VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 4/2010. Nette testasi kirkasvalolamppuja. Kuusenkasvattaja Kuusamosta Koululaiset ryhtyivät energiavahdeiksi

nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 4/2010 Nette testasi kirkasvalolamppuja Kuusenkasvattaja Kuusamosta Koululaiset ryhtyivät energiavahdeiksi

ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelu Puhelin: 06 324 5750 Sähköposti: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi SISÄLLYS E-lasku suoraan sinne, missä se maksetaankin omaan verkkopankkiin Vaasan Sähkön laskuista toimitetaan asiakkaille sähköisesti lähes 10 %. Näin olemme joukolla säästämässä luontoa, kun laskua ei tarvitse tulostaa paperille eikä kuljettaa minnekään. Kuluvan vuoden 2010 alusta marraskuun alkuun mennessä on e-laskusopimustemme määrä lähes kaksinkertaistunut. Fingrid pitää valot päällä valtakunnassa 4 6 Tontille tuli sähköt 15 Nette kokeili kirkasvalolamppuja Ellet jo saa meiltä e-laskua, niin tee sopimus verkkopankissasi. Se on ekologinen valinta ja säännöllisesti toistuvien laskujen maksamiseen paras vaihtoehto! Verkkopankkiin saapuneesta laskusta voit tilata pankiltasi ilmoituksen tekstiviestinä tai emailina. Maksaminen on helppoa: hyväksyt laskun ennen eräpäivää verkkopankissasi tai liität e-laskullesi automaattisen maksamisen. Osallistu kilpailuun voita sähköä! Toimi nyt! Kaikki jotka maksavat sähkölaskunsa e-laskuna ensivuoden tammikuun lopussa, voivat voittaa 5.000 kilowattituntia energiaa. E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. 1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 5. Näet laskun verkkopankissasi. 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin. ette 3 4 6 8 11 12 15 18 19 20 Pääkirjoitus Fingrid pitää valot päällä Tontille tuli sähköt Kuusenkasvattaja Kuusamosta Joulupuu on rakennettu Koululaiset ryhtyivät energiavahdeiksi Nette kokeili kirkasvalolamppuja Lyhyesti Ristikko Hyvää joulua VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy maaliskuussa 2011. Numero: 4/2010 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00-16.00 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Oy Litoset Ab Mikko Lehtimäki

PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Sähkölaskusta sähkön kulutuksen seurantaan Lokakuun alussa joukko eurooppalaisten sähköyhtiöiden johtohenkilöitä kokoontui Wienissä. Työskentelyn tavoitteena oli pohtia sähkön loppuasiakasmyynnin tulevaisuutta. Eräs keskeinen johtopäätös oli, että sähkön laskuttaminen on kallista. Sähkön laskuttamisesta on siksi päästävä eroon. Sähkömittareiden etäluku luo lähivuosina pohjan koko Euroopassa nykymuotoisen sähkölaskutuksen lopettamiselle. Tämä ei tarkoita ikävä kyllä ilmaista sähkön saantia. On kuitenkin sekä sähkön kuluttajan että sähköyhtiön etu, jos sähkön laskuttamisen kustannuksia voidaan pienentää. Sähkölaskutuksesta voi tulevaisuudessa luopua: riittää, kun netistä omaa kulutustaan seuratessaan klikkaa silloin tällöin pankkitililtään energiayhtiön tilille kulutustaan vastaavan määrän rahaa. Idea on sama, kuin kännykkäpuheluiden prepaid-liittymien maksuissa. Säästöä syntyy, kun laskujen tulostaminen ja postittaminen eri työvaiheineen poistuvat. Tuolloin säästyvät myös vastaavat materiaali- ja tarvikekulut. Syntyy ainakin mahdollisuus myydä sähköä laskutuskustannuksia halvemmalla. Sähkön kuluttaja voi tulevaisuudessa netistä seurata omaa sähkön käyttöään samantyyppisesti kuin pankkitilinsä saldoa tänä päivänä. Kuluttaja voi tarkistaa energiasaldonsa milloin tahansa. Kuluttaja näkee, mikä oli viimeisen vuorokauden, viikon, kuukauden taikka vuoden sähkönkulutus. Kuluttaja voi myös vertailla sähkön käyttöään omaan aikaisempaan kulutukseensa sekä vertailuryhmässä olevien toisten kuluttajien sähkön käyttöön. Kuluttaja näkee myös, kuinka monta wattia hänen sähkön kulutuksensa on juuri tietyllä hetkellä. Kaiken tämän voi seurata paitsi kulutettuna energiana myös euroina. Työ- tai lomamatkan aikana voi netin kautta käydä sammuttamassa päälle unohtuneen valon. Pihavaloja voi halutessaan samalla vilkutella varkaiden pelottamiseksi. Ukkosen sattuessa voivat sähköt katketa entiseen malliin. Erona entiseen on se, että tekstiviestillä tulee arvio sähkökatkon pituudesta. Eniten tässä laskutuksen lopettamisprojektissa huolettaa kuluttajansuoja: luultavasti viranomainen vaatii sähköyhtiöltä edelleen nykyisenkaltaisen sähkölaskun lähettämistä. Täytyyhän kuluttajan jostakin saada tarkkaan lailla tai asetuksella säännelty dokumentti, josta kukaan ei saa saunassakaan selvää. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta ei tällä kertaa ole mitään erityistä tiedotettavaa. Tämä talvi muistuttaa viime talvea ja tuntuu olevan aivan samanlainen kuin talvet ennen ilmastonmuutosta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta nette 4/2010 3

Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi Vaasassa marraskuussa. Hän oli juhlapuhuja Vaasan yliopisto-opiskelijoiden juhlassa. Vaasan yliopistossa on annettu teknillistä opetusta 20 vuotta. Fingrid pitää valot päällä valtakunnassa 4 nette 4/2010

Kantaverkkoyhtiö Fingrid pitää huolta Suomen tärkeimmästä infrastruktuurista. Yhteiskunnan rattaat pyörivät, kun kantaverkko on kunnossa ja sähköä riittää yrityksille ja yksityisille häiriöittä vuorokauden ympäri. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Ei ole itsestään selvää, että pistorasioista virtaa sähköä aina, kun sitä tarvitsemme ja haluamme. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tietää, että maalla asuvat osaavat varautua sähkökatkoihin, mutta entä kaupunkilaiset? Kantaverkko on tekninen järjestelmä, johon tulee pienellä todennäköisyydellä jossakin vaiheessa vika. Ruusunen toivoo, että jokainen miettisi valmiiksi, miten selviää pitkästä sähkökatkosta. Mutta pelkäämään ei tarvitse ruveta. Fingrid tekee kaikkensa, jottei häiriöitä tulisi. Suomen kantaverkko on hyvässä kunnossa, ja me harjoittelemme säännöllisesti viranomaisten kanssa, miten toimimme suurhäiriötilanteissa. Tilaa uusiutuvalle energialle Jukka Ruususella on merkittävä rooli eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Hän on uuden, noin vuoden vanhan, eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden perustaman organisaation, ENTSO-E:n, varapuheenjohtaja. Yhteistyöelin pyrkii edistämään yhteisten eurooppalaisten sähkömarkkinoiden muodostumista. Ruusunen on innoissaan: näin isoja asioita ei ole tehty koskaan aikaisemmin Fingridin historiassa. Suomi on juuri liittynyt osaksi maailman suurimpia sähkömarkkinoita. Integraation edistymisen tiellä on Ruususen mukaan kuitenkin esteitä. Kehitys uhkaa pysähtyä, sillä Keski-Euroopassa on vaikea saada lupia uusien sähköjohtojen rakentamiseen. Jos ratkaisua ei löydetä, Euroopan unionin ilmastotavoitteetkin uhkaavat jäädä toteutumatta. Uusiutuvaa energiaa on turha rakentaa, jos ei ole verkkoa, joka kuljettaa sitä asiakkaille. Suomessa tilanne näyttää paljon paremmalta. Fingrid on jo varautunut vuoteen 2020 asti. Se investoi 1,6 miljardia euroa ja rakentaa 3 000 kilometriä sähköjohtoja. Maankäyttö on otettu tarkoin huomioon suunnitelmissa, ja yli 90 prosenttia johdoista rakennetaan vanhoihin johtokäytäviin. Näillä investoinneilla kantaverkossa on tilaa kaikelle sille uusiutuvalle energialle, jonka rakentamiseen Suomi on sitoutunut. Puhdas sähkö maksaa Ruususen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen merkitsee väistämättä sitä, että sähkö maksaa tulevaisuudessa enemmän kuin nyt. Se on hinta, joka meidän on oltava valmiita maksamaan, jos haluamme oikeasti puhdasta tuotantoa. Yhteiskunnan tukijärjestelmiin sisältyy Ruususen mielestä vaaroja. Uusiutuvan energian lisäkustannusten piilottaminen veroihin voi olla kalliimpi ratkaisu kuin se, että kuluttaja maksaisi hinnan ostamassaan sähkössä. Mitä enemmän tukijärjestelmiä, sitä enemmän on usein myös tehottomuutta. Ja silloin kuluttaja joutuu maksamaan myös tehottomuudesta. Fingrid Oyj Fingrid vastaa sähkömarkkinalain velvoittamana sähköjärjestelmän toimivuudesta valtakunnan tasolla. Yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000 kilometriä. Sähköasemia 106 Henkilöstöä noin 250 Liikevaihto 359 miljoonaa euroa (2009) Fingrid on perustettu 29.11.1996. nette 4/2010 5

Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa energianäkökulmasta Tontille tuli sähköt Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Andersin ja Jessican autotallissa on jouluinen tunnelma. Jessica on jouluihminen, hän laulaa joululaulujakin puolet vuodesta, Anders kiusoittelee. 6 nette 4/2010

Anders Burman, sähkösuunnitelman tehnyt Birger Stagnäs ja Andreas Willför tutkivat sähköpiirustuksia. Työt Jessica Paron ja Anders Burmanin omakotitalotontilla etenevät. Lokakuun alussa tontille saatiin sähköt. Nette aloitti viime numerossa juttusarjan, jossa seurataan nuorenparin rakennusurakkaa kaavaalueen ulkopuolella. Jessica ja Anders rakentavat itse suunnittelemansa kodin Vaasan naapurikuntaan, Mustasaareen. Vallvikin kylään, Jessica tarkentaa. Asia on hänelle tärkeä, sillä Vallvik on hänen kotikylänsä. Tontille on noussut elementeistä autotalli. Seuraavaksi on tarkoitus saada talliin katto. Lattiaa päästään valamaan, kun talliin saadaan lämpö. Talon elementeistäkin on jo puolet tontilla, mutta perustukset ovat vielä kesken. Anders ja Jessica ovat panneet routaeristykset talon ympärille. Anders odottelee minikaivuria, joka levittäisi hiekat talon pohjalle. Lämmitys- ja vesiputket sekä kaapelit sähköjohdoille ovat jo valmiina teknisen tilan kohdalla. