisesti hajoamattomien aineiden määrä (g/pyykkikilo). Pesulan raja-arvo lasketaan kertoimien painotettuna keskiarvona. (F annbo )i = tekstiiliryhmän i anaerobisesti hajoamattomien aineiden kerroin (g/pyykkikilo). A annbo = pesulan käyttämä määrä anaerobisesti hajoamattomia aineita (g/pyykkikilo). Iminodisukkinaatti (DID 148) voidaan jättää pois anaerobisesti hajoamattomien aineiden (annbo) laskelmasta. Kumeenisulfonaattien (DID 139) kohdalla voidaan käyttää omaa aineistoa (eli voidaan poiketa DID-listan arvosta annbo=n). Dokumentaatiossa on ensisijaisesti viitattava vuonna 2007 päivättyyn tai uudempaan DID-listaan. Jos ainetta ei ole DID-listassa, voidaan käyttää muuta dokumentaatiota, kuten testiraportteja tai kirjallisuusviitteitä. Aine, joka ei ole tensidi, voidaan antaa poikkeus anaerobisen hajoavuuden vaatimuksessa jos jokin seuraavasta kolmesta vaihtoehdosta täyttyy: 1) Helposti hajoava ja alhainen adsorptio (A< 25%) tai 2) Helposti hajoava ja suuri adsorptio (D>75%) tai 3) Helposti hajoava ja ei ole biokertyvä. Adsorption/desorption testaus voidaan tehdä OECD ohjeen 106 mukaan. DID-lista: Detergents Ingredients Database. Linkki: http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/did_list/didlist_p art_a_da.pdf DID-lista: Detergents Ingredients Database. Linkki:

21 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/did_list/didlist_p art_b_da.pdf Laskelma anaerobisesti hajoamattomien aineiden raja-arvosta G annbo ja pesulan arvosta A annbo, joka osoittaa, että vaatimus täytetään. O17 Tensidien aerobinen ja anerobinen hajoavuus Kaikkien pesevien tensidien pitää olla aerobisesti helposti hajoavia OECD:n kemikaalien testausohjeistuksen nro 301 (A F, Guidelines for Testing of Chemicals) tai muun vastaavan testimenetelmän mukaan. Kaikkien pesevien tensidien pitää olla anaerobisesti hajoavia (mikä tarkoittaa vähintään 60 prosentin hajoavuutta anaerobisissa olosuhteissa) standardin ISO 11734 (ECETOC nro 28) tai vastaavan testimenetelmän mukaan. Dokumentaatiossa on ensisijaisesti viitattava vuonna 2007 päivättyyn tai uudempaan DIDlistaan. Jos tensidiä ei ole DID-listassa, voidaan käyttää muuta dokumentaatiota, kuten testiraportteja tai kirjallisuusviitteitä. DID-lista: Detergents Ingredients Database. Linkki: http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/pdf/did_list/didlis t_part_a_fi.pdf http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/ecolabelled_products/categories/did_list/didlist_p art_b_da.pdf Joutsenmerkityistä pesukemikaaleista ilmoitetaan vain tuotenimi ja lupanumero. Viittaus DID-listaan. Jos tensidiä ei ole DID-listassa, voidaan käyttää muuta dokumentaatiota, kuten testiraportteja tai kirjallisuusviitteitä. O18 Aineet, joita pesukemikaalissa ei saa olla Pesukemikaali ei saa sisältää seuraavia aineita: Alkyylifenolietoksylaatit (APEO) ja alkyylifenolijohdannaiset (APD) LAS (lineaariset alkyylibentseenisulfonaatit) DADMAC (dialkyylidimetyyliammoniumkloridit) PFOS ja PFOA (perfluoratut ja polyfluoratut alkyloidut yhdisteet) Boorihappo ja boraatit Optiset valkaisuaineet NTA (Nitrilotriasetaatti. Kompleksinmuodostajat, kuten MGDA ja GLDA, voivat sisältää NTA:ta epäpuhtautena raaka-aineessa alle 1,0 %:n pitoisuuksina, kunhan pesukemikaalin NTA-pitoisuus on alle 0,1 %). Hajusteet Triklosaani EDTA (etyleenidiamiinitetraetikkahappo ja sen suolat) PBT (hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet REACH-asetuksen (1907/2006/EY) liite XIII) vpvb (erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät aineet REACH-asetuksen (1907/2006/EY) liite XIII) Aineet jotka ovat potentiaalisesti hormonitoimintaa häiritseviä, luokat 1 ja 2EU:n aineluettelon mukaan. : http://www.ec.europa.eu/environment/endocrine/documents/final_report_20 07.pdf (liite 1, sivusta 238 eteenpäin)..

