20 Petrokemian tehtaiden tarkkailusuunnitelma 20.1 Käyttötarkkailu 20.1.1 Raaka-aineiden syötön sekä muiden ainevirtojen seuranta Raaka-aineiden syötöt mitataan suoraan massavirtamittareilla ja mittaustiedot kerätään kymmenen sekunnin välein tietokantaan, josta ajetaan päivittäin tarvittavat raportit. Tuotevirtausten kohdalla mitataan myös tuotevarastojen pinnanmittauksilla varastomäärien muutokset. Laitoksen massatase lasketaan päivittäin kaikkien edellä mainittujen tietojen perusteella. 20.1.2 Uunien käyntiaikojen ja polttoainemäärien seuranta Olefiinituotannon uunien käyntiarvot, kuten prosessipuolen paineet sekä krakkaustuubien pintalämmöt kerätään kerran vuorokaudessa lomakkeelle. Tietojen perusteella päätellään, milloin uuni on otettava pois tuotannosta koksinpolttoon tai huoltoon. Toteutuneet käyntitilat määritellään kunkin uunin prosessimittauksista ja rekisteröidään kymmenen sekunnin välein tietokantaan kuten kaikki muutkin prosessimittaukset. Näistä voidaan tarvittaessa ajaa raportit. Olefiinituotannon krakkaus- ja regenerointiuuneille menevään polttokaasulinjaan asennettiin kesällä 2009 suodin ja massavirtamittari (FI-13107). Krakkausuuneissa (10 kpl) olevia haarakohtaisia polttokaasun virtausmittauksia ja regenerointiuuneilla (2 kpl) olevaa yhtä yhteistä polttokaasun virtausmittausta ei käytetä enää polttokaasun massamittaukseen, vaan pelkästään indikatiivisen tiedon tuottamiseen uunien ohjaukseen sekä mahdollisina varalaitteina jos massavirtamittari rikkoutuisi täysin. Massavirtamittauksen mittaustiedot tallennetaan tuotantolaitoksen automaatiojärjestelmässä joka toinen sekunti, jolloin niistä muodostuu vuorokauden kokonaisarvo. Virtausmittausten pohjalta tehdään kuukausittain materiaalitaseet. Fenoli ja aromaatit -tuotannon uunien käyntiarvot kerätään kerran vuorokaudessa tietokantaan. Tietojen perusteella päätellään, milloin uuni on otettava pois tuotannosta esimerkiksi huoltoon. Toteutuneet käyntitilat määritellään kunkin uunin prosessimittauksista ja rekisteröidään kymmenen sekunnin välein tietokantaan kuten kaikki muutkin prosessimittaukset. Näistä voidaan tarvittaessa ajaa raportit. Tuotannon pääpolttoaine on eteenilaitoksen polttokaasu, jonka osuus polttoainekäytöstä on lähes 60 %. Korvaavana polttoaineena voidaan käyttää maakaasua. Muiden polttoaineiden (bentseenin polttokaasu, kumeenin polttokaasu, butadieenilaitoksen raskaat hiilivedyt, fenoliterva, SLOP-öljy, PE2:n oligomeerit) osuus on yhteensä yli 40 %. Aromaattituotannon uuneihin tulevissa polttokaasulinjoissa on tuotevarastoalueen hönkienpolttouunia BA-15001X lukuun ottamatta virtausmittaukset. Polttokaasuvirtauksia muuttamalla säädetään uuneissa joko tulipesän tai kuumennettavan virran lämpötilaa. Aromaattituotantoon tulevan polttokaasun hetkellisiä koostumusmuutoksia seurataan linjaan asennetulla tiheysmittarilla. Uunin BA-15001X polttokaasumäärä arvioidaan laskennallisesti AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 1 (12) 13.01.2014
suunnittelutietojen perusteella. Hönkäuuneilla poltettavien hönkäkaasujen ja hapetuksen poistokaasujen määrätiedot arvioidaan laskennallisesti suunnittelutietojen perusteella. Polttokaasun lisäksi myös butadieenin raskaskaasulle sekä fenolitervalle on uunikohtainen virtausmittaus. Mittausten perusteella laaditaan polttoainemäärien seurantaa varten kuukausittain materiaalitaseet. SLOP- öljyn (ja PE2:n oligomeerien) määrä on kuukauden aikana tulleiden säiliöautojen punnitusten perusteella saatu arvo. Tämä ei välttämättä ole sama kuin kuukauden aikana poltettu määrä, mutta vuositasolla tulos on riittävän tarkka. 