Miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan?

Julkaisusarja 2013 Miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan? Uudis ja peruskorjaushankkeiden vaikutus väestön liikuntaaktiivisuuteen

1 Sisällys JOHDANTO... 2 TULOSOSIO... 4 Miten liikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjaus vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen 4 Peruskorjauksen jälkeen uusia kävijöitä noin viidenneksen verran... 4 Viidennes uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä uusia lajiharrastajia tai lajin kokeilijoita.. 5 Selvä enemmistö vastaajista käyttää myös muita liikuntapaikkoja... 6 Joka toinen uusien tai peruskorjattujen tilojen käyttäjistä kokee liikunnan harrastamisensa lisääntyneen liikuntapaikan johdosta... 8 Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät?... 11 Kaikki liikuntapaikat vastaavat kävijöiden tarpeisiin hyvin... 11 Laatutaso arvioidaan keskimäärää paremmaksi uusissa tai peruskorjatuissa monitoimikeskuksissa... 11 Varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen ovat eniten houkuttelevia laatutekijöitä... 12 Miten liikuntapaikan sijainti vaikuttaa liikuntaaktiivisuuteen?... 18 Enemmistö kannattaa liikuntapaikkojen hajauttamista useampaan paikkaan vaikka liikuntapalvelut olisivat rajatumpia... 18 AINEISTO... 20 Haastatteluaineiston rakenne... 20 Selvityksen kohteena olleet liikuntapaikat... 20 LIITTEET... 26 Kuviot... 26 Lomake... 29 SLUjulkaisusarja 1/2013 Teksti: TNS Gallup Oy ja SLU ry Kuviot: TNS Gallup Oy Kuvat: Tutkimukseen osallistuneet kunnat ISSN: 14559781 ISBN: 9789525828566 Tutkimus on tehty opetus ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

2 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan, mikä on uudis ja peruskorjaushankkeiden vaikutus ihmisten liikuntaaktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa liikuntapaikkojen rakentamis ja peruskorjaushankkeiden aikaansaamasta liikuntaaktiivisuuden muutoksesta sekä liikuntapaikan laatutekijöiden merkityksestä liikunnan harrastamiseen. Liikuntapaikkarakentamisella annetaan kansalaisille mahdollisuuksia erilaisten lajien harrastamiseen, harjoitteluun ja kokeiluihin. Liikuntapaikkarakentamisella ja olosuhteita parantamalla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikkuvat. Uusien tai peruskorjattujen liikuntapaikkojen vaikutusta väestön liikuntaaktiivisuuteen on tutkittu vähän. Peruskorjattujen uimahallien ja muiden liikuntapaikkojen kävijätilastot voivat osoittaa kävijämäärän kasvua, mutta se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita väestön liikuntaaktiivisuuden tai liikuntaa harrastavien ihmisten määrän kasvua. Liikuntaaktiivisuus voi siirtyä liikuntapaikasta toiseen tai liikunnallisesti muutenkin aktiivisimmat käyttävät tarjolla olevia mahdollisuuksia aiempaa enemmän. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaa liikuntapaikkojen ohella myös muut tekijät, esimerkiksi liikuntapalveluiden tarjonta (ohjattu liikunta, sen määrä ja laatu). Liikuntapalveluiden tarjonta on kuitenkin vahvasti riippuvainen olosuhteista. Liikuntapaikat luovat puitteet ohjatun liikunnan lisääntymiselle, uusien liikuntaryhmien perustamiselle ja palveluiden laadun kehittämiselle. Tämän tutkimuksen tärkeimmät kysymyksenasettelut ovat seuraavat: 1. Miten liikuntapaikkojen rakentaminen (määrän lisääntyminen) ja peruskorjaus (laadun parantaminen) vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen? 2. Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät? 3. Miten liikuntapaikkojen sijainti vaikuttaa kuntien asukkaiden liikuntaaktiivisuuteen? Tutkimuksen kysymyksenasetteluihin vastaamiseksi valittiin kohteiksi sellaisia liikuntapaikkoja, jotka ovat parantaneet tai lisänneet jo olemassa olevien lajien harrastusmahdollisuuksia. Tutkimus rajattiin koskemaan kunnallisia liikuntapaikkoja. Kohteeksi valituista liikuntapaikoista kaksi oli sellaisia, joissa on toteutettu täydellinen peruskorjaus, jonka yhteydessä tiloja on myös uudistettu ja laajennettu. Kolme kohdetta on kokonaan uusia liikuntapaikkoja. Vertailun vuoksi tutkimukseen valittiin yksi liikuntapaikka, jolla ei ole toteutettu viimeksi kuluneiden vuosien aikana mitään olosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimia. Tutkimusaineisto on koottu ovensuukyselyinä kuudella eri liikuntapaikalla. Tutkimuksessa on haastateltu kaikkiaan 498 ihmistä, jotka ovat olleet menossa harrastamaan liikuntaa ao. paikalle. Liikuntapaikat ja haastattelujen määrät olivat seuraavat. Turku, Impivaaran uimahalli (204 haastattelua), peruskorjattu ja uudistettu, avattu remontin jälkeen 14.2.2012 Haapavesi, Lakkuuni uimahalli (102 haastattelua), peruskorjattu ja uudistettu, avattu remontin jälkeen 30.7.2012 Kokkola, Santahaan tekonurmikenttä (43 haastattelua), uusi, avattu loppusyksyllä 2011 Kokkola, Lohtajan Maininkimonitoimihalli (47 haastattelua), uusi, avattu 31.10.2011 Kokkola, Hollihaan liikuntahalli koulun yhteydessä (51 haastattelua), uusi, avattu 28.12.2009 Helsinki, Mäkelänrinteen uintikeskus (51 haastattelua), vanha, avattu 10.5.1999 (vertailukohde) Haastatteluja tehtiin eri aikoina useamman päivän aikana lokakuun ensimmäisen viikon kuluessa. Vastaajien valinnassa käytettiin apuna sukupuoli ja ikäkiintiöitä, jotka perustuivat kansallisen liikuntatutkimuksen 200910 tietoihin eri liikuntalajien harrastajista. Tutkimuskohteena olleet liikuntapaikat ja haastatteluaineiston rakenne on kuvattu tarkemmin sivulla 20.

