73 17. vuosikerta 3 2 KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Elektroninen osoite: www.kliinlablehti.fi ISSN 782-1549 Kansi: ORION DIAGNOSTICA IDeA stfr-it. Liukoisen transferriinireseptorin määritys. Nyt myös immunoturbidimetrisenä. Lisätietoja: Laura Linja, puh. 9-429 4997, sähköposti laura.linja@orion.fi Päätoimittaja: Kari Pulkki Keskuslaboratorio, TYKS, PL 52, 2521 Turku, (2) 261 198 fax (2) 261 392 email kari.pulkki@tyks.fi Toimituskunta: Aimo Harmoinen (3) 247 6533 Matti Härkönen (9) 471 357 (257) Veli Kairisto (2) 261 2899 Eino Puhakainen (17) 173151 Matti Puukka (8) 315 446 Teddy Weber (9) 31 1588 Ilmoitukset: Aimo Harmoinen (3) 247 6533, fax (3) 247 5554 Toimitussihteeri: Timo Malmi telefax (3) 253 3185 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Jaana Ikonen-Toivanen (16) 243 643, fax (16) 243 657 Kongressikalenteri: Kari Savolainen (17) 173 176, fax (17) 173 179 e-mail kari.savolainen@kuh.fi Tilaushinta: 15, Julkaisija: Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Föreningen för klinisk kemi i Finland r.f. Pannaanko pakettiin? Kari Pulkki s. 75 Micros CRP: verenkuva ja C-reaktiivinen proteiini samasta kokoverinäytteestä Outi Malminiemi s. 76 Sihteerin palsta s. 81 Strategiasuunnitelma s. 84 Toimintakertomus 1.1.-31.12.1999 s. 87 Kirjapaino: Tekstitaso Oy & Offset Puh: (3) 314 9, Fax: (3) 314 95 TMI LEHTIAPU/TEKSTITASO OY & OFFSET Tampere 2
74 NYCOMED
75 pääkirjoitus Pannaanko pakettiin? Keskustelu terveydenhuollon voimavaroista sekä uudelleenorganisoimisesta on johtanut myös laboratoriotoiminnan kustannusten ja toiminnan tarkoituksen miettimiseen. Keskustelu sinällään on tuiki tarpeellista, joskin on kiinnitetty lähinnä huomiota taloudellisuuteen. Laatuaspektit ovat olleet esillä toisaalla, lähinnä analyyttisesta näkökulmasta. Useinkaan ei ole ajateltu asiaa kliinisen käyttökelpoisuuden tai hyödynnettävyyden kannalta. Tästä väittämästäni on tosin runsaasti poikkeuksia ja arvelenkin että nämä aspektit ovat taas tulossa puheenaiheeksi. Niiden avulla voi kuitenkin olla vaikea osoittaa välittömiä säästöjä. Suurin osa turhaan tehtävistä analyyseistä on automatisoituja peruskemian tai -hematologian tutkimuksia, joista laboratorion taloudellinen tulos syntyy. Näiden analyysien vähentäminen ja oikein suuntaaminen ei useinkaan synnytä säästöjä, koska henkilökuntamäärää ei haluta vähentää. Tällainen toiminta voi kuitenkin nopeuttaa potilaan hoitoketjua tai nopeuttaa diagnostiikkaa. Tällaisen säästön muuttaminen markoiksi on mahdollista, mutta ei kovin helppoa. Tehostunut osastojen ja poliklinikoiden toiminta iltapäivällä, illalla ja viikonloppuisin tulee johtamaan myös näytteenottotarpeen lisääntymiseen, ottipa näytteen sitten laboratorio tai osasto. Tämän prosessin hallinnassa laboratorion tulisi olla mukana, yhteistyössä kliinisten osastojen kanssa. Samassa yhteydessä on myös keskusteltu tutkimusten paketoimisesta tietyille käyttäjäryhmille tai potilasjoukoille, jotta niiden käyttö ja valinta tehostuisi. Visiona voisi olla esimerkiksi seuraava: paikallisen pelastuslaitoksen ilmoitus saapuvasta potilaasta johtaa siihen että myös heti otettava laboratoriotutkimuspaketti on päivystyspoliklinikan ja laboratorion tiedossa. Tämä voi perustua vastaavan lääkärin kanssa tapahtuvaan konsultaatioon tai hänen aiemmin antamaansa ohjeistukseen, jonka perusteella tiedetään millainen paketti tutkimuksia ko. potilaasta tarvitaan. Välittömästi sairaanhoitoa vaativat potilaat ovat jaettavissa muutamaan perustyyppiin ja heidän sairautensa selvittämiseen tarvittavat tutkimuksetkin voi kokenut lääkäri arvata. Esimerkkeinä voidaan mainita rintakipu- ja vatsakipupotilaat tai traumapotilaat. Vaikeammin paketoitavia ovat esimerkiksi myrkytyspotilaat, joiden kohdalla esitiedot, omaisten ym. haastattelu ja kliininen tutkimus määräävät tutkimusten valikoiman. Henkeä uhkaavien tapahtumien suhteen nämäkin analyysit voidaan paketoida. Tällainen ajattelutapa on johtanut analysaattoreihin ja järjestelmiin, jotka tekevät em. potilasryhmille tarkoitettuja analyysejä nopeasti ja riittävän luotettavasti. Analyysin nopeuttamiseksi sen tulisi tapahtua mieluimmin koko verestä tai plasmasta. Vanhimpana esimerkkinä tulevat mieleen happo-emästaseen analysaattorit, jotka pystyvät myös analysoimaan kiireellistä, teho-osastojen tarvitsemaa kemiaa. Suuntaus jatkuu, sillä on saatavissa myös vastasyntyneiden hoidon tarpeeseen kehitettyjä laitteita HE-taselaitteistojen pohjalta. Kun 197-199-luvuilla monissa sairaaloissa yritettiin päästä eroon erilaisista paketeista (esim. serologia I ja II, maksapaketti, infarktirutiinit) ja korostaa harkintaa sekä yksilöllistä suunnittelua, nyt diagnostiikan ja hoidon tehostamisen tarve on johtamassa uudelleenpaketoimiseen. Voisi sanoa että paketin sisältö on kuitenkin suureksi osaksi erilainen. Kun aikaisemmin osa paketeista oli pehmeitä, nyt ne ovat kaikki kovia. Paketin sisällön tulisi perustua paitsi tehokkaaseen lajitteluun myös tieteelliseen näyttöön. Tiedämme, että enemmän kuin muutama turha laboratoriotutkimus maksaa potilaan turha makaaminen osastolla tai odottelu ennen täsmähoitoa tai -hoitopaikkaa. Jotta laboratoriotutkimusten paketoiminen olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä tulkintaa tulisi myös kehittää. Kuten edellä esitin, tulisi tehdä vain tarpeellisia tutkimuksia. Näiden arvo kliinisen diagnoosiehdotusten varmistamiseksi tai hylkäämiseksi olisi helpointa hallita tulkintaohjelman avulla. Esimerkkinä voisi olla esim. neuroverkko, jonka osuvuus voitaisiin päivittää aika ajoin oman potilasaineiston (mukana seuranta) avulla. Ohjelmaan voidaan sisällyttää myös kliinisiä oireita tai löydöksiä tai demografisia parametrejä, jolloin sen osuvuus lisääntyy. Koska päivystysyksikön lääkärit vaihtuvat usein, esitetty laboratoriotutkimuspaketti ja sen tulkintaohjelma takaisivat myös peruslaadun. Tässä vaiheessa osa kliinikkoystävistämme herää: Koska potilaat ovat yksilöitä ja heidän kokemuksensa ja kokemansa tauti ovat yksilöllisiä, eikö lääkärintaidolla ole mitään merkitystä? Entä poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset sekä harvinaiset sairaudet? Okei, okei! Esitetty ajatusrakennelma vastaisikin vain yleisimpiin tilanteisiin ja tarkoituksena on nopeuttaa potilaan oikean hoidon ja hoitopaikan valintaa. Tämä voi olla toimipisteistä riippuen esim. 8-99 % potilaista. Yleisimmät sairaudet ovat tunnetusti tavallisimpia. Edelleenkin siis tulee jäämään aikaa lääkärin taidolle ja yksilölliselle päätöksenteolle. Potilaan kohtaamiselle, kliiniselle tutkimukselle ja informoimiselle saattaa jäädä aikaa jopa aikaisempaa enemmän. Mikäli em. asiat tai muu lehdessä esitetty aineisto herättävät keskustelua sitä voidaan viritellä mm. Kliinlabin ja SKKY:n www-sivuilla, jotka ovat parhaillaan kokeiluvaiheessa. Ne tulevat loppukesästä jäsenistön käyttöön. KARI PULKKI päätoimittaja
76 Micros CRP: verenkuva ja C-reaktiivinen proteiini samasta kokoverinäytteestä Outi Malminiemi Johdanto Micros CRP (ABX Diagnostics, Montpellier, Ranska) on pieni hematologian solulaskin, joka analysoi samasta kokoverinäytteestä myös C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden. Täydellisen verenkuvan lisäksi laite tekee kolmiosaisen valkosolujen erittelylaskennan. Micros CRP -analysaattorin tulostamat parametrit on esitetty taulukossa 1. Analysaattori koestettiin TAYS:n Laboratoriokeskuksen kliinisen kemian toimialan laboratoriossa. Vertailumenetelminä käytettiin laboratoriossamme rutiinikäytössä olevaa Advia 12 - solulaskinta (Bayer Corporation, New York, USA) ja Cobas Integra 7 -analysaattorin (F. Hoffmann-La Roche, Basel, Sveitsi) CRP-aplikaatiota. Materiaali ja menetelmät Näytteet Koestuksessa analysoitiin noin 1 rutiinituotannon kokoverinäytettä, joista osa oli vastasyntyneiden lasten näytteitä.5 ml mikroputkissa (Becton Dickinson, New Jersey, USA ja Sarstedt, Numbrecht, Saksa). Näytteet analysoitiin Micros CRP -laitteella tavallisesti viiden, mutta viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa näytteenotosta. Rutiinianalytiikassamme huoneenlämmössä säilytettyjen näytteiden kelpoisuusaika on kahdeksan tuntia. Osasta kokoverinäytteitä tehtiin myös valkosolujen erittelylaskenta ja analysoitiin CRP koestettavalla analysaattorilla. Tämän jälkeen näytteet sentrifugoitiin ja erotetuista plasmoista analysoitiin CRP koestettavalla ja vertailumenetelmällä. Lisäksi valittiin korkean CRP-pitoisuuden omaavia plasmanäytteitä koestettavan menetelmän mahdollisen hook-efektin testaamiseksi. Laadunohjaus Koestuksen alussa Micros CRP -analysaattorin tulostaso pyrittiin asettamaan vertailumenetelmien tulostasoon potilasnäytteiden avulla. Koestuksen aikana kalibrointikertoimia ei muutettu. Tulostason