20.1.3 Uunien palamisolosuhteiden tarkkailu Olefiinituotannossa jokaisen piipun savukaasuista mitataan happipitoisuus. Uusimmissa uuneissa on puhaltimet, joilla imetään/säädetään uunin vetoa. Jokaisessa piipussa on myös lämpötilamittaus. Fenoli ja aromaatit -tuotannossa uuneja ajetaan prosessien ajamisen lähtökohdista optimiarvoissaan. Palamisilman määrää voidaan säätää ja sitä seurataan happiylimäärän avulla. 20.1.4 Polttoaineiden laadunvalvonta Petrokemialla käytettävät polttoaineet analysoidaan päästökaupan CO 2 - tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Petrokemian laitoksilla on käytössä 3 eri polttokaasua: eteenin polttokaasu, bentseenin polttokaasu sekä kumeenin polttokaasu. Eteenin polttokaasu analysoidaan kolme kertaa viikossa ja muut polttokaasut sekä butadieenin raskas jae päivittäin. Petrokemian laboratorio kuuluu sertifioidun laatujärjestelmän (ISO 9001) piiriin. Polttokaasut analysoidaan kaasukromatografilla menetelmän BTM15900 mukaisesti. Butadieenin raskas jae analysoidaan kaasukromatografilla menetelmän BTM15200 mukaisesti. Laboratoriolle on haettu päästökaupan vaatimaa ISO 17025-akkreditointia syksyllä 2013. Fenolitervasta otetaan näyte kuusi kertaa vuodessa ja näytteet analysoidaan ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa. Muiden polttoaineiden koostumusta analysoidaan tarvittaessa laboratorioanalyysein. 20.1.5 Hönkienpolttouunien käyttöaste ja VOC- poistoteho Fenoli ja aromaatit -tuotannon hönkienpolttouunin käyntiarvot kerätään kerran vuorokaudessa tietokantaan. Toteutuneet käyntitilat määritellään uunin prosessimittauksista ja rekisteröidään kymmenen sekunnin välein tietokantaan kuten kaikki muutkin prosessimittaukset. Näistä voidaan tarvittaessa ajaa raportit. VOC- poistotehoa tarkkaillaan joka kolmas vuosi tehtävillä mittauksilla. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 2 (12) 13.01.2014
20.1.6 Soihdutusten seuranta Olefiinituotannossa ISBL-alueen soihtukaasuille on ultraääneen perustuva virtausmittaus ja OSBL-alueen soihtukaasuille terminen virtausmittaus. Virtausmittaukset jäävät historiatiedostoon ja niitä voidaan seurata piirrolta. Soihdutusmäärien tarkkailu perustuu prosessien käyttötarkkailuun sekä tuotannon taselaskentaan. Soihdun virtausmittaukset kerätään kerran kymmenessä sekunnissa mittaustietokantaan, josta raportit soihdutusmääristä ja kestoista voidaan ajaa. Tällä hetkellä seurataan ja minimoidaan soihdutuksen kokonaismäärää, mutta ei erikseen kestoaikoja. Pilot-kaasun kulutus arvioidaan säätöventtiilin kautta tapahtuvana vakiovirtauksena. Pursutuskaasujen määrä sisältyy ISBL-alueen soihtukaasujen virtausmittaukseen, mutta sisäisessä raportoinnissa sen määrä arvioidaan RO-levyjen kautta tapahtuvan vakiovirtauksen perusteella. Fenoli ja aromaatit -tuotannon soihtuun johdettavista kaasuista ei ole määrämittausta. Soihdutusmäärien arviointi perustuu prosessin käyttötarkkailuun sekä häviöiden ja virheiden taselaskentaan. Normaalisti soihdutuksia ei ole. Pilot- ja pursutuskaasun määrätiedon arviointi perustuu paineensäätimen kautta tapahtuvaan vakiovirtaukseen. Häiriöiden sekä alas- ja ylösajojen yhteydessä tapahtuvat soihdutukset arvioidaan laitoksen käyttöhenkilökunnan toimesta. Propaanikuivaimen regeneroinnin yhteydessä (4-5 kertaa vuodessa) tapahtuvalle soihdutukselle on virtausmittaus. Soihdun palamista seurataan silmämääräisesti. Höyryn määrää säätämällä estetään savuttaminen ja edistetään täydellistä palamista. 