Matemaattinen Analyysi, k2011, L2



Samankaltaiset tiedostot
Matemaattinen Analyysi, s2016, L2

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

8 KANNAT JA ORTOGONAALISUUS. 8.1 Lineaarinen riippumattomuus. Vaasan yliopiston julkaisuja 151

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Vektorien virittämä aliavaruus

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Kanta ja dimensio 1 / 23

LINEAARIALGEBRA. Harjoituksia/Exercises 2017 Valittuja ratkaisuja/selected solutions

Kanta ja Kannan-vaihto

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II/PART II

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II/PART II

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II LINEAR ALGEBRA PART II

LINEAARIALGEBRA. Harjoituksia/Exercises 2019 Valittuja ratkaisuja/selected solutions

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II LINEAR ALGEBRA PART II

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Avaruuden R n aliavaruus

Vektoreiden virittämä aliavaruus

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I LINEAR ALGEBRA PART I

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I LINEAR ALGEBRA PART I

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Insinöörimatematiikka D

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

3 Skalaari ja vektori

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Insinöörimatematiikka D

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Johdatus lineaarialgebraan

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Insinöörimatematiikka D

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Yleiset lineaarimuunnokset

Matemaattinen Analyysi, k2012, L1

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra (muut ko)

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Johdatus lineaarialgebraan

Koodausteoria, Kesä 2014

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

Matriisilaskenta Luento 12: Vektoriavaruuden kannan olemassaolo

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Ominaisarvo ja ominaisvektori

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Ominaisarvo ja ominaisvektori

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

5 Lineaariset yhtälöryhmät

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Transkriptio:

Matemaattinen Analyysi, k2011, L2

Lineaarikombinaatio 1 Esimerkki 1 Olkoon yrityksen A osakkeen arvo 20eja yrityksen B osakkeen arvo 10e. Sijoittaja tarkastelee omaisuutensa rakennetta ryhmittelemällä sijoittamansa rahat kolmeen osaan mekaaninen puunjalostus, paperi ja kemianteollisuus. Yrityksen A liikevaihdosta puolet tulee sahatavarasta ja puolet paperin valmistuksesta. Yrityksen B liikevaihdosta puolet tulee hienopaperista ja puolet värikemikaalien myynnistä. Yritysten osakkeiden arvojen jakautumiset eri toimialoille voidaan esittää vektoreilla v A = 10 10 0, v B = 0 5 5. (1)

Lineaarikombinaatio 2 Esimerkki 1, v A = (10 10 0) T,v B = (0 5 5) T Sijoittaja haluaa sijoittaa 1000esiten, että 50% sijoituksesta menee paperinvalmistukseen loppu jakautuu tasan mekaanisen puunjalostuksen ja kemian teollisuuden kesken. Tavoitteena on siis jakauma w 1 = 500. (2) Tämä onnistuu ostamalla 25 kappaletta A-osaketta ja 50 kappaletta B-osaketta, sillä 10 0 w 1 = 500 = 25 10 +50 5 = 25 v A +50 v B 0 5 (3)

Lineaarikombinaatio 3 Esimerkki 2, v A = (10 10 0) T,v B = (0 5 5) T Toinen sijoittaja haluaa sijoittaa 1000esiten, että 50% sijoituksesta menee mekaaniseen puuhun ja loput tasan paperiteollisuuteen ja kemian teollisuuteen. Siis w 2 = 500 T. Tämä on jo vaikeampaa.

Lineaarikombinaatio 4 Esimerkki 2, v A = (10 10 0) T,v B = (0 5 5) T Perusteellinen ratkaisuyritys johtaa seuraavaan päättelyketjuun Gauss xv A + yv B = w 2 x 10 10 0 10 0 10 5 0 5 10 0 10 5 0 5 + y ( x y 500 0 5 5 = ) = : 10 : 10 : 5 500 500

Lineaarikombinaatio 5 Esimerkki 2, v A = (10 10 0) T,v B = (0 5 5) T 1 0 1 0.5 0 1 1 0.5 0 1 0 0.5 1 0.5 0 1 0 0 50 25 50 50 50 25 50 50 50 1 0.5 ei ratkaisua!

Lineaarikombinaatio 6 Määritelmiä Sovimme seuraavista sanonnoista. Olkoon u,v 1,v 2,...v m R n vektoreita ja λ 1,λ 2,...,λ m R reaalilukuja. (1) Jos u = λ 1 v 1 + λ 2 v 2 + + λ m v m niin sanomme, että vektori u on lineaarikombinaatio (linear combination) vektoreista {v 1,v 2,...,v m }.

Lineaarikombinaatio 7 Määritelmiä (2) Vektorijoukon {v 1,v 2,...,v m } R n kaikkien lineaarikombinaatioiden joukko on sen virittämä aliavaruus (a subspace of R n spanned by {v 1,v 2,...,v m }) span{v 1,v 2,...,v m } = {u R n u on lineaarikombinaatio vektoreista v j }

riippuvuus 8 Määritelmiä (1) Vektorijoukko {v 1,v 2,...,v m } R n on lineaarisesti riippuva (sidottu) (linearly dependent), jos on olemassa reaaliluvut λ 1,λ 2,...,λ m R, joista ainakin yksi ei ole nolla, niin että λ 1 v 1 + λ 2 v 2 + + λ m v m = 0

9 Määritelmiä (2) Vektorijoukko {v 1,v 2,...,v m } R n on lineaarisesti riippumaton (vapaa) (linearly independent), jos se ei ole sidottu, eli (λ 1 v 1 + λ 2 v 2 + + λ m v m = 0) (λ 1 = λ 2 = = λ m = 0) Lineaarisesti riippuva eli sidottu vektorijoukko voidaan myös luonnehtia sanomalla, että vektorijoukko on sidottu, jos ainakin yksi vektoreista voidaan lausua muiden lineaarikombinaationa.

Kanta 10 Määritelmä: Jos vektorijoukko E = { v 1, v 2,..., v m } R n on lineaarisesti riippumaton, niin sanomme että se on virittämänsä aliavaruuden L = span{v1,v2,...,vm} kanta (base). (1) Jokainen L:n vektori u L voidaan lausua lineaarikombinaationa u = c 1 v 1 + c 2 v 2 + + c m v m = E c. (2) Vectorisysteemi E = { v 1, v 2,..., v m } on lineaarisesti riippumaton eli vapaa.

Kanta 11 Vektoreita v j E sanotaan kantavektoreiksi. Jos kantavektorit ovat keskenään ortogonaaliset eli v j v k kaikilla i, j, niin kanta on ortogonaalinen (orthogonal). Jos kanta on ortogonaalinen ja lisäksi v j = 1, j = 1,...,m, niin kanta on ortonormitettu (orthonormal).

12 Lause: Tutkitaan vektorijoukkoa E = { v 1, v 2,..., v m } R n. (1) Jos m > n, niin E on lineaarisesti riippuva eli sidottu. (2) Jos m = n, niin E on lineaarisesti riippumaton eli vapaa, jos ja vain jos det(e) 0. (3) Jos m < n, niin E on lineaarisesti riippumaton eli vapaa, jos ja vain jos det(e T E) 0.