Taloudellisen tuen palveluiden käsikirja

2015 Taloudellisen tuen palveluiden käsikirja

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMEENTULOTUKI... 4 2.1. Toimeentulotuen hakeminen... 4 2.2. Toimeentulotuen käsittely... 5 2.3. Täydentävä toimeentulotuki... 6 2.4. Ehkäisevä toimeentulotuki... 6 3. TALOUS- JA VELKANEUVONTA... 7 4. SOSIAALINEN LUOTTO... 7 5. MUUT TALOUDELLISEN TUEN MUODOT... 8 LIITTEET Liite 1 (34). Toimeentulotuen soveltamisohjeet ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteet Liite 2(17). Toimeentulotuki-tiedotteet palveluntuotantoyksiköittäin Liite 3(4). Talous- ja velkaneuvontaesite

1. JOHDANTO Taloudellisen tuen palveluilla tarkoitetaan toimeentulotukea, talous- ja velkaneuvonnan palveluita ja sosiaalista luototusta tai osaa näistä palveluista. Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Ristiina, Suomenniemi, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa) muodostivat 1.1.2012 lukien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen. Kaikkien kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyi seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle, lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Seudullinen järjestäjälautakunta tilaa päättämässään laajuudessa palvelutuotannon palvelutuotantoyksiköiltä. Puumala liittyi yhteistoiminta-alueeseen 1.1.2013. Ristiina ja Suomenniemi liittyivät Mikkeliin 1.1.2013. Palvelutuotannon toteuttavat tilausten mukaisina Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköt. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Toimintaa kehitetään tulevaisuudessa siihen suuntaan, että palvelutaso ja käsittelyajat ovat yhteneväiset. Yhteistoiminnan tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Tavoitteena on keskitetty työnjako yhteisesti sovittujen tiettyjen palveluiden osalta. Näin turvataan asioiden oikeudenmukainen ja mahdollisimman ripeä käsittely yhteistoimintaalueella. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa pyritään siihen, että henkilö saa tarpeenmukaisen palvelun tai etuuden oikea-aikaisesti. Palveluiden piiriin pääsyyn on määritelty palvelukohtaiset kriteerit. Pääperiaatteena on turvata hyvin toimivat ja yhtenevät peruspalvelut kaikille asuinkunnasta riippumatta ja erikoistasoisia palveluja vain niitä aidosti tarvitseville yhteneväisin kriteerein koko yhteistoiminta-alueella. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 1

Yhteistoiminta-alueella on laadittu yhtenevät etuuksien ja palveluiden myöntämisen kriteerit sekä maksut ja taksat 1.1.2012 alkaen. Kriteereitä, maksuja ja taksoja tarkastellaan säännöllisesti. Taloudellisen tuen palveluita ohjaavat mm. seuraavat säädökset, ohjelmat ja suositukset: - Sosiaalihuoltolaki - Laki toimeentulotuesta - Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista - STM:n kuntainfot ja menettelytapaohjeet Henkilö voi hakea toimeentulotukea ja palauttaa hakemuksen mihin tahansa lähi-/yhteispalvelupisteeseen. Asia käsitellään oleskelukunnan lähipalvelupisteessä. Tavoitteena on saada sähköinen toimeentulotukihakemus käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Mikkelin seudun talous- ja velkaneuvonta tuottaa palvelut edellä mainittujen kuntien lisäksi myös Juvalle ja Pieksämäelle. Pieksämäellä on päivystysluonteinen vastaanotto yhtenä päivänä kuukaudessa, muutoin talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat keskitetysti Mikkelissä. Sosiaalinen luototus on käytössä vain Mikkelin kaupungissa. Sosiaalisen luototuksen osalta odotetaan valmistuvaa valtakunnallista selvitystä, jonka perusteella päätetään yhtenäisen seutusotealueen toimintakäytännöstä. Lähi- ja yhteispalvelupisteiden yhteystiedot löytyvät käsikirjan liitteenä olevista esitteistä. Tämä käsikirja on osittain koottu aiemmasta Mikkelin seudun psykososiaalisten palveluiden käsikirjasta, jonka laativat PSYPA-työryhmän jäsenet yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Sitä on edelleen työstänyt vuoden 2014 alussa toimintansa aloittanut Taloudellisen tuen palveluiden kehittämisryhmä eri asiantuntijoiden kanssa. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 2