20.1.7 VOC- päästöjen valvonta ja mittaus Laitosten VOC- päästöt ovat pääosin hajapäästöjä, joiden minimoimiseksi käytetään LDARmenetelmää (Leak Detection And Repair). Vuotojen etsintä- ja korjauskierroksia (LDAR) tehdään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Operaattori kiertää kannettavan mittarin kanssa prosessilaitteiston potentiaaliset vuotokohteet (esim. putkilaipat, venttiilit, pumppujen poksit, säiliöt), mittaa mahdolliset päästöt, kiristää vuotokohteen ja kirjaa mittauksen. Mikäli mitattu kohde jää vuotamaan, merkitään se kunnossapidon työvarantoon. Korjaus tehdään heti, kun se laitoksen käynnin kannalta on mahdollista. Mittalaitteiston säärajoitusten vuoksi joudutaan mittauskierrokset tekemään käytännössä touko- syyskuun välisenä aikana. Vuotojen etsintä- ja korjauskierroksista tehdään raportit. Kierrosten avulla ei voida määrittää tai arvioida laitosten päästötasoa, mutta tulokset antavat tietoa vuotavien kohteiden tyypeistä ja lukumääristä. Kierrosten avulla pyritään pitämään laitosten hajapäästöt mahdollisimman pienenä. Prosessilaitteita uusittaessa valitaan mahdollisuuksien mukaan laitetyyppejä, jotka aiheuttavat aikaisempaa vähemmän päästöjä. Päästöjen vähentämiseen pyritään myös toimintatapoja kehittämällä sekä henkilöstön koulutuksella ja opastuksella. Lisäksi VOC-päästöjä mitataan merkkikaasumittauksilla (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi, SF 6 ). Mittauksilla pyritään mittaamaan laitoksen kokonaispäästöt vuosittain, mutta vähintään AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 3 (12) 13.01.2014
keskimäärin kolmen vuoden välein. Mittaukset ovat erittäin herkkiä sääolosuhteille (tuulen suunta ja nopeus, sade, lämpötila), joten mittaustuloksia ei välttämättä saada aina haluttuna aikana. 20.1.8 Koksinpolton valvonta Koksia muodostuu sivutuotteena hiilivetyjen krakkausreaktioissa. Osa koksista poistuu krakatun kaasuvirran mukana, mutta sitä kiinnittyy myös krakkausuunin tuubien seinämiin. Koksi poltetaan uunin tuubeista vesihöyryn ja ilman seoksella noin 50 vrk käyttöjakson jälkeen. Koksinpoltosta aiheutuu hiilidioksidi-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Hiukkaset ovat koksia, joista pieni osa tulee palamattomana läpi. Koksinpolton savukaasut johdetaan takaisin tulipesään kaikilla uuneilla, jossa hiukkaset saadaan poltetuksi. Koksin määrää on hyvin vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat syöttöaineiden laatu, uunien operointitavat ja lukuisat prosessiparametrit. Koksin määrää ei pystytä myöskään mittaamaan. Poltetun koksin määrää sekä koksinpoltosta aiheutuvia päästöjä arvioidaan laskennallisesti. Laskenta perustuu koksinpolttotietoihin (lukumäärä, koksinpolttoajat), uunien tuubitietoihin (lukumäärä, pituus, halkaisija, poikkipinta-ala) sekä arvioihin tuubeissa olevan koksikerroksen maksimaalisesta paksuudesta. Koksia muodostuu myös asetyleenikonverttereissa, joiden katalyyttiin kertyvän koksin määrä lasketaan konverttereissa käytettävän palladiumkatalyytin sekä sen maksimikoksaantumismäärän perusteella. DPG-1 vedytysreaktorin katalyyttiin kertyvän koksin määrä lasketaan kertaluonteisen savukaasuvirtausmittauksen ja virrasta tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella. DPG-2 vedytysreaktorin katalyyttiin kertyvän koksin määrä arvioidaan syöttöilman ja savukaasun happipitoisuuden perusteella. 