säilyvyyttä seurattiin analysoimalla hematologian CBC-3D-kontrollia (R&D Systems, Minneapolis, USA) ja CRP T-kontrollia (F.Hoffmann-La Roche, Basel, Sveitsi). Menetelmät Micros CRP -laitteen solulaskenta perustuu impedanssiteknologiaan. Laite tekee jokaiselle ottamalleen näytteelle kaksi laskentaa, joiden tuloksien tulee olla yhteneväiset ennen tuloksen hyväksymistä. Vertailulaitteen toiminta perustuu virtaussytometriaan. Micros CRP -laitteen valkosolujen erittelylaskenta on kolmiosainen, kun taas vertailulaite tulostaa erittelylaskennan viisiosaisena. Koestettavassa CRP-menetelmässä kokoverinäyte hemolysoidaan ja reaktioseokseen lisätään CRP-vasta-aineella päällystettyjä lateksipartikkeleita. Näytteen CRP sitoo partikkeleita toisiinsa aggregaateiksi, joiden muodostumista mitataan turbidimetrisesti. Laite laskee tuloksen ottamalla huomioon näytteestä mittaamansa hematokriitin, joten CRP-analyysin yhteydessä analysoidaan aina myös verenkuva. Vertailulaitteen immunoturbidimetrinen menetelmä soveltuu seerumija plasmanäytteille. Tulokset Verenkuva ja erittelylaskenta Toistuvuus sarjan sisällä tutkittiin potilasnäytteiden avulla analysoimalla sama näyte 1 rinnakkaisajona. Toistuvuus päivästä toiseen arvioitiin kaupallisen kolmitasokontrollin tuloksista (taulukko 2). Koestettavan menetelmän toistuvuus oli hyvä. Korrelaatio koestettavan ja vertailulaitteen solulaskennan ja hemoglobiinimäärityksen tulosten välillä oli hyväksyttävä (kuva 1, taulukko 3). Hemoglobiinivertailun näytteiden lukumäärä on muita pienempi (n = 63), koska laite Taulukko 1 Micros CRP -analysaattorin tulostamat parametrit. Verenkuva WBC RBC HGB HCT MCV MCH MCHC RDW Trombosyytit PLT MPV PCT PDW Erittelylaskenta LYM LYM% MON MON% GRA GRA% C-reaktiivinen proteiini Leukosyytit Erytrosyytit Hemoglobiini Erytrosyytit, tilavuusosuus Erytrosyytit, keskitilavuus Hemoglobiini, keskimassa Hemoglobiini, keskimassakonsentraatio Erytrosyyttien kokojakauma Trombosyytit Trombosyytit, keskitilavuus Trombosyytit, tilavuusosuus Trombosyytit, kokojakauma Lymfosyytit Lymfosyyttien prosenttiosuus Monosyytit Monosyyttien prosenttiosuus Granulosyytit Granulosyyttien prosenttiosuus
77 Taulukko 2 Keskeisten verenkuvaparametrien toistuvuus Micros CRP -analysaattorilla. Sarjan sisäinen toistuvuus laskettin kuuden potilasnäytteen 1 rinnakkaisanalyysista ja toistuvuus päivästä toiseen kaupallisen kontrollin tuloksista (n= 8, 23 ja 8, hemoglobiinille 5, 2 ja 5). Toistuvuus sarjan sisällä Toistuvuus päivästä toiseen CV% CV% Tulosalue KA Vaihteluväli Tulosalue KA Vaihteluväli B -Leuk (1E9/l) 4.-37.7 1.2.8-1.4 2.2-19.6 3. 1.9-4.7 B -Eryt (1E12/l) 2.74-5.37.9.4-1.5 2.33-5.39 2.7 2.-3.6 B -Hb (g/l) 94-144.6.4-1.3 6-172 1..9-1.2 B -HKR.23-.48.9.4-1.2.16-.47 1.7.6-2.4 E -MCV (fl) 68-16.4.3-.8 67-86 1.7 1.3-2.1 B -Trom (1E9/l) 62-616 4.4 2.-7.8 62-488 6.6 3.-12.2 kävi kesken vertailun laite-edustajalla, missä hemoglobiinilamppua säädettiin. Vertailussa on esitetty säädön jälkeen analysoidut tulokset. Koestettavan laitteen MCV- ja HKR-tulostasot olivat hiukan matalammat kuin Advia 12 -laitteella. Korkeilla lukemilla erot kasvoivat: Advia-tulos ja laitteiden tulosten erotus korreloivat tilastollisesti merkitsevästi (p <.1), jos korkeat arvot (Advialla HKR >.47 tai MCV > 111 fl) otettiin analyysiin mukaan (kuva 2). Rajojen alapuolella merkitsevää korrelaatiota ei ollut kummassakaan parametrissa. Micros CRP -laitteen kolmiosaisessa valkosolujen erittelylaskennan granulosyyttitulos sisältää basofiilit, neutrofiilit ja eosinofiilit. Nämä on yhdistetty myös Advia 12 -solulaskimen tuloksissa (kuva 3). Vertailtavien laitteiden tulokset olivat yhdenmukaisia. C-reaktiivinen proteiini CRP-menetelmän toistuvuus arvioitiin analysoimalla eri pitoisuustason omaavia kokoverinäytteitä 1 rinnakkaismäärityksenä. Tulokset olivat toistettavia (taulukko 4). CRP T -kontrolliseerumista (pitoisuus noin 3 mg/l) valmistetun laimennossarjan CRP-tulokset olivat lineaarisia tasolle.9 mg/l asti, jonka laimennuskertoimella korjattu tulos ei eronnut pistejoukon vastaavalla tavalla korjattujen tulosten keskiarvosta merkitsevästi yhden otoksen t-testissä (kuva 4). Valmistajan mukaan lineaarinen mittausalue alkaa pitoisuudesta 2 mg/l. Kokoverinäytteistä ja niistä erotetuista plasmoista analysoidut CRP-tulokset olivat yhteneväisiä (kuva 5). Micros CRP- ja Cobas Integra -analysaattoreilla analysoitujen plasmanäytteiden tulosten korrelaatio oli hyvä (kuva 6). Mittausalueen (1 mg/l kokoverinäytteille ja 7 mg/l plasmalle ja seerumille) ylittäville plasmanäytteille Micros CRP ei antanut tulosta. Korkein analysoitu pitoisuus oli 27 mg/l. Korkean pitoisuuden näytteet analysoitiin.9 % NaClliuoksella laimennettuina. Myös laimennetuista näytteistä saadut tulokset olivat yhteneväisiä vertailumenetelmän tulosten kanssa. Taulukko 3 Micros CRP -analysaattorin ja vertailumenetelmien tulosten korrelaatio (kaikki tulokset, n=11). (a) Vertailusta on poistettu näytteet mikroputkissa (n=18). Parametri Regressioyhtälö R2 B -Leuk y =.983x +.16.987 B -Eryt y =.961x.934 B -Trom y =.883x + 12.954 B -Hb y =.949 + 2.1.975 B -HKR y =.879x +.2.952 y =.942x (a).951 E -MCV y =.871x + 9.3.933 y =.929x + 4.2 (a).914 B -Gran y = 1.56x -.1.982 B -Lymf y = 1.4x +.1.984 B -Mono y = 1.21x -.1.884 P -CRP y = 1.6x +.3.995 Soveltuvuuden arviointi Asennus- ja ympäristövaatimukset Micros CRP -analysaattori on pienikokoinen (41 x 3 x 4 cm) ja painaa vain 18 kg. Koestuksessa käytetty Epson LX3 -tulostin vie pöytätilaa saman verran. Laitteen käyttöympäristön lämpötilan tulee olla välillä 15-3 C. Micros CRP on liitettävissä ulkoiseen tietokoneeseen RS-232C-liitännällä. Käyttö Käyttäjän tekemiä huoltotoimenpiteitä ovat reagenssien uusiminen ja laitteen ulkopintojen puhdistus. Kun laite sulje- Taulukko 4 CRP-määrityksen tulosten toistuvuus Micros CRP -analysaattorilla. Sarjan sisäinen toistuvuus laskettiin potilasnäytteiden 1 rinnakkaisanalyysista ja toistuvuus päivästä toiseen kaupallisen kontrollin tuloksista. Toistuvuus sarjan sisällä Toistuvuus päivästä toiseen KA 1.7 9.9 83.4 28.9 CV% 4.8 1.4 2.1 1.9 MIN 1.6 9.7 8.9 28.2 MAX 1.9 1.1 86.5 29.9 n 1 1 1 6
78 Kuva 1 Micros CRP -analysaattorin keskeisten verenkuvatulosten vertailu Advia 12 -solulaskimen tuloksiin. Avoimet symbolit: potilasnäytteet 5 ml:n putkissa (n=83), suljetut symbolit: potilasnäytteet.5 ml:n mikroputkissa (n=18). Kuva 2 Micros CRP -analysaattorin HKR-ja MCV-tulosten vertailu Advia 12 -solulaskimen tuloksiin: a) ja c) korrelaatiokuvaajat, b) ja d) menetelmien välinen erotus. Avoimet symbolit: potilasnäytteet 5 ml:n putkissa (n=83), suljetut symbolit: potilasnäytteet.5 ml:n mikroputkissa (n=18). 3 B -Leuk (1E9/l) 14 E -MCV (fl) Micros CRP 2 1 Micros CRP 1 Micros CRP 1 2 3 Advia 12 B -Eryt (1E12/l) 6 2 2 6 Advia 12 B -Hb (g/l) 25 Micros CRP Advia 12 6 6 6-6 1 Advia 12 E -MCV (fl) Advia 12 B -HKR 14-12 5 1 15,8 Micros CRP 15 Micros CRP,6,4 5 5 15 25 Advia 12,2,2,4,6 Advia 12,8 Micros CRP 8 4 B -Trom (1E9/l) Micros CRP Advia 12,6 -,6 B -HKR 4 8 -,12,2,4,6,8 Advia 12 Advia 12
79 Kuva 3 Micros CRP -analysaattorin kolmiosaisen valkosolujen erittelylaskennan tulosten vertailu Advia 12 -solulaskimen viisiosaisen laskennan tuloksiin (n=6). Kuva 4 CRP-määrityksen lineaarisuus Micros CRP -analysaattorilla. y=28.54x +.9, R2=.999. Avoimet symbolit: laimennoksesta analysoitu pitoisuus, suljetut symbolit: laimennuskertoimella korjattu pitoisuus. 2 B -GRAN (1E9/l) 4 CRP (mg/l) Micros CRP 1 Micros CRP 2 1 Advia 12 (NEUT+EOS+BASO) 2,5 1 näytteen suhteellinen osuus Kuva 5 Kokoveri- ja plasmanäytteestä analysoidun CRP-pitoisuuden vertailu, Micros CRP, y=.993x -.13, R2=.998, n=39. 1 B -LYMF (1E9/l) 8 CRP (mg/l) Micros CRP Micros CRP 5 3 2 1 5 Advia 12 B -MONO (1E9/l) 1 2 Advia 12 1 3 Micros CRP Micros CRP (plasma) 4 Kuva 6 Micros CRP -analysaattorin antamien CRP-tulosten vertailu Cobas Integra 7 -analysaattorin tuloksiin, y=1.56x +.3, R2=.995, n=44. 3 2 1 4 Micros CRP (veri) P -CRP (mg/l) 8 1 2 3 Cobas Integra
