Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015
Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston Sitran tuella. Yhteistyöhön ja luottamukseen perustuva verkosto kehittää kansainvälisten mallien pohjalta kotimaisten kaivosten toimintatapoja vastuullisemmaksi. Kestävä kaivostoiminta huomioi muut elinkeinot ja ympäristön. Miten Avoin ja tasapainoinen vuoropuhelu Aktiivinen ja rakentava yhteistyö Työkalut: indikaattorit, johtamisjärjestelmät ja arviointijärjestelmät Rahoitusmalli verkoston jatkuvalle toiminnalle Tavoitellut tulokset Kestävämpi kaivostoiminta tuo parannusta mm. ympäristöpäästöissä ja työturvallisuudessa sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksissa. Itsesääntelyn malli joka on kopioitavissa ja perustuu alan ja sen sidosryhmien aktiiviseen yhteistyöhön. Käytännön työkaluja joita verkosto on yhdessä kehittänyt, on otettu käyttöön kaivosalalla. Vähentynyt konfliktien riski teollisuuden ja yhteiskunnan välillä helpottaa sosiaalisen toimiluvan saantia. 1
Perustietoa Perustettu 27.5.2014 (Sitra tuki perustamisprosessia heinäkuuhun 2015 saakka, jonka jälkeen se tukee verkoston toimintaa rahallisesti). Jäsenistö: koostuu yhteistyösitoumuksen allekirjoittaneista tahoista, joita heinäkuussa 2015 ovat: Kaivosteollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Metallityöväen Liitto ry, Saamelaiskäräjät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Lapin liitto ry, Suomen Kuntaliito ry, WWF Suomi sekä kaivos- ja malminetsintäyrityksiä. Jäsenhankinta jatkuu. Puheenjohtaja: Hannele Pokka (YM), varapuheenjohtaja: Tommi Siivonen (MTK), pääsihteeri: Eero Yrjö-Koskinen, Isäntä organisaatio: Kaivosteollisuus ry. Lisäksi verkostolla on hallitus ja työryhmiä. Fokus itsesääntelyssä, ei edunvalvonnassa. Yhteistyössä laadittu: yhteistyösitoumus; visio, missio ja päämäärät; Säännöt ja ohjeet; toimintasuunnitelma. Kehitteillä: uusi vastuullisuusraportoinnin malli; kanadalaisesta TSM-järjestelmästä räätälöity kaivosvastuu- ja verifiointijärjestelmä; paikallisen yhteistyön parhaiden käytäntöjen työkalupakki. 3
Jäsenet Rahoitus Turismi Arvoketju Porotalous Työntekijäjärjestöt Hannele Pokka Puheenjohtaja Tommi Siivonen Varapuheenjohtaja Saamelaiset Luonnonsuojelujärjestöt Maa- ja metsätalous Paikalliset viranomaiset Kaivokset Isäntä 4
Verkosto Yhteistyölle, dialogille ja luottamukselle rakentuva verkosto edistää kestävämpää kaivostoimintaa Suomessa hyödyntäen kansainvälisiä parhaita käytäntöjä. Viranomaiset Tutkimus ja koulutus Muut sidosryhmät Kunnat ja maakunnat Palveluntarjoajat Teknologiatoimittajat Metallinjalostajat Työntekijäjärjestöt Kaivosalan yritykset Verkosto Muut elinkeinot Saamelaiset Luonnonsuojelujärjestöt Rahoittajat ja sijoittajat 5
Kestävän kaivostoiminnan verkosto Hallitus Työjaosto Pääsihteeri Yhteiskuntavastuutyöryhmä Ympäristötyöryhmä Paikallisten toimintamallien työryhmä Oman toiminnan kehittämisen työryhmä 6 Yhteiskuntavastuu raportointi Kaivosvastuujärjestelmän kehitys kanadalaiseen Towards Sustainable Mining (TSM) järjestelmään pohjautuen Työkalupakki paikallisen yhteistyön parhaista käytännöistä Toimintasuunnitelma, visio, missio, tavoitteet, säännöt ja ohjeistus
Hallitus 2015-2016 Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Kaivosteollisuus: Ympäristöjärjestöt: Muut elinkeinot: Paikalliset sidosryhmät: Hannele Pokka Ympäristöministeriö Tommi Siivonen - Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kimmo Luukkonen - Pyhäsalmi Mine Oy Jukka Jokela - Anglo American Exploration Joanna Kuntonen - Anglo American Exploration (varajäsen) Anita Alajoutsijärvi - Agnico Eagle Finland Oy (varajäsen) Jari Luukkonen - WWF Liisa Rohweder - WWF (varajäsen) Leo Stranius - Suomen luonnonsuojeluliitto Anne Olilla - Paliskuntain yhdistys Tommi Siivonen - Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Sanna Hast - Paliskuntain yhdistys (varajäsen) Viljo Pesonen - Sodankylän kunta Pauli Takala - Metallityöväen Liitto ry Maiju Hyry - Lapin liitto (varajäsen) Heikki Paltto - Saamelaiskäräjät (varajäsen) 7
Yhteistyösitoumus Sitoudumme toimimaan yhdessä Kestävän kaivostoiminnan verkostossa. Yhteistyömme tavoitteena on: kehittää dialogia ja yhteistyötä kaivosteollisuuden ja sen sidosryhmien välillä avoimeksi, tasapainoiseksi ja jatkuvaksi sekä edistää kaivostoiminnan kehittymistä Suomessa vastuullisemmaksi, kestävämmäksi ja ennakoitavammaksi. Verkosto toimii kaivosalan ja sen sidosryhmien keskustelu- ja yhteistyöfoorumina. Se kehittää ja räätälöi Suomeen sopivia työkaluja vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyö ja Verkoston toiminta perustuvat seuraaviin periaatteisiin, joihin tässä samalla sitoudumme: lakien noudattaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän sekä vastuullisen toiminnan edistäminen koko kaivoksen elinkaaren ajan avoin tiedottaminen kaivostoiminnasta aidon dialogin käyminen sidosryhmien kanssa mm. intressiristiriitojen ennalta sovittamiseksi ja muiden elinkeinojen toimintaedellytysten huomioimiseksi luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja ylläpito ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten hallinta järjestelmällinen ja laaja riskienhallinta työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen ja työllisyyden edistäminen kulttuuriperinnön vaaliminen 8 saamelaisten erityisoikeuksien kunnioittaminen.
Kaivosvastuujärjestelmän arviointiperusteet Arviointiperusteita ja -työkaluja on kahdeksan. Arviointityökalu helpottaa yrityksen tason arviointia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen Työterveyden ja - turvallisuuden Rikastushiekan käsittelyn ja hallinnan Sidosryhmä vuorovaikutuksen Energian-kulutuksen ja kasvihuonepäästöjen hallinnan Kriisinhallinta valmiuden Kaivoksen sulkemisen Vesienhallinnan ja - käsittelyn Yhtiön sitoutuminen, vastuuvelvollisuus ja viestintä 2. Suunnittelu ja toteutus Raportointi Toimintaperiaate, sitoumus ja johdon vastuu 2. Suunnittelu, toteutus ja toiminta Koulutus, käyttäytyminen ja kulttuuri 4. Seuranta ja raportointi 5. Tulokset Rikastushiekan käsittelyn toimintaperiaate ja sitoumus 2. Rikastushiekan käsittely- ja hallintajärjestelmä Rikastushiekan käsittelyn vastuuvelvollisuuden ja vastuiden määrittely 4. Rikastushiekan käsittelyn ja hallinnan vuosikatsaus 5. Toiminta-, huolto- ja valvontakäsikirja tai Käyttö-, kunnossapitoja tarkkailukäsikirja Sidosryhmien tunnistaminen 2.Tehokas yhteydenpito ja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa Järjestelmä sidosryhmäpalautteen keräämiseksi ja siihen vastaamiseksi 4. Raportointi Energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen hallintajärjestelmät 2. Energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen raportointijärjestelmät Energiankulutuksen ja Kasvihuonepäästöjen tulostavoitteet Valmius kriisinhallintaan 2. Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu Sulkemisen toimintaperiaate ja sitoumus 2. Kaivoksen elinkaaren mukainen sulkemisen suunnittelu ja toiminta-järjestelmä 2A. Sulkemisen suunnittelu 2B. Vaiheittainen sulkeminen ja johdon vastuiden määrittely 2C. Sulkeminen ja sulkemisen jälkeiset toimet Sulkemistoimenpiteiden raportointi järjestelmä Vesienhallinnan toimintaperiaate ja sitoumus 2. Vesienhallinnan ja -käsittelyn riskienhallinta ja toiminnan suunnitelmallisuus Vesienhallinnan ja käsittelyn toimintajärjestelmä 4. Vesienhallinnan ja -käsittelyn raportointijärjestelmät Tuloskriteerit : Jokaiselle arviointiperusteelle on määritelty vaihteleva määrä tuloskriteereitä (1-5 kpl). Kullekin tuloskriteerille on määritelty viisi toiminnan tasoa (C-AAA), joiden mukaan yritys saa hallintaluokituksen.
28.10.2015 Author Kaivosvastuujärjestelmän taustasta ja tulevaisuudesta Kussakin arviointiperusteessa (8 kpl) omat tasoluokkansa luottoluokituksen ideaa noudattaen Kaikki kaivosyhtiöt, jotka lähtevät järjestelmään mukaan, noudattavat lähtökohtaisesti Suomessa voimassa olevia lakeja ja täyttävät C-tason vaatimukset Toiveena on että kukin yhtiö saavuttaisi vähintäänkin A-luokan vaatimukset korkean vastuullisuustason varmistamiseksi Yhtiöt raportoivat vuosittain edistymisestään eri arviointiperusteissa Ulkoinen auditointi kerran kolmessa vuodessa, jotta voidaan varmistua että yhtiöiden arviot pitävät paikkaansa Vastuullisuusjärjestelmä hyväksytään verkoston kokouksessa 6.1, käyttöön 2016 alkaen, täydennetään ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Toiveena on että mahdollisimman moni kaivosyhtiö liittyisi aikanaan sen piiriin, pienemmät yhtiöt voivat aloittaa yksittäisistä arviointiperusteista ja laajentaa soveltamista muihin osiin 10
28.10.2015 Author Arviointiperusteiden sisällöstä Lähtökohtana olemassaoleva lainsäädäntö, jota vastuullisuusjärjestelmä täydentää Luonnon monimuotoisuudesta ainoa periaatelinjaus toimintakehyksen muodossa Arviointiperusteissa lähinnä täsmennyksiä saamelaisten erityisoikeuksista ja paikallisväestön oikeuksista, sidosryhmien roolista kaivoksen sulkemista koskevien suunnitelmien laadinnassa sekä viestinnän avoimuudesta ja raportoinnin julkisuudesta Erona kanadalaiseen järjestelmään Suomi-TSM sisältää vesienhallintaa ja kaivosten sulkemista koskevat arviointiperusteet Verkostossa käynnistymässä malminetsintää koskevan ohjeistuksen laadinta Tavoitteena vastuullisuusjärjestelmän täydentäminen malminetsinnällä vuoden 2016 loppuun mennessä 11
Tulevaisuuden haasteita Rahoituspohjan turvaaminen Vastuullisuusjärjestelmän käyttöönotto: koulutus ja seuranta sekä auditointi Jäsenhankinta Jäsenten kokema hyöty, jatkuvuus ja uudet ideat Motivaatio Viestintä ja median kiinnostuksen ylläpitäminen Vastuullisuusjärjestelmän laajentaminen EU-tasolla EI HELPPOA, MUTTA PALKITSEVAA! 12
Kiitos!
Kestävän kaivostoiminnan verkosto Eero Yrjö-Koskinen 050 347 8778 eyk@kaivosvastuu.fi www.kaivosvastuu.fi 14