3 Syyskuussa toteutettiin myös väestötasoinen kysely. Tämä aineisto edustaa maan 1574vuotta täyttänyttä väestöä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.050. Tässä kyselyssä tiedusteltiin näkemyksiä, tulisiko vastaisuudessa enemmän keskittää esim. liikuntapuistoihin vai pikemminkin hajauttaa useampaan paikkaan. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen tiedonkeruun SLU ry:n toimeksiannosta. Haastatteluaineistoa on täydennetty liikunnasta vastaavien viranhaltijoiden haastatteluilla sekä osallistamisella viranhaltijoita tulosten analysointiin.

4 TULOSOSIO Miten liikuntapaikkojen rakentaminen (määrän lisääntyminen) ja peruskorjaus (laadun parantaminen) vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen Tutkimuksessa haastateltaville esitettiin joukko kysymyksiä, miten he käyttävät liikuntapaikkoja, ovatko liikuntatottumukset muuttuneet liikuntapaikan avauduttua peruskorjauksen tai uuden rakentamisen jälkeen ja onko liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin liikuntapaikkoja. Peruskorjatuissa liikuntapaikoissa (Impivaara ja Haapavesi) vastaajilta kysyttiin, onko käyttänyt ao. liikuntapaikkaa jo ennen remonttia vai vasta remontin jälkeen aloittanut käydä. Impivaaralla ja Haapavedellä kolme neljästä kävijästä sanoo käyttäneensä liikuntapaikkaa jo ennen peruskorjausta. Tällä tavalla kysyttynä uusia käyttäjiä olisi viidenneksen verran. Impivaaralla uusia kävijöitä on enemmän (22 %) kuin Haapavedellä (11 %). Tuloksista käy ilmi se, että harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien keskuudessa on hieman keskimäärää enemmän (26 %) vasta peruskorjauksen jälkeen käyneitä kuin lähes päivittäin tai useampia kertoja viikossa liikkuvien keskuudessa. Naisista useampi (21 %) kuin miehistä (16 %) sanoo alkaneensa käyttämään liikuntapaikkaa peruskorjauksen jälkeen. Tämän mukaan liikuntapaikan laadun parantaminen vaikuttaisi ainakin lyhyellä tähtäimellä enemmän naisiin kuin miehiin. Iän mukaan nuorista alle 31vuotiaista keskimäärää useampi (27 %) sanoo alkaneensa käyttää peruskorjattua liikuntapaikkaa vasta remontin jälkeen. Ikääntyneemmät ovat useammin käyttäneet liikuntapaikkaa jo ennen peruskorjausta. Tulos on sopusoinnussa muiden käytettävissä olevien tietojen kanssa. Uimahallien kantaasiakkaista Suomessa keskimäärää useampi on ikääntynyt, etenkin nuoret harrastavat vesiliikuntaa hallissa keskimäärää harvemmin. Onko käyttänyt tätä liikuntapaikkaa jo ennen remonttia vai vasta remontin jälkeen (Impivaaran ja Haapaveden uimahallit)? (%) Ennen En osaa sanoa Jälkeen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut yhteensä 74% 8% 19% Impivaaran uimahalli 7 6% 23% Haapavesi uimahalli 78% 11% 11% Liikkuu lähes päivittäin 75% 2 Joitakin kertoja viikossa 76% 9% 15% Liikkuu harvemmin 63% 1 26% Nainen 69% 10% 21% Mies 80% 5% 16%

5 Kokonaan uusien liikuntapaikkojen (Santahaan tekonurmi, Lohtajan monitoimihalli ja Hollihaan liikuntahalli) käyttäjille esitettiin tutkimuksessa kysymys, onko aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen kuin nyt. Kysymyksellä pyrittiin tunnistamaan uudet lajiharrastajat tai kokeilijat. Kolme neljästä ilmoittaa käyttäneensä muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen. Noin viidennes (21 %) sanoo, ettei ole aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja, ainakaan samaan tarkoitukseen (lajiin). Uusien harrastajien määrä on tällä tavalla arvioituna varsin suuri. Erityisesti Santahaan tekonurmikenttä näyttäisi vetäneen suhteessa enemmän sellaisia, jotka eivät ole käyttäneet muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen (27 %). Liikuntatoimen viranhaltijan mukaan tälle tulokselle on vaikea löytää selitystä, sillä tekonurmelle on siirretty aiemmin palloiluhallissa ja luonnonnurmilla harjoitelleita joukkueita. Santahaan osalta tulos viittaa siihen, että kysymys on mahdollisesti tulkittu väärin. Keskimäärää vähemmän uusia lajiharrastajia tai kokeilijoita on Hollihaan liikuntahallin asiakkaiden keskuudessa (14 %). Onko aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen (Santahaan tekonurmi, Lohtajan monitoimihalli ja Hollihaan liikuntahalli)? (%) Kyllä En osaa sanoa En 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet yhteensä 74% 5% 21% Santahaan tekonurmikenttä 70% 28% Lohtajan monitoimihalli 74% 4% 21% Hollihaan liikuntahalli 78% 8% 14% Liikkuu lähes päivittäin 79% 5% 16% Joitakin kertoja viikossa 68% 6% 26% Liikkuu harvemmin 85% 15% Nainen 85% 15% Mies 68% 8% 24% Tulosten analyysivaiheessa todettiin, että kysymys ei paljasta uuden liikuntapaikan luomia uusia harrastajia, sillä uusia käyttäjiä syntyy todennäköisimmin niille liikuntapaikoille, jotka vapautuvat aktiiviharrastajien ja korkeampien sarjatasojen/ikäluokkien käytöstä. Tekonurmikenttä lisää jalkapallon olosuhdekapasiteettia noin viiden luonnonnurmikentän verran, sillä sen käyttötunteja ei tarvitse rajoittaa. Liikuntatoimen viranhaltijan mukaan muiden kenttien käyttöaste on pysynyt yhtä korkeana kuin ennenkin, joten lisäresurssi on luultavasti mahdollistanut uusien joukkueiden käynnistämisen.