20.1.9 Energian käytön ja sen tehokkuuden valvonta Energiantuotantoa seurataan Olefiinituotannossa uunikohtaisesti ja energian kulutusta osaprosessikohtaisesti (eteeni-, propeeni- ja butadieenilaitokset). Näiden tietojen pohjalta toteutetaan energiankäytön kuukausiseuranta, laaditaan vuosittain laitoksen kokonaisenergiatase, tarkkaillaan energiatehokkuutta ja suunnitellaan mahdollisia energiansäästötoimenpiteitä. Borealis Polymers Oy on mukana kansainvälisessä olefiinikrakkereiden energiatehokkuuden seurannassa. Solomon Associates- yhtiö toteuttaa benchmarking- tutkimuksen joka toinen vuosi. Fenoli ja aromaatit -tuotannossa energiantuotantoa seurataan uunikohtaisesti ja energian kulutusta osaprosessikohtaisesti (bentseeni-, kumeeni ja fenolilaitokset). Näiden tietojen pohjalta toteutetaan energiankäytön kuukausiseuranta, laaditaan vuosittain laitoksen kokonaisenergiatase, tarkkaillaan energiatehokkuutta ja suunnitellaan mahdollisia energiansäästötoimenpiteitä. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 4 (12) 13.01.2014
20.1.10 Jätevesijakeiden valvonta Olefiinituotannon jätevesiä (öljyisen veden viemäri, kaivo 27) valvotaan kolme kertaa päivässä tapahtuvilla näytteenotoilla ja laboratorioanalyyseillä. Näytteet kerätään jatkuvatoimisella näytteenkeräimellä, joka kerää yhtä näytettä 8 h ajan. Kaikki Olefiinituotannon jätevedet käsitellään Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon jätevesilaitoksella, jonka kanssa on laadittu jätevesien laatusopimus (osa käyttöhyödykesopimusta). Lisäksi Borealis Polymers Oy:lla on oma tarkkailuohjelma petrokemialta Neste Oil Oyj:n jätevesilaitokselle johdettaville jätevesille. Tämä jätevesien tarkkailusuunnitelma on esitetty liitteessä 20.5. Fenoli ja aromaatit -tuotannon fenolilaitoksen jätevesiä (biologisen syöttö, BIOLSY) valvotaan kolme kertaa päivässä tapahtuvilla näytteenotoilla ja laboratorioanalyyseillä. Näytteet kerätään jatkuvatoimisella näytteenkeräimellä, joka kerää yhtä näytettä 8 h ajan. Kaikki tuotannon jätevedet käsitellään Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon jätevesilaitoksella, jonka kanssa on laadittu jätevesien laatusopimus (osa käyttöhyödykesopimusta). Kaikki näytteet ja niiden analyysit kirjataan Petrokemian laboratorion tietojärjestelmään. Järjestelmä on yhteinen laboratoriolle ja tuotannolle. Kaivon 27 analyysitulokset siirtyvät Petrokemian tietojärjestelmästä automaattisesti Neste Oil Oyj:n jalostamon tietojärjestelmään. Tarkkailupisteen jätevesitulokset siirretään tulosten valmistuttua. Laitosten seisokeissa, pysäytyksissä ja käynnistyksissä sekä häiriötilanteissa tarkkaillaan jätevesiä ja jätevesijakeita tehostetusti mahdollisten, tavanomaisesta poikkeavien päästöjen selvittämiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Seisokeille, pysäytyksille ja käynnistyksille tehdään jätevesien valvonnalle tapauskohtaiset ennakkosuunnitelmat. 20.1.11 Jätevesien esikäsittelylaitteiden toiminnan valvonta Öljyiset jätevedet esikäsitellään öljyisten vesien stripperillä. Panoskäytössä olevalla jätevesistripperillä poistetaan suoralla höyrystrippauksella jätevesistä hiilivetyjä, jotka ajetaan takaisin prosessiin ja puhdistettu vesi johdetaan öljyisen veden viemärin kautta jätevesilaitokselle. Stripperin toiminnan varmistamiseksi kolonnista poistuva jätevesi analysoidaan kolmesti vuorokaudessa. Pumpattaessa puhtaita vesiä stripperin ohi öljyisen veden viemäriin, ne analysoidaan tapauskohtaisesti. Fenoli ja aromaatit -tuotannon fenolistripperillä poistetaan suoralla höyrystrippauksella fenolia pesuvesistä ja puhdistunut (vain vähän fenolia sisältävä) vesi johdetaan Neste Oil Oyj:n jätevesilaitokselle biologiseen puhdistukseen (ns. biologisen syöttö). Metyylihydroperoksidireaktorissa hajotetaan biosidejä tuhoava metyylihydroperoksidi lämmöllä ennen vesien johtamista biologiseen käsittelyyn. Jokaisen laitteen ulostulovirrat analysoidaan päivittäin sekä yhdistetty virta kolme kertaa vuorokaudessa ennen johtamista jätevesilaitokselle. Pumpattaessa puhtaita vesiä jätevesistripperin ohi öljyisen veden viemäriin, ne analysoidaan tapauskohtaisesti. Esikäsittelylaitteiston toimintaa valvotaan tarkkailemalla lämpötiloja, painetta, virtauksia sekä jätevesien koostumusta. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 5 (12) 13.01.2014
