Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

PUNKAHARJUN KUNTA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS VAARAN KYLÄSSÄ. Tila (2:146) Tyssiniemi KAAVASELOSTUS

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Määräysnumero Ulkoasu

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

115/ /2017 Tela

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA


ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS, EHDOTUS PURUVEDEN JA SAVONRANNAN RANTAYLEISKAAVOJEN MUUTOS OSALLE TILOISTA JA

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Ehdotus

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

Vesi kaavassa, yleiskaava

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Transkriptio:

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA TARKISTETTU KAAVAEHDOTUS 1:20 000 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET AT KYLÄALUE. Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Pysyvän asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 kerros-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen, yhden aitan, yhden saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 kerros-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 kerrosm 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Rakennuspaikka on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli rakennuspaikka on kohtuullisin edellytyksin liitettävissä alueella olevaan yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla kyläalue muodostaa suunnittelutarvealueen maankäyttö ja rakennuslain 72.1 :n mukaisen rantavyöhykkeen ulkopuolella. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueelle on laadittava asemakaava ennen rakentamista. AO ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Alueelle saa rakentaa myös asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka liitetään yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan pienin koko on kuitenkin 5 000 m 2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 50 metriä. Alueella loma-asunnon saa muuttaa ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli käyttövettä on riittävästi saatavissa ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä ja mikäli rakennus ja rakennuspaikka täyttävät muut maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen vaatimukset.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 2 (13) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 kerros-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 5 000 m 2, niin lasketaan pysyvän asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.056 mukaan. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. AO-2 ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Alueella on voimassa ranta-asemakaava. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen liittyvää pysyvää asutusta sekä maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia varten. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta palvelevia tuotanto- ja talousrakennuksia sekä enintään kaksi asuinrakennusta ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Alueelle saa rakentaa myös ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja, mikäli toiminta ja rakentaminen sopeutuu ympäristöön ja alueen maisemallisiin arvoihin. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Asuinrakennukset tulee sijoittaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen taloryhmän rakennuspaikan maataloutta palvelevien rakennusten kanssa. P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. TY TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. VR RETKEILY- JA ULKOILUALUE. VL LÄHIVIRKISTYSALUE. VV UIMARANTA.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 3 (13) RA LOMA-ASUNTOALUE. Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 3 750-5 000 m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 2 000 3 750 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 2 000 m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 100 kerros-m 2. Mikäli loma-asunto sijaitsee yli 50 m rannasta, se saa olla kooltaan enintään 150 kerros-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. RA-1 LOMA-ASUNTOALUE. Loma-asuntoalue sijaitsee saaressa, johon ei ole olemassa kiinteätä ajoyhteyttä. Saaren pinta-ala on yli 5 ha. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 3 000-5 000 m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.02 mukaan. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 2 000-3 000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 2 000 m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.02 mukaan Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 80 kerros-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 4 (13) Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että rakennuspaikalla on käytettävissä venepaikka, jonne on olemassa kiinteä tieyhteys. RA-2 RA-3 LOMA-ASUNTOALUE. Alueella on voimassa tai laadittavana ranta-asemakaava. LOMA-ASUNTOALUE. Loma-asuntoalue sijaitsee alle 0,5 ha:n saaressa. Alueella oleva rakennuskanta tulee ensisijaisesti säilyttää peruskorjaamalla olemassa olevan rakennusoikeuden mukaisesti. Mikäli alueelle rakennetaan kuitenkin uudisrakennuksia, noudatetaan seuraavia määräyksiä: - Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 kerros-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 5 000 m 2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.01 mukaan. - Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, joka voi sisältää saunan, ja talousrakennuksen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään kaksi. - Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 50 kerros-m 2. - Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että rakennuspaikalla on käytettävissä venepaikka, jonne on olemassa kiinteä tieyhteys. RA-4 LOMA-ASUNTOALUE. Loma-asuntoalue sijaitsee saaressa, jonka pinta-ala on 0,5 5 ha tai jolla on erityisiä luonnonarvoja. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 75 kerros-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 5 000 m 2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.015 mukaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 5 (13) Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 75 kerros-m 2. Erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että rakennuspaikalla on käytettävissä venepaikka, jonne on olemassa kiinteä tieyhteys. RA-5 LOMA-ASUNTOALUE. Loma-asuntoalue sijaitsee saaressa. Alueella on voimassa alueellisen ympäristökeskuksen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta. Rakennuspaikan rakennusoikeus on määritelty alueellisen ympäristökeskuksen päätöksessä luonnonsuojelualueen perustamisesta. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että rakennuspaikalla on käytettävissä venepaikka, jonne on olemassa kiinteä tieyhteys. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RMalueella. RM (7) MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RMalueella. RM-merkinnän jälkeen suluissa oleva numero ilmaisee rantayleiskaavan perusteena olevien omarantaisten rakennuspaikkojen lukumäärän. RM/2 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Alue on tarkoitettu vuokramökkitoimintaa varten. Alue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Kauttaviivan jälkeinen luku ilmoittaa alueella sallittujen loma-asuntojen enimmäismäärän. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 80 kerros-m 2. Tämän lisäksi saa rakentaa kokonaisrakennusoikeuteen kuulumattomia saunarakennuksia ja talousrakennuksia 10 % kokonaisrakennusoikeudesta. Alue tulee säilyttää yhtenä rakennuspaikkana.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 6 (13) RM-2 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Alueella on voimassa ranta-asemakaava. LV YLEINEN VENEVALKAMA. Alueella saa olla myös uimaranta. LV-1 VENEVALKAMA, JOKA ON TARKOITETTU JAKOKUNNAN TAI PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN. Alueella saa olla myös uimaranta. LV-2 VENEVALKAMA, JOKA ON TARKOITETTU YKSITYISEEN KÄYTTÖÖN. LS SATAMA-ALUE. LL LENTOLIIKENTEEN ALUE. E-1 ERITYISALUE. Alue varataan metsäntutkimustoimintaa varten. Aluetta saa käyttää ohjatuilla reiteillä myös virkistykseen. Virkistystoimintaa ei saa kuitenkaan haitata metsäntutkimustoimintaa. Alueen ulkopuolista käyttöä varten on varattava rantautumismahdollisuus, riittävä polkuverkosto ja kevyen liikenteen reitistö. E-2 ERITYISALUE. Alue varataan metsäntutkimustoimintaa varten. Alueelle saa rakentaa tutkimustoimintaan, hallintoon ja majoitukseen liittyviä tiloja sekä henkilökunnan asuntoja. SL LUONNONSUOJELUALUE. Alue on luonnonsuojelulailla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet, kunnes siitä on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan hyväksymisestä. Tämän jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maa-

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 7 (13) perän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastojen rakentaminen. Lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. SL-1 LUONNONSUOJELUALUE. Alue on luonnonsuojelulailla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alue kuuluu valtioneuvoston esittämään Natura 2000 -verkostoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet, kunnes siitä on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan hyväksymisestä. Tämän jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. SM MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistolain nojalla muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman lupaa on kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten Museovirastoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastojen rakentaminen. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RMtai P-alueille. M-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 8 (13) MY-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Alueella on metsälain mukainen luontokohde. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P- alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. MY-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P- alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. MY-3 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten.. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. W VESIALUE. W-1 ARVOKAS VESISTÖALUE. Alue kuuluu valtioneuvoston esittämään Natura 2000 -verkostoon.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 9 (13) YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN RAKENNUSPAIKAN RAJA. VALTATIE TAI KANTATIE. SEUTUTIE. YHDYSTIE. PÄÄSYTIE. YHDYSRATA. OLEMASSA OLEVA LAIVAVÄYLÄ. UUSI LAIVAVÄYLÄ. sl ARVOKAS LUONTOALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 10 (13) Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alue on suunniteltava siten, että alueen nykyinen ympäristökuva säilyy tai korjaantuu. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastojen rakentaminen. km KULTTUURIMAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuurimaisemallisiin arvoihin. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokonaisuudet on säilytettävä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastojen rakentaminen. sr RAKENNUSTAITEELLISESTI TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNETTU ALUE. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty rakentaa teleliikennemastojen rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 127.1 :n nojalla määrätään, että rakennusten purkaminen ei ole sallittua ilman lupaa. pv Suositus: Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus alkuperäiseen asuunsa. TÄRKEÄ TAI VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE. Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle katettuun vesitiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia tai rakenteita, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Uudisrakentaminen pohjavesialueella edellyttää jätevesien käsittelymenetelmiä, joiden on täytettävä ympäristöministeriön asetuksen ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Osa-alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Rakennuslautakunnan on tarpeen vaatiessa pyydettävä asiasta asianomaisen ympäristökeskuksen lausunto.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 11 (13) lm LIIKENNEMELUALUE. Alue sijaitsee Tiehallinnon määrittämän 55 db:n melualueen sisällä. Rakennuspaikalle sijoitettavan rakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 40 db(a). Suositus: Käytettäessä aluetta metsätalouteen on huolehdittava riittävän reunavyöhykkeen jättämisestä näkö- ja pölysuojaksi. r RADONHAITTA-ALUE. Säteilyturvakeskuksen määrittelemä radonhaitta-alue. Alueella rakennettaessa tulee varautua mahdollisiin radonin torjuntatoimiin, ettei sisäilman radonpitoisuus nouse yli 200 Bq/m3. pr ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE POHJARUUSUKEKASVILLISUUTTA. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alue on säilytettävä luonnontilaisena siten, ettei aluetta ruopata. sl ARVOKAS LUONTOKOHDE. sm MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. Muinaismuistolain nojalla muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman lupaa on kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten Museovirastoon. k KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI HISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten Museovirastoon. sa SAUNARAKENNUKSEN PAIKKA. Alueelle saa rakentaa yhden enintään 30 kerros-m 2 :n suuruisen yksikerroksisen saunarakennuksen. Saunarakennusta ei saa erottaa itsenäiseksi tilaksi. UUSI RAKENNUSPAIKKA. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettavaksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. UUSI VUOKRAMÖKKI. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien vuokramökkien lukumäärän alueella.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 12 (13) ra ALUEELLA SIJAITSEVA LASKENNALLINEN RAKENNUSPAIKKA, JOKA ON TARKOITETTU VALTION HANKINTA- TAI KORVAUSPÄÄTÖKSEN PERUSTAKSI. Rakennuspaikka sijaitsee valtioneuvoston esittämällä Natura 2000 -verkoston alueella tai luonnonsuojelualueeksi perustettavalla alueella 29:9, ra 7 MERKINTÄ OSOITTAA KO. TILAN MITOITUKSEN MUKAISEN OMARANTAISTEN RAKENNUSPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄN, JOITA EI OLE OSOITETTU KAAVAAN ALUEVARAUKSINA. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: - sauna 15 m - asuinrakennukset 40 m ja loma-asunnot 30 m, kun kerrosala alle 120 m 2 ja 40 m. kun kerrosala yli 120 m 2 - muut rakennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- ja P-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että AM-, AO-, RA-, RA-1-, RA-3- ja RA-4- alueilla sekä niillä RM-alueilla, jotka on tarkoitettu vuokramökkitoimintaa varten, tätä osayleiskaavaa saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Mikäli rakennuspaikka tarvitsee liittymän yleiselle tielle, niin rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava tiepiirin kanssa liittymäluvasta. Kyläalueille ja muilla lähekkäin olevilla rakennuspaikkojen alueilla liittymät on ryhmiteltävä ja liittymäluvasta on neuvoteltava tiepiirin kanssa ennen ensimmäisen rakennusluvan toteuttamista. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä.

SUUNNITTELUKESKUS OY Kerimäen kunta 13 (13) Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 - osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. Helsingissä SUUNNITTELUKESKUS OY Sanna Jylhä Dipl.ins.