Työryhmä: Auli Tiihonen, Kangasniemen kunta Niina Helminen ja Kirsti Korhonen, Mikkelin kaupunki Riitta Manninen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Birgitta Pyykönen, Mäntyharjun kunta Pirjo Liukkonen, Pertunmaan kunta Käsikirjan ulkoasun muokkaus Helena Pirinen, Anna Pylkkänen Taloudellisen tuen palveluiden alatyöryhmänä toimii toimeentulotuen seudullinen työryhmä. Ryhmän tehtävänä on päivittää toimeentulotuen seudullisia soveltamisohjeita. Toimintakäsikirjaa päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti osana vuosittaista toiminnansuunnittelua ja arviointia. Päivittämisestä vastaa sosiaalipalveluiden johtaja yhteistyössä Taloudellisen tuen palveluiden -kehittämisryhmän kanssa. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 3

2. TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Ennen tuen myöntämistä selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia toimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja opintoetuudet. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan asiaa koskevia säädöksiä: Laki toimeentulotuesta, Asetus toimeentulotuesta (66/98) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön opasta toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4). Toimeentulotuen tarkemmat perusteet ovat toimintakäsikirjan liitteenä. LIITE 1. Toimeentulotuki jakautuu perus-, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. 2.1. Toimeentulotuen hakeminen Perustoimeentulotuen hakemisen saa vireille täyttämällä kirjallisen toimeentulotukihakemuksen liittäen siihen tarvittavat tulo-, meno- ja varallisuusselvitykset ja toimittamalla sen omaan tai johonkin muuhun Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimeen lähipalvelupisteeseen. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemus toimitetaan käsiteltäväksi omaan lähipalvelupisteeseen, koska toimeentulotuki käsitellään vakinaisessa oleskelukunnassa toimeentulotukilain 14 mukaan. Hakemuksia on saatavana kaikissa lähipalvelupisteissä ja sen voi tulostaa myös seudullisen sosiaali- ja terveystoimen nettisivuilta (www.mikkelinseutusote.fi/toimeentulotuki). Samoilla nettisivuilla välilehdillä: Toimeentulotukea hakiessa ja Toimeentulotuen perusosien määrät kerrotaan lyhyesti tarvittavista liitteistä ja toimeentulotuen sisällöstä. Paperisena toimeentulotukiesitettä on saatavana lähipalvelupisteistä. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 4

Mikkelin sosiaalikeskuksen neuvonnasta saa yksityiskohtaista neuvontaa ja ohjausta mm. toimeentulotuen hakemisessa. Myös muut lähipalvelupisteiden työntekijät opastavat siinä. Mikkelissä on käytössä myös toimeentulotuen sähköinen hakeminen (www.mikkelinseutusote.fi/sähköiset palvelut ja lomakkeet/toimeentulotukihakemus). Sähköisen hakemuslomakkeen täyttämiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tunnistautumista varten. Sähköisen hakemuksen voi tehdä kotoa käsin, jos käytössä on liitteiden skannausmahdollisuus tai kaupungin yhteispalvelupisteiden ja sosiaalikeskuksen asiointipisteissä. Liitteet toivotaan skannattavan hakemuksen mukaan, jolloin hakemuksen käsittely on nopeampaa kuin jos liitteet toimitetaan erikseen sosiaalikeskukseen. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen laajentaminen Mikkelin palvelutuotantoyksikön muihin kuntiin sekä muihin palvelutuotantoyksiköihin pyritään toteuttamaan vuoden 2015 aikana. 2.2. Toimeentulotuen käsittely Kirjalliset ja sähköiset hakemukset käsitellään niiden saapumisjärjestyksessä. Toimeentulotukilain 14 a mukaan kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Hakemuksen kiireellisyys arvioidaan sosiaalitoimessa, yleisimpiä kiireellisinä käsiteltäviä ovat ennakoimattomia lääkärin määräämien lääkkeiden hankintamenoja ja vuokravakuuksia koskevat hakemukset. Perustoimeentulotukihakemuksia ei pääsääntöisesti käsitellä sosiaalityöntekijöiden tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Asiakkaan halutessa ajanvaraus sosiaalityöntekijälle tehdään, mutta se ei ole vaihtoehto kirjalliselle perustoimeentulotuen hakemiselle, vaan Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 5