Pohjoismainen ympäristömerkintä 22(32) Aineet, jotka arvioidaan ryhmään Substances of very high concentration, jotka ovat kandidaattiluettelossa http://echa.europa.eu/chem_data/candidate_list_en.asp. Halogenoidut palonestoaineet Nanopartikkelit (nanomateriaalit*). *Nanomateriaalien määritellään EU komission nanomateriaalien määritelmän, 18.10.2011, mukaan, pois lukien, että partikkelikokojakauma on rajoitettu 1 %:iin. Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista materiaalia, sivutuotemateriaalia tai valmistettua materiaalia, joka sisältää hiukkasia joko vapaina, agglomeroituneina tai aggregoituneina ja jonka hiukkasista vähintään 50 prosenttia lukumääräperusteisen kokojakauman mukaisesti on kooltaan 1 100 nm tai jonka ulkomitoista yksi tai useampi on 1 100 nm. Valmistajan vakuutus, joka osoittaa, että vaatimus täyttyy (liite 5). Joutsenmerkityistä pesukemikaaleista ilmoitetaan vain tuotenimi ja lupanumero. O19 P9 Väriaineet Väriaineet eivät saa olla biokertyviä tai niiden pitää olla elintarvikehyväksyttyjä. Väriainetta ei katsota biokertyväksi, jos BCF < 500 tai logkow < 4,0. BCF- tai logkow-dokumentaatio tai värin E-numero. Jos käytössä on sekä BCFmittaustulokset että logkow-arviot, on käytettävä BCF:n mittaustuloksia. Pisteet Joutsen-, EU-ympäristö- tai Bra Miljöval merkityistä ammattikäyttöön tarkoitetuista tekstiilipesuaineista Joutsen-, EU-ympäristö- tai Bra Miljöval merkityn ammattikäyttöön tarkoitettujen tekstiilipesuaineiden käytöstä saa pisteitä taulukon 18 mukaan. Taulukko 18. Pisteet ympäristömerkityistä tekstiilipesuaineista Joutsen-, EU-ympäristö- tai Bra Miljöval -merkittyjen tekstiilipesuaineiden osuus 90 paino- % tai enemmän 9 70 paino- % tai enemmän 7 50 paino- % tai enemmän 5 30 paino- % tai enemmän 3 10 paino- % tai enemmän 1 Pisteet Laskelma, josta käyvät ilmi tuotteiden tuotenimi, merkintätyyppi, lupanumero tai luvan voimassaolo sekä vuotuinen käyttömäärä.