8 taan, sen mittauskanavat täyttyvät puhdistusliuoksella, joka huuhtoutuu pois, kun laite jälleen käynnistetään. Määräaikaishuollot tekee laite-edustaja. Näyteadapterissa on paikka kolmelle erikokoiselle näyteastialle: 3 ja 5 ml:n putkille,.5 ml:n mikroputkille sekä pienille pulloille. Käytettävä näyteastia tulee valita adapterin mittojen mukaan. Koestuksessa näyteneula ylettyi juuri ja juuri Sarstedtin mikroputkien pohjaan. Analysoitujen tulosten perusteella arvioiden näytteen pipetointi sujui hyvin, mutta jatkuvassa käytössä vaarana on neulamekanismin vioittuminen. Micros CRP ottaa näytteen avoimen näyteastian pohjalta, joten näyteputken korkki tulee poistaa ja plasmaa analysoitaessa näytteen tulee olla erotettuna toiseen putkeen. Micros CRP -laite tekee määritykset hyvin pienestä näytetilavuudesta: Verenkuvatutkimukseen se ottaa 1 µl näytettä. Jos halutaan analysoida CRP, näytettä kuluu 18 µl. Siten mikroputkestakin voidaan tarvittaessa tehdä useita rinnakkaisajoja. Näytteet syötetään analysaattorille yksi kerrallaan. Verenkuvatutkimuksen analysointi kestää 7 s, jolloin laitteen kapasiteetti on 5 näytettä tunnissa. Kun halutaan analysoida CRP, vie analysointi 4 min 2 s ja tunnissa saadaan siten tutkittua enintään 13 näytettä. Laitteen muistista on tulostettavissa viimeisin analysoitu tulos ja erilliselle muistikortille voi tallentaa 6 näytteen tulokset. Käyttäjä valitsee näppäimen painalluksella laitteen toimintamoodin kolmesta vaihtoehdosta: kontrolli, verenkuva tai verenkuva ja CRP. Näyte sijoitetaan näyteadapteriin ja adapteriluukun sulkeminen käynnistää analysoinnin. Keskeiset numeeriset tulokset näkyvät laitteen näytöllä. Kaikki numeeriset tulokset ja graafiset esitykset leukosyytti-, erytrosyytti- ja trombosyyttijakaumista tulostuvat paperille. Micros CRP antaa analysoimansa solujakauman perusteella morfologisia hälytyksiä valkosolujen erittelylaskennassa sekä varoittaa trombosyyttien agregoitumisesta ja erytroblasteista. Käyttäjä voi halutessaan muuttaa hälytysten herkkyyttä. Koestuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä hälytysten osuvuudesta. Analyyttinen toiminta Micros CRP -analysaattorin verenkuvatulosten toistuvuus oli hyvä. Potilasnäytevertailun tulokset vastasivat Advia 12 - solulaskimen tuloksia. Koestettavan laitteen MCV- ja HKRtulostasot olivat hiukan matalampia kuin vertailulaitteella. Kun menetelmä on lineaarinen, tämä voidaan korjata kalibrointikerrointa muuttamalla. Koestuksessa todettiin kuitenkin menetelmien välisten erojen kasvavan korkeilla tulostasoilla. Korkeiden näytteiden lukumäärä oli melko pieni ja tulokset antavat lähinnä viitteen menetelmien tulostason erosta korkealla mittausalueella. Laitevalmistaja ilmoittaa hematokriitin lineaarisuusalueen ylärajaksi.55. Valkosolujen erittelylaskennassa Micros CRP -laitteen kolmiosaisen erittelyn tulokset ja Advia 12 -analysaattorin viisiosaisen erittelyn tulokset vastasivat hyvin toisiaan. Micros CRP -analysaattorin CRP-tulosten toistuvuus ja menetelmän lineaarisuus olivat erinomaisia. Analyysin voi tehdä yhtä luotettavasti kokoverinäytteestä ja plasmasta. Mittausalueen ylittävät näytteet laimennetaan käsin ja käyttäjä laskee tuloksen laitevalmistajan kaavan mukaan, jossa otetaan huomioon laimentamattomasta näytteestä mitattu hematokriitti. Hook-efektiä ei havaittu plasmanäytteillä, joiden CRP-taso oli 27 mg/l. Johtopäätökset Micros CRP -analysaattorin käyttö ja ylläpito on yksinkertaista ja helppoa. Tulokset ovat toistettavia ja luotettavia; kuitenkin hematokriitin lineaarisen mittausalueen päättyminen tasolle.55 ja myös MCV:n mahdollinen aliarvioituminen korkeilla tulostasoilla saattaa vääristää joidenkin potilaiden tuloksia. Laite on kapasiteetiltaan pieni, varsinkin silloin, kun verenkuvan lisäksi analysoidaan myös CRP. Analysaattori tarjoaa kuitenkin varteenotettavan kvantitatiivisen menetelmän niiden pienten laboratorioiden analytiikkaan, joissa CRP on määritetty erillisestä näytteestä manuaalisella ja mahdollisesti semikvantitatiivisella menetelmällä. OUTI MALMINIEMI sairaalakemisti Laboratoriokeskus Kliinisen kemian toimiala Tampereen yliopistollinen sairaala PL 2, 33521 Tampere E-mail: outi.malminiemi@tays.fi
81 SIHTEERIN PALSTA Toimintakertomus Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1999 on esitetty tässä lehdessä. Laivakokous SKKY järjestää perinteisen laivakokousmatkan Tukholmaan 28.11-3.11.1999. Ohjelmaa suunnitellaan otsikolla La- boratorion rooli tulevaisuuden terveydenhuollossa. Uusia jäseniä Johtokunta on kokouksessaan 6.4.2 hyväksynyt jäseniksi seuraavat henkilöt: Virva Huotari, Sari Väisänen ja Ulla Tiikkainen Jaana Ikonen-Toivanen sihteeri Länsi-Pohjan keskussairaala, laboratorio Kauppakatu 25 941 Kemi p. 16-243643, fax 16-243657 e-mail: jaana.toivanen@lpshp.fi Nimityksiä ROCHE OY DIAGNOSTICS FT Annamari Vuorela on nimitetty tuotepäälliköksi (Scientific Support Specialist) Laboratory Systems -liiketoimintayksikköön, vastuualueinaan kliiniskemiallisten analysaattoreiden tuote- ja applikatiotuki sekä koulutustoiminta. Waters Kliinisiä analyysimenetelmiä HPLC:lle Analyysipakettiin kuuluu täydellinen menetelmäohje, reagenssit, standardit, kontrollinäyte ja kolonnit. B 1, B 2, B 6, A ja E vitamiinit, Homokysteiini, Hemoglobiinivariantit, Katekoliamiinit, Bentsodiatsepiini, Serotoniini, VMA, HVA ja 5-HIAA, Anti-epilepsialääkkeet, Trisykliset antidepressantit ym. Kysy lisätietoja, Waters Oy/Esa Lehtorinne p. (9) 56 414, Esa_Lehtorinne@waters.com
82 LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2 Marina Congress Center 5.-6.1.2, Helsinki Torstai 5.1.2 9. 9.3 AVAJAISET SYMPOSIUM 1 Laboratoriotutkimukset pienissä laboratorioissa ja avohoidon yksiköissä Koordinaattorit Timo Kouri ja Jaana Helenius 9.45-1.15 Päivystys- ja pikatutkimusten kliininen tarve avohoidossa, Mauri Jussila 1.15-1.45 Kahvi ja näyttely 1.45-11.15 Mikrobiologinen näytteenotto - tavallisimpia käytännön ongelmia, Taru Järvelä 11.15-11.45 Verenkuvan tutkiminen pienessä laboratoriossa ja neuvolassa Sakari Eskelinen 11.45-12.15 Antikoagulaatiohoidon seuranta hoitoyksikössä ja kotona, Mirjami Viitaniemi 12.15-13.45 Lounas ja näyttely 13.45-14.15 Kemiallinen analysaattori vai pikakokeita terveyskeskukseen? Aimo Harmoinen 14.15-14.45 Miten valitsen pikakokeen terveyskeskukseen ja hoitoyksikköön?, Aila Leino 14.45-15.15 Mitä menetelmää tulisi käyttää raskauden osoittamiseen kotona, hoitoyksikössä ja laboratoriossa?, Henrik Alfthan 15.15-15.45 Kahvi ja näyttely 15.45-16.15 Verikaasuanalyysit hoitoyksikössä, Ulla Hohenthal 16.15-16.45 Virtsan perustutkimukset - hoitoyksikön ja pienen laboratorion menetelmät, Irja Mulari 16.45-17.15 Miten järjestää hoitoyksikön laboratoriotutkimukset, koulutus ja laadunohjaus?, Linnéa Linko SYMPOSIUM 2 IKÄÄNTYMINEN, Koordinaattorit Kerttu Irjala ja Satu Pietilä 9.45-9.5 Symposiumin avaus, Kerttu Irjala 9.5-1.15 Miten ikääntyminen vaikuttaa viitearvoihin?, Ari Lahti 1.15-1.45 Naisen postmenopausaaliset hormonihoidot ja niiden laboratoriomonitorointi, Risto Tuimala 1.45-11.15 Kahvi ja näyttely 11.15-11.45 Miehen andropaussi, laboratoriotutkimukset ja hoitokeinot, Pasi Pöllänen 11.45-12.15 Dementian diagnostiikkaa, Tuula Pirttilä 12.15- Lounas ja näyttely SYMPOSIUM 3 HUUMEET, Koordinaattorit Risto Heikkinen ja Heidi Toivio 13.15-13.45 Mitä rysästä nyt löytyy? Oikeuslääketieteen huume- ja lääkeaineanalyysimenetelmät Ilkka Ojanperä 13.45-14.15 Eurooppalainen huumeseulontasuositus ja sen kehitysnäkymät Pirjo Lillsunde 14.15-14.45 Vankilat huumetilanteen ja sen seurausten mittarina, Markku Salminen 14.45-15.15 Kahvi ja näyttely 15.15-15.45 Huumeongelmat tien päällä - kokemukset poliisin käyttämistä pikatesteistä, Heikki Seppä 15.45-16.15 Huumeseulonnan eettiset karikot Miten seulonta olisi Suomen terveydenhuollossa organisoitava?, Kalle Hoppu 16.15-16.45 Vastasyntyneen huumeongelma, Martin Renlund 16.45- Loppukeskustelu SYMPOSIUM 4 HISTO- JA SYTOLOGIA, Koordinaattorit Tuomo Timonen ja Tarja Himmelroos 9.3-1. Kahvi ja näyttely 1.-1.3 Papa-näyteen asema nykypäivän sytologisessa diagnostiikassa, Tuomo Timonen 1.3-11. Tietokoneavusteinen papa-seulonta, Pekka Nieminen 11.-11.3 Kokemuksia Helsingin papa-seulonnoista, Jussi Tarkkanen 11.3-13. Lounas ja näyttely 13.-13.3 Ihokasvaimet, Arja-Leena Kariniemi 13.3-14. Melanooma: Diagnostiikka, hoito ja ennuste Börje Sundell, Tuomo Timonen 14.-14.3 Yleisiä ihottumia, Leila Jeskanen 14.3-15. Kahvi ja näyttely 15.-15.3 Immunohistokemian automaatio 15.3-16. Käytännön kokemuksia patologian tietojärjestelmän vaihdon yhteydessä, Päivi Raunio 16.- Keskustelua SYMPOSIUM 5 KLIINISTEN LABORATORIOIDEN ORGANISAATIOT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN, Koordinaattorit Arto Pakarinen ja Paula Oja 9.4-1.15 Terveydenhuollon organisaatiokulttuurit, Juhani Nikkilä 1.15-1.45 Vastaako kliinisten laboratorioiden henkilöstörakenne nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia?, Arto Pakarinen 1.45-11.15 Onko henkilöstön koulutuksessa huomioitu tulevaisuuden tarpeet?, Paula Oja 11.15-11.45 Kahvi ja näyttely 11.45-12.15 Laboratoriohoitajan rooli toiminnan kehittäjänä terveyskeskuslaboratoriossa, Kaija Seppälä 12.15-12.45 Muutos vai kaaos?, Lasse Viinikka 12.45- Lounas ja näyttely SYMPOSIUM 6 ALLERGIA, Koordinaattorit Pertti Koskinen ja Päivi Hanhinen 14.15-14.45 Allergian perusmekanismit, Johannes Savolainen 14.45-15.15 Vasta-ainetutkimukset IgE- välitteisen allergian diagnostiikassa, Peter Elg 15.15-15.45 Allergeenimääritykset ja IgE- vasta-ainetutkimukset erikoistekniikalla, Soili Mäkinen-Kiljunen 15.45-16.15 Kahvi ja näyttely 16.15-16.45 Ihotestausmenetelmät, Leena Petman 16.45-17.15 Kosteusvauriot ja terveyshaitat, Helena Mussalo-Rauhamaa Perjantai 6.1.2 SYMPOSIUM 7 KLIININEN FYSIOLOGIA, Koordinaattori Jaakko Hartiala 8.3-9. EKG:n oton käytännön ongelmia, Taina Soro-Piiroinen 9.