asiakkaita ohjeistetaan pelkissä perustoimeentulotukiasioissa hakemaan toimeentulotukea kirjallisesti tai sähköisesti, koska perustoimeentulotuen käsittely on etuuskäsittelijöiden perustehtävä. Jos asiakas näkee tilanteessaan muutakin huolta kuin toimeentuloon liittyvää tai esim. etuuskäsittelijällä tai neuvonnan työntekijällä herää huoli asiakkaan tilanteesta, varataan aika sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Tällöin samalla käynnillä voidaan hoitaa myös perustoimeentulotuen käsittely. Perustoimeentulotuen käsittelyssä ei voida käyttää harkintaa, vaan se perustuu hakijan kunakin kuukautena käytettävissä olevien tulojen ja toimeentulotuessa huomioitavien menojen erotukseen. Hakemusta käsiteltäessä tehdään aina laskelma. 2.3. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävänä toimeentulotukena huomioitavat muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot (mm. vuokravakuus, kohtuulliset muuttokulut) voidaan käsitellä kirjallisen hakemuksen perusteella. Täydentävän toimeentulotuen hakeminen päivähoitomenoihin tai hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkittuihin menoihin edellyttää yleensä ajanvarauksella asiointia sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan luona. Käynnillä hakijan kokonaistilanne selvitetään ja siihen perustuen asia ratkaistaan. 2.4. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen hakeminen edellyttää yleensä ajanvarauksella asiointia sosiaalityöntekijän luona, jolloin hakijan kokonaistilanne selvitetään ja siihen perustuen asia ratkaistaan. Mikkelin seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu kriteerit ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiselle. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 6

3. TALOUS- JA VELKANEUVONTA Mikkelin seudun talous- ja velkaneuvonta-alueeseen kuuluu n. 100 000 asukasta. Alueen muodostavat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki ja Puumala. Asiakaspalvelu tapahtuu keskitetysti Mikkelissä. Pieksämäellä on päivystysluonteinen vastaanotto yhtenä päivänä kuukaudessa. Talous- ja velkaneuvonnan tarkoituksena on antaa yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta, selvittää talouteen liittyen ongelmien ratkaisumahdollisuudet, avustaa velallista velkajärjestelyyn liittyvän asian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Velkojen järjestelyvaihtoehdot ovat: - Yksityishenkilön velkajärjestely - Vapaaehtoiset sopimukset velkojien kanssa - Takuu-Säätiön takaus - Sosiaalinen luotto, käytössä vain Mikkelillä - Yhteistyö Kirkon Diakoniatyön kanssa Kustannukset katetaan pääasiassa valtionosuudella. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja asiointi tapahtuu aikavarauksella. Suositus on, että jonotusaika saisi olla enintään 2 kuukautta. 4. SOSIAALINEN LUOTTO Mikkelin kaupungilla on ollut sosiaalinen luotto käytössä vuodesta 2006 lähtien. Sosiaalista luottoa myönnettäessä noudatetaan lakia sosiaalisesta luototuksesta (20.12.2002/1133) ja kaupunginhallituksen päätöstä 23.1.2006/41. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 7

