Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta



Samankaltaiset tiedostot
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittäminen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

4 Suomen sähköjärjestelmä

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energian hankinta ja kulutus

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Energian hankinta ja kulutus

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Millä Tampere lämpiää?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Haasteista mahdollisuuksia

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Kestävä kehitys Fortumissa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energian tuotanto ja käyttö

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Toimintaympäristö: Fortum

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Jyväskylän energiatase 2014

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Keski-Suomen energiatase 2016

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Metsäbioenergia energiantuotannossa

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Energiapoliittisia linjauksia

Transkriptio:

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta Mika Purhonen 21.2.2007 HVK PowerPoint template A4 28.02.07 1

Suomen energiajärjestelmän ominaispiirteitä Energiaintensiivisyys Suuri huipputehon tarve Monipuoliset energialähteet Korkea hyötysuhde Maakaasun maariski Biopolttoaineiden korkea osuus (metsäteollisuus) Ydinvoiman lisääminen, jätteen loppusijoitus Rajajohtojen suuri teho, 4240 MW, 31% kapasiteetista HVK PowerPoint template A4 28.02.07 2

Energiahuoltoalan organisointi PTS Keskusjaosto Energiahuoltosektori Öljypooli - Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry - energian tuottajat ja jakelijat - öljy-yhtiöt - Gasum Oy - Maakaasuyhdistys ry - Pääesikunta Voimatalouspooli - Fingrid Oyj - energian tuottajat ja jakelijat - verkostopalveluyhtiöt - Energiateollisuus ry. - Elinkeinoelämän keskusliitto EK - suuret sähkönkäyttäjät HVK PowerPoint template A4 28.02.07 3

Energiahuoltosektori 2005 Taisto Turunen, pj ylijohtaja KTM energiaosasto Asta Sihvonen-Punkka, vpj johtaja Energiamarkkinavirasto Juha Kekkonen varatoimitusjohtaja Fingrid Oyj Tapio Kuula sektorijohtaja Fortum Power and Heat Oyj Matti Kaisjoki varatoimitusjohtaja Pohjolan Voima Oy Markku Jalonen johtaja Energiateollisuus Seppo Ruohonen toimitusjohtaja Helsingin Energia Pertti Simola toimitusjohtaja Teollisuuden Voima Oy Sakari Toivola toimitusjohtaja Esso oy ab Jarmo Honkamaa yksikön johtaja Neste Oil Oyj Juha Vainikka varatoimitusjohtaja Gasum Oy Matti Hilli toimitusjohtaja Vapo Oy Anja Silvennoinen energiajohtaja UPM-Kymmene Oyj Pertti Salminen asiatuntija EK Pekka Pirilä professori Teknillinen korkeakoulu Risto Leukkunen apulaisjohtaja Huoltovarmuuskeskus Sihteeri: yli-insinööri Timo Ritonummi, KTM energiaosasto HVK PowerPoint template A4 28.02.07 4

Energiahuolto (VNp 8.5.2002/350) Edistetään useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa Energian huoltovarmuustaso pidetään kansainvälisiä velvoitteita korkeampana Lämmön ja sähköenergian tuotantokapasiteetti, laitoksilla tarvittavat polttoaineet sekä jakelu- ja siirtoverkosto ylläpidetään 12 kuukauden ajan perushuoltotasolla Tuontipolttoaineita varmuusvarastoidaan 5 kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä Energian tuotannon ja kulutuksen säännöstelyvalmiutta kehitetään HVK PowerPoint template A4 28.02.07 5

Energiahuoltojärjestelmän rakenne Energialähteet ulkomaiset lähteet öljy kivihiili maakaasu uraani sähkön nettotuonti tuontilogistiikka öljy kivihiili maakaasu uraani rajat ylittävä sähkönsiirto kotimaiset lähteet vesivoima tuulivoima puu turve lipeät jätelämpö Tuotanto voimalaitokset lämpövoimalaitokset lämmitysvoimalaitokset - teollisuuden vastapainelaitokset - kaukolämpövastapainelaitokset lauhdevoimalaitokset - konventionaaliset laitokset - ydinvoimalaitokset huippuvoimalaitokset vesivoimalaitokset tuulivoimalaitokset öljynjalostus Siirto sähkönsiirto polttoainekuljetukset Jakelu sähkön jakelu kaukolämmön jakelu polttoaineen jakelukuljetukset polttoaineen jakeluasemat Tietojärjestelmät tilaus- ja toimitusjärjestelmät tuotantoprosessien ohjaus hallinnolliset järjestelmät Tiedonsiirto kiinteät televerkot mobiiliverkot Internet erillisverkot Kunnossapito ja rakentaminen voimalaitokset jalostamot sähkön siirtoverkko sähkön jakeluverkko tietojärjestelmät Henkilöresurssit ja osaaminen Vesi- ja jätevesihuolto Jätehuolto ydinjätehuolto muu jätehuolto Rahoituspalvelut maksujärjestelmät Vakuutuspalvelut Joukkoviestintä HVK PowerPoint template A4 28.02.07 6

Huoltovarmuuden osatekijät Kapasiteetti Käytettävyys Hallittavuus Suomesta Fyysinen ja kybersuojaus Jatkuvuussuunnittelu HVK PowerPoint template A4 28.02.07 7