-9.3 EKG-löydökset, jotka hoitajan on syytä tunnistaa, Kari Antila 9.3-1. Kahvi ja näyttely 1.-1.3 Spirometriatutkimukset, Eino Hietanen 1.3-11. Mitä on positroniemissiotomografia (PET)?, Juhani Knuuti 11.-11.3 PET- hoitajan näkökulma, Sanna Suominen 11.3- Lounas ja näyttely SYMPOSIUM 8 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA, Koordinaattorit Björn Falck ja Anne Hjort 12.3-13. Mitä kliinisellä neurofysiologialla on tarjottavana perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle 2-luvulla, Björn Falck 13.-13.3 Laboratoriohoitajan muuttuva rooli kliinisen neurofysiologian laboratoriossa, Anne Enala 13.3-14. Kahvi ja näyttely 14.-14.3 Videokamera EEG tutkimuksen apuna, Anne Hjort 14.3-15. Unitutkimukset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, Matti Erkinjuntti 15.-15.45 Etälääketiede kliinisessä neurofysiologiassa, Esa Rauhala SYMPOSIUM 9 MIKROBIOLOGISIA UHKAKUVIA VUONNA 2 Koordinaattorit Olli Meurman ja Anne Kujala 8.15-8.45 Virushepatiitit ja niiden laboratoriodiagnostiikka, Jukka Suni 8.45-9.15 HIV: Näkymät vuosituhannen vaihteessa, Pauli Leinikki 9.15-9.45 Veritartuntariski terveydenhoitotyössä, Olli Meurman 9.45-1.15 Kahvi ja näyttely 1.15-1.45 Tuberkuloosin uusi tuleminen, Eero Tala 1.45-11.15 MRSA ja VRE sairaanhoidon ongelmina, Reijo Peltonen 11.15- Lounas ja näyttely
83 SYMPOSIUM 1 MIKROBIOLOGIAN ARKIPÄIVÄÄ, Koordinaattorit Olli Meurman ja Anne Kujala 12.45-13.15 Mikrobiologinen näytteenotto, Tuula Kurkinen 13.15-13.45 Mikrobiologiset pikatestit: mitä, milloin, missä?, Markku Koskela 13.45-14.15 Asiakasneuvoja - laboratorion lähettiläs kentällä, Marita Saros 14.15-14.45 Kahvi ja näyttely 14.45-15.15 Tukilaboratoriotoiminta mikrobiologiassa, Päivi Stranden 15.15-15.45 Arkistoinnin järjestäminen laboratoriossa, Anne Kujala SYMPOSIUM 11 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN, Koordinaattorit Raimo Tenhunen ja Tuula Salmivaara 8.-8.3 Lapsi näytteenottotilanteessa, Riitta Morén 8.3-9. HIV-tartunnan saanut asiakkaana, Kirsti Kartano 9.-9.3 Kahvi ja näyttely 9.3-1.15 Huumepotilaan/ asiakkaan kohtaaminen, Ari Karppinen 1.15-11. Yllättävän ja hankalan tilanteen kohtaaminen vastaanotolla, Kirsti Lonka 11.- Lounas ja näyttely SYMPOSIUM 12 HEMATOLOGIA, Koordinaattorit Tarja-Terttu Pelliniemi ja Anna-Mari Matikainen 12.15-12.2 Avaus, Tarja-Terttu Pelliniemi 12.2-12.5 Veripalvelutoiminnan kansainväliset haasteet, Juhani Leikola 12.5-13.15 Suomalaiset veriryhmäantigeenit, Pertti Sistonen 13.15-13.45 Verivaraston optimointi ja veriliikenteen kustannukset, Kalle Willman 13.45-14.15 Kahvi ja näyttely 14.15-14.5 Verensiirtoserologisten tutkimusten automaatio, Eeva-Riitta Savolainen, Saini Terävä 14.5-15.15 Lasten verensiirtojen erityspiirteet, Sanna Siitonen 15.15-15.45 D-dimeeri ja tromboosi, Riitta Lassila SYMPOSIUM 13 YHDESSÄ HUIPULLE VEIKKA GUSTAFSSONIN KANSSA 12.3-14.3 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Lääkäriliiton Kliinisen kemian alaosasto sekä Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus KOULAB Oy järjestävät yhteistyössä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2 -tapahtuman 5.-6.1.2 Marina Congress Centerissä (Katajanokanlaituri 6). ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen tehdään kirjallisesti oheisella ilmoittautusmislomakkeella, joka palautetaan 8.9.2 mennessä osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 11, 6 Tehy tai faksilla numeroon (9) 155 296. Yksi ilmoittautuminen/lomake. Ilmoittautumisia ei oteta puhelimitse. OSANOTTOMAKSUT: 95 mk/2 pv + alv 22 % yht. 1159 mk/2 pv 75 mk/1 pv + alv 22 % yht. 915 mk/1 pv työttömät/eläkeläiset/opiskelijat (=peruskoulutus, EI jatko-opiskelija/erikoistumassa oleva) 25 mk/2 pv + alv 22 % yht. 35 mk/2 pv (kopio opiskelijakortista tai vastaavasta toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Osanottomaksu sisältää luennot, näyttelyn ja 1 kahvi/pv. Osanottomaksu tulee suorittaa 8.9.2 mennessä KOULAB Oy:n koulutustilille Leonia 812-773931. Viestiosaan ilmoittautujan nimi. Maksukuitti tai todistus maksusta on toimitettava ilmoittautumislomakkeen mukana. 8.9.2 jälkeen osallistumismaksuihin lisätään 25 %. RUOKAILEMINEN: Osallistujat voivat varata buffet-lounaan Marina Congress Centerissä, hinta 82 mk/pv. Lounasvaraus on ehdottomasti tehtävä ilmoittautumislomakkeella ja maksettava etukäteen em. tilille 8.9.2 mennessä. Lounalipukkeita ei ole mahdollista ostaa paikan päältä. MAJOITUS: Osanottajat voivat varata majoituksen suoraan seuraavista hotelleista 4.9.2 mennessä merkillä Laboratoriolääketiede. Kukin maksaa majoituksen itse suoraan hotelliin. Scandic Hotel Grand Marina Cumulus Kaisaniemi Hotel Arthur Katajanokanlaituri 7, 16 Hki Kaisaniemenkatu 7, 1 Hki Vuorikatu 19, 1 Hki Puh. 9-166 68 Puh. 9-172 881 Puh. 9-173 441 77,-/vrk 1 hh, 97,-/vrk 2 hh 69,-/vrk 1 hh, 81,-/vrk 2 hh 44,-/vrk 1 hh, 55,-/vrk 2 hh TIEDUSTELUT: Tiedusteluihin vastaa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n toimisto, järjestösihteeri Päivi Heino puh. (9) 155 2632, e-mail paivi.heino@jttpalvelut.fi ILMOITTAUTUMISLOMAKE (täytä tekstaten) Laboratoriolääketiede ja näyttely 2, Marina Congress Center, Helsinki Osallistumispäivä: 2 pv opiskelija 1 pv to 5.1.2 pe 6.1.2 työtön eläkeläinen Varaan lounaan (82 mk/pv): to 5.1.2 pe 6.1.2 Osallistun seuraaviin symposiumeihin, HUOM! Merkitse mahdollisimman oikein, jotta symposiumit saadaan jaettua eri kokoisiin saleihin. to 5.1.2 Symposiumit 1 2 3 4 5 6 pe 6.1.2 Symposiumit 7 8 9 1 11 12 13 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Työnantaja Arvo/ammatti Oletko laboratoriohoitaja/bioanalyytikko kyllä ei Erikoisruokavalio Allekirjoitus
84 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys (SKKY) on laatinut tämän strategiasuunnitelman, jossa kartoitetaan tämänhetkiset alan kehitysnäkymät ja pohditaan yhdistyksen merkitystä laboratoriolääketieteen edistäjänä. Strategiasuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joiden avulla laboratoriolääketieteen merkitys kasvaa ja alan arvostusta lisätään suomalaisessa terveydenhuollossa. A.STRATEGIASUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2 A.1. SUOMEN TERVEYDENHUOLTO Suomalainen terveydenhuolto on elänyt koko 199-luvun nopeitten muutosten aikaa. Talouskriisien seurauksena kuntien valtionosuuksia on supistettu samaan aikaan, kun kunnille on annettu entistä vapaammat kädet oman taloutensa hoitamiseen. Talouden tasapainottamiseksi kunnat ovat suunnanneet säästösuunnitelmia myös terveydenhuoltoon. Samanaikaisesti taloudellisten resurssien supistumisen kanssa terveydenhuollon toiminta on tehostunut merkittävästi. Tekniikan ja tietämyksen lisääntyminen ovat mahdollistaneet entistä vaativampien ja kalliimpien hoitomuotojen kehittymisen ja käyttöönoton. Tämä on johtanut siihen, että sairaanhoito on entistä enemmän polikliinistä toimintaa, jolloin potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika on lyhentynyt. Laboratoriolääketieteessä laite- ja menetelmäkehitys ovat johtaneet automatiikan ja robotiikan hyödyntämiseen kasvavien näytemäärien käsittelemiseksi entistä tehokkaammin. Sekä taloudellisten toimintaedellytysten muuttuminen että alan tekninen kehitys vaikuttavat voimakkaasti kliinisen laboratorion tulevaisuuden näkymiin. A.2. SKKY SKKY on tieteellinen yhdistys, jonka sääntöjen mukaisena tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä kliinisestä kemiasta kiinnostuneiden lääkäreiden ja kemistien välillä sekä edistää alan käytännöllistä ja teoreettista kehitystä Suomessa. Yhdistys harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjestää koulutustilaisuuksia kotimaassa. Lisäksi yhdistys kannustaa ja tukee jäsentensä osallistumista kansainvälisiin kongresseihin. Yhdistys tekee kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla kansainvälisten organisaatioiden työskentelyyn ja ottamalla kantaa alaan liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin, säädöksiin ja suosituksiin sekä välittää näin saatua tietoutta Suomen eri viranomaisille ja yhdistyksen jäsenistölle. Yhdistys on järjestänyt ja sillä on edelleen valmius järjestää alan kansainvälisiä kongresseja Suomessa. Viimeisimpinä esimerkkeinä ovat Euroopan kliinisen kemian kongressi Tampereella vuonna 1995 ja Pohjoismainen kliinisen kemian kongressi Turussa vuonna 1998. SKKY:ssä oli vuonna 1999 noin 48 jäsentä. He