Sosiaalista luottoa voi saada pienituloinen ja vähävarainen asukas, joka ei saa luottoa rahoituslaitoksista esim. luottotiedoissa olevan merkinnän vuoksi tai vakuuksien puuttuessa. Luoton määrä voi olla 200-5000 ja takaisinmaksuaika on enintään 5 vuotta. Sosiaalista luottoa haetaan talous- ja velkaneuvonnan kautta. Päätökset tekee Taloudellisen tuen vastaava sosiaalityöntekijä Kirsti Korhonen. Ehdottomana edellytyksenä luoton myöntämiselle on, että hakijalle jää nettotuloista vähennettävien elin- ja asumiskustannusten jälkeen maksuvaraa luoton takaisinmaksamiseen. Luottoa voi saada esim. talouden hallintaan saattamiseen, velkakierteen pysäyttämiseen, kodin hankintoihin ja asumisen turvaamiseen. Jos sosiaalista luottoa myönnetään vanhojen velkojen maksuun, velkojen kokonaismäärä ei saa ylittää suurinta mahdollista sosiaalisen luoton määrää eli 5000, koska muussa tapauksessa taloudellisen tilanteen ei voida katsoa kokonaisuudessaan korjaantuvan. Tulevaisuudessa selvitetään sosiaalisen luoton laajentamisen mahdollisuudet koskemaan koko yhteistoiminta-aluetta. 5. MUUT TALOUDELLISEN TUEN MUODOT Muita sosiaali- ja terveystoimen taloudellisen tuen muotoja ovat mm. omaishoidontuki sekä lastensuojelun ja vammaispalvelun taloudelliset tukipalvelut. Näistä tarkempaa tietoa saa seudullisista vanhustenpalveluiden, vammaispalvelun sekä sosiaalityö- ja perhepalveluiden toimintakäsikirjoista. Taloudellisen tuen palveluiden-käsikirja Sivu 8

LIITE 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala 12.12.2013/päivitys 18.9.14

LIITE 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1.YLEISTÄ....4 1.1. Perustoimeentulouki...4 1.2. Täydentävä toimeentulotuki...4 1.3. Ehkäisevä toimeentulotuki...4 1.4. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta...5 1.5. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti...5 2. PERUSOSA.5 2.1. Perusosan alentaminen...5 2.2. Perusosa erityistilanteissa...6 3. TULOT JA VARAT....7 3.1. Tulojen huomioiminen takautuvasti ja tulojen jaksottaminen..7 3.2. Työttömyysetuudet..7 3.3.. Veronpalautus.....8 3.4. Satunnaiset tulot......8 3.5. Alaikäisen tulot ja varat.8 3.6. Omaisuus.9 3.7. Työmatkakustannukset 9 3.8. Ulosoton vaikutus tuloihin..9 4. MENOT...9 4.1. Tositteet 9 4.2. Asumismenot.10 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut 10 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta 10 4.2.3. Muut asumismenot.. 11 4.2.4. Takuuvuokra / vakuusmaksu..12 4.2.5. Muuttokustannukset 13 4.2.6. Vanhempiensa taloudessa asuvien 18 -vuotta täyttäneiden asumismenojen huomioiminen...13 4.3. Terveydenhuoltomenot..13 4.3.1. Sairaalahoito...13 4.3.2. Terveyskeskus- /päivystys- /poliklinikkamaksut 14 4.3.3. Fysikaalinen hoito...14 4.3.4. Hammashoito..14 4.3.5. Silmälasit.14 4.3.6. Reseptilääkkeet...14 4.3.7. Terveydenhuollon matkat...15 4.4. Täydentävän toimeentulotuen menot...15 4.4.1. Huonekalut ja muut kodin tarvikkeet.15 4.4.2. Lasten tarvikkeet ja - harrastusmenot.15 4.4.3. Yleinen, ylimääräinen tuki.16 4.4.4. Romanihame...16 4.4.5. Hautauskustannukset..16 4.4.6. Lasten luonapidot...17 4.4.7. Opiskelu..18

LIITE 1 4.5.8. Muita täydentävän toimeentulotuen menoja...19 4.5.9. Maahanmuuttajat 20 5. ALLE 18-VUOTIAAT ITSENÄISESTI TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT 20 6. PERINTÄ...21 LIITE: EU-KANSALAISTEN TOIMEENTULOTUKI 22

