Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen Ass. Prof, PhD Heidi Salonen 10/6/2015
10/6/2015
Laki velvoittaa ja ohjaa Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 Työturvallisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 Asumisterveysasetus http://stm.fi/documents/1271139/1408010/asumisterveysasetus/6f6df35b- 4700-4bae-a91a-7abe97d36e04
Terveydensuojelulaki ja asetus (763/94) Määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. päiväkodit ja koulut) olosuhteiden terveyshaitat. Sisätilan ilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. TERVEYSHAITTA (Lain 1 ) =elinympäristössä olevasta tekijästä aiheutuva oire, sairaus tai sairastumisen vaara (altistuminen siinä määrin, että oireiden tai sairauden syntyminen on mahdollista). Laissa ei edellytetä syy-yhteyden todistelua yksilötasolla, pelkkä terveyshaitan toteaminen riittää. Mahdollisia terveyshaittatekijöitä mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, mikrobit, valo ja säteily (26 ja 27 ).
Työturvallisuuslaki (738/2002) Työpaikan olosuhteet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. TERVEYSHAITTA = sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) TERVEYSVAARA = tapaturman ja sairastumisen vaara 6
Työnantajan vastuu työpaikalla ENNAKOINTI Tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta Huolehtia, että työolosuhteet eivät aiheuta haittaa tai vaaraa PALAUTETTEEN ANTO Kerrottava haittailmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä TOIMINTA Poistettava vaara- ja haittatekijät Toteutettava yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet ennen yksilöllisiä SEURANTA Tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen 7
Työntekijän/tilan käyttäjän vastuu työpaikalla ENNAKOINTI Tarkkailtava sisäympäristöä YHTEISTYÖ Toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa HAITTAILMOITUSMENETTELY Ilmoitettava viipymättä työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä havaitsemistaan turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavista vioista ja puutteellisuuksista
10/6/2015
Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun tilat tukevat toimintoja ja A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita. Tila on terveellinen ja käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön. Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan.
Sisäilmaongelmien syitä Esittäjän nimi 11
YLEISET SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT FYSIKAALISET, KAASUMAISET JA HIUKKASMAISET TEKIJÄT FYSIKAALISET TEKIJÄT Ilman liike Ilman kosteus KAASUT/KAASUMAISET EPÄPUHTAUDET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCyhdisteet) Hiilimonoksidi Hiilidioksidi HIUKKASET/ HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET Huonepöly (sisältäen ihmisten ja eläinten hilseen) Lämpötila Säteily (radon) Hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VVOCs) (esim. Formaldehydi) Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOCs) (esim. ftalaatti) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Rikkidioksidi Typpidioksidi Otsoni Ammoniakki Liikenteen ja muiden ulkoilmalähteiden (teollisuus) hiukkaspäästöt, esim. ultrapienet hiukkaset Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kuidut (asbestikuidut, teolliset mineraalikuidut) Tupakansavun hiukkasmaiset epäpuhtaudet Työterveyslaitos / 6.10.2015 12
10/6/2015
10/6/2015
Toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 % tunkkaisesta ilmasta 34 % pölystä tai liasta 25 % vedosta 22 % Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman ja Reijula 2004)
Työpaikkojen sisäilmasto-ongelmat ovat usein monitahoisia, ja niiden ratkaiseminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäympäristön ongelmia aiheuttava tekijä. Muita tekijöitä ovat muun muassa ilmanvaihdon riittämättömyys ja epäkohdat (tunkkainen ilma ja veto), liian lämmin tai kylmä huonelämpötila, materiaalipäästöt (hajut), kuiva sisäilma sekä pöly ja lika. Sisäympäristöongelmia voivat aiheuttaa myös huono akustiikka ja valaistuksen puutteet. 16 6.10.2015 Esittäjän nimi
Kosteus- ja homevauriot ovat yksi merkittävä sisäilmaongelmien syy Muita syitä mm.: Riittämätön ilmanvaihto Tuloilman sisääntuloaukko epäpuhtauslähteen lähellä Likainen ilmanvaihtojärjestelmä Suuri ilmanvaihto- tai ilman sisäänpuhallusnopeus (veto) Alhainen tuloilman lämpötila (veto) Tuloilmaventtiilin väärä suuntaus Ilmanvaihto vaarin säädetty tai äänenvaimennus puutteellinen (melu) 6.10.2015
Liian korkea tai matala huonelämpötila Puutteellinen siivous Pölyisyys Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen huonepölyssä Liikenteestä tai rakennusmateriaaleista kulkeutuvat epäpuhtaudet Viallinen tai kuivunut lattian vesilukko (viemärin haju) Voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali Biojätteet Puutteellinen korvausilman saanti ulkoa (voimakas alipaine) Hajujen kulkeutuminen muualta Hormien vuodot Rakenteiden ilmavuodot Puutteellinen ääneneristys (melu)
10/6/2015
10/6/2015
10/6/2015
10/6/2015
10/6/2015
10/6/2015
10/6/2015
Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen 6.10.2015 26
Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 6.10.2015
Toimintamallin peruslähtökohdat Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu 6.10.2015
10/6/2015
Mittauksia, näytteitä, kyselyjä tutkimusmenetelmät Esittäjän nimi 6.10.2015 30
Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset
Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset: Rakennuksen tutkiminen ja mahdollisten epäpuhtauslähteiden selvittäminen (rakennustekninen selvitys, tarvittaessa mittauksia) Ilmanvaihdon tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt (oireiden yleisyys, laatu, ja esiintyminen), Sisäilmastokysely paljon käytetty Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä: mm. Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) sekä koulujen sisäilman mikrobimittausten osalta KTL:n oppaan (2008) mukaiset menetelmät
Sisäilmamittausten ja analyysien tarkoitus Sisäilmamittaukset ja analyysit ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä Tarkoituksena on tunnistaa ja paikallistaa lähteitä ja/tai auttaa altistuksen arvioinnissa
Sisäilmamittausten luotettavuus Mittausmenetelmästä täytyy olla riittävästi kokemusta Tutkimustuloksille täytyy olla vertailuaineistoa eri ympäristöissä Tutkimusmenetelmän luotettavuutta lisää, että sitä on testattu laajalti tieteellisessä yhteisössä. Tulokset on osattava tulkita oikein (asiantuntemus!!) Mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty Häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa ja tulosten tulkinnassa 34
Sisäilman viitearvojen merkitys ongelmien tunnistamisessa Sisäilman viitearvoja voidaan hyödyntää mahdollisen epätavanomaisen sisäilmalähteen sekä lisäselvitystarpeen arvioimisessa. 35
Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin Rakennustekninen arviointi sisältää: Riskirakenteiden tunnistamisen Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin Kosteuslähteiden tunnistamisen Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä
Työntekijöiden terveyden kannalta on olennaista tunnistaa merkittävä kosteus- ja homevaurio Vaikka varsinaisen terveyshaitan aiheuttajaa ei vielä tunneta, Merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määritellä sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä ja jonka perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi ja poistamiseksi (Reijula, Ahonen et al. 2012).