20.1.12 Jäähdytysveden lämpötilojen ja määrän seuranta (merivesi) Prosessivirtojen jäähdytykseen käytetään epäsuoraa merivesijäähdytystä, jossa merivesi on primäärinen jäähdytysaine ja makeavesi sekundäärinen jäähdytysaine. Primäärikierrossa olevan meriveden paine pidetään korkeampana kuin sekundäärikierron makean veden paine, jotta kemikaalit eivät mahdollisen lämmönsiirtovaurion yhteydessä pääse virtaamaan meriveteen. Makean veden jäähdytyskierrossa on myös hiilivetytunnistimia mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Käytetystä jäähdytysvedestä mitataan sekä tulo- että poistolämpötila. Jäähdytysveden määrää seurataan virtausmittauksen avulla. Mittaustiedot tallentuvat tietokonejärjestelmään ja ne toimitetaan Neste Oil Oyj:n käyttöhyödykeosastolle kerran kuukaudessa. 20.1.13 Kemikaalien käytön seuranta Kemikaalien käyttöä seurataan varastokirjanpidon sekä taselaskennan avulla. 20.1.14 Kemikaalien varastoinnin ja vuotojen valvonta Kemikaalien varastoinnin ja vuotojen valvonta tapahtuu käyttöhenkilökunnan toimesta sekä säännöllisten HSE- tarkastuskierrosten avulla. Nestemäisissä säiliöissä on niin sanotut juoruputket, jotka paljastavat nopeasti säiliön pohjan mahdolliset vuodot. 20.1.15 Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikkojen läpivirtaamien kirjanpito Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikkojen läpivirtaamia tarkkaillaan materiaalitaseen avulla. 20.1.16 Suojarakenteiden kunnon valvonta Suojarakenteiden kuntoa valvotaan säännöllisten tarkastuskierrosten avulla. 20.1.17 Vuotoriskejä aiheuttavien tapahtumien valvonta Vuotoriskejä aiheuttavissa tapahtumissa on paikalla operaattori valvomassa toimintaa. Vuodoista on tehtävä aina turvallisuusraportti. Ympäristöinsinööri huolehtii raportoinnista ympäristöviranomaisille. 20.1.18 Viemäreiden ja kaivojen tiiviyden valvonta Viemäreiden ja kaivojen tiiviyttä valvotaan kuvaamalla viemäristö tarvittaessa. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 6 (12) 13.01.2014
20.1.19 Jätteiden lajittelun ja keräilyn valvonta Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet lajitellaan ja säilytetään toisistaan erillään. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet (lähinnä prosessiperäiset jätteet) toimitetaan kaatopaikalle tai vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Entisen sekajäte (nykyisin energiajae) toimitetaan energiahyötykäyttöön. Jätteiden lajittelua ja keräilyä valvotaan henkilökunnan toimesta sekä säännöllisten HSE- tarkastuskierrosten avulla. 20.1.20 Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuteen liittyvä laadunvalvonta Jokainen uusi teollisuusjätejae testataan kaatopaikkakelpoisuustestillä, jolla varmistetaan että jätteestä ei liukene ympäristölle haitallisia/vaarallisia aineita. Lisäksi hankitaan aina myös testauslaboratorion lausunto testatun jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Kaatopaikkakelpoisuustestit ja lausunnot tilataan ulkopuoliselta asiantuntijataholta. Lisäksi jokainen teollisuusjäte-erä testataan myös niin sanotulla pikatestillä eli vastaavuustestillä, jolla varmistetaan jäte-erän vastaavan kaatopaikkakelpoisuustestin antamaa kuvaa jäte-erästä. Vastaavuustestit tehdään Petrokemian laboratoriossa. 20.1.21 Jätemäärien kirjanpito Energiajakeen, kierrätettävien jätteiden (pahvi, paperi, biojäte) ja vaarallisen jätteiden määrää seurataan kuukausittain palveluntarjoajan raportoinnin kautta. Metalliromujen määrä saadaan selville palveluntarjoajan vuosiraportoinnista sekä omien punnitustietojen avulla. 20.2 Ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailu 20.2.1 Uunien savukaasupäästöjen mittaukset Olefiinituotannosa savukaasupäästöjä syntyy krakkausuuneista, regenerointiuuneista ja soihdusta. Savukaasupäästöt mitataan kolmen vuoden välein (NO, NO 2, N 2 O, NO x (NO 2 ), CO, CO 2, CH 4, H 2 O, O 2, VOC, hiukkaset) siten, että kunkin uunin päästöt tulevat mitattua sekä normaalin toiminnan että koksinpolton aikana. Fenoli ja aromaatit tuotannossa savukaasupäästöjä syntyy vedynkuumennusuunista, kuumaöljyuunista, kahdesta hönkienpolttouunista ja soihdusta. Prosessi- ja hönkienpolttouunien NO x -, CO 2 -, SO 2 - ja hiukkaspäästöt mitataan kolmen vuoden välein. 20.2.2 Uunien savukaasupäästöjen laskenta Savukaasupäästöjen vuosittainen arviointi perustuu laskentaan, jossa käytetään apuna kolmen vuoden välein tehtäviä päästömittauksia, niistä saatuja päästökertoimia sekä mitattuja polttoaineiden määriä ja niiden ominaisuuksia. Savukaasujen laskentaesimerkki on esitetty tarkemmin liitteessä 11B.7. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 7 (12) 13.01.2014
CO 2 -päästöjen tarkkailu ja päästölaskenta perustuvat Energiaviraston hyväksymään CO 2 - tarkkailusuunnitelmaan 2013-2020. 20.2.3 Soihdutusten päästöjen laskenta Soihdutusten päästöjä ei voida suoraan tarkkailla. Kokonaispäästöt arvioidaan vuosittain laskennallisesti käyttämällä päästökertoimia, soihtukaasujen lämpöarvoja sekä kirjattuja soihdutusmääriä. Olefiinituotannon soihtukaasuista on virtausmittaus ja molekyylipainomittaus. Virtausmittaus jää historiatiedostoon ja sitä voidaan seurata piirrolta. Soihdutusmäärien tarkkailu perustuu prosessien käyttötarkkailuun sekä tuotannon taselaskentaan. Soihtukaasusta otetaan tarvittaessa näytteitä, jotka analysoidaan laboratoriokokein. Fenoli ja aromaatit -tuotannossa soihdutusmäärien tarkkailu perustuu prosessien käyttötarkkailuun, virtausmittausta ei ole. 20.2.4 VOC- päästöjen merkkiainemittaukset Merkkikaasumittauksilla (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi, SF 6 ) pyritään mittaamaan laitoksen kokonaispäästöt vuosittain. Mittaukset ovat erittäin herkkiä sääolosuhteille (tuulen suunta ja nopeus, sade, lämpötila), joten mittaustuloksia ei välttämättä saada aina haluttuna aikana. Mittaukset kattavat prosessialueen lisäksi säiliöalueen sekä muut laitoksen toimintaan liittyvät päästölähteet. 20.2.5 VOC- päästöjen määrittäminen laskennallisesti VOC- päästöjen laskennallinen määrittäminen on tehty kertaalleen molemmilla laitoksilla. 20.2.6 E-PRTR päästöjen tarkkailu (ilmaan) Epäpuhtauksien päästö- ja siirtorekisterin mukaisia, tuotannoista syntyviä E-PRTR- päästöjä ilmaan ovat CO 2, NMVOC, NO X sekä bentseeni. CO 2 - päästöt määritetään laskennallisesti TEAMS-laskentajärjestelmän avulla mitatuista polttoainemääristä, polttokaasuanalyyseista sekä soihdutustiedoista. NMVOC- ja bentseenipäästöjä tarkkaillaan merkkikaasumittauksien sekä laitoksen käyttötietojen avulla. NO x -päästöjen määrittäminen perustuu laitoksen käyttötietoihin sekä tehtyihin savukaasumittauksiin. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 8 (12) 13.01.2014