LIITE 1 1. YLEISTÄ Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Toimeentulotukioppaan (2007:11 ja 2013:4) ohjeisiin ja niihin myöhemmin tehtyihin muutoksiin. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta harkintaan päättäessään henkilön tai perheen oikeudesta toimeentulotukeen. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen (perusmenot) ja täydentävään toimeentulotukeen (erityismenot). Ehkäisevää toimeentulotukea henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi voidaan myös myöntää. 1.1. PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja 7 b ) Perusosa (ToTuL 7 a ) sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, asioimismatkoista aiheutuvat menot, sanomalehden tilausmaksu, puhelin- ja internet-maksut, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Muut perusmenot (ToTuL 7 b ) sisältää asumismenot, taloussähkön, kotivakuutusmaksun ja vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot. 1.2. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c ) Täydentävänä toimeentulotukena otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin perustoimeentulotuessa huomioitavat asumisesta aiheutuvat menot (mm. muuttokustannukset, takuuvuokra), lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat esimerkiksi yksityisen päivähoidon maksut, muuttokustannukset, vuokravakuus/takuuvuokra, lasten tarvikkeet ja harrastusmenot, sänky ja ruokapöytä, välttämättömät hautauskustannukset, lasten tapaamiskulut, ammattiliittojen perimät jäsenmaksut, edunvalvonnan palkkio ja tilintarkastusmaksu. 1.3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta

LIITE 1 ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. 1.4. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA (ToTuL 14 ) Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta. Tuki voidaan myöntää myös Poste Restante -osoitteessa asuvalle, mutta hänen tulee osoittaa todellinen oleskelunsa paikkakunnalla. Toimeentulotuki on oleskelukunnan meno myös silloin, kun asiakkaan kotikunta on toinen yhteistoiminta-alueen kunta. Hoivakotiasumisessa ja vastaavassa oleskelukunnaksi katsotaan kunta, missä hakijan asuminen on pitkäaikaista ja vuokrasuhteessa tapahtuvaa. Jos toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, on asiakasmaksua tarkistettava 3 kk:n aikana. 1.5. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI (ToTuL 15 ) Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti erityisestä syystä toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Tavallisimpia syitä takautuvan toimeentulotuen käsittelemiseksi ovat vuokrarästit tai sähkölaskurästit. Hakemisen tulee kuitenkin tapahtua kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa alkuperäisen laskun erääntymisestä. Laskuja ei käsitellä maksumuistutusten eräpäivien mukaisesti. 2. PERUSOSA Perusosan rakenne on seuraava: Ravintomenot 49 % Vaate- ja jalkinemenot 9 % Informaatiomenot 20 % Vähäiset terveydenhoitomenot 3 % Muut jokapäiväiset menot 19 % 2.1. PERUSOSAN ALENTAMINEN (ToTuL 10 ) Perusosaa voidaan alentaa 20 % jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, jos henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai jos hän ilman pätevää syytä on keskeyttänyt kuntouttavan työtoiminnan tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos työnhaun voimassaolossa on toistuvasti katkoksia. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä edellä mainituista toimenpiteistä, voi-