Mikrobipitoisuuksien ja -lajiston määrittäminen materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä Pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa Selvitetään kosteusvauriosta johtuva mahdollinen mikrobilähde. Huom! Myös kuivunut kasvusto voi olla haitallista!
SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUS JA -LAJISTO 39
ASUNTOJEN NORMAALILÄHTEET (Lehtonen et al. 1994) Asuntojen normaalilähteet 6.10.2015 40
Mitä mikrobimittauksilla havaitaan? OSOITETAAN OLOSUHDE Mikrobikasvu rakenteessa (rakennusmateriaali- tai pintanäyte) Epätavanomaisen lähteen olemassaolo (ilmanäyte) EI suoraa johtopäätöstä pitoisuuden syy-yhteydestä yksilön oireiluun OSOITETAAN TILANNE NÄYTTEENOTTOHETKELLÄ EI tarkkaa tietoa vaurion iästä HAVAITAAN TOKSIINEJA TUOTTAVIEN MIKROBIEN LÄSNÄOLO EI sitä, onko toksiineja muodostunut juuri tässä kohdassa 41
Home- ja normaalirakennuksen sisäilman sieni-itiöpitoisuuden erot Asunnot < 100 cfu/m 3 Koulut < 50 cfu/m 3 Toimistot < 50 cfu/m 3 Asunnot > 100 cfu/m 3 Koulut > 50 cfu/m 3 Toimistot > 50 cfu/m 3 6.10.2015 42
Miten hometalon mikrobilajisto eroaa? Lajisto: Penicillium Cladosporium Aspergillus Hiivat Ihmisperäiset bakteerit + Lajisto: A. versicolor Fusarium Stachybotrys Trichoderma Ulocladium Phialophora Aktinomykeetit ym. 6.10.2015 43
Mikrobimittaukset eivät yksin riitä!! Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä Tärkeitä huomioitavia asioita: Rakennuksen tekniset tiedot ja historia Käyttäjien ja isännöitsijän haastattelut Rakennuksen tekniset tutkimukset, muut tarkastukset Olosuhdemittaukset Oireselvitykset Tulosten yhteenveto, tulkinta ja raportointi Toimenpidesuositusten täytyy perustua aina kokonaisuuteen! 44
10/6/2015
TYÖKALUJA JA OHJEISTUSTA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN
Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) Ohjeessa kuvataan tutkimusmenetelmät ja niiden tulkinta opas laajempi! 6.10.2015
Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym. 2014) Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Oppaassa on tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista, erityisesti toimisto-, kouluja sairaalaympäristöissä. Oppaassa on kuvattu ratkaisuprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät selvitys- ja tutkimustarpeet
Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristö-ongelmien tunnistamiseen www.ttl.fi/sisaymparisto TVOC:lle, VOC ryhmille, formaldehydille (15 µg/m 3 ), ammoniakille (25 µg/m 3 ), partikkeleille, teollisille mineraalikuiduille, mikrobeille, fysikaalisille tekijöille (Salonen et al. 2007, Salonen 2009, Salonen et al. 2011) Ei terveysperusteisia, pääosin vertailuaineiston P90 arvoja
www.hometalkoot.fi www.ttl.fi 50 6.10.2015 Esittäjän nimi
KIRJALLISUUTTA JA OHJEITA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003. Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori 2008. Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja 2008. Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos 2010. Lappalainen S, ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto 2010. Meklin T. ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. Opetushallitus. 2008. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala 2008. Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen, V-M, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos 2014. ISBN 978-952- 261-471-1 Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos. 2011 Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Työterveyslaitos. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/documents/homeettomaksi %20siivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf Työterveyslaitos. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/documents/ttl_tilaajaohje_8_lores.pdf
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEKSI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/ymparistoterveys Työsuojeluhallinto: http://www.tyosuojelu.fi/homekosteusvauriot Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/sisaymparisto Työturvallisuuskeskus: http://www.ttk.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/biologiset_tekijat Sisäilmayhdistys: http://www.sisailmayhdistys.fi Hengitysliitto Heli ry: http://www.heli.fi