edustavat kliinisten laboratorioiden sairaalakemistejä ja laboratoriolääkäreitä. Yhdistyksen jäsenistä 12% on eläkeläisiä. Jäsenmäärä on pysynyt 199-luvulla vakaana. B. KLIININEN KEMIA OSANA SUOMALAISTA TERVEYDENHUOLTOA B.1. TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIO Nykyaikainen, lääketieteellinen hoito ei ole mahdollista ilman toimivaa laboratorio-organisaatiota. Laboratoriolääketieteen eri osaamisalueita edustavat asiantuntijat muodostavat tukiverkon välitöntä hoitoa toteuttaville terveydenhuollon ammattilaisille. Kliininen kemia on henkilöstön, resurssien ja tutkimusmäärien suhteen suurin terveydenhuollon laboratorioaloista. Vuonna 1998 Suomessa tehtiin arviolta 4 miljoonaa kliinisen kemian tutkimusta. Laboratoriotoimintaan kuluu noin 4% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista eli noin 2 Mrd mk/vuosi. Laboratoriotoimintaa ei yleensä pidetä terveydenhuollon ydintoimintaalueena, vaikka nykyaikainen terveydenhuolto tukeutuukin voimakkaasti laboratoriotutkimuksiin. Kustannusten vähentämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi Suomen kliinisissä laboratorioissa on kokeiltu ja suunniteltu erilaisia organisatorisia ratkaisuja. Laboratorioita on yhdistetty, toimintoja keskitetty ja laboratorioiden sekä eri terveydenhuollon yksikköjen välistä yhteistyötä on parannettu. Riippumatta siitä millainen hallinto- tai tuotantomalli laboratoriolle valitaan, sen toiminnan on palveltava koko terveydenhuoltoa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla eivätkä siihen kohdistetut säästötoimet saa vaarantaa terveydenhuollon sujuvaa toimintaa. Laboratoriotoiminnan tulee olla teknisesti, laadullisesti ja lääketieteellisesti korkeaa tasoa. Kuitenkin taloudellisuus ja tehokkuus on otettava huomioon. SKKY tukee laboratorioiden henkilökunnan ja terveydenhuollon muiden ammattiryhmien yhteistyötä järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia. Yhdistyksen jäsenet muodostavat laboratorioalan sisälle verkoston, jonka kautta laboratoriotyön tehokkuuden, taloudellisuuden ja uusien menetelmien tietous nopeasti leviää. Laboratorioammattilaisten tehtävänä on tiedottaa kliinikoille, kuinka laboratoriotoiminta tuottaa diagnostiikassa ja hoidossa käytettävää tärkeää tietoa, joka kokonaisuuden kannalta on vaikuttavaa ja taloudellisesti hyödyllistä. SKKY edistää osaltaan tätä tiedotusta omilla lausunnoillaan ja kannanotoillaan. B.2. LABORATORIOTOIMINNAN ORGANISOINTI Teknologian kehitys ja terveydenhuollon yleisen toimintatavan muutokset ovat heijastuneet laboratorioihin erisuuntaisina kehitystrendeinä. Nykytekniikka mahdollistaa laboratoriotoiminnan keskittämisen entistä suurempiin yksikköihin, jotka pystyvät tuottamaan laboratoriotutkimuksia nopeasti, luotettavasti ja edullisesti. Toisaalta nykytekniikka mahdollistaa myös laboratoriotoiminnan hajauttamisen jopa potilaan
85 viereen ja kotiin. Ääriesimerkkeinä voidaan mainita täydellisesti automatisoidut suurlaboratoriot, jotka tekevät tehokkaasti tuhansia analyysejä päivässä, ja toisaalta laboratoriolaitteet, joilla tehdään yksittäinen analyysi potilaan vieressä, jolloin tulos on heti hyödynnettävissä potilaan hoidossa. Kliinisen kemian ammattilaisten tulee olla tietoisia tekniikan tuomista uusista mahdollisuuksista ja kehityksen tuomista mahdollisista haittatekijöistä. Tekninen kehitys mahdollistaa laboratoriolaitteiden sijoittamisen myös terveydenhuollon yksiköihin laboratorion ulkopuolelle. Tällainen kehitys saattaa johtaa kirjavan laitekannan ja erilaisten tulostasojen syntymiseen jopa yhden sairaalan eri yksiköiden välillä. Laboratorion yksi tärkeä tehtävä tulevaisuudessa on kontrolloida tällaista kehitystä. Suomen kliinisissä laboratoriossa on viime vuosina tehty paljon työtä laboratorioiden toiminnan järkiperäistämiseksi ja käytettyjen menetelmien yhtenäistämiseksi. Monissa kliinisissä laboratorioissa on laatukäsikirjat laatujärjestelmien kuvaamiseksi. Suurimmat terveydenhuollon laboratoriot on akkreditiotu. Akkreditoidun laboratorion perusideana on minimoida kliinisen laboratorion työskentelyyn liittyvät virheet ja yhtenäistää tutkimusten tulostasot eri terveydenhuollon yksiköiden välillä. Laboratoriotoiminnan hallitsematon hajauttaminen sairaanhoidollisiin yksiköihin ilman laboratorion asiantuntevaa ohjausta saattaa johtaa analyysitoiminnan laadun heikkenemiseen. SKKY tukee osaltaan laboratoriotoimintojen kehittämiseen ja laboratoriotyön laadun takaamiseen tähtäävää tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tarjoaa foorumin kokemusten vaihtoon eri toimintayksiköiden välillä. Yhdistys järjestää tätä tarkoitusta varten erikoislääkäriyhdistysten kanssa yhteisiä koulutuspäiviä sekä käsittelee laboratoriotoiminnan organisointiin liittyviä aiheita omilla koulutuspäivillään. B.3. LAADUNVARMISTUS Suomessa ulkoisella laadunarvioinnilla on pitkät perinteet. Labquality Oy on toiminut maassamme jo lähes 3 vuotta. Koko tämän ajan ovat eri laboratoriot yliopistosairaaloiden laboratorioista pieniin terveyskeskuslaboratorioihin osallistuneet säännöllisesti Labquality Oy:n järjestämille laadunarviointikierroksille. Viimeisen vuosikymmenen aikana ovat laadun parantaminen ja dokumentointi tulleet yhä keskeisemmäksi laboratoriotyössä. Laboratorioammattilaisten tärkeä tehtävä tulevaisuudessa on huolehtia siitä, että laatujärjestelmät ulotetaan perusterveydenhuoltoon ja koskemaan myös point-of-care-laitteita. SKKY järjestää tätä tukevaa koulutusta ja tiedotusta. Labquality Oy:n merkittävänä osakkeenomistajana SKKY osaltaan huolehtii siitä, että yrityksen toiminta suuntautuu siten, että terveydenhuollon asiakkaiden tarvitsemat laboratoriopalvelut tulevat parhaiten tuetuiksi. B.4. LABORATORIOTOIMINNAN TALOUSSEURANTA Laboratoriotoiminnan taloudellisen arvioinnin tulee perustua siihen, miten hyvin se tukee koko sairaanhoitoketjun toimivuutta. Kustannustehokkuuden laskentaperusteet ovat toistaiseksi vaihdelleet laboratoriosta ja terveydenhuollon toimintayksiköstä toiseen. SKKY tukee yhteismitallisen kustannustehokkuusarvioinnin aikaansaamiseen tähtäävää toimintaa käsittelemällä asiaa koulutuspäivillään. Laboratorioammattilaisten tulee huolehtia siitä, että sairaaloiden, sairaanhoitopiirien ja ylipäätään terveydenhuollon taloudellisista resursseista päättäjät ottavat päätöksissään huomioon laboratoriotoiminnan kokonaisvaikuttavuuden terveydenhuollon kustannuksiin eivätkä ainoastaan varsinaisesta laboratoriotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. B.5. AUTOMAATTINEN TIETOJENKÄSITTELY (ATK) ATK:n osuus on tulevaisuudessa entistä keskeisempi laboratoriotoiminnassa. SKKY huolehtii yhteyksistä laboratorion ATK-järjestelmiä ja sen standardeja kehittäviin yrityksiin ja järjestöihin sekä Suomessa että ulkomailla. Tätä tarkoitusta varten yhdistys valitsee keskuudestaan ATK-yhdyshenkilön. Lisäksi yhdistys järjestää ja tukee täydennyskoulutusta laboratorion tietojenkäsittelyyn ja automaatioon liittyvillä aloilla. C. KOULUTUS C.1. ERIKOISTUMISKOULUTUS Laboratoriomenetelmien ja -laitteiden tuntemus ovat olleet ja ovat edelleen keskeinen osa kliinisen kemian erikoislääkäreiden ja sairaalakemistien koulutusta. Laitteiden ja menetelmien käyttömahdollisuuksien, samoin kuin niihin liittyvien virhelähteiden tunteminen ovat välttämättömiä työn menestyksekkään hoitamisen kannalta. Jotta yhteistyö kliinikkojen kanssa muodostuisi mahdollisimman hedelmälliseksi, on laboratorioalan ammattilaisten oltava jatkuvasti selvillä niistä ongelmista, joita kliinikko työssään kohtaa. Heidän on aktiivisesti tuotava esiin niitä mahdollisuuksia, joita laboratorio voisi ongelmiin tarjota. Uusien laboratoriomenetelmien kliinisen käyttökelpoisuuden arvioiminen ja muu tieteellinen työ yhdessä kliinikkojen kanssa ovat käyttökelpoisia tapoja edistää palveluja käyttävien asiakkaiden ja laboratorion välistä yhteistyötä. C.2. JATKO- JA TÄYDENNYSKOULUTUS Jokaisella kliinisen kemian ammattilaisella on oltava mahdollisuus riittävään jatko- ja täydennyskoulutukseen. Oman ammattitaidon ylläpitäminen on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ammattieettinen velvoite. SKKY:n tehtävänä on huolehtia siitä, että se tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuksia ajan tasalla olevaan jatko- ja täydennyskoulutukseen ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. SKKY järjestää vuosittain kahdet koulutuspäivät, joissa jäsenistö saa uutta alan tietoa sekä luennoilla, näyttelyssä että keskusteluissa kollegojen kanssa. SKKY tukee myös jäsenistönsä osallistumista alan kansainvälisiin tapahtumiin järjestämällä kokousmatkoja ja jakamalla apurahoja mahdollisuuksiensa mukaan. C.3. EUROPEAN CLINICAL CHEMIST Vuonna 1998 on EC4:ssa (European Communities Confederation of Clinical Chemistry) esitetty menettelytavat, joilla Euroopan Unioniin kuuluvien maiden kliinisille kemisteille voidaan myöntää European Clinical Chemist -pätevyys. EC4:n rekisteröintikomiteassa on hyväksytty kunkin mukana olevan maan kliinisten kemistien koulutuksen yhdenmukaisuus. SKKY on toiminut aktiivisesti EC4:ssä ja EC4-rekisteröintikomiteassa ja vaikuttaa toiminnallaan edelleen EC4:ssä käsiteltäviin asioihin ja niiden sisältöön. C.4. KLIININEN KEMIA LÄÄKÄREIDEN PERUSKOULUTUKSESSA Kliinistä kemiaa opetetaan lääkäreiden peruskoulutuksessa sekä itsenäisenä oppiaineena että eri erikoisalojen opetuksen yhteydessä. Tänä aikana käytännön lääkärille muodostuu käsitys siitä, kuinka hän voi hyödyntää kliinisen kemian tuottamaa tietoa omassa työssään. Tämän takia lääketieteellisten tiedekuntien opettajien ammattitaito ja opettamisen taso ja määrä ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä nostamaan laboratorioalan arvostusta. Opetuksen tulee olla alan parhaiden ammattilaisten käsissä ja heidän tulee osallistua aktiivisesti myös opetuksen suunniteluun. SKKY:n pitää kannustaa ja tukea opetushenkilökuntaa, jotta opetuksen taso