LIITE 1 daan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos perusosaa alennetaan, sen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta hänen itsenäisen suoriutumisensa edistämiseksi. Mikäli asiakas ei toimi suunnitelman mukaisesti, voidaan perusosan alentamista jatkaa suoraan lopettamatta alentamista välillä. Perusosan alennus on perusteltava toimeentulotukipäätöksessä. 2.2. PERUSOSA ERITYISTILANTEISSA Vauvan perusosa lasketaan syntymäpäivästä alkaen. Kuitenkin, mikäli vauva jää sairaalaan, toimitaan perusosan sairaalassaolopäivien mukaan annetun perusosaohjeen mukaisesti. Asunnottoman perusosaksi huomioidaan pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan perusosa, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin. Asunnottomilta/Poste Restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (ToTuL 17, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ). Sairaala-/laitoshoidossa olevan asiakkaan perusosa on yli 14 vrk:n hoitojakson ajalta 51 % perusosasta koko sairaanhoitojakson ajalta. Kuukauden vaihtuminen ei vaikuta jakson laskemiseen. Jos laitoksessa olo tiedetään etukäteen, huomioidaan se perusosassa. Päivä- tai yösairaalassa olevan asiakkaan perusosaa vähennetään ko. päiviltä 30 %. Asunnottomalla käyttövara/pv sairaalassaolopäivinä/yli 14 vrk (vuonna 2014 käyttövara on 105e/kk). Vankilasta saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vankilassa olevalle voidaan myöntää käyttörahaa samoin perustein kuin pitkäaikaislaitoshoidossa olevalle eli käytännössä korkeintaan 105 /kk. Päätöstä tehtäessä huomioidaan vangin muut tulot. Palvelutalossa asuvien on mahdollista saada toimeentulotukea lähinnä sairauskuluihin. Palvelutaloja on mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille, vanhuksille ja eräille muille erityisryhmille. Oikeus toimeentulotukeen kartoitetaan palvelusopimuksen perusteella ja huomioitavissa, pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelujen mukaisissa sairauskuluissa käytetään omavastuuosuutta. Vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien käyttövara on 160 /kk. Käyttövara 160e/kk kattaa toimeentulotuen perusosaan sisältyviä menoja, kuten käsikauppalääkkeet, hygieniamenot yms. Käyttövarat eivät kata terveydenhoitomenoja muutoin kuin toimeentulotuen perusosaan sisältyvien menojen osalta. Jatkuvan toimeentulotuen sijaan tulee asiakasmaksua alentaa 3 kk:n kuluessa.

LIITE 1 3. TULOT JA VARAT Tulona otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Myös varat huomioidaan (esim. säästöt, osakkeet, kesämökki). Tukeen eivät vaikuta omassa käytössä oleva omistusasunto, asunnon irtaimisto ja työvälineet. Tuloina ei huomioida (ToTuL 11 ) mm. kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea tai äitiysavustusta. Näitä tuloja ei huomioida myöskään takautuvilta osin, vaikka maksettava summa muodostuisi huomattavaksi. Hoitotuki ja vammaistuki kuitenkin kattavat sairaudesta tai vammasta aiheutuvia menoja. Toimeentulotuessa huomioidaan näitä menoja vain etuuden ylimenevältä osalta. Asiakkaan lasten tileillä olevia varoja, mikäli ne on saatu lahjoituksena (esim. rippilahjat), ei oteta tulona huomioon 800 asti. Jos varoja kuitenkin käytetään perheen elatukseen, huomioidaan ne näiltä osin käytettävissä olevina varoina. Aikuisen tilin saldorajana voidaan pitää 400 eli ylimenevä osuus huomioidaan käytettävissä olevina varoina. Nettoansiotuloista vähennetään 20 %, enintään kuitenkin 150 /kotitalous. 3.1. TULOJEN HUOMIOIMINEN TAKAUTUVASTI JA TULOJEN JAKSOTTAMINEN Ansiotulon vyöryttämistä monta kuukautta maksuajankohdan jälkeen ei voida pitää kohtuullisena. ToTuL 15 3 momentti: Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon jos tukea haetaan päätöstä seuraavien 2 kalenterikuukauden aikana, jollei sitä ei voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on asiakkaalle ilmoitettava mahdollisuudesta huomioida ko. tulo taannehtivasti. Suurten kertaluonteisten tulojen aiheuttama tulonylitys voidaan jaksottaa usealle kuukaudelle. Suuria kertaluontoisia tuloja ovat esimerkiksi lomaraha, eroraha, perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Tavanomaisten ja säännöllisten tulojen aiheuttamaa tuloylitystä ei pääsääntöisesti siirretä seuraavalle kuukaudelle. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. 3.2. TYÖTTÖMYYSETUUDET Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki jaetaan kuukausittaisiin eriin käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun asiakas on tosiasiallisesti saanut kaksi täyttä työttömyysetuuserää saman kalenterikuukauden aikana. Jos kahden erän maksu tapahtuu ensimmäisen kuuden asiakkuuskuukauden aikana, kerrointa ei

LIITE 1 oteta käyttöön. Kerrointa ei myöskään oteta käyttöön, ellei asiakas ole ollut toimeentulotukiasiakkuudessa kahden erän maksukuukautena. Kertoimen käyttö loppuu, kun työttömyyspäivärahan maksaminen katkeaa etuuden vaihtuessa tai karenssin vuoksi tai mikäli toimeentulotukiasiakkuus katkeaa vähintään kahden kuukauden ajaksi. Kertoimen käyttö ei katkea tilanteessa, jolloin asiakas siirtyy ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle ja saa työttömyyskorvaukset yhteensä 20 päivältä. Sinä kuukautena, kun maksussa on sekä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa että työmarkkinatukea, tulo huomioidaan ilman kerrointa. Kertoimen käyttö jatkuu seuraavasta kuukaudesta alkaen. Työttömyysetuuden korotusosaa ja kulukorvausta ei huomioida tulona. 3.3. VERONPALAUTUS Tulona huomioidaan se osa veronpalautuksesta, jonka asiakas todellisuudessa saa käyttöönsä. Jos veronpalautus on ulosoton kohteena tai sillä kuitataan verovelkoja, tulee asiakkaan toimittaa tästä tosite. Mikäli asiakas on ollut yhtäjaksoisesti toimeentulon saajana vuoden, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta tulona 90 /aikuinen ja 50 /lapsi. 3.4. SATUNNAISET TULOT Satunnaisina tuloina otetaan huomioon mm. otetut pikavipit, veikkausvoitot, omaisten ym. avustukset ja vipit, ellei takaisinmaksua osoiteta saman tai seuraavan kuukauden aikana. Jos satunnaiset tulot ovat yli 50 tai ylittävät yhteenlasketulta summaltaan 50, huomioidaan ylimenevä osuus tulona. Jos alle 50 satunnaiset tulot ovat kuitenkin säännöllisiä, huomioidaan ne tuloina. 3.5. ALAIKÄISEN TULOT JA VARAT (ToTuL 11 ) Alaikäisen satunnaiset, vähäiset ja lähinnä kertaluonteiset ansiotulot sekä stipendit ja apurahat, jotka ovat enintään 200 /kk, jätetään huomioimatta tulona. Alaikäisen yhden kuukauden kesätyötuloja ei huomioida tulona. Toisen kuukauden tulo huomioidaan siten, että palkalla katsotaan katettavan perusosamenot ja terveydenhoitomenot. Myös hänen osuutensa asumiskuluista voidaan huomioida, mikäli katsotaan kohtuulliseksi. Alaikäisen tuloilla ei kuitenkaan ole tarkoitus elättää muuta perhettä. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7c :n nojalla huomioitavat menot. 3.6. OMAISUUS