6 Kaikilta vastaajilta kysyttiin tutkimuksessa, käyttääkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja sen lajin harrastamiseen, jonka takia saapui liikuntapaikalle. Selvä enemmistö (59 %) peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä ilmoittaa käyttävänsä myös muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen. Kaksi viidestä (39 %) näyttäisi keskittävänsä lajin harrastamisen vain yhteen (kyselyn kohteena olleeseen) liikuntapaikkaan. Käytätkö muita liikuntapaikkoja tämän lajin harrastamiseen? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 59% 1% 39% Peruskorjattu uimahalli 51% 48% Uusi liikuntapaikka 78% 1% 21% Impivaaran uimahalli 51% 1% 48% Haapavesi uimahalli 49% 3% 48% Santahaan tekonurmikenttä 79% 19% Lohtajan monitoimihalli 74% 26% Hollihaan liikuntahalli 80% 20% Liikkuu lähes päivittäin 73% 1% 26% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 53% 45% Liikkuu harvemmin 5 48% Nainen 50% 1% 49% Mies 68% 1% 30% Mäkelänrinteen uimahalli 55% 43% Kaikilta vastaajilta kysyttiin tutkimuksessa myös, käyttääkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen. Peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä selvä enemmistö (70 %) ilmoittaa käyttävänsä muita rakennettuja liikuntapaikkoja muuhun liikuntaan. Reilu neljännes (27 %) on sitoutunut ao. liikuntapaikkaan ja useasti myös yhteen lajiin (uinti, muu vesiliikunta). Uimahallien (Impivaara, Haapavesi, Mäkelänrinne) asiakkaat ovat keskimäärää useammin sitoutuneita yhteen liikuntapaikkaan. Uimahallien käyttäjät ovat lähes yhtä sitoutuneita liikuntapaikkaan riippumatta siitä, onko se peruskorjattu vai ei. Saattaa kuitenkin olla niin, että peruskorjatuilla ollaan hieman useammin sitoutuneita liikuntapaikkaan kuin uimahallissa, jossa ei ole tehty remontteja (Mäkelänrinne). Sen sijaan tutkimuksessa tarkastelluilla uusilla liikuntapaikoilla (Santahaka, Lohtaja, Hollihaka) keskimäärää useampi käyttää myös muita rakennettuja liikuntapaikkoja sekä saman lajin että muun liikunnan harrastamiseen. Liikuntapaikoilla harrastettavien lajien luonne ja harrastajaprofiili ovat yhteydessä muiden liikuntapaikkojen käyttöön. Jalkapalloa, salibandya, koripalloa harrastavat osallistuvat otteluihin, turnauksiin, kilpailuihin, joka edellyttää pelaamista myös vieraskentillä. Myös harjoituksia järjestetään muualla kuin yhdellä kentällä tai liikuntapaikalla. Seuran tai joukkueen harjoituksiin osallistuneista 90 % ilmoittaa, että harrastavat myös muualla samaa lajia. Näiden lajien harrastajilla on usein myös tukilajeja repertuaarissaan ja tämän takia käytetään muita liikuntapaikkoja myös

7 muun liikunnan harrastamiseen. Ryhmäliikuntaan osallistuvista kolme neljästä ja seuraharrastajista käytännössä kaikki käyttävät myös muita liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen. Käytätkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 70% 3% 27% Peruskorjattu uimahalli 63% 3% 34% Uusi liikuntapaikka 85% 13% Impivaaran uimahalli 63% 34% Haapavesi uimahalli 63% 4% 33% Santahaan tekonurmikenttä 81% 16% Lohtajan monitoimihalli 79% 4% 17% Hollihaan liikuntahalli 94% 6% Liikkuu lähes päivittäin 81% 1% 17% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 67% 3% 30% Liikkuu harvemmin 63% 5% 3 Nainen 61% 4% 35% Mies 79% 20% Mäkelänrinteen uimahalli 71% 29%

