ALOKAs. Alokasliite Saapumiserä 2/2013 www.ruotuvaki.fi

ALOKAs II/ 13 Alokasliite Saapumiserä 2/2013 www.ruotuvaki.fi

ALOKAS II/13 sisalto 4 6 Palveluskaudet Armeija-aika jakautuu kolmeen jaksoon. Selvitä P-, E- ja J-kauden erot! Johtajakoulutus Puolustusvoimat antaa myös laadukkaita eväitä johtamiseen. Houkutteleeko AUK tai RUK? 8 Erilaisia tehtäviä Ruotuväen Facebook-profiilin tykkääjät vaikuttivat liitteessä esiteltyjen varusmieskoulutusten valintaan. Lue lisää sotilaskuljettajan, -poliisin ja jääkärin tehtävistä. 10 Vapaa-aika: oma punkka, oma aika Kasarmilla on myös aikaa rentoutua päivän palveluksen päätyttyä. Vapaa-ajanviettotavoista ei ole pulaa valitse omasi! 12 Hyödynnä erikoistaitosi! Varusmiespalveluksensa voi suorittaa myös esimerkiksi lääkärinä, toimittajana tai pappina. Osoita osaamisesi! 14 Parhaat armeijamuistot Viisi tunnettua suomalaista kertoi Ruotuväelle omista armeija-ajoistaan. Toimitus Tuottaja alikersantti Eira Talka Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Valokuvaajat kaartinjääkäri Lasse Perkkiö, kaartinjääkäri Henri Keränen Ulkoasu ja taitto kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä Toimittajat kaartinjääkäri Eetu Heino, kaartinjääkäri Joonas Lehtonen, kaartinjääkäri Olli Tuominen, alikersantti Olli Pietiläinen, alikersantti Moona Veijola Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy

Erilaista välivuotta viettämässä Armeija-ajasta voi olla yllättävää hyötyä tyypille kuin tyypille iästä ja elämänkokemuksesta riippumatta. Jopa viimeisiä hetkiä parikymppisenä viettävälle ja paljon nähneelle henkilölle, kuten itselleni, varusmiespalvelus on ollut avartava koulu. Vaikka kyse ei mistään korkeakoulututkinnosta olekaan, oppii kasarmimaailmassa uutta ja ihmeellistä. Kurkkusalaateissa oppii muun hyvän muassa arvostamaan entistä enemmän isoisien työpanosta ja palvelus kasvattaa vähintään itsekuria ja sisua. Olen kysellyt palvelustovereilta ja reserviläisiltä, mitä he kokevat saaneensa irti inttiajasta, ja yhtenä plussapuolista pidetään uusiin ihmisiin tutustumista. Tupa- ja linjatoverit ovat useimmiten lähtökohtaisesti tuntemattomia naamoja, joiden taustat ja tulevaisuuden suunnitelmat poikkeavat omistasi. Yhteiset rankat kokemukset nitovat yhteen ja vielä vuosienkin päästä ne saattavat yhdistää aseveljiä ja -sisaria. Parhaassa tapauksessa palveluksessa pääsee hyödyntämään erityistaitojaan, kokeilemaan muutamaksi kuukaudeksi jotain sellaista, mitä siviilissä ei ainakaan vielä tee, ja intin tarjoamia taitoja on mahdollista käyttää myös hakiessa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Erä- ja muut selviytymistaidot ja varautuminen kriisitilanteiden varalle ovat lisäksi aina hyviä taitoja itsestään ja toisista huolta pitävälle kansalaiselle. Lisäksi varusmiespalvelusta on viime aikoina uudistettu monin varusmiestä miellyttävin tavoin. Palvelusajat ovat tänä vuonna lyhentyneet kahdella viikolla, mikä tarkoittaa sitä, että miehistön tai johtajan roolissa kotiudut joko sopivasti ennen joulua tai juhannusta. Myös päivärahoja on korotettu niin, että 165 vuorokautta palvelevat nostavat viittä euroa (ennen 4,70 euroa), siitä kauemmin palvelevat 8,35 euroa (ennen 8 euroa) ja 255 päivää ylittävän ajan palveluksessa olevat 11,70 euroa (ennen 11,30 euroa) päivältä. Intin vaikutus työ- ja opiskeluelämään riippuu myös omasta suhtautumisesta palvelusaikaan. Miehistön palvelusaika on vain 5,5 kuukautta, mikä ei ole suuri katkaisu siviilikiireisiin. Erikoistehtävissä taas esimerkiksi kuljettajana, sotilaspoliisina tai lääkintämiehenä saat tärkeää kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssi ansioluettelossa tunnetusti noteerataan hyvässä mielessä muuallakin yhteiskunnassa. Ei siis kannata väheksyä armeijan käymisen muodostamaa kansalaisvelvollisuutta. Voisi sitä välivuoden tai muutaman kuukauden elämässään huonomminkin käyttää. Eira Talka, tuottaja