86 ja määrä pysyisi riittävän korkeana ja sen seurauksena tulevat lääkärit osaisivat entistä paremmin käyttää kliinisen kemian tietoa monipuolisesti hyväkseen. Lisäksi tällä tavalla voidaan houkutella kyvykkäitä henkilöitä erikoistumaan kliinisen kemian alalle. Kliinisellä kemialla on tärkeä merkitys lääkäreiden peruskoulutuksessa sekä itse oppiaineena että opetettaessa monien eri vammojen ja sairauksien diagnostiikkaa ja hoidon seurantaa. Kliinisen kemian perusopetuksella on tämän vuoksi tärkeä merkitys terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksessa. Kliinisen kemian opetuksesta vastaavien ja laboratorioammattilaisten tulee osallistua aktiivisesti lääkäreiden kliinisen kemian opetuksen suunniteluun ja toteutukseen. Lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksessa tulisi painottaa laboratorioammattilaisten mahdollisuutta auttaa kliinikkoja diagnoosin tekemisessä ja hoidon seurannassa. Parempi näkyvyys lisää opiskelijoiden mielenkiintoa laboratorioalaa kohtaan. Eristäytyminen laboratorion seinien sisälle ja keskittyminen menetelmiin, laitteisiin, tietokoneisiin ja akkreditointiin johtaa alan eristäytymiseen muusta terveydenhuollosta. Tämän vuoksi monet opiskelijat eivät valitse kliinistä kemiaa erikoisalakseen. Lisäksi eristäytyminen vaikuttaa laboratoriotoiminnan arvostuksen laskemiseen kliinikoiden ja muun terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa. SKKY valitsee keskuudestaan kliinisen kemian opetuksen yhdyshenkilön, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä kliinistä kemiaa opettaviin professoreihin ja muihin opettajiin sekä kliinistä kemiaa harjoittaviin tutkimuslaitoksiin. D. KLIINISEN KEMIAN TUTKIMUS Tutkimustyö on tärkeä osa kliinistä kemiaa ja tutkimukseen kannustaminen ja sen mahdollistaminen ovat olennaisia alan kehityksen kannalta. Jo peruskoulutuksen yhteydessä tulee korostaa tutkimustyön merkitystä osana kliinistä kemiaa. Laboratoriolääketieteellinen tutkimus kohdistuu uusien menetelmien kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Se ei saa eristäytyä laboratorion seinien sisälle. Kliinisen kemian kehityksen kannalta on tärkeää, että tutkimus käsitetään oleelliseksi osaksi laboratoriolääketiedettä. Parhaimmillaan kliininen kemia yhdistää luonnontieteellisen perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen ja alan kansainvälisen tuotekehityksen. Yhteisten ongelmien ratkaiseminen ja uuden tiedon luominen yhdessä kliinikoiden kanssa takaavat parhaiten alan arvostuksen ja kiinnostavuuden. E. VISIO Jokainen kliinisen kemian erikoislääkäri ja sairaalakemisti voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millainen kliinisen kemian asema on tulevaisuudessa suomalaisessa terveydenhuollossa. Ala muuttuu niin nopeasti, että sekä tieteellistä että teknistä kehitystä on seurattava jatkuvasti. Laboratoriotuloksia käyttäviin klinikoihin on pidettävä säännöllisesti yhteyttä, jotta laboratorio palveluiden tuottajana voi reagoida välittömästi asiakkaiden tarpeisiin ja palautteeseen. Näin voidaan taata, että laboratoriotulosten käyttäjä on tyytyväinen saamaansa palvelukokonaisuuteen ja tietää alan viimeisimmät saavutukset. Tällainen laboratorion ja hoito-osastojen välinen yhteistyökulttuuri on hyvin nuorta monissa terveydenhuollon yksiköissä. Tämän yhteistyön tiivistäminen on avainasemassa tulevaisuuden terveydenhuollossa. Yhteistyö ja verkottuminen terveydenhuollon eri yksiköiden välillä vaikuttaa suotuisasti myös terveydenhuollon talouteen. Pitämällä huolta omasta ammattitaidostamme, seuraamalla sekä oman alamme että koko terveydenhuollon kehittymistä ja osallistumalla aktiivisesti ja rakentavasti yhteistyöhön kliinikoiden kanssa takaamme sen, että kliininen kemia saa entistä kiinteämmän aseman diagnostiikan ja hoidon seurannan apuna muuttuvassa ja kehittyvässä terveydenhuollossa.
87 Suomen kliinisen kemian yhdistys Föreningen för klinisk kemi i Finland TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.1999 YHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT Johtokunta 1999 Puheenjohtaja Päivi Laitinen Varapuheenjohtaja Sanna Siitonen Sihteeri Pirjo Ketola Rahastonhoitaja Matti Laitinen Jäsenet Jarkko Ihalainen Aila Leino Tiina Mäki Johtokunta valittiin yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 5.11.1998 Helsingin Messukeskuksessa. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young ja Sakari Eskelinen. Johtokunta piti toimintakauden aikana seitsemän (7) kokousta. Kulunut vuosi oli yhdistyksen 52. toimintavuosi. JÄSENKUNTA Toimikauden aikana yhdistykseen liittyi 13 uutta jäsentä ja yhdistyksestä erosi 2 jäsentä. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 479. Eläkkeellä jäsenistä oli 58. Yhdistyksellä oli 22 kannattajajäsentä. Jäsenmaksu varsinaisilta jäseniltä oli 1 mk ja kannattajajäseniltä 75 mk. KUNNIAJÄSENET SKKY:n ulkomaiset kunniajäsenet ovat Poul Astrup (Tanska), Kazmér Jobst (Unkari) ja Lorentz Eldjarn (Norja). Kotimaiset kunniajäsenet ovat Herman Adlercreutz, Ralph Gräsbeck, Franz-Eduard Krusius, Nils-Erik Saris, Veikko Näntö, Ilkka Penttilä ja Elja Pitkänen. Kunniajäsen Ben Laurent kuoli toimintavuoden aikana. SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 26.3.1999 Helsingissä Hotelli Kalastajatorpalla ja syyskokous 3.11.1999 Viking Linen Mariella-laivalla. APURAHAT Yhdistys myönsi apurahoja toimintavuoden aikana koulutusvirassa oleville ja muille jäsenille Firenzen kokousta, syyskoulutuspäiviä ja tempusprojektia varten. JÄSENYYDET KOTIMAISISSA YHDISTYKSISSÄ Yhdistys on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen ja Suomen Kemian Seuran koordinatiivinen jäsen. Yhdistys on myös Suomen Lääkäriliiton postituslistalla lausunnon antajana. JÄSENYYDET KANSAINVÄLISISSA JÄRJESTÖISSÄ SKKY on seuraavien kansainvälisten järjestöjen jäsen: - International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (IFCC) - Nordisk Förening för Klinisk Kemi (NFKK) - Forum of the European Societes of Clinical Chemistry (FESCC) - European Confederation of Laboratory Medicine (ECLM) - European Communities Confederation of Clinical Chemistry (EC4) Suomen Kemian Seuran kautta yhdistys kuuluu International Union of Pure and Applied Chemistry -järjestöön (IUPAC). KOULUTUSTOIMINTA Kevätkoulutuspäivät Kevään koulutuspäivät järjestettiin yhdessä Suomen Yleislääkäriyhdistyksen kanssa 25.-26-3 Hotelli Kalastajatorpalla Helsingissä. Aiheena oli Laboratorion ja yleislääkärin yhteistyö (liite 1). Ohjelman kokoajana oli Tiina Mäki. Osallistujia koulutuspäivillä oli 124. Laivakokous Laivakokous järjestettiin 3.11-2.12.1999 risteilyllä Tukholmaan. Aiheena koulutuspäivillä oli Kliinisen laboratorion ulkopuolella suoritettava laboratorioanalytiikka - uhka vai mahdollisuus keskuslaboratoriolle (liite 2). Ohjelman kokoajana toimi Eino Puhakainen. Laivakokousosanottajia oli yhteensä 14. MUU KOTIMAINEN TOIMINTA KliinLab Lehden päätoimittajana on toiminut Markku Parviainen ja toimitussihteerinä Timo Malmi. Toimituskuntaan ovat lisäksi kuuluneet Aimo Harmoinen, Matti Härkönen, Veli Kairisto, Eino Puhakainen, Matti Puukka Ja Teddy Weber. Lehti ilmestyi toimintavuonna 6 kertaa. Lehden kokonaissivumäärä oli 128. Labquality Oy SKKY:n edustajina Labqualityn hallituksessa toimivat Päivi Laitinen ja Matti Laitinen. EC4RC kansallinen rekisteröintikomitea Rekisteröintikomiteassa toimivat tänä vuonna Päivi Laitinen, Markku Parviainen, Ilkka Penttilä ja Matti Puukka. Molekyylibiologiset testit Toimintavuoden aikana SKKY teki kyselyn molekyylibiologisten testien käytöstä suomalaisissa kliinisen kemian laboratorioissa.