8 Vastaajat arvioivat tutkimuksessa sitä, ovatko omat liikuntatottumukset muuttuneet liikuntapaikan avauduttua tai sen takia. Lähes joka toinen (48 %) peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä ilmoittaa, että oma liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Joka toinen (48 %) ei tunnista itsessään tapahtuneen mitään muutoksia. Vertailupaikalla (Mäkelänrinne) vain neljännes (27 %) sanoo liikunnan harrastamisen lisääntyneen liikuntapaikan takia. Tuloksista voisi tehdä sen johtopäätöksen, että uudet tai peruskorjatut tilat vaikuttavat liikunnallista aktiivisuutta lisäävästi verrattuna paikkaan, jossa mitään korjaavia toimia ei ole tehty (Mäkelänrinne). Etenkin peruskorjattujen uimahallien asiakkaat kokevat, että heidän liikunnallinen aktiivisuutensa on lisääntynyt. Tuloksista ei pysty tekemään johtopäätöstä siitä, kuinka paljon liikunnallinen aktiivisuus lisääntyy ja kuinka pitkään vaikutus kestää. Naiset ja ikääntyneimmät peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen asiakkaat arvioivat oman liikunnan harrastamisen lisääntyneen liikuntapaikan takia. Näin näyttäisi tapahtuneen etenkin Impivaaran uimahallin asiakkaiden keskuudessa. Keskimäärää vähemmän liikuntapaikka on aiheuttanut muutosta harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien keskuudessa. Uusien liikuntapaikkojen käyttäjät tutkimuksessa ovat keskimääräistä useammin seuran tai joukkueen harjoituksiin osallistuvia, Santahaan tekonurmella 58 % ja Hollihaan liikuntahallissa jopa 82 %. Jos harjoitellaan lähes joka päivä, niin liikunnan lisäämiselle ei ole tilaa eikä mieltä. Tämä näyttäytyy siten, että joukkueen tai seuran harjoituksiin osallistuneet sanovat, että uusi liikuntapaikka ei ole vaikuttanut heidän liikunnan harrastamiseen mitenkään. Lohtajan monitoimihallin osalta tulos (48 % kokee oman liikunnan harrastamisensa lisääntyneen) on erityisen myönteinen, sillä halli on lisännyt ja laajentanut alueen väestön liikuntaolosuhteita merkittävästi. Onko liikunnan harrastaminen ja liikuntatottumus muuttunut tämän liikuntapaikan avauduttua tai takia? (%) On lisääntynyt Ei muutosta Ei osaa sanoa On vähentynyt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 48% 48% 3% 1% Peruskorjattu uimahalli 53% 44% 1% Uusi liikuntapaikka 39% 55% 5% 1% Impivaaran uimahalli 58% 40% Haapavesi uimahalli 41% 53% 3% 3% Santahaan tekonurmikenttä 4 51% 7% Lohtajan monitoimihalli 49% 51% Hollihaan liikuntahalli 27% 63% 8% Liikkuu lähes päivittäin 4 55% 3% 1% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 55% 4 3% Liikkuu harvemmin 39% 54% 5% Nainen 59% 36% 4% 1% Mies 37% 60% 1% Mäkelänrinteen uimahalli 27% 69% 4%

9 Uusi liikuntapaikka korvaa muita liikuntapaikkoja etenkin aktiivien ja ohjattuun liikuntaan osallistuvien keskuudessa. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, onko liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Lähes joka toinen peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä (47 %) ilmoittaa, että liikuntapaikka on korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Uusilla liikuntapaikoilla enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) sanoo liikuntapaikan korvanneen jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla vajaa kaksi viidestä (37 %) sanoo liikuntapaikan korvanneen muita. Vertailupaikalla (Mäkelänrinne) joka toinen sanoo, että liikuntapaikka on korvannut jonkin toisen. Haapaveden uimahalli poikkeaa tämän kysymyksen osalta muista liikuntapaikoista. Kolme neljästä (75 %) ilmoittaa, että halli ei ole korvannut toista liikuntapaikkaa. Todennäköisesti tulos kertoo siitä, että kun kyseessä on kunnan ainoa uimahalli, sen merkitys liikuntaaktiivisuudelle on erityisen suuri. Impivaaran uimahallin kävijöistä Sisäliikuntahallien käyttäjien joukossa selvästi suurempi osuus (75 %) arvioi uuden korvanneen vanhan. Uusien liikuntapaikkojen osalta olisi kiinnostavaa selvittää kuntakohtaisesti, vapautuuko vanha liikuntapaikka uusille käyttäjille silloin kun uusi liikuntapaikka korvaa vanhan. Tämä edellyttäisi vanhojen liikuntapaikkojen käyttäjämäärien muutosten selvittämistä. Kokkolan osalta sisäliikuntatilojen puute oli suuri ennen Hollihaan hallin valmistumista. Hallin käyttöönotto on helpottanut painetta koulujen saleihin ja vapauttanut aiempaa parempia vuoroja nuoremmille ikäluokille. Vuoroja ei ole jäänyt käyttämättä, lukuunottamatta muutamia liian pieniä tiloja, joiden seurakäytöstä on voitu luopua. Nämäkin tilat voidaan tarjota muiden ryhmien, esim. kaveriporukoiden, perheliikunnan tai pienten jumpparyhmien käyttöön.tehostamalla näiden pienten ja hajautettujen liikuntatilojen käyttöä voitaisiin todennäköisesti saavuttaa uusia liikkujaryhmiä, jotka arvostavat liikuntapaikan läheisyyttä eivätkä edellytä kilpaurheilutasoisia puitteita harjoittelulleen. Onko tämä liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 47% 8% 45% Peruskorjattu uimahalli 37% 8% 55% Uusi liikuntapaikka 69% 8% 23% Impivaaran uimahalli 50% 6% 45% Haapavesi uimahalli 13% 1 75% Santahaan tekonurmikenttä 53% 1 35% Lohtajan monitoimihalli 79% 21% Hollihaan liikuntahalli 73% 1 16% Liikkuu lähes päivittäin 53% 6% 41% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 50% 7% 43% Liikkuu harvemmin 23% 9% 68% Nainen 46% 9% 45% Mies 48% 7% 45% Mäkelänrinteen uimahalli 49% 6% 45%