Kiinni armeijaan pala palalta teksti: Eira Talka Vaativankin suorituksen kestää kuin mies, kun sen jakaa pienempiin osiin. Tämä on huomioitu puolustusvoimissakin: palvelusaikasi on viipaloitu kolmeen erilaiseen osaan. Tuttavallisesti P-, E- ja J-kausina tunnetut jaksot rytmittävät armeijataipaleen kulkua. P-kaudella opit sotilaallisen toiminnan ja aseenkäsittelyn perusteet. E-kausi syventää omaan aselajiin ja koulutukseen liittyviä taitoja, ja kaikki opittu huipentuu J-kauden koviin harjoituksiin. Kausien sisältö ja ajoitus vaihtelee jonkin verran yksilöllisesti palvelustehtävästäsi riippuen. Peruskoulutuskausi (P-kausi) Ei hätää, jos et vielä osaa arvomerkkejä, sotilaallista tervehtimistä tai tahtimarssia. Kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella opit paljon uutta, ja kaikessa lähdetään liikkeelle alkeista. Kun ollaan päästy kiinni kasarmioloissa normaalin Monelle jännittävimpiä ja odotetuimpia tapahtumia ovat ensimmäiset ampumaharjoitukset. päivärytmin kulkuun ja totuttu jakamaan tupa tutuksi tulevien palvelustoverien kera, on vuorossa sotilaan perustaitojen omaksuminen. Sotilaallista ilmettä esitellään julkisesti kotijoukoille P-kauden lopun sotilasvala- ja vakuutustilaisuuksissa. Edessä on useita koulumaisia oppitunteja, joiden aikana tapaat varuskuntasi ja yksikkösi henkilökuntaa, kuten yksikön päällikön, vääpelin, sotilaspastorin ja kuraattorin. Aseenkäytön harjoittelu aloitetaan osien nimien opettelusta, josta siirrytään ampumaasentojen hiomiseen. Monelle jännittävimpiä ja odotetuimpia tapahtumia ovat ensimmäiset ampumaharjoitukset, joissa tuoreet taidot pääsevät ensi kertaa koetukselle. Marssikoulutus alkaa lyhyistä, muutaman kilometrin etapeista, ja marssikestävyyttä kasvatetaan koulutuksen edetessä pikkuhiljaa. Eteneminen marsseilla ei siis vaadi teräsmiehen aloitusta. Muistorikkaita hetkiä tarjoaa myös alokasleiri poteronkaivuineen, pakkiruokailuineen ja kipinävuoroineen. Osa 255 päivän erikoistehtäviin valikoituneista varusmiehistä, kuten sotilaspoliisit, omaksuu tehtäviensä edellyttämiä taitoja jo P-kauden lopulla. P-kausi on kaikkiaan kiivas- ja tiivistahtinen pakkaus. Siviilistä 4

Erikoiskoulutuskausi 9 viikkoa Joukkokoulutuskausi 7 viikkoa 165 Peruskoulutuskausi 8 viikkoa Varusmiesjohtajat Miehistö Aliupseerikurssi I 7 viikkoa Miehistön erityistehtävät 29 viikkoa Miehistön vaativimmat tehtävät 42 viikkoa Aliupseerikurssi II 9 viikkoa Reserviupseerikurssi 14 viikkoa Johtajakausi 26 viikkoa Johtajakausi 21 viikkoa 255 347 347 paljon poikkeavan maailman tapojen sisäistäminen voi tuntua rankalta, mutta E- ja J-kausilla alun tapahtumat tuntuvat jo kaukaisilta muistoilta. Erikoiskoulutuskausi (E-kausi) Tässä kohtaa sanot hyvästit alokastuvan tovereille ja siirryt E-kauden kavereiden seuraan. Kahdeksan viikon peruskoulutuksen päätyttyä tiedät aselajisi sekä sen, tuletko toimimaan miehistössä vai johtajana. Suurin osa saa yhdeksän viikkoa kestävällä E-kaudella miehistökoulutuksen, mutta osa aloittaa aliupseerikurssin. Aliupseerikurssi I ja II kestävät yhteensä 16 viikkoa. Aliupseerikurssi I:ltä valitaan vielä pieni osa 14 viikon reserviupseerikurssille. Miehistöstä jokunen valitaan yhteensä vuoden kestävään kuljettajakoulutukseen, jolloin E-kausikin on pidempi. Suurin osa kuitenkin kouluttautuu oman aselajin sodan ajan tehtäviin: jääkärit ja sissit harjoittelevat taistelua maastossa, Rankkojen taistojen jälkeen valmistaudutaan reserviin siirtymiseen monta unohtumatonta kokemusta rikkaampina. tykkimiehet tutustuvat raskaampiin aseisiin, pioneerit saavat räjähdekoulutusta ja niin edelleen. Otat oman koulutushaarasi mukaisen tehtäväsi haltuun ja opit toimimaan osana ryhmää ja joukkuetta. E-kaudella koulutus on toisinaan vaativampaa kuin P-kauden aikana, mutta samalla monipuolisempaa ja erikoistumisen myötä kiinnostavampaakin. Joukkokoulutuskausi (J-kausi) Seitsenviikkoinen joukkokoulutuskausi huipentuu jopa useiden päivien pituisiin maasto- ja ampumaharjoituksiin sekä legendaariseen loppusotaan. Tässä vaiheessa toimit taisteluissa osana sodan ajan joukkoa. Miehistön 165 ja johtajien 347 vuorokautta palvelleille varusmiehille J-kausi on näytön paikka: sodan ajan tehtävien edellyttämät tiedot ja taidot viilataan parhaaseen kuosiin. Rankkojen taistojen jälkeen valmistaudutaan reserviin siirtymiseen monta unohtumatonta kokemusta rikkaampina, ja viimeisellä viikolla annetaan tilaa levollekin. 5