88 POHJOISMAINEN TOIMINTA Scandinavian Journal of Clinical and Laboratory Investigation (SJCLI) Lehden suomalaisina toimittajina ovat olleet Ulf-Håkan Stenman ja Teddy Weber. Klinisk Kemi i Norden Lehden suomalaisena toimittajana toimii Ilkka Penttilä. Nordisk förening för klinisk kemi (NFKK) NFKK:n hallituksessa SKKY:n edustajina ovat toimineet Marjaana Ellfolk ja Päivi Laitinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhden kerran. Lisäksi Raija Puukka on toiminut NFKK:n entsyymityöryhmässä ja Veli Kairisto viitearvotyöryhmässä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA European Confederation of Laboratory Medicine (ECLM) SKKY:n edustajana toiminut Aila Leino. Forum of the European Societies of Clinical Medicine (FESCC) SKKY:n edustaja Kari Pulkki. International Federation of Clinical Chemistry (IFCC) SKKY:n kansallisena edustajana IFCC:ssä on toiminut Lasse Viinikka. Comission on World Standards of the World Association of the Societies of Pathology (COWS of WASP) SKKY:n edustaja Matti Härkönen. EC4 SKKY:n edustaja Markku Parviainen on EC4 Boardin jäsen. SKKY:n edustaja Teddy Weber on Comittee of Appeal:n jäsen EC4RC SKKY:n kansallisena edustaja EC4RC:ssä on Markku Parviainen. Sen lisäksi Markku Parviainen toimii EC4RC:n Boardin sihteerinä. SKKY:n edustajat IFCC:n komiteoissa ja työryhmissä Scientific Division Komiteat Markers of Bone Turnover and Bone Disease Työryhmät Laboratory Diagnosis of Porfyria Standardization of Human Chorionic Gonadotropin PSA Standardization Selective Electrodes Education and Management Division Komitea Financial Laboratory Management Molecular Biology Teaching Associate members Committee on Standardization of Markers of Cardiac Damage Patient Sample Identification Standardization of Coagulation Tests Molecular Biology Techniques in Clinical Chemistry Juha Risteli, puh.joht. Raimo Tenhunen, jäsen U.-H. Stenman, puh.joht. U.-H. Stenman, jäsen Pirkko Vihko, jäsen A. Lewenstamm, jäsen Risto Heikkinen, puh.joht. Pirkko Vihko, puh.joht. Kari Pulkki Tiina Mäki Allan Rajamäki Eeva-Riitta Savolainen Muu kansainvälinen toiminta Päivi Laitinen vieraili kutsuttuna Unkarin yhdistyksen järjestämässä kliinisen kemian kongressissa 25.-28.8.1999. Unkarin yhteyksien työryhmä Unkarin työryhmä ei kokoontunut toimintavuoden aikana. Baltian työryhmä SKKY:n ja Baltian yhdistysten välinen yhteistyö on kuluneen vuoden aikana jatkunut jo vakiintuneita muotoja noudattaen. Meidän pääasiallisia yhteistyökumppaneitamme ovat olleet virolaiset. Toimintaan on kuulunut tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä vierailuja sairaala- ja tutkimuslaboratorioiden välillä. Ne ovat toteutuneet pääasiassa yhdistysten jäsenten välille muodostuneisiin henkilökohtaisiin suhteisiin perustuen. Ongelmana on ollut rahoituksen niukkuus. Yhdistyksellä on ollut edustus toukokuussa 2 Vilnassa järjestettävän 5th Baltic Congress of Laboratory Medicine -kongressin Scientific Committee:ssa (Eino Puhakainen). Lopullisessa ohjelmassa on mukana 5 suomalaista esitelmöitsijää (Kari Punnonen, Allan Rajamäki, Maritta Siloaho, Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Sari Väisänen). Yhdistys järjestää ryhmämatkan ko. kongressiin. Kuluneen vuoden aikana saatiin Suomen ja Viron yhdistysten anomuksesta FESCC:ltä osarahoitus hankkeisiin, jotka Viron yhdistys oli kirjannut keskeisiksi koulutus- ja yhteistyöhankkeiksi lähivuosina. Avustus sisälsi myös yhden suomalaisen esitelmöitsijän (Allan Rajamäki) osallistumiskulut Vilnan kongressiin. Päivi Laitinen puheenjohtaja Pirjo Ketola sihteeri
89 KONGRESSI- KALENTERI Kongressikalenteri Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpidosta vastaa dosentti Kari Savolainen (Kuopion yliopistollinen sairaala, Kliinisen kemian osasto, FIN-7211 Kuopio,puh. 17-173176, fax 17-173179, e-mail: kari.savolainen@ kuh.fi). Tiedot uusista kongresseista ja koulutustilaisuuksista ovat tervetulleita. Kongressitiedon yhteydessä on maininta, jos ryhmämatka on järjestetty. Kalenteriin viety uusi kongressitieto on varustettu päivämäärän jälkeen olevalla merkinnällä. Kalenteri on saatavana myös elektronisessa muodossa wwwdokumenttina osoitteessa: http://personal.inet.fi/private/ilkka.penttila. 2 15.6.-18.6. World Congress on Osteoporosis 2, Navy Pier, Chigago, IL, USA; e-mail: wco2@nof.org 18.6.-23.6. American Diabetes Association - ADA, San Diego, CA, USA; Ryhmämatka Suomen Endokrinologiyhdistyksen jäsenille, Suomen Matkatoimisto Oy, Merja Kansi, tel: +358,9,1826453, fax: +358,9,656324, e-mail: merja.kansi@smt.fi 18.6.-23.6. 24th World Congress of Medical Technology, Vancouver, Canada; tel/fax: +1,25,9231937, e-mail: c2@csmls.org, http://www.csmls.org(c2.htm 21.6.-24.6. ENDO - 82nd Annual Meeting of the Endocrine Society, Toronto, Canada; http://www.endo-society.org 22.6.-24.6. Oxidative Stress and Atherosclerosis, Oslo, Norway; tel: +47,6126,82, fax: +47,6126,822, e-mail: companymail@teamcongress.no 23.6.-24.6. Genetics and Atherosclerosis, Aarhus, Denmark; tel: +45,8949,761, fax: +45,8949,7619 25.6.-29.6. XVth International Congress on Fibrinolysis & Thrombolysis, Hamamatsu, Japan; Congress of the ISFT, tel: +81,53,4352248, fax: +81,53,43572, e-mail: icft2@hama-med.ac.jp 25.6.-29.6. XIIth International Symposium on Atherosclerosis, Stockholm, Sweden; tel: +46,8,73615, fax: +46,8,348441, e-mail: isa2@stocon.se, http://www.svl.se/isa 25.6.-3.6. XXXIII International Congress on Military Medicine, Helsinki, Finland; ICMM 2 Congress, c/o TSG-Congress Ltd., tel: +358,9,628,44, fax: +358,9,667,675, e-mail: info@tsgcongress.fi 27.6.-3.6. Second International ICSC Symposium on Engineering of Intelligent Systems/EIS2, University of Paisley, Scotland, UK; http://www.icsc.ab.ca/eis2.htm 28.6.-1.7. * NCI-EORTC/An Important International Conference on The Development of New Diagnostic Tools for Cancer. From Discovery to Clinical Practice: Diagnostic Innovation, Implementation, and Evaluation, Nyborg Hotel Conference Center Nyborg Strand, Denmark; information Nils Brunner, e-mail: nils@finsenlab.dk, http://wwwcdp.ims.nci.nih.gov/eortc.html 3.6.-1.7. Inflammation and Atherosclerosis, Göteborg, Sweden; fax: +46,3182,3762, e-mail: eva.hurt@wlab.wall.gu.se 3.6.-3.7. High Density Lipoproteins and Atherosclerosis, Helsinki, Finland; tel: +358,9,4744258, fax: +358,9,4744,281 3.6.-4.7. HDL Metabolism and Atherosclerosis (Satellite Meeting of the 12th International Symposium on Atherosclerosis, Stockholm, Sweden), Hanasaari Cultural Centre, Helsinki, Finland; fax: +358,9,471412 9.7.-12.7. 7th World Congress on Heart Failure, Vancouver, Canada; fax: +1,31,2758922, e-mail: klimedco@ucla.edu 9.7.-14.7. 26th Congress of the International Society of Blood Transfusion, Vienna, Austria; Austropa Interconvention, tel: +43,1,316814, fax: +43,1,315565, e-mail: isbt.2@verkehrsbuero.at 16.6.-2.6. 18th International Congress of Biochemistry and Molecular Biology, Birmingham, UK; tel: +44,171,58,553, fax: +44,171,637,7626, e-mail: info@iubmb2.org, http://www.iubmb2.org 23.7.-27.7. 52nd National Meeting of the American Association for Clinical Chemistry, San Francisco, CA, USA; AACC, fax: +1,22,8334576, e-mail: custserv@aacc.org, http://www.aacc.org 23.8.-27.8. * The 31st Scandinavian Meeting for Immunology and 16th Summer School, Majvik, Finland; Secretariat SSI 2, tel: +358,9,5675, fax: +358,9,56752, e-mail: ssi2@bluewhiteconferences.fi, http://www.ssi2.helsinki.fi 26.8.-3.8. 22nd Congress of the European Society of Cardiology, Amsterdam, The Netherlands; fax: +33,49294,761, e-mail: webmaster@escardio.org 27.8.-3.8. 28th Congress of the International Society of Hematology, Toronto, Canada; ISH 2 Secretariat, tel: +1,613,748,4613, fax: +1,613,748,6392 6.9.-1.9. XIth International Vascular Biology Meeting, Geneva, Switzerland; IVBM 2, tel: +41,22,34536, fax: +41,22,342363, e-mail: anne-lise@mcitravel.com 11.9.-14.9. * The 23rd European Lipoprotein club (ELC) Meeting, Tutzing, Germany; http://www.dmd.nl/elc.html 12.9.-15.9. SIBioC 2-32th National Congress, Rimini, Italy; Emmezeta Congressi, tel: +39,2,6682323, fax: +39,2,6686699, e-mail: sibioc2@mzcongressi.com 13.9.