Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Suomen TEEB hankkeen tuloksia ja suosituksia

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Suomen TEEB hankkeen eteneminen ja tarkennettu työsuunnitelma

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Kumppanuus ja maaseutu

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Vesivarojen arvo Suomessa

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Pirkanmaa ja biotalous

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

- Potentiaalia innovaatioiksi

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Vihreän talouden toimintamalli. Hilkka Vihinen

Ilmastonmuutos ja työelämä

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kohti biotalousyhteiskuntaa Eeva Hellström

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Kainuun metsäohjelma

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä?

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kestävän kehityksen välttämättömyys

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä Matti Lehti

Transkriptio:

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo

Vihreä talous ja vihreä kasvu hyötyjä laajasti Ympäristöhyödyt Ilmastonmuutoksen hillintä Resurssitehokkuuden paraneminen Fossiilisista polttoaineista riippuvuuden väheneminen Päästöjen pieneneminen Biodiversiteetin vähenemisen minimointi Taloushyödyt Talouskasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen Innovaatioiden nopeutuminen ja lisääntyminen Sosiaaliset hyödyt Ympäristöperäisten terveysongelmien ja riskien väheneminen Resilienssin paraneminen (luonnononnettomuudet, taloudellinen epävarmuus) Uudet työpaikat, köyhyyden väheneminen Alueellisen tasa-arvon lisääntyminen Parantunut pääsy hyödykkeisiin ja mukavuuksiin kuten energia, vesi, sanitaatio ja terveyshuolto Perustuen GGKP 2013 esittämiin indikaattoreihin; Graafit: Erika Varkonyj, SYKE

Vihreän talouden liiketoiminnassa nähdään suuri kasvupotentiaali Esimerkkinä turismi 5 % globaalista BKT:stä 6-7 % kokonaistyöllisyydestä kansainvälinen turismi 4. tärkein globaali vientisektori (arvo US$1 biljoonaa / vuodessa) arvio: ekoturismiin käytetyt menot kasvavat 20 % vuodessa UNEP 2011 Esimerkkinä biotalous Suomessa vuoteen 2025 mennessä kasvatetaan Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon luodaan 100 000 uutta työpaikkaa tuotetaan muita yhteiskunnallisia hyötyjä Suomen biotalousstrategia 2014

Ekosysteemipalvelut ja vihreä talous Ekosysteemipalvelut tukevat vihreän talouden osa-alueita Tuottavat raaka-aineita ja resursseja Säätelevät ja ylläpitävät Tarjoavat aineettomia hyötyjä, kuten maisema Taloudellinen toiminta vaikuttaa ekosysteemien tilaan

Miksi ekosysteemipalvelut tärkeitä liiketoiminnalle? Hyötyjä yrityksille ekosysteemipalveluiden arvioinnista WBCSD. 2011. Guide to Corporate Ecosystem Valuation - A framework for improving corporate decision-making Päätöksenteon parantuminen Informaatio ajattelutavoista, käyttäytymisestä ja toiminnasta Tulojen ylläpito ja lisääminen Kustannusten ja verojen pienentyminen Hyötyjen uudelleen arviointi Vastuiden ja korvausten arviointi Yrityksen arvon arviointi Toiminnan raportointi Sosiaalisten hyötyjen optimointi

Ekosysteemipalvelutrendejä yritysmaailmassa 1. Ekosysteemipalveluihin perustuvia liiketoimintamalleja on syntynyt ja syntymässä eri sektoreilla. 2. Yritysten sovellutukset ekosysteemipalvelukonsepteihin ovat vaihtelevia hallintotavoista strategioihin ja käytännön operaatioihin 3. Kuitenkin ekosysteemipalvelukonseptin vieminen käytäntöön on edelleen haaste, koska sitä on testattu ja sovellettu käytännössä yritystasolla suhteellisen vähän. Myös kokemusten vaihto tehokkaista lähestymistavoista ja työkaluista on vähäistä. 4. Monet yritysjohtajat näkevät ekosysteemipalveluarviointien hyödyn erityisesti ajatusten herättäjänä ja liiketoiminnan riippuvuussuhteiden tunnistamisessa. Lähde: BSR. 2013. Private Sector Uptake of Ecosystem Services Concepts and Frameworks

http://www.oceanbasis.de/

Vihreä talous ja ekosysteemipalvelut yhtenäisesti politiikkoihin Ekosysteemipalvelut olennainen perusta vihreän talouden avainsektoreiden kehittymiselle metsätalous, maatalous ja ruokasektori, uusiutuva energia, vesi, matkailu ja virkistys, hyvinvointipalvelut, tekstiiliteollisuus, kosmetiikka, lääketeollisuus Vihreä talous poikkileikkaa useita politiikkasektoreita (energia, ympäristö, maa- ja metsätalous, innovaatio, sosiaali- ja terveys jne.) Ekosysteemipalveluiden ottaminen mukaan myös yritysten hallintajärjestelmiin

Ekosysteemipalvelut ja vihreä talous eri talouden sektoreilla Ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen ja kestävä metsätalous avainedellytyksiä metsäbiopohjaisen vihreän talouden kasvussa. Vesihuollossa uudet työkalut, kuten ekosysteemipalvelumaksut (payments to ecosystem services, PES), voisivat auttaa veden laadun parantamisessa ja antavat taloudellisen kannusteen. Kaivostoiminta alueellisesti taloudellista hyötyä, mutta ei vihreän talouden mukaista. Mahdollisia haittavaikutuksia muihin vihreän talouden sektoreihin, kuten matkailuun. Matkailu, virkistys ja hyvinvointipalvelut kasvava sektori, ja tarjoavat Suomelle merkittävän vihreän talouden kasvumahdollisuuden.

Kiitos! Lisätietoja: riina.antikainen@ymparisto.fi Graafi: Erika Varkonyj, SYKE