Johtajaksi tahtovan ei tarvitse olla superihminen teksti: Joonas Lehtonen Saapumiserittäin noin 30 prosenttia alokkaista valitaan johtajakoulutukseen. Koulutus jakaa mielipiteet, mutta sitä arvostetaan edelleen työelämässä. Johtajakoulutuksesta saattaa saada myös opintopisteitä siviiliopinnoissa. Halukkuuksia ja soveltuvuutta johtajakoulutukseen mitataan pitkin peruskoulutuskautta. Valinnat tehdään P-kauden lopussa, jonka päätyttyä valitut aloittavat aliupseerikurssin. AUK:n ensimmäinen vaihe kestää 7 viikkoa, minkä jälkeen kyvykkäimmät lähetetään reserviupseerikurssille ja loput jatkavat AUK II-kurssilla. Kaikkiaan alle 10 prosenttia varusmiehistä koulutetaan reserviupseereiksi. Heistä yksi on upseerikokelas Anna-Kaisa Salo, joka toimii kouluttajakokelaana Reserviupseerikoulussa Haminassa. Salolle lähteminen johtajakoulutukseen oli selvää palveluksen alusta alkaen. - Halukkuus on hyvä tuoda esille hyvissä ajoin. Harva on luonnostaan kyvykäs johtaja, mutta tekemällä parhaansa osoittaa kyllä potentiaalinsa. Johtajakoulutukseen pääseminen ei vaadi maratoonarin kuntoa tai ydinfyysikon aivoja, Salo neuvoo. Hän muistuttaa, että vaikkei johtajaksi pyrkisikään, P-kaudella kannattaa 6! antaa kaikkensa. Silloin erilaisista suorituksista kerätään pisteitä, ja mitä enemmän pisteitä omaa, sitä paremmin voi toiveillaan vaikuttaa jatkokoulutuspaikkaansa. Heikoimmin menestyneet voidaan sijoittaa käytännössä minne tahansa. Lisäksi mielipide saattaa muuttua vielä armeijassa. Juuri niin kävi aliupseerioppilas Anssi Pitkäjärvelle, jonka alkuperäinen tavoite oli päästä armeijasta 5,5 kuukauden palveluksella. Hauska Sekä fyysinen että henkinen kantti ovat toisinaan kovilla, mutta juuri se kehittää vahvimmin. ja hyvin sujunut P-kausi sai hänet kuitenkin hakemaan AUK:uun. - Hyvä joukkue- ja tupahenki sai fiilikset kattoon, Pitkäjärvi muistelee. Kova työ palkitaan Johtajakoulutuksessa tulee istuttua oppitunneilla varsinkin alkuun paljon, mutta teoria muuttuu käytännöksi maastoharjoituksissa ja aselajikoulutuksessa. Parhaat muistot ovat sekä Salon että Pitkäjärven mielestä samalla pahimpia, sillä niissä tuntee oikeasti ylittäneensä itsensä ja huomaa parhaiten yhteishengen kasvaneen. Sekä fyysinen että henkinen kantti ovat toisinaan kovilla, mutta juuri se kehittää vahvimmin. - Kaikesta kyllä selviää, kun jaksaa yrittää, Pitkäjärvi kannustaa. - Johtajakoulutus on hyödyksi ainakin sitten kun palaa työelämään. Varsinkin jos hakee esimiestehtäviin, niin aivan varmasti työnantajat katsovat sen todella hyväksi eduksi, hän jatkaa. Salolle johtajakoulutuksen hyödyt ovat selkeät, sillä hänen tulevaisuudensuunnitelmissaan siintää opiskelu Maanpuolustuskorkeakoulussa ja myöhemmin työpaikka puolustusvoimissa ammattisotilaskouluttajana. Siihen johtajakoulutus on vaatimus. - Intissä voi oikeasti löytää itsensä ja sen, mitä haluaa palveluksen jälkeen tehdä, Salo kiteyttää. Pitkäjärvi odottaa jo innolla pääsevänsä kouluttamaan heinäkuussa palvelukseen astuvia uusia alaisiaan. - Muistakaa vaan yrittää parhaanne ja tehkää asiat kunnolla, niin se palkitaan. Mukavaa kesää ja P-kautta! Jos mieli muuttuu vasta liian myöhään, voi johtajakoulutukseen päästä myös varsinaisen palveluksen jälkeen. Jälki-AUK:n ja jälki-ruk:n käyminen saattaa tosin pidentää palvelusajan yli 347 vuorokauteen.

teksti: Olli Tuominen Jääkäri: monipuolista koulutusta Jääkäri Tuukka Kivinen tuli Kainuun Prikaatiin Kuopiosta ilman suuria suunnitelmia. - En miettinyt yhtään etukäteen. Selvää kuitenkin oli, että puolella vuodella haluan armeijasta päästä, kuopiolainen pohtii. Kivinen kertoo, ettei valmistautunut mitenkään erityisesti varusmiespalvelukseen. Säännöllisestä liikunnasta olisi kyllä ollut hyötyä. - Tuli sitten aika puskista, kun lähdettiin tuonne metsään, hän naurahtaa. Hyvä fyysinen kunto on Jääkärit muodostavat maavoimien selkärangan kaikissa joukko-osastoissa. inttiin tullessa plussaa, mutta tärkein pala intissä selviämiseen löytyy henkiseltä puolelta. - Aika paljon on omasta päästä kiinni, miten täällä jaksaa, Kivinen kiteyttää. Myös Kivisen kouluttaja, luutnantti Matti Kettunen on samoilla linjoilla. Hän alleviivaa, ettei palvelukseen tarvitse sinänsä valmistautua etukäteen, vaan kaikki tarvittava tieto koulutetaan varusmiehille palveluksen aikana. - Parasta valmistautumista on fyysisen kunnon kohottaminen, hän tiivistää. Kovillakin ollaan päästy räjäyttämään Kivinen palvelee Kainuun Jääkäripataljoonassa jääkäriryhmän pioneerina. Kiväärimiehen peruskoulutuksen saanut Kivinen valittiin peruskoulutuskauden jälkeen pioneerikurssille, jossa hän on päässyt perehtymään tavallista jääkäriä syvemmin miinoihin ja räjähdysaineisiin. - Kovillakin ollaan päästy räjäyttämään, Kivinen myhäilee. Vaikka Kivinen ei aktiivisesti jääkäriksi halunnutkaan, on hän tyytyväinen koulutukseensa: - Ei välttämättä mikään muu homma kiinnostaisi yhtä paljon. Välillä on ollut vaikeaa, mutta se vain kasvattaa selkärankaa, jääkäri pyörittelee. Jääkärin koulutuksesta voi olla monenlaista hyötyä siviiliin. Pioneerin koulutuksen saava jääkäri voi suorittaa räjäyttäjän pätevyyskirjan, joista voi hyötyä erityisesti kaivosalalla. Elektroniikasta kiinnostuneen kannattaa hakeutua viestimieheksi, jolloin pääsee käyttämään esimerkiksi radioita. - Jos yhtään tykkää olla aseiden kanssa tekemisissä ja oppia käsittelemään niitä, on jääkärikoulutus oikea paikka, Kivinen tiivistää. Koulutuksessa pääsee ampumaan monipuolisesti erilaisilla aseilla, kuten konekivääreillä ja sisäpiippupanoksia kevyellä kertasingolla. Kettunen muistuttaakin, että monella pari vuosikymmentä sitten varusmiespalveluksen suorittaneella saattaa olla liian yksipuolinen kuva jääkärin tehtävistä. Joukkojen Aika paljon on omasta päästä kiinni, miten täällä jaksaa. modernisoitumisen myötä myös jääkäriryhmään on tullut uusia tehtäviä: ryhmään kuuluu pioneerin lisäksi kiväärimiehiä, taistelupelastaja ja partionjohtaja. - Jääkärit muodostavat maavoimien selkärangan kaikissa joukkoosastoissa, Kettunen tiivistää.! Taistelupelastajaksi koulutettava saa puolestaan hyvän yleispätevän ensiapu- ja lääkintäkoulutuksen. 7