-14.9. Biotieteen päivät 2 - uutta ja vanhaa sekä Biotec2 messut, Helsinki; http://uta.fi/ imt/bioinfo/biobio/ 14.9.-17.9. 96th Annual Meeting of the German Society for Pediatrics and Youth Medicine, Stuttgart, Germany; fax: +49,711,227766, e-mail: info@congress-stuttgart.de 17.9.-19.9 39th Annual Meeting of the European Society of Pediatric Endocrinology, Brussels, Belgium; tel: +32,2,764,137, fax: +32,2,764,891 18.9.-21.9. 37th European Renal Association - European Dialysis and Transplant Association Congress, Nice, France; fax: +39,521,291777, e-mail: eraedta@ipsuniv.cc.unipr.it 25.9.-26.9. Proficiency testing in analytical chemistry, microbiology and laboratory medicine, Borås/Gothenburg, Sweden; Mrs Marianne Petterson, tel: +46,33,165251, fax: +46,33, 13552, e-mail: marianne.petterson@sp.se, htpp://www.sp.se/conf 29.9.-4.1. Clinical Endocrinology Update (CEU) and Board Review, Philadelphia, PA, USA; http://www.endo-society.org 12.1.-14.1. IFCC/Beckman Coulter European Conference Frontiers in Molecular Basis of Diseases - Cell Biology of Neuronal Dysfunction, Paris, France; fax: +41,22,9943485, e-mail: hwetzel@beckman.com 12.1.-15.1. European Federation of Endocrine Societies (EFES), 7th Postgraduate Course in Clinical Endocrinology, Delphi, Greece; fax: +3,1,7711289, e-mail: prc@compulink.gr 26.1.-27.1. New Trends in Clinical Biochemistry of Transplantation, Vienna, Austria; fax: +43,1,6191339, e-mail: marietta.vogl@kfj.magvienna.gv.at 29.1.-3.11. 11th International Congress of Endocrinology, Sydney, Australia; http://www.icmsaust.coom.au/ice2 5.11.-1.11. IDF - 11th International Diabetes Federation Congress, Mexico City, Mexico; yhteismatka järjestetty: Laura Grönmark-Simula/SMTerikoismatkat, PO Box 319, Kaivokatu 1A, 11 Helsinki, tel: +358,9,18262269, fax: +358,9,656324, e-mail: laura.gronmark@smt.fi 12.11.-15.11. American Heart Association, 73rd Scientific
9 Sessions, New Orleans, LA, USA; Secr. American Heart Association, fax: +1,214,373346 1.12.-5.12. 42nd Annual Meeting of the American Society of Hematology, San Francisco, CA, USA; Secr. Dr. D. Feinstein, fax: +1,214,22512158 12.12.-15.12. ISA 2 International ICSC Congress on Intelligent systems and applications, Wollongong (near Sydney), Australia; http://www.icsc.ab.ca/isa2.htm 21 18.3.-21.3. American College of Cardiology, 5th Annual Scientific Session, Orlando, FL, USA; ACC, fax: +1,31,8979745 17.3.-21.3. Information Science Innovations (ISI 21), Dubai, U.A.E.; http://www.icsc.ab.ca/ isi21.htm 4.4.-7.4. * International Symposium on PPARs: Drugs Regulation of Genes in Atherosclerosis and Metabolic Diseases, Florence, Italy; IAS, tel: +39,22961879, fax: +39,22963581, e-mail: ias@icil64.cilea.it 3.5.-6.5. * 7TH Annual Scandinavian Atherosclerosis Conference, an international meeting, Copenhagen, Denmark; e-mail: kontoret@krogerup.dk 19.5.-23.5 * 4th International Symposium on Women s Health and Menopause, Washington, DC, USA; IAS, tel: +39,22961879, fax: +39,22963581, e-mail: ias@icil64.cilea.it 2.5.-23.5. 72nd Meeting of the European Atherosclerosis Society, Glasgow, UK; fax: +44,141,553173 29.5.-2.6. Women s Health and Menopause/Risk Reduction Strategies/Improved Quality of Life, Washington D.C., USA; tel: +46,8,73615, fax: +46,8,348441, e-mail: isa2@stocon.se 26.5.-1.6. 14th European Congress of Clinical Chemistry (IFCC Congress), Prag, Czech Republic; fax: +42,2,29461, e-mail: lonekova@cls-cz 3.6.-6.7. 18th Congress of the International Society on Thrombosis and Haemostasis (ISTH) & 47th Annual Meeting of the Scientific and Standardization Committee, Paris, France 6.7.-12.7. XVIIIth Congress of the International Society on Thrombosis and Haemostasis, 47th Meeting of the Scientific & Standardisation Committee, Paris, France; Convergences - ISTH 21, tel: (33) 1 4364 7777, fax: +33,1,431165 15.7.-19.7. 53rd National Meeting of the American Association for Clinical Chemistry, Orlando, FL, USA; AACC, fax: +1,22,8334576 29.7.-2.8. 53rd National Meeting of the American Association of Clinical Chemistry (AACC), Chicago, IL, USA, fax: +1,22,8334576, e-mail: custserv@aacc.org, http://www.aacc.org 1.9.-5.9. 23rd Congress of the European Society of Cardiology, Stockholm, Sweden; fax: +33,49294761, e-mail: webmaster@escardio.org, http://www.escardio.org/ 9.9.-13.9. * 14th International Symposium on Drugs Affecting Lipid Metabolism, New York, USA; IAS, tel: +39,22961879, fax: +39,22963581, e-mail: ias@icil64.cilea.it 8.11.-11.11. American Heart Association, 74 Scientific Sessions, Anaheim, CA, USA; American Heart Association, fax: +1,214,373346 11.11.-14.11. American Heart Association 74th Scientific Sessions, Anaheim, CA, USA; fax: +1,214,373346, e-mail: scientificonferences@heart.org 11.11.-16.11. 9th Asian Pacific Congress of Clinical Biochemistry (APCCB), New Delhi, India; fax: +91,11,6224543, e-mail: cms@del3.vsnl.net.in 21.11.-24.11. XXIth World Congress of Anatomic and Clinical Pathology, Düsseldorf, Germany; Secr. Prof. H. Reinauer, tel: +49,711,765,1454, fax; +49,711,766,992 22 17.3.-2.3. American College of Cardiology, 51th Annual Scientific Session, Atlanta, GA, USA; ACC, fax: +1,31,8979745, e-mail: annualmeeting@acc.org 28.7.-1.8. 54th National Meeting of the American Association of Clinical Chemistry (AACC), Orlando, FL, USA; fax: +1,22,8334576, e- mail: custserv@aacc.org, http://www.aacc.org 31.8.-4.9. 24th Congress of the European Society of Cardiology, Berlin, Germany; fax: +33,49294,761, e-mail: webmaster@escardio.org 2.1.-25.1. 18th International Congress of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine, Kyoto, Japan; fax: +81,6,687323, e-mail: jscc@bcasj.org.jp, http://iccc22.bcasj.or.jp 23 12.7.-18.7. 19th Congress of the International Society on Thrombosis and Haemostasis (ISTH) & 49th Annual Meeting of the Scientific and Standardization Committee, Birmingham, UK
91 WALLAC ILMOITUS (OLLUT 6/2)
92 MEDIAKORTTI 2 KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Elektroninen osoite: www.kliinlablehti.fi Päätoimittaja: Kari Pulkki Keskuslaboratorio, TYKS, PL 52, 2521 Turku, (2) 261 198 fax (2) 261 392 email kari.pulkki@tyks.fi Toimituskunta: Aimo Harmoinen (3) 247 6533 Matti Härkönen (9) 471 357 (257) Veli Kairisto (2) 612 899 Eino Puhakainen (17) 173 151 Matti Puukka (8) 315 446 Teddy Weber (9) 311 588 Ilmoitukset: Aimo Harmoinen (3) 247 6533, fax (3) 247 5554 Toimitussihteeri: Timo Malmi telefax (3) 253 3185 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Jaana Ikonen-Toivanen (16) 243 643, fax (16) 243 657 Kongressikalenteri: Kari Savolainen (17) 173 176, fax (17) 173 179 email kari.savolainen@kuh.fi Tilaushinta: 15, Julkaisija: Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Föreningen för klinisk kemi i Finland r.f. 17. vuosikerta Julkaisija: Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Förening för klinisk kemi i Finland r.f. Levikki: 15 kpl; kliinisen kemian laboratoriot, sairaalat, terveyskeskukset ja yhdistyksen jäsenet. Ilmestymispäivät: 31.1., 15.3., 15.5., 15.8., 15.1., 3.11. Painoala ilman marginaaleja: 186 mm x 27 mm Painomenetelmä: offset, rasteritiheys 54 linjaa. Ilmoitushinnat: etusivu 712 mk sisältää värin, takasivu 5965 mk sisältää värin, sisäsivu 4325 mk, puolisivua 292 mk, neljännessivu 21 mk. Värillisen sisäsivun lisähinta 118 mk. Ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä: 3 päivää ennen lehden ilmestymistä Marja Rissanen, Tmi Lehtiapu,Ilmailunkatu 19, 339 Tampere, puh. 4-733 612, fax (3) 314 95. Ilmoitusmääräykset: Aimo Harmoiselle TAYS, Kliinisen kemian yksikkö, PL 2, 33521 Tampere. Alennukset: mainostoimistoalennus 15 %, vähintään kolmen ilmoituksen sarja 1 %. Koulutusilmoitukset: Koulutusilmoitusten osalta ilmainen maksimipainosivumäärä on 1 sivu. Painosivumäärältään isommat koulutusilmoitukset jaetaan lehden mukana liitteenä, mikäli ilmoittaja maksaa postituskulut (n. 18 mk, ALV %). Kirjapaino: Tekstitaso Oy & Offset, Ilmailunkatu 19, 339 Tampere, (3) 314 9/Reijo Vesaniemi, fax (3) 314 95. ISSN 782-1549 Pankkiyhteys: MERITA, 11473-2483.