LIITE 1 Omaisuudesta ja sen arvosta tulee toimittaa luotettava selvitys. Mikäli omaisuus on sen kaltaista, että asiakas voisi sen myymällä turvata elantonsa, tulee hänen ryhtyä realisointitoimenpiteisiin toimeentulotukipäätöksessä määrätyn ajanjakson eli 3 6 kuukauden aikana. Mikäli omistuksessa on helposti realisoitavaa omaisuutta, esimerkiksi osakkeita, asiakkaalta edellytetään niiden välitöntä realisointia. Jos halutaan jostakin kiinteistöstä (tila, tontti yms.) virallista selvitystä, pyydetään asiakasta toimittamaan kiinteistörekisteriote, josta näkyy mm. tontin pinta-ala, lainhuutotodistus, josta näkyy omistajat sekä rasitustodistus, josta näkyy mitä rasituksia (mm. kiinnityksiä) siihen kohdistuu. Realisoinnin etenemistä on seurattava pyytämällä asiakasta toimeentulotukihakemuksen yhteydessä toimittamaan tarvittavat tositteet. Jos asiakas kieltäytyy realisointitoimenpiteistä, voidaan toimeentulotuki hylätä kokonaan ToTuL 2 perusteella. 3.7. TYÖMATKAKUSTANNUKSET Työmatkakustannuksista aiheutuvat menot vähennetään asiakkaan ansiotuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti edellyttäen että työmatka on vähintään 5 km yhteen suuntaan. Mikäli asiakkaalla huomioidaan oman auton käyttö, lasketaan menona 0,20 /km. Julkisia kulkuneuvoja käytettäessä on esitettävä kuitit. Ennakonpidätysprosenttiin edellytetään hakemaan muutosta työmatkakulujen vuoksi. 3.8. ULOSOTON VAIKUTUS TULOIHIN Ulosottomaksu huomioidaan tuloa vähentävänä tekijänä, jos perintä tapahtuu suoran palkasta tai muusta etuudesta. Mikäli asiakas maksaa ulosottomaksun itse, siitä on oltava ulosottomiehen vahvistama, asiakkaan tulojen mukainen maksusuunnitelma sekä tosite maksusta. Maksua hyväksytään enintään sen verran, kuin sitä voitaisiin ulosmitata suoraan etuudesta. Vapaaehtoista/ylimääräistä suoritusta ei hyväksytä. Asiakkaan on selvitettävä mahdollisuutensa vapaakuukausiin. 4. MENOT Laskut huomioidaan laskelmassa menoina alkuperäisten eräpäivien mukaisina kuukausina. 4.1. TOSITTEET Menot hyväksytään pääsääntöisesti vain pankin tositteita vastaan. Jos kuitenkin esitetään käsinkirjoitettuja kuitteja, tulee niiden olla yksilöityjä; kuiteista on käytävä ilmi eritellysti mitä asia koskee, summat, päivämäärät ja myyjän yhteystiedot. Asiakkaan on myös pystyttävä todentamaan esim. tiliotteella, että hänellä on ollut käytössään raha ko. menon maksamiseen.

LIITE 1 Pankkitileistä on toimitettava tiliote tai pankin vahvistamat tilitapahtumat. Pikapankista tulostettuja tilitapahtumia ei hyväksytä 4.2. ASUMISMENOT Edellisen kuukauden vuokran maksusta on esitettävä tosite seuraavan kuukauden hakemuksen liitteenä, ellei maksua voida todentaa tiliotteelta. Jos asiakas kehotuksista huolimatta toistuvasti jättää vuokran maksamatta, voidaan toimeentulotuki asumisen turvaamiseksi maksaa suoraan vuokranantajalle Toimeentulotukilain 16 nojalla. Jos asiakas ei tosiasiassa ole itse maksanut vuokraa useampaan kuukauteen, ei sitä huomioida enää laskelmassa menona. 4.2.1. Kohtuulliset asumiskulut Kohtuulliset asumiskulut sisältävät kaikki muut asumismenot paitsi taloussähkön ja kotivakuutuksen. Kohtuullisten asumiskulujen määrä on seuraava: henkilömäärä neliöt asumiskulut joustonvara 1 40 480 30 2 57 580 30 3 77 680 30 4 90 740 30 5 105 800 30 6 -> 115 860 30 Asumismenoja ei kohtuullisteta heti, vaan asiakkaalle ilmoitetaan asiasta päätöksessä ja samalla kerrotaan myös kohtuullisten asumiskulujen määrä. Asumiskulut kohtuullistetaan kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Kun asumiskulut ylittävät kohtuullisuusrajan, on ennen kohtuullistamista selvitettävä asunnon koko suhteessa asukkaiden määrään, onko kohtuuhintaista asuntoa haettu, vuokrasuhteen kesto ja asuntomarkkinoiden tarjonta. 4.2.2. Sähkölaskujen kohtuullistaminen taloussähkön osalta Sähkölaskusta huomioidaan 1/3 taloussähkönä ja 2/3 lämmityssähkönä. Alla on kohtuullisen taloussähkönkulutuksen määrät. Taulukko on suuntaa-antava ja perustuu huoneiston kokoon, ei henkilömäärään. asunnon koko yksiö kaksio-kolmio neliö-viisiö omakotitalo kulutus/vuosi 4000 kwh 5500 kwh 7000 kwh 8000 kwh