Sotilaskuljettaja: paljon hyötyjä myös siviiliin teksti: Joonas Lehtonen Karjalan Prikaatissa palveleva panssarijääkäri Severi Tonttila muistelee, että armeijan kuormaautot ja kuskien touhut näyttivät intin alusta alkaen kiinnostavilta. Päätös ryhtyä sotilaskuljettajaksi ilman mitään kokemusta alasta yllätti kuitenkin hänet itsensäkin. Vaatimuksena pestiin on vain B-ajokortti; kakkosvaiheenkin saa suoritettua intissä. Liikennerikosrekisteri tosin tarkistetaan. - Taustalla olevat rattijuopumukset, huumetuomiot ja törkeät liikenteen vaarantamiset ovat esteitä kuljettajaksi pääsylle, vahvistaa kouluttaja, yliluutnantti Jarkko Tilli Karjalan Prikaatin Kuljetuskeskuksesta. Tuhansien eurojen koulutus Kuljettajat palvelevat 11,5 kuukautta. Ensimmäiset puoli vuotta kuluvat pitkälti koulun penkillä. - Koulutukseen kuuluu lähes 300 ammattipätevyystuntia ja päälle autokoulun teoriat ja muut, Tonttila selittää. Hukkaan nämä oppitunnit eivät suinkaan mene. Osa kuskeista erikoistuu esimerkiksi Panssari- Sisun kuljettajiksi. Tonttila itse on suorittanut armeijassa C- ja E- ajokortit. Lisäksi hän on hankkinut kasan alalla hyödyllisiä todistuksia, kuten ADR-, säiliö- ja räjähdeluvat, trukkikortin ja pisteenä I:n päälle Koulutus on rahallisestikin tuhansien eurojen arvoinen. kuljettajan ammattipätevyyden. Se vaaditaan, jos siviilissä aikoo tehdä kuljettajan töitä. - Koulutus on rahallisestikin tuhansien eurojen arvoinen, Tilli korostaa. Kuljettava miehistön jäsen Loppupalveluksensa kuljettajat harjoittelevat ajohommia käytännössä. Maastoharjoituksia on jopa viikottain. - Saatan viedä ajomääräyksestä riippuen esimerkiksi kalustoa tai ruokaa harjoituspaikalle. Päivät kuljen normaalisti muiden mukana ja myöhemmin palautan varusteet ja auton. Kuskipesti ei sinänsä tuo mitään vapauksia, olen kuljettava miehistön jäsen, panssarintorjuntajoukkueessa palveleva Tonttila kertoo. Hänestä parasta pestissä on ollut se, että on päässyt näkemään puolustusvoimien toimintaa ja Suomea tavallista taistelijaa laajemmin. Palveluksen aikana tylsiltä tuntuneet autonpesut ja -huollotkin ovat osoittautuneet sittemmin hyödyllisiksi. Vaikkei Tonttila ennen armeijaa tuntenut juuri ajoneuvojen tekniikkaa, oppia on tullut koko ajan lisää ja nyt Vaatimuksena pestiin on vain B-ajokortti; kakkosvaiheenkin saa suoritettua intissä. hän osaa korjata pienet viat, joita autoillessa saattaa tulla vastaan. Takataskussaan palveluksessa saatu puolen vuoden työkokemus Tonttila suunnittelee hakevansa alan töitä myös siviilissä ja rahoittavansa opiskelunsa kuskihommia tehden. 8! Varsinaisen kuljettajakoulutuksen lisäksi moottoriajoneuvojen kanssa voi intissä päästä puuhaamaan vaikkapa 8,5 kuukautta palvelevana sotilaspoliisikuljettajana. Joukko-osastot kouluttavat tarpeensa mukaan myös esimerkiksi moottoripyörälähettejä ja mönkijätiedustelijoita. Myös aliupseerikoulun voi suorittaa moottorilinjalla. Niin sanotut moto- AU:t päätyvät usein kouluttamaan seuraavan saapumiserän kuljettajia.

teksti: Eira Talka Sotilaspoliisi: poliisiksi haluavat etusijalla Sotilaspoliisin tehtävät houkuttivat Conny Granrothia jo Dragsvikissa Uudenmaan Prikaatissa suoritettavan palveluksen alkumetreillä. Hän aikoo tulevaisuudessa suunnata poliisikouluun. Armeija-aikana kaikissa joukko-osastoissa saa tuntumaa turvallisuusalalle 8,5 kuukauden miehistötehtävissä tai noin vuoden pituisessa johtajakoulutuksessa. - Jos haluaa vartiointialalle, sotilaspoliisin koulutuksesta on hyötyä. Voimankäytön välineet ovat samat: pamppu, sumute, käsiraudat, kouluttaja, Esimerkiksi etsintäja kiinniottotehtävät rakennetulla alueella ja maastossa kuuluvat myös erikoiskoulutuksen toiminnalliseen sisältöön. ylikersantti Kenneth Sjöqvist kertoo. Sotilaspoliisiksi aikovalta vaaditaan hyvää peruskuntoa, itsevarmaa ja ulospäinsuuntautunutta persoonaa sekä kykyä ajatella ja toimia itsenäisesti. - Johtajakoulutukseen soveltuvat valitaan ensin. Kannattaa myös mainita, jos harkitsee poliisin uraa, Sjöqvist vinkkaa. Rikosrekisteriä sotilaspoliisilla ei saa olla, ja kamppailulajin harrastaminen on eduksi turvallisuusalan erikoismiehelle tai -naiselle. Jatkuvaa valppautta Sotilaspoliisien rutiinitoimiin kuuluu aluevalvonnan eli jalka- ja ajoneuvopartioinnin lisäksi varuskunnan pääportin tarkastuspisteellä vartiointia. Granrothille nämä toimet ovat tulleet tutuiksi alusta alkaen. - Meillä partiovuorot vaihtuvat kolmen viikon välein sotilaspoliisiryhmien kesken. Nyt olen yöryhmässä, jossa teemme kierroksia ja tarkkailemme, onko yksiköissä laseja rikki tai ovia auki, hän kertoo. Jaksamista ja kanttia vaativat perustehtävien ohella esimerkiksi monia kiinnostavat henkilö- ja kohteensuojausharjoitukset. - Henkilösuojauksesta on tykätty eniten. Viikon kestävä kohteensuojaus on sekä fyysisesti että psyykkisesti rankka, Sjöqvist paljastaa. Esimerkiksi etsintä- ja kiinniottotehtävät rakennetulla alueella ja maastossa kuuluvat myös erikoiskoulutuksen toiminnalliseen sisältöön. Kaupunkitaistelu haltuun Sotilaspoliisit saavat asepuolella varsin kattavan kokemuksen. - Maastossa ja koulutuksissa käytetään eniten rynnäkkökivääriä, mutta opimme ampumaan myös kone- ja tarkkuuskiväärillä, konepistoolilla, haulikolla, kertasingoilla ja pistoolilla, Granroth kertaa. Pistooliammuntoja suoritetaan kerran parissa viikossa. - Sotilaspoliisien taitoihin kuuluu perustaistelu rakennetulla alueella. Meillä on esimerkiksi viikon leiri Santahaminassa aiheesta, jota varten harjoittelemme ensin Dragsvikissa pari viikkoa ilman ampumatarvikkeita, ylikersantti summaa. Sotilaspoliiseista pieni osa saa myös lääkintämiehen koulutuksen. Muutama heistä koulutetaan kuljettajiksi, muun muassa Dragsvikissa 40 prosenttia sotilaspoliiseista osallistuu B-ajolupakurssille. Moottoripyöräkortin omistava sotilaspoliisi voi päästä neliviikkoiselle kurssille, jolla saa rahkeet myös maastoolosuhteissa pärjääväksi moottoripyörälähetiksi.! 9

Vapaa-aika: oma punkka, oma aika teksti: Moona Veijola Varsinkin peruskoulutuskauden alussa päivät ovat pitkiä ja kuluttavia, vaikka varuskuntaravintolaa kauemmas ei edes siirryttäisi. Usein jo ensimmäisen viikon jälkeen iltaisin ehtii kuitenkin myös rentoutua, sillä siivouspalveluksen jälkeen alkaa vapaa-aika. Vapaa-aika alkaa tavallisesti kello 17.30 ja loppuu kello 21.00, joukko-osastoittain vaihdellen. Mä soitan aina joskus sähkökitaraa kuulokevahvistimen kautta tuvassa. Ensimmäisillä viikoilla sotilaan perustaidot ja tavat opetellaan ajan kanssa, joten iltaisin ehtii lähinnä soittaa puhelun tai pari ja hoitaa iltatoimet. Ennen pitkää vapaa-aika alkaa kuitenkin aiemmin, ja pian avautuvat myös kasarmialueen tarjoamat iltavirikkeet sotilaskodista varusmiesten liikuntakerhoihin ja tv-tupaan. Tekemisestä ei ainakaan pitäisi tulla puutetta. Sotilaskoti Sotilaskoti, varusmiesten suussa sotku, on nimensä mukaisesti paikka, jossa varusmies saa ottaa rennommin. Sotkun tiskille kuuluvat perinteiset kahvit ja munkit, mutta myös virvoitusjuoma-, makeis- ja välipalavalikoimaa löytyy. Joistakin 10