10 Käyttäjien siirtyminen muilta liikuntapaikoilta uudelle tai peruskorjatulle liikuntapaikalle on yhteydessä käyttäjien liikunnalliseen aktiivisuuteen. Aktiiviliikkujien keskuudessa uusi tai peruskorjattu liikuntapaikka korvaa muita liikuntapaikkoja keskimäärää useammin. Syy voi olla laadukkuus, monipuolisuus, etäisyys, ohjattujen harjoitusvuorojen siirto jne. Tämä näkyy mm. siinä, että joukkue tai seuraharrastajista kolme neljästä ilmoittaa uuden korvanneen kokonaan tai osin vanhaa. On myös huomattava, että seuraharrastajien osalta päätös liikuntapaikan valinnasta on liikkujan sijaan seuralla tai vuorot jakavalla taholla. Omaehtoisesti liikkuvista kaksi viidestä sanoo peruskorjatun tai uuden korvanneen aiempia liikuntapaikkoja. Pienintä liikuntapaikan korvautuminen on harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien vastauksissa riippumatta onko liikuntapaikka uusi, peruskorjattu tai vanha. Peruskorjauskohteiden osalta tehtiin ristiintarkastelu, jolla selvitettiin uudet käyttäjät, jotka eivät ole siirtyneet muualta. Tällaisia uusia harrastajia on Impivaaran uimahallissa 10 % ja Haapaveden uimahallissa 7 %. Käyttäjien siirtymistä muilta liikuntapaikoilta peruskorjattuun selvitettiin Impivaaran uimahallin osalta tarkastelemalla Turun alueen muiden hallien kävijätilastoja ennen peruskorjauksen alkamista (2008), peruskorjauksen aikana (2011) sekä peruskorjauksen valmistuttua (2012, peruskorjattu Impivaaran uimahalli avoinna 14.2 2012 alkaen). Kävijätilastojen mukaan Turun seudulla noin 300 000 uimahallikäyntiä vuodessa jäi tekemättä vuosina 20092010. Impivaaran uimahallin avauduttua 14.2.2013 muut hallit ovat menettäneet yhteensä voin 60 000 käyntikertaa. Vertailua mutkistaa se, että kävijätilastoista ei voida erotella kuntosalikävijöitä, eikä tiedossa ole myöskään alueen muiden kuntosalien kävijämäärävertailuja. Impivaaran uimahallin kuntosalitilat paranivat ja laajenivat remontin yhteydessä. Suurin muutos kävijämäärissä (30 000 kävijää/vuosi) ennen peruskorjausta ja sen jälkeen on alueen toiseksi parhaassa uimahallissa, joka sijaitsee lähinnä Impivaaran uimahallia. On todennäköistä, että Impivaaran vuositavoitteeksi asetettu 500 000 kävijää vuodessa tulee täyttymään jo toisena toimintavuonna ja saattaa vielä vaikuttaa muiden hallien kävijämääriin. Turun seudun uimahallien yhteenlaskettu kävijämäärä oli 863 000 vuonna 2008. Liikuntatoimen arvion mukaan vuonna 2013 tullaan saavuttamaan yli miljoona kävijää, mikä merkitsisi noin 15 % kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Myös kävijätilastojen perusteella peruskorjatulla ja uudistetulla liikuntapaikalla lisätään liikuntaaktiivisuutta.

11 Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät? Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa liikuntapaikkojen laatua koskeviin tekijöihin. Aluksi kysyttiin, miten hyvin tai huonosti liikuntapaikka vastaa tällä hetkellä tarpeisiin. Tämän jälkeen tehtävänä oli arvioida liikuntapaikan laatutasoa suhteessa muihin vastaaviin liikuntapaikkoihin. Lopuksi vastaajat arvioivat joukon erilaisia liikuntapaikan tekijöitä houkuttelevuuden näkökulmasta. Liikuntapaikkojen asiakkaista valtaosa antaa liikuntapaikalle hyvän arvosanan (erittäin tai melko hyvä). Huonoja arvioita ei anneta nimeksikään. Tulos on positiivinen riippumatta siitä, onko liikuntapaikka uusi, peruskorjattu vai vanha. Tulos kielii siitä, että asiakkaat eivät ehkä olisi asiakkaita, jos eivät olisi tyytyväisiä. Miten hyvin tämä liikuntapaikka vastaa tällä hetkellä omiin tarpeisiin (Erittäin tai melko hyvin)? (%) Erittäin hyvin Melko hyvin % 20% 40% 60% 80% 100% Peruskorjatut/uudet yhteensä 6 3 Peruskorjattu uimahalli Uusi liikuntapaikka 6 60% 29% 33% Impivaaran uimahalli Haapavesi uimahalli Santahaan tekonurmikenttä Lohtajan monitoimihalli Hollihaan liikuntahalli 67% 53% 53% 66% 59% 30% 35% 27% 30% 31% Liikkuu lähes päivittäin Liikkuu joitakin kertoja viikossa Liikkuu harvemmin 38% 65% 65% 55% 27% 29% Nainen Mies 58% 65% 34% 29% Mäkelänrinteen uimahalli 57% 43% Erot tyytyväisyydessä ovat lähinnä asteeroja. Harvemmin liikuntaa harrastavat eivät ole yhtä tyytyväisiä kuin aktiiviliikkujat. Naiset ovat astetta tyytyväisempiä kuin miehet ja ikääntyneet tyytyväisempiä kuin nuoremmat. Liikuntapaikat vastaavat hyvin niiden aktiivisten käyttäjien tarpeisiin: mitä useammin liikuntapaikalla harrastetaan, sitä tyytyväisempiä ollaan. Vastaavansuuntainen tulos saadaan, kun kysytään, millainen on liikuntapaikan yleinen laatutaso verrattuna vastaaviin muihin liikuntapaikkoihin, joita on käyttänyt. Valtaosa ilmoittaa, että liikuntapaikan laatutaso on selvästi tai jonkin verran parempi kuin vastaavissa muissa liikuntapaikoissa. Tulokset kertovat kuitenkin nyt, että päivittäin liikkuvat eivät yhdy aivan samassa määrin ylistäviin lausuntoihin kuin vähemmässä määrin liikkuvat. Tämä selittyy sillä, että aktiiviliikkujilla on enemmän vertailukohteita kuin vähemmän liikkuvilla. Liikuntapaikkakohtaisista eroista voi todeta sen, että selvästi keskimäärää parempia arvioita antavat Impivaaran uimahallin ja Lohtajan monitoimihallin asiakkaat. Haapavedellä asiakkaat suhtautuvat peruskorjauksesta huolimatta kaikkein varauksellisimmin uimahalliin vertailevasta