20.2.7 Päästömittausten virhelähteet, tulosten epävarmuudet ja laadunvarmistus Savukaasupäästömittausten virhelähteet sekä tulosten epävarmuudet määrittää mittausten suorittaja. Tiedot käyvät julki mittausraporteista, jotka säilytetään arkistossa kymmenen vuoden ajan. Savukaasumittaukset tilataan ulkopuoliselta toimittajalta, jolla on sertifioitu laatujärjestelmä tai jonka menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. VOC-merkkikaasumittaukset suorittaa Petrokemian laboratorio. VOC- mittausten tarkkuus on tyypillisesti ±30 %. Borealis Polymers Oy:lla on sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001), joka kattaa myös laboratoriotoiminnot. Laboratoriolle ollaan lisäksi hakemassa päästökaupan vaatimaa ISO 17025 akkreditointia. 20.3 Jätevesikuormituksen tarkkailu 20.3.1 Jalostamon jätevesilaitokselle johdettavien jätevesien määrän mittaus, näytteenotto ja analysointi sekä kuormituksen laskenta Olefiinituotannon jätevesikuormitusta tarkkaillaan Jätevesien tarkkailuohjelman mukaisesti (liite 20.5). Määritettävät parametrit voivat vaihdella jätevesien laatusopimuksen muuttumisen myötä. Fenoli ja aromaatit -tuotannon jätevesikuormitusta tarkkaillaan Jätevesien tarkkailuohjelman mukaisesti (liite 20.5). 20.3.2 Jäähdytysvesien lämpökuorman ym. raportoitavien tietojen laskenta Käytetyn jäähdytysveden määrä sekä lämpötila raportoidaan kerran kuukaudessa Neste Oil Oyj:n Käyttöhyödykeosastolle, jossa lasketaan jäähdytysvedelle lämpökuorma (MW). Neste Oil Oyj hoitaa laskennan sekä raportoinnin ympäristöviranomaisille. 20.3.3 E-PRTR- päästöjen tarkkailu Epäpuhtauksien päästö- ja siirtorekisterin mukaisia, tuotannoista syntyviä E-PRTR- päästöjä viemäriin aiheutuu bentseenistä. Sen määrää jätevedessä tarkkaillaan jätevesien tarkkailuohjelman (liite 20.5) mukaisesti. 20.3.4 Päästömittausten virhelähteet, tulosten epävarmuudet ja laadunvarmistus Jätevesien analysoinnin suorittaa Petrokemian laboratorio. Borealis Polymers Oy:lla on sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001), joka kattaa myös laboratoriotoiminnan. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 9 (12) 13.01.2014
20.4 Melun tarkkailu 20.4.1 Melumittaukset Borealis Polymers Oy:lla on lupamääräysten mukainen melumittausohjelma, jonka mittaukset suorittaa Neste Oil Oyj:n HSE-palvelut. Ympäristömelun tarkkailuohjelma on esitetty liitteessä 20.4. 20.4.2 Mahdolliset melumallinnukset Melumallinnukset on päivitetty viimeksi vuonna 2008. 20.4.3 Mittausten virhelähteet, tulosten epävarmuudet ja laadunvarmistus Mittausten virhelähteet sekä tulosten epävarmuudet määrittää mittausten suorittaja. Tiedot käyvät julki mittausraporteista, jotka säilytetään arkistossa kymmenen vuoden ajan. Neste Oil Oyj:n HSE- palveluiden melumittausmenetelmät ovat akkreditoituja. 20.5 Ilmanlaadun seuranta 20.5.1 Osallistuminen ilmanlaadun seurantaan (SO 2, TRS, O 3, NO x ) Borealis Polymers Oy osallistuu huhtikuusta 2007 lähtien Neste Oil Oyj:n jalostamon ilmanlaadun seurantaan olemassa olevilla ilmanlaadun seuranta-asemilla. Ilmanlaadun mittausmenetelmät ovat akkreditoituja. Ilmanlaadun tarkkailuohjelma Kilpilahden ympäristössä on päivitetty vuonna 2012 ja se on esitetty liitteessä 20.2. Vuoden 2012 ohjelman muutos oli se, että yksi mittausasema siirrettiin Riemarista Svartbäckin kylään, jossa sijaitsee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamoon ja Borealis Polymers Oy Petrokemian tehtaita nähden lähin asutus eteläsuunnassa. 20.5.2 Osallistuminen ilmanlaadun bioindikaattoriseurantaan Borealis Polymers Oy osallistuu myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen 3-5 vuoden välein toteutettavaan ilmanlaadun bioindikaattoriseurantaan. Tutkimuksen sisältö määritellään/sovitaan aina erikseen ennen kutakin tutkimuskertaa. Viimeisin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan bioindikaattoriseurannan raportti on vuodelta 2009. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 10 (12) 13.01.2014