sotilaskodeista saa myös pitsaa tai grilliruokaa. Ajan saa kulumaan sotilaskodissa päivärahoja tuhlaamattakin. Televisiot, konsolit ja biljardipöydät kuuluvat vakiovarustukseen. Myös lehtivalikoima ja kirjasto löytyvät sotkuista ympäri maan. Internetyhteys ja varusmiesten vapaasti käytettävissä olevat tietokoneet turvaavat yhteyden ulkomaailmaan. Ulkomaailman voi myös kutsua käymään sotilaskotiin. Kaverit, perhe, tyttö- tai poikaystävä - siviilihenkilöt saavat käydä sotkussa vapaasti. Sotkun rennompaan tunnelmaan kuuluu myös, ettei siellä lähimpiä esimiehiä tarvitse yleensä kumarrella. Rentoutuminen Illalla voi tietysti myös vain jäädä kasarmille rentoutumaan. Sähkölaitteiden käyttö on vapaaaikana sallittu. Monet ovat netissä omalla koneella, mutta käytännöt oman koneen tuomisesta kasarmille vaihtelevat, joten kannattaa kysyä lähimmältä esimieheltä asiasta ennen läppärin tuomista. Yhä useampi varuskunta tarjoaa wlan-yhteyden varusmiehille sitä varten. Voit myös mennä tv-tupaan katsomaan televisiota, pelaamaan videopelejä tai muuten vain hengaamaan. Jossain vaiheessa avautuu mahdollisuus lähteä viettämään iltavapaita kasarmin ulkopuolelle. Iltavapaat kestävät yleensä yhtä pitkään kuin vapaa-aikakin, ja jos varuskuntasi sattuu olemaan jonkin Kyl se oli joka ilta eka treeneihin ja sitte yöks kotiin nukkumaan, aamulla takasin kasarmille. kaupungin lähellä, ehtii kolmessa ja puolessa tunnissa rentoutua ihmisten ilmoilla. Lähellä varuskuntaa asuvat käyvät usein myös kotona iltavapailla. Kilpaurheilijoilla illat kuluvat useimmiten harjoitusvapailla. Aina voit myös vain rötvätä punkalla eli rentoutua sängylläsi niin kuin parhaaksi koet. Nukkumistakaan ei sinulta kukaan ole kieltämässä. Varusmiesten liikuntakerho Jokaisessa varuskunnassa Sodankylästä Santahaminaan toimii varusmiestoimikunta, VMTK. Varusmiestoimikunta valvoo ja edesauttaa varusmiehen hyvinvointia, ja sen varusmiehelle luultavasti näkyvin toimintamuoto on varusmiesten liikuntakerho. VLK:n puitteissa pääsee ainakin pelaamaan sählyä, mutta erityisesti suuremmissa varuskunnissa lajivalikoima voi olla hyvinkin laaja futsalista skeittaamiseen ja seinäkiipeilystä beachvolleyhin. Uusia kerhoja voit myös ehdottaa varuskuntasi VMTK:lle. Erilaisten kerhojen lisäksi joka varuskunnasta löytyy kuntosali ja VLK-juoksulenkki. Puntilla voi käydä joko itsekseen tai ohjatulla kerhokerralla. Juoksulenkin voi suorittaa joissakin varuskunnissa myös pyörällä. Kuntosalikerrasta, yhdestä lenkistä tai osallistumisesta liikuntakerhoihin saat VLK-passiin merkinnän. Kun merkintöjä on tarpeeksi, olet treenannut yhden kuntoisuusloman edestä. Lehtien lukeminen kirjastossa on ihan mukavaa ajanvietettä. Myös kotona käyminen on kivaa. Ylimääräisellä harjoittelulla helpotat siis paitsi varusmiesaikaasi ja nostat kuntoasi, ansaitset myös lomapäiviä. Lainaukset ovat nimettömiltä varusmiehiltä ja reserviläisiltä, jotka vastasivat Ruotuväen Vapaa-aika kasarmilla -kyselyyn. 11

Hyödynnä osaamisesi! tekstit: Olli Tuominen, Olli Pietiläinen, Joonas Lehtonen, Eira Talka Puolustusvoimilla on tarjota varusmiehelle muutakin kuin taisteluhautoja ja sissimuonaa. Erikoisjoukoissa ja erityistehtävissä taistelija pääsee hyödyntämään siviilissä hankkimaansa koulutusta ja ammattitaitoa esimerkiksi hengellisen työn, viestinnän ja lääkinnän aloilla. Motivoituneisuus, osaaminen ja oppimishalu ratkaisevat. Tehtävissä kerättyä työkokemusta ja oppeja arvostetaan laajasti myös siviilimaailmassa. Osaan tehtävistä on pitänyt hakea jo jopa puoli vuotta ennen armeijan harmaisiin astumista, mutta yhä voit vaikuttaa varusmiespalveluksesi sisältöön suuresti. Aukeamalla on esitelty tarkemmin muutamia puolustusvoimien erityistehtävistä. Loppuihin voit tutustua osoitteessa www.pv.fi/ erityistehtavat. Keskusteluapua ja kirkollisia töitä Kirkolliseen työhön hakeutuakseen vaaditaan taustaksi jotain kirkollisen alan koulutusta, käytännössä joko teologian tai sosionomin opintoja, jotka pätevöittävät kirkollisiin tehtäviin. - Valmistunut ei suinkaan tarvitse olla, pelkkä opiskelupaikka riittää, kannustaa Pääesikunnassa palveleva varusmiesdiakoni, kaartinjääkäri Mikko Iivonen. Kirkollisen alan koulutukseen hakeudutaan peruskoulutuskauden alussa. Yleensä kiinnostuneita rekrytoidaan sotilaspastorin pitämän oppitunnin yhteydessä, minkä jälkeen lopulliset valinnat tekee kenttäpiispa Pääesikunnassa. Iivonen kertoo, että kaikille varusmiesdiakonikurssille valituille tarjotaan kurssin päätteeksi palveluspaikka jossain joukkoosastossa. - Tavoitteena on, että jokaisessa joukko-osastossa olisi vähintään yksi varusmiesdiakoni tai -pappi, Iivonen selventää. Varusmiespapin ja -diakonin tehtäviä ovat muun muassa oppituntien pitäminen ja avustaminen kenttäehtoollisten antamisessa sekä toimiminen keskusteluapuna kaikille varusmiehille vakaumuksesta riippumatta. - Suurin osa ajasta menee komennuksilla. Esimerkiksi hengellisillä päivillä, sotilasrippikoulussa ja omissa koulutuksissa, joihin on mennyt muutama viikko, Kaartin Jääkärirykmentin varusmiespappi, alikersantti Mira Paunikallio kertoo arjestaan. Parasta joukko-osaston varusmiespappina toimimisessa on alikersantin mukaan työympäristön erilaisuus verrattuna siviilipapin tehtäviin. -Ympäristö on haastavampi, sillä varusmiehet eivät välttämättä ole niin kiinnostuneita hengellisistä asioista. Olen saanut työkokemusta, jota ei muualta saa, ja sotilaspastorin työ kiinnostaa, Paunikallio sanoo. Varusmiehet kääntyvät herkästi helposti lähestyttävän varusmiespapin puoleen. Varusmiehet voivat puhua huolistaan myös kuraattorille ja sotilaspastorille, mutta toisten mielestä on helpompi puhua vertaiselle, Paunikallio tietää. Videokuvaamista räjähdysten keskellä Jos videokuvaaminen ja äärielämykset armeijapalveluksessa kiinnostavat, puolustusvoimien taistelukameratiimi saattaa olla sinulle sopiva paikka. Sotaharjoituksissa juostaan kuvaamassa taisteluvarustuksessa ja kamera mukana, esittelee alikersantti Joona Viholainen videokuvaajan kenttätyötä. Tehtävissä saa Viholaisen mukaan arvokasta kokemusta ja jalansijan ammattikuvaajien työmarkkinoille. Video- ja still-kuvaaminen täytyy hallita hyvin jo valmiiksi, kuten myös videoeditointi- ja kuvankäsittelyohjelmien käyttö. Viholaisen mielestä laajat kuvausmahdollisuudet puolustusvoimissa ovat tehtävän mielenkiintoisin anti. Vastikään oltiin Haminassa kuvaamassa moottoritiesillan räjäytystä. Sitä ennen käytiin Utissa, jossa harjoitteltiin helikopterista kuvaamista, Viholainen kehuu. 12