12 näkökulmasta. Mäkelänrinteen kävijät antavat johdonmukaisesti myös hieman keskimäärää heikompia arvosanoja. Koko aineistossa uudet ja peruskorjatut liikuntapaikat erottuvat selvästi vertailukohteena olevasta Mäkelänrinteen uimahallista. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla 50 % ja uusilla 58 % sanoo liikuntapaikan laatutason olevan selvästi parempi kuin muilla liikuntapaikoilla. Mäkelänrinteellä näin ajattelee vain reilu kolmannes (35 %). Millainen on liikuntapaikan yleinen laatutaso verrattuna vastaaviin muihin liikuntapaikkoihin (Selvästi tai jonkin verran parempi)? (%) Selvästi parempi Jonkin verran parempi % 20% 40% 60% 80% 100% Peruskorjatut/uudet yhteensä 53% 23% Peruskorjattu uimahalli Uusi liikuntapaikka 50% 58% 25% 21% Impivaaran uimahalli Haapavesi uimahalli Santahaan tekonurmikenttä Lohtajan monitoimihalli Hollihaan liikuntahalli 25% 63% 23% 53% 74% 47% 2 19% 25% 21% Liikkuu lähes päivittäin Liikkuu joitakin kertoja viikossa Liikkuu harvemmin 49% 55% 55% 27% 23% 16% Nainen Mies 58% 48% 27% 19% Mäkelänrinteen uimahalli 35% 35% Laatutekijöiden painoarvoa liikuntapaikan käytössä selvitettiin kysymällä, miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa, kielteisesti vai myönteisesti. Tuloksista käy ilmi, että yksiselitteistä tekijää ei ole olemassa, joka yksin houkuttelisi ihmiset liikuntapaikalle. Kaikilla kysytyillä tekijöillä on myönteistä vaikutusta, toisilla enemmän kuin toisilla. Keskeisimmät liikuntapaikan houkuttavuuteen ja imuun myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen, uudet tai peruskorjatut tilat sekä liikuntapaikan yleinen siisteys ja sijainti (matkan pituus). Vähemmässä määrin vaikuttavia, joskaan eivät merkityksettömiä, ovat kävijämäärät, liikuntapaikan käytön hinta, liikuntapaikan oheispalvelut ja esteettömyys. Esteettömyyden osalta eri ikäryhmien välillä oli eroja: esteettömyyttä pidettiin tärkeämpänä vanhimmassa ikäluokassa. Laatutekijöistä mikään ei vaikuttanut merkittävältä esteeltä liikuntapaikan käytölle. Kielteisiä arvioita tuli lähinnä liikuntapaikan käytön hinnasta erityisesti suurissa uimahallilaitoksissa, sekä osalla liikuntapaikoilla kävijämääristä tai käyttövuoroista (Mäkelänrinne, Hollihaka ja Impivaara) ja sijainnista (Lohtajan monitoimihalli). Ammattiluokista työntekijät pitivät hintaa tyypillisimmin kielteisesti vaikuttavana tekijänä. Heitä tyytyväisempiä olivat opiskelijat ja eläkeläiset, joilla on alennetut käyttömaksut.

13 Tuloksista käy ilmi se, että liikuntapaikan houkuttelevuuteen vaikuttaa se, millaisesta liikuntapaikasta on kyse. Liikuntapaikan varustelutaso on tärkeä etenkin monipuolisissa liikuntapaikoissa, liikuntakeskuksissa, oli sitten kyse uudesta, peruskorjatusta tai vanhasta. Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (kaikki liikuntapaikat mukaan lukien Mäkelänrinne)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 57% 37% 3% 1% % Uudet tai peruskorjatut tilat 56% 29% 9% 5% 1% % Liikuntapaikan siisteys 50% 4 4% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 49% 3 1 3% 3% % Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 41% 40% 15% 3% 1% % Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 36% 51% 11% % Liikuntapaikan esteettömyys 35% 34% 25% 6% 1% % Liikuntapaikan palvelut 30% 46% 17% 5% % Liikuntapaikan käytön hinta 30% 28% 21% 8% 11% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 2 35% 25% 9% 6% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (peruskorjatut ja uudet liikuntapaikat)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet tai peruskorjatut tilat 60% 29% 7% 3% % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 58% 36% 3% 1% % Liikuntapaikan siisteys 5 41% 4% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 48% 33% 13% 3% 3% % Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 4 41% 13% 3% % Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 36% 51% 11% % Liikuntapaikan esteettömyys 35% 34% 24% 6% 1% % Liikuntapaikan käytön hinta 31% 27% 21% 8% 10% Liikuntapaikan palvelut 30% 45% 17% 5% % Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 23% 35% 25% 9% 5%