20.5.3 Osallistuminen hajukartoitukseen Tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuvien hajujen ja hajuhaittojen esiintymistä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan alueella selvitettiin yhdessä Neste Oilin kanssa kertaluontoisesti vuonna 2010. 20.5.4 Bentseenipitoisuuksien mittaus/mallinnus Bentseenipäästöjen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun on selvitetty leviämismallin avulla vuonna 2011. Lähialueen ilman bentseenipitoisuuksia mitattiin kertaluontoisesti vuoden ajan yhdessä Neste Oil Oyj:n kanssa kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013 ja tämän mittauksen tarkkailusuunnitelma on esitetty liitteessä 20.1. 20.6 Pintavesiojien ja pohjavesien tarkkailu 20.6.1 Pintavesiojien ja pohjavesien tarkkailu Laitoksilla noudatetaan vuonna 2010 päivitettyä Kilpilahden Petrokemian ja Muovitehtaiden pohja- ja pintaveden tarkkailuohjelmaa, joka on esitetty liitteessä 20.3. Pintavesitarkkailupisteet ja pohjavesihavaintokaivot on valittu geohydrologisten tutkimusten perusteella (mm. todettuihin pohjaveden purkamiskohtiin) ja tehdaslaitosten sekä mahdollisten päästölähteiden sijainnin perusteella. 20.6.2 Tarkkailun virhelähteet, tulosten epävarmuudet ja laadunvarmistus Pohja- ja pintaveden tarkkailu teetetään ulkopuolisella asiantuntevalla konsultilla (tällä hetkellä Golder Associates Oy). Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa noudatetaan SFS-EN ISO 17025 standardia. 20.7 Raportointi 20.7.1 Vuosirapotointi Olefiinituotannon ja Fenoli ja aromaati tuotannin toiminnoista raportoidaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristöviranomaisille sekä Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle seuraavat tiedot: Vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä t/a) Tuotannon käyntiajat (h/a) ja merkittävät seisokit Toiminnassa käytettyjen pääraaka-aineiden kulutusmäärät Toiminnassa käytettyjen tärkeimpien kemikaalien käyttömäärät Käytetyt polttoaineet sekä niiden laatutiedot Mitatut ja lasketut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 11 (12) 13.01.2014
Soihtuun johdettujen kaasujen määrä Voimakkaiden soihdutusten kestoaika Koksinpolttojen lukumäärä ja kestoajat Lasketut ja mitatut uunien savukaasujen typen oksidien, hiilidioksidin ja hiukkasten pitoisuustasot ja määrät Tiedot energian kulutuksesta ja arvio energian käytön tehokkuudesta Yhteenveto jätevesipäästöistä Arvio tarkkailujen virhelähteistä ja päästötietojen luotettavuudesta Laitoksella syntyneet tavanomaiset ja vaaralliset jätteet, niiden laji, määrä ja toimituskohteet Kemikaalivuodot, pilaantuneet maat ja niiden käsittely Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006) artiklan 5 edellyttämät päästötiedot Ympäristöinvestoinnit Lisäksi raportoidaan: Tarkkailujen tulokset Tarkkailuihin sisältyvät virhelähteet ja epävarmuudet koko tiedontuottoketjun osalta Arvio tulosten luotettavuudesta ja edustavuudesta Tarkastelu laitoksen toiminnasta Tarkastelu laitoksen ympäristövaikutuksista Tarkastelu päästörajojen ja muiden lupamääräysten noudattamisesta Ehdotukset tarkkailujen kehittämiseksi 20.7.2 Häiriöraportointi ja selvitykset Merkittävät häiriötilanteet raportoidaan viranomaisille tapauskohtaisesti. Erilliset selvitykset toimitetaan viranomaisille tarvittaessa. AML\Liite20_Petrokemia2014.doc 12 (12) 13.01.2014