Mitä mukaan inttiin? Teknistä työtä taitaville tekijöille Erityistehtävissä voi myös tehdä historiaa, tai oikeastaan osallistua sen taltiointiin. Maanpuolustuskorkeakoululla palvelustaan suorittava kaartinjääkäri Erik Kataja pääsi mukaan SA-kuvien arkistointiprojektiin, jossa historialliset otokset pelastettiin verkkoon kaikkien nähtäville. Hyvä nakki napsahti, kun olen itse kiinnostunut historiasta, Kataja kuvailee. Katajan oma tehtävä keskittyy graafiseen työhön ja kuvien muokkaamiseen. Maanpuolustuskorkeakoululla on tarjolla muutakin erikoistaitoja vaativaa työtä osaaville varusmiehille. Jos on taitoja koodaamisesta, tietokoneista tai graafisesta puolesta, niin kannattaa hakea. Parasta tässä on se, että pääsee toteuttamaan itseä ja hyödyntämään omia taitoja, Kataja pohtii. Pakolliset varusteet: - palvelukseenastumismääräys - KELA-kortti, ajokortti ja rokotustodistus - tilinumero IBAN-muodossa - henkilökohtaisen puhtauden hoidossa tarvittavat välineet - parranajovälineet - lääkkeet resepteineen Harkitse myös näitä: - taskulamppu - puukko / taskuveitsi - laturi ja puhelin - ajanvietettä iltavapaita varten (kirja, mp3- soitin jne.) - rannekello - karkkia tms. evästä - rahaa käteisenä Liikunta- ja harrastevarusteita voit tuoda kasarmille ensimmäisten palvelusviikkojen jälkeen yksikkösi antamien ohjeiden mukaan. Opettele oma henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero ulkoa, jos et niitä vielä muista! Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit sekä näiden alojen opiskelijat voivat P-kauden jälkeen siirtyä varusmieslääkärikurssille ja edetä aina lääkintäupseeriksi saakka. Lakimieskokelaaksi valitaan vuosittain muutamia reserviupseerikurssille päässeitä, ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä tai tätä tutkintoa suorittavia oikeustieteen ylioppilaita. Median ja viestinnän taitajille löytyy tehtäviä myös Ruotuväki-lehden toimituksesta ja WWW-ylläpidosta. Joukko-osastojen esikunnissa voi päästä näyttämään taitonsa esimerkiksi graafikkona. Palvellessaan varusmiestoimikunnassa pääsee edustamaan varusmiehiä, ajamaan heidän etujaan ja järjestämään vapaa-ajan toimintaa. Myös soittokunnat täydentävät tarvittaessa vahvuuttaan palveluksen jo alettua. Hakujen varalta kannattaa pitää P-kaudella silmät ja korvat auki! 13