14 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (asteikkokeskiarvoina 15, jossa 1 = vaikuttaa erittäin kielteisesti ja 5 = vaikuttaa erittäin myönteisesti) Peruskorjatut/uudet tilat Mäkelänrinne, 1, 2, 3, 4, 5, Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 4,53 4,48 Uudet tai peruskorjatut tilat > ei peruskorjattu tai uusi 3,95 4,47 Liikuntapaikan siisteys 4,1 4,42 Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 4,31 4,48 Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 4, 4,26 Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys Liikuntapaikan esteettömyys Liikuntapaikan palvelut 4,24 4,18 4,09 4,02 4,08 4,04 Liikuntapaikan käytön hinta Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 3,45 3,41 3,79 3,75 Uudet ja peruskorjatut tilat houkuttavat luonnollisesti silloin, jos on aidosti uusi tai peruskorjattu liikuntapaikka. Liikuntapaikan sijainti nousee tärkeäksi tekijäksi, jos liikenneyhteydet ovat hyvät (Mäkelänrinne) tai liikuntapaikka sijaitsee pienemmän paikkakunnan ytimessä (Haapavesi). Oheispalvelut nousevat arvoon laatutekijänä etenkin jos niitä on runsain mitoin tarjolla (Impivaaran uimahalli). Niiden painoarvo laskee luontaisesti, jos palveluita ei ole tai ne ovat minimaalisia. Jos palveluita on niukalti tarjolla, asia ei kuitenkaan vaikuta paikan käyttäjien keskuudessa kielteisesti. Liikuntapaikan luonne ja harrastajien odotukset ovat erilaisia erilaisilla liikuntapaikoilla. Santahaan tekonurmikentälle ja Hollihaan liikuntahalliin tullaan harjoittelemaan, eikä oheispalveluita välttämättä edes kaivata. Jos niitä tarjottaisiin, tuskin kukaan pahaksikaan panisi.

15 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Impivaaran uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 70% 27% 1% 1% Uudet tai peruskorjatut tilat 68% 26% 5% 1% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 57% 30% 10% Liikuntapaikan siisteys 54% 39% 1% 3% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 50% 30% 14% 1% 3% % Liikuntapaikan palvelut 43% 40% 14% 1% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 4 49% 8% 1% % Liikuntapaikan esteettömyys 41% 26% 29% 4% Liikuntapaikan käytön hinta 39% 25% 13% 3% 16% 4% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 27% 30% 27% 6% 7% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Haapavesi uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan siisteys 54% 38% 5% 3% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 53% 39% 4% 4% Uudet tai peruskorjatut tilat 50% 34% 11% 4% 1% Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 35% 5 6% 3% 3% 1% Liikuntapaikan esteettömyys 34% 31% 2 1 1% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 3 49% 17% Liikuntapaikan palvelut 29% 51% 14% 4% 1% Liikuntapaikan käytön hinta 29% 31% 25% 8% 7% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 27% 59% 11% 3% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 17% 46% 21% 11% 4%

16 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Santahaan tekonurmikenttä)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet tai peruskorjatut tilat 47% 28% 1 1 Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 44% 4 5% 7% Liikuntapaikan siisteys 37% 49% 5% 7% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 37% 35% 19% 7% Liikuntapaikan esteettömyys 30% 44% 16% 7% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 26% 56% 1 5% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 19% 51% 16% 9% Liikuntapaikan käytön hinta 19% 23% 37% 19% Liikuntapaikan palvelut 14% 37% 23% 21% 5% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 14% 37% 30% 14% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Lohtajan monitoimihalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 66% 30% Uudet tai peruskorjatut tilat 66% 21% 6% 4% Liikuntapaikan siisteys 6 36% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 55% 36% 9% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 49% 21% 17% 11% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 45% 47% 6% Liikuntapaikan esteettömyys 38% 38% 17% 4% Liikuntapaikan käytön hinta 38% 30% 21% 4% 6% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 36% 40% 19% Liikuntapaikan palvelut 17% 6 13% 4% 4%

17 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Hollihaan liikuntahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 61% 37% Uudet tai peruskorjatut tilat 53% 37% 8% Liikuntapaikan siisteys 41% 53% 6% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 35% 45% 16% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 24% 61% 14% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 20% 47% 29% Liikuntapaikan esteettömyys 18% 57% 20% 4% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 18% 27% 27% 16% 10% Liikuntapaikan käytön hinta 10% 49% 31% 4% 6% Liikuntapaikan palvelut 10% 29% 35% 24% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Mäkelänrinteen uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 63% 20% 6% 6% 6% Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 51% 43% 4% Liikuntapaikan siisteys 35% 47% 10% 8% Liikuntapaikan esteettömyys 33% 31% 31% 4% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 33% 27% 29% 8% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 31% 53% 10% 4% Liikuntapaikan palvelut 25% 49% 2 4% Uudet tai peruskorjatut tilat 24% 33% 24% 18% Liikuntapaikan käytön hinta 16% 35% 18% 8% 2 Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 1 31% 25% 14% 16%