23 (32) Pohjoismainen ympäristömerkintä 4 Tekstiilit O20 Tekstiilejä koskevat vaatimukset Joutsenmerkityn tekstiilipalveluita tarjoavan yrityksen on täytettävä vuositasolla seuraava vaatimus: ( määräympäristömerkillä merkitty* 3,0) määräökotex 100 määrä määrä työvaate mankeloitava 75% Jossa: määrä Ympäristömerkillä merkitty* = ostettujen Ympäristömerkillä merkittyjen tekstiilien määrä ( tai kg). määrä Ökotex100 = ostettujen Öko-tex 100 -standardin mukaisten tekstiilien määrä ( tai kg). määrä työvaate = ostettujen työvaatteiden määrä ( tai kg). määrä mankeloitava = ostettujen mankeloitavien tekstiilien (kuten vuodevaatteet, pöytäliinat ja käsipyyherullat) määrä ( tai kg) *Seuraavat ympäristömerkit hyväksytään Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki sekä Bra Miljöval luokat 1 ja 2 sekä GOTS. Kopio Öko-Tex 100- tai Joutsenmerkin/EU-Ympäristömerkin/Bra Miljövalin luvasta. Luettelo tekstiileistä (tuotenimineen), jotka täyttävät Öko-Tex 100- vaatimukset tai ovat ympäristömerkillä merkittyjä*, tekstiilityypin ostettu kilomäärä sekä laskelma kokonaispaino- %:sta tai kokonaisliikevaihto- %:sta. Tekstiilitoimittajan luettelo, josta käy ilmi, että valmiit tekstiilit vastaavat Öko-Texsertifikaattia. Tekstiilitoimittajan vakuutus siitä, että Öko-Tex-sertifikaatin saaneita tekstiilejä ei käsitellä kemiallisesti. Laskelmat, jotka osoittavat, että vaatimus täytetään. P10 Pisteet ympäristömerkityistä tekstiileistä Ympäristömerkittyjä tekstiilejä ostavat yritykset saavat pisteitä oheisen taulukon mukaisesti seuraavan laskelman perusteella: ( määrä määrä Ympäristömerkillä merkitty* työvaate määrä 100% % ( Paino % _ tai _ % _ liikevaihdosta ) ) mankeloitava Ympäristömerkillä merkitty

Pohjoismainen ympäristömerkintä 24(32) Taulukko 19. Pisteet ympäristömerkityistä tekstiileistä. Paino- % tai liikevaihto- % Ympäristömerkillä merkitty* Yli 50 % 8 Yli 35 % 6 Yli 20 % 4 Yli 10 % 2 Yli 5 % 1 Pisteet *Seuraavat ympäristömerkit hyväksytään Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki sekä Bra Miljöval luokat 1 ja 2 sekä GOTS. Kuten kohta O19, Tekstiilejä koskevat vaatimukset, Joutsenmerkin/EUympäristömerkin osalta. Laske ja ilmoita pisteet. O21 Alihankkijoita koskevat toimintaohjeet (Code of conduct) Yrityksellä on oltava tekstiilien hankintaa koskevat toimintaohjeet (code of conduct), jotka takaavat, että tekstiilitoimittajat ja -valmistajat noudattavat YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Vaihtoehtoisesti hankinnan toimintaohjeet perustua ILO:n perussopimukseen, joka sisältää: Lapsityövoiman käytön kiellon (työssä käymisen vähimmäisikä, konventio 138 ja kielto lapsityövoiman käytöstä ja välittömästä rajoittamisesta, konventio 182). Järjestäytymisvapaus (yhdistymisvapaus ja järjestäytymisvapauden tunnustaminen, konventio 87) Syrjinnän kiellon (sama palkka samanarvoisesta työstä, konventio 100 ja työssä ja ammatissa syrjinnän kielto, konventio 111) pakkotyövoiman käytön kiellon (pakkotyö, konventio 29 ja pakkotyön poistaminen, konventio 105). YK:n Global Compact -aloite sisältää 10 periaatetta, jotka käsittelevät ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristöä ja korruption torjuntaa. Lisätietoa on osoitteessa http://www.unglobalcompact.org/. Jos luvanhaltija tai alihankkija rikkoo toimintaohjeita, ympäristömerkintä voidaan perua. Kopio alihankkijoita koskevista toimintaohjeista, jolla varmistetaan, että tekstiilitoimittajat ja -valmistajat noudattavat YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta tai jolla varmistetaan, että toimintaohjeet perustuvat ILO:n perussopimukseen. Kuvaus siitä, miten toimintaohjeista tiedotetaan alihankkijoille ja miten alihankkijoiden ja tekstiilivalmistajien toimintaa seurataan. O22 Tekstiilien poisto Selvitys pesulan poistettavien tekstiilien kokonaismäärästä vuositasolla. Ilmoita yleisimmät poistettavat tekstiiliryhmät (taulukon 1 vaatimus O2 tekstiiliryhmät) ja ilmoita poiston peruste. Selvitä millä tavalla tekstiilit poistetaan (poltto/uudelleen käyttö/kierrätys/värjäys/hävikki jne.) ja kuka on vastaanottaja. Katso myös vaatimus O24 Tuotantojäte ja kierrätysjärjestelmä.