Suomen energiajärjestelmän riskikeskittymät Kapasiteettiredundanssi Käytettävyysredundanssi Kokonaisredundanssi Energiajärjestelmä alle vaatimusten tuotanto / / ei ylimäärää siirto lievä ylimäärä jakelu runsas ylimäärä Tukitoiminnot logistiikka prosessinohjausjärjestelmät kunnossapito jätehuolto HVK PowerPoint template A4 28.02.07 8

Energian tuonti Suomeen 2005 10 604 (1000 t) Raakaöljy Venäjä 80 % Tanska 10 % Norja 2 % Kazahstan 4 % Iso-Britannia 4 % Venäjän osuus energian tuonnista 71 % 3 324 (1000 t) Kivihiili Venäjä 82 % Puola 16 % Muut 2 % Lähteet: KTM Energiakatsaus Öljy- ja kaasualan keskusliitto 16 183 GWh Sähkö Venäjä 58 % Ruotsi 39 % 4 196 milj. m3 Maakaasu Venäjä 100 % 69 tu Ydinpolttoaine Ruotsi 29 % Venäjä 23 % Espanja 48 % HVK PowerPoint template A4 28.02.07 9

Energiapolitiikka; keskeisiä riskejä vähentäviä tekijöitä vuodesta 1955 Öljynjalostus ja siihen liittyvä logistiikka Turpeen laajamittainen käyttäminen Syväsatamien rakentaminen Kantaverkon silmukointi, rajajohdot ja varmistettu tietoliikenne Sähköntuotantokapasiteetin ylläpitäminen (STYV) Polttoaineiden varmuusvarastointi Uusiutuvien energialähteiden tukeminen Ydinvoiman rakentaminen HVK PowerPoint template A4 28.02.07 10

Energiapolitiikka; keskeisiä riskejä lisääviä tekijöitä vuodesta 1970 Öljymarkkinoiden häiriöherkkyys Maakaasun maariski Optimointi ja kaupallisten varastojen pieneneminen Markkinaehtoiset investoinnit Epävarmuus sähköntuotannon huippukapasiteetista Hiilen ja turpeen käytön vaikeutuminen Sään ääri-ilmiöt Tekniset järjestelmät HVK PowerPoint template A4 28.02.07 11

Voimalaitosten ajojärjestys (ilman päästöoik.) /MWh HVK PowerPoint template A4 28.02.07 12

Vuoden 2004 tuntitehojen (MW) pysyvyyskäyrä (2005 ei normaali) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 602 1203 1804 2405 3006 3607 4208 4809 5410 6011 6612 7213 7814 8415 HVK PowerPoint template A4 28.02.07 13

Ydinvoiman etuja huoltovarmuuden kannalta Ydinvoimalla ei ole ilmastopoliittisa rasitteita,jotka johtaisivat sen alasajoon pitkällä tähtäyksellä Uraani voidaan rinnastaa kotimaiseen primaarienergiaan polttoainevarastojen ja polttoaineen hankintasopimusten avulla Hankintalähteet ovat monipuolisia ja poliittisesti vakailla alueilla HVK PowerPoint template A4 28.02.07 14

Ydinvoiman etuja huoltovarmuuden kannalta Muut polttoaineet vaativat joko vastapainetta (yhteistuotanto) tai yhteiskunnan tukea eri muodoissaan. Ydinvoima vähentää riippuvuutta tuontisähköstä ja korvaa kivihiililauhdetta. Ydinvoima ei vaadi yhteiskunnan rahoitusta huoltovarmuuden turvaamisessa. Ydinvoima-alan arvostuksen ylläpitäminen takaa kehittymisen ja turvallisen ja luotettavan laitoksen käyttö- ja turvallisuuskulttuurin. HVK PowerPoint template A4 28.02.07 15

Esimerkki huoltovarmuuskustannuksista Maakaasulauhdelaitos: sähköteho 1600 MW -Hyötysuhde 40 % eli polttoaineteho 4000 MW - Vastaava varmuus 5 kk öljyn varasto (huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti) - öljyn hinta 400 /t - öljyvaraston hankintakustannus n. 600 milj. HVK PowerPoint template A4 28.02.07 16

Suomen tuotanto 2006/2007 Sähkön tuotantoennätys 12 620 MW perjantaina 9.2.2007 klo 9 10 Kulutusennätys 14 808 MW torstaina 8.2.2007 klo 7 8 Kokonaiskapasiteetti 13 650 MW ml. tehoreservit 600 MW HVK PowerPoint template A4 28.02.07 17

Uhat, vaikutukset ja riskiarvio Keskimääräiset häiriövälit (vuotta) Todennäköisyys Häiriöiden Toiminnon häiriön keston mukaan luokiteltuina että ainakin yksi kokonaisvaikutus kokonaisriski häiriö vuodessa yksikköä / vrk yksikköä / vuosi alle 1 h 1-10 h 10-100 h yli 100 h % sääilmiö 32 4 776 418 tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat 97 395 197 kansainvälisen logistiikan kriisi 2 58 24 kiinteistöonnettomuus 2 55 23 rikollisuus ja terrorismi 2 115 10 tartuntataudit 17 13 6 säädösmuutos 17 1 5 lakko 2 73 3 energiapula 2 6 2 saastuminen 2 2 1 kansainvälisen kaupan kriisi 0 5 0 suuronnettomuus 0 1 0 Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi HVK:n julkaisuja 2/2005 http://www.huoltovarmuus.fi/julkaisut/esittely/?id=72 Häiriövälit (vuotta) alle 1, toistuva 1-10, odotettavissa 10-100, harvinainen yli 100, teoreettinen HVK PowerPoint template A4 28.02.07 18