18 Miten liikuntapaikan sijainti vaikuttaa liikuntaaktiivisuuteen? Sijaintitekijöiden merkitystä sivuttiin jo laatutekijöiden yhteydessä. Tuloksista kävi ilmi se, että sijainti kuuluu ns. raskaaseen sarjaan liikuntapaikan käyttöä koskevissa valinnoissa. Tulos on ymmärrettävä ja luonnollinen. On suotavaa, että liikuntapaikka on lähellä tai hyvien liikenneyhteyksin päässä vähän kauempana. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin vielä kysymys siitä tulisiko vastaisuudessa rakennettuja liikuntapaikkoja keskittää enemmän esim. liikuntapuistoihin vai pikemminkin hajauttaa useampaan paikkaan. Itse kysymys kuului sanatarkasti seuraavasti. Kumpi seuraavista on parempi vaihtoehto omalla kohdallasi? Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia mutta todennäköisesti, joku niistä on lähempänä kotiasi Tutkimuksen tätä kysymyksenasettelua on mahdollista verrata kaikkien suomalaisten antamiin vastauksiin. Tarkoitusta varten kerättiin vertailuaineisto, joka edustaa kaikkia 1574vuotiaita suomalaisia. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1.050. Kaikista suomalaisista selvä enemmistö (62 %) kannattaa liikuntapaikkojen hajauttamista useampaan paikkaan, vaikka liikuntamahdollisuudet ja palvelut olisivat rajattuja mutta todennäköisesti, joku liikuntapaikka olisi kotia lähellä. Keskitettyä mallia kannattaa kansalaisista vain yksi seitsemästä. Koko kansan keskuudessa keskittäminen saa hieman keskimäärää enemmän kannatusta nuorimman väestönosan keskuudessa. Tosin myös nuorista selvä enemmistö soisi liikuntapaikkojen hajauttamisen useampaan paikkaan, vaikka liikuntamahdollisuudet ja palvelut olisivat rajattuja mutta todennäköisesti, joku liikuntapaikka olisi kotia lähellä. Kumpi seuraavista parempi vaihtoehto omalla kohdalla (koko väestö)? (%) Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi En osaa sanoa Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia, mutta todennäköisesti joku niistä on lähempänä kotiasi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestö 14% 24% 6 Ei harrasta liikuntaa 14% 40% 46% Joitakin kertoja kuukaudessa 7% 31% 6 Kerran viikossa 15% 20% 65% Useampia kertoja viikossa 14% 16% 70% Päivittäin 14% 29% 57%

19 Kuuden tutkimuspaikkakunnan liikuntapaikoilla toteutetuissa ovensuukyselyissä hajauttamisen kannalle asettuu joka toinen. Keskittäminen viehättää reilua neljännestä liikuntapaikkojen käyttäjistä. Keskittäminen saa siis liikuntapaikkojen käyttäjien keskuudessa hieman enemmän kannatusta kuin koko väestön parissa keskimäärin. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla hajautus saa enemmän kannatusta (52 %) kuin uusilla liikuntapaikoilla (40 %). Uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä reilu neljännes ei osaa sanoa, kumpi malli on parempi. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että keskitetyn mallin kannattaminen ei juuri lisäänny liikunnan harrastamisen useuden mukaan liikuntapaikkojen käyttäjien, eikä koko väestökään keskuudessa. Liikunnallisella aktiivisuudella on sikäli merkitystä, että liikuntapaikkojen käyttäjien keskuudessa monia liikuntalajeja harrastavista (harrastaa vähintään neljää lajia) kaksi viidestä kannattaa keskittämistä. Joukkueen tai seuran mukana organisoidusti harjoittelevista enemmän kuin kolmannes soisi liikuntapaikkojen keskittämisen olevan suunta. Liikuntapaikoilla omaehtoisesti lajia harrastavat asettuvat selkeästi hajauttamisen kannalle. Kumpi seuraavista parempi vaihtoehto omalla kohdalla? (%) Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi En osaa sanoa Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia, mutta todennäköisesti joku niistä on lähempänä kotiasi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestö 14% 24% 6 Peruskorjatut/uudet yhteensä 29% 23% 48% Peruskorjattu 28% 20% 5 Uusi liikuntapaikka 3 28% 40% Impivaaran uimahalli 27% 20% 53% Haapavesiuimahalli 29% 2 49% Santahaan tekonurmikenttä 30% 33% 37% Lohtajan monitoimihalli 23% 23% 53% Hollihaan liikuntahalli 41% 29% 29% Liikkuu lähes päivittäin 34% 24% 4 Liikkuu joitakin kertoja viikossa 28% 21% 5 Liikkuu harvemmin 30% 25% 45% Mäkelänrinne 16% 16% 69% Lähes neljännes vastaajista ei osannut valita vastausvaihtoehtojen välillä. Liikuntapaikkojen sijoittamista koskeva kysymys on vastaajille haastava, sillä todennäköisesti käyttäjien toiveena on laadukas liikuntapaikka lähellä. Liikuntapaikan sijaintia ja sen laatua/laajuutta ei mielellään laiteta vastakkain. Todellisuudessa liikunnan harrastaja joutuu harvoin tekemään valintaa puhtaasti näiden vaihtoehtojen välillä, vaan liikuntapaikan valinnassa punnitaan näiden ja mahdollisten muiden ominaisuuksien summaa.