Armeijamuistoja Tykkäsin olla maastossa. Olin vapaaehtoinen vähän siihen sun tähän ja skapparit huomasivat sen. Kun jengi lähti lomille, mulla ei ollut mitään tarvetta lähteä himaan, ja kun niillä oli makee metsäkeikka, kysyin, että voinko tulla mukaan. Laskeskelin, että olin varusmiesajasta yli 230 yötä maastossa. Patrick Degerman Tutkimusmatkailija Kun täällä [vapaaottelussa] osaa asennoitua siihen, että nämä jutut oikeasti tehdään kunnolla, niin se näkyi sielläkin [armeijassa]. Jos nyt painetaan tuosta jonkun lätäkön läpi, niin mennään. Samanlaista nöyryyttä vaaditaan armeijassa. Ja vaikka yksilöinä suoriudutaan, niin muu tiimi on aina mukana. Tina Lähdemäki Vapaaottelija, naisten amatöörisarjan Suomen mestari Palvelin Santahaminassa kaartinjääkärinä, tarkemmin konekiväärimiehenä. Olin ensimmäisen jääkärikomppanian ensimmäisen joukkueen ensimmäisen ryhmän ensimmäinen mies. Ikimuistoisinta palvelusajaltani on, kun taittelin päiväpeiton niin täydellisesti, että komppanian kapteeni ja luutnantti tulivat sitä yhdessä katsomaan. Myöhemmin sainkin tehdä saman kaikille tupalaisille, jotta ne läpäisivät tarkistukset. Sami Hedberg Stand-up-koomikko Ensimmäinen yö on jäänyt mieleen kun ei siinä oikein kukaan saanut nukuttua. Vielä suurempi hämmennys oli aamulla kun jengi oli ihan pihalla. Lisäksi kirjoitin Apulannan ensimmäisen albumin sanoituksia öisin tykkihallissa. Toni Wirtanen Artisti Eräs alokasaamu tuvan ovi potkaistiin auki ja aliupseerit huusivat: Komppaniassa herätys! Nyt on todella kiire! Herätys oli jostain syystä 20 minuuttia etuajassa. Huuto jatkui: Uusi virka-apujoukkue, ulos siirtymiseen 2 minuuttia! Loin silmäykseen naapuripunkan Heinäseen, joka näytti yhtä innostuneelta säntäämään kahdessa minuutissa pihalle kuin minäkin. Jatkoimme uniamme, samalla kun muu tupa poistui ennätysaikataulussa. Pari tuntia myöhemmin kömmimme komppanian tv-tilaan. Ylimääräisessä uutislähetyksessä joku asiantuntija totesi, että Pasilan poliisitalon edessä oli räjähtänyt pommi. Seurasimme tv:stä kuinka tupakaverimme taluttivat Anu Hälvää autosta YLE:n Isopajan oville. Tuli lämmin olo kun uusi virka-apujo ukkue hoiti asian esimerkillisesti. Jussi Heikelä Radiojuontaja 14

Särmä sanasto intin aloittavalle Puolustusvoimien vinkeät lyhennesanat ja varusmiesten mielikuvitus ovat muuttuneet palveluskäytössä rikkaaksi mutta vaikeaselkoiseksi inttislangiksi. Tällä kevyellä kieliopilla pääset jouhevasti alkuun. Aamu Palvelusajan mittayksikkö, joka kuvaa jäljellä olevaa inttiaikaa Aamukasa Varusmies, jolla on huomattavan paljon aamuja jäljellä AUK Aliupseerikoulu, jossa alikersantit saavat oppinsa Esa-Pekka Sääntöjen rikkomisesta seuraava esitutkinta, josta rangaistuksena poistumiskieltoa Firma Puolustusvoimat eli PV Gines Kiinnioloviikonloppu, jolloin kasarmilta ei pääse kotiin Häväri Häviämisilmoitus, joka täytetään, kun jokin varuste on pysyvästi kadonnut Hölli Henkilökohtainen loma eli HL Jäpittää/ Jäkittää Sotilaallista istumista selkä suorassa, kantapäät yhdessä ja kädet nyrkissä polvilla Kuntsari Kuntoisuusloma eli KL tai kölli Nakittaa Jonkin isomman tai pienemmän tehtävän määrääminen Pinkka Päiväpeite, joka on taiteltu taistelujakkaran päälle sotilaalliseen muotoon Skappari Kapiainen, kantahenkilökuntaan kuuluva Särmä Täsmällisesti ja oikein tehtävistään selviävä varusmies TJ Tänään jäljellä, eli tiedossa olevien aamujen määrä Veksi Varuskuntasairaala Vemppa Varusmies, jolla on jonkinlainen vapautus koulutuksesta Välkommen till tjänstgöring Inom kort vandrar du för första gången genom kasernens port. Det är många saker som kommer att vara helt annorlunda jämfört med ditt tidigare liv. Därför är det viktigt att senast nu börja förbereda sig ordentligt för beväringstjänsten. Som rekryt kommer du att ställas inför en helt ny dagsrutin, som det tar sin tid att vänja sig vid. Det är på många sätt speciellt hektiskt just i början, då du lär dig soldatens grundläggande färdigheter och hur en soldat uppträder. Utbildningsprogrammet är synnerligen intensivt speciellt i början, och du har heller inte möjlighet att åka hem varje veckoslut. Tjänstgöringen räcker i dagens läge 165, 255 eller 347 dygn. Som en ny fördel kan du även räkna med att bli hemförlovad före jul eller midsommar, beroende på hur länge du tjänstgör. Angelägenheter under tjänst Den personliga ekonomin är en av sakerna man brukar oroa sig över före tjänstgöringens påbörjande. Det blir betydligt svårare för dig att sköta ärenden utanför det militära då du tillbringar dagarna på garnisonsområdet isolerad från omvärlden. Till exempel frågor som rör arbete och studier lönar sig att ha avklarade innan beväringstjänsten. Det militär- och bostadsunderstöd som Folkpensionsanstalten beviljar tryggar dock många beväringars ekonomi, då man till exempel inte behöver bekymra sig över hyran. Dessutom får man under beväringstiden dagspenning, vars summa senare ökar vid längre tjänstgöringstid. Dagarna går snabbt fram text: Olli Pietiläinen Ha även sakerna i skick där hemma, använd tiden på permission till att upprätthålla relationerna med familj och vänner i civilen. Kontakten till dessa kommer nämligen att begränsas till telefonsamtal under kvällstid. Då det känns svårast bör du dock komma ihåg, att det vanligen inte är alltför långt till nästa permission. Tjänstgöringstiden kräver mycket, men erbjuder likaså en hel del - nya utmaningar ger även nya möjligheter. Det viktigaste är en öppen och fördomsfri attityd. Nya vänner och nya gemensamma upplevelser är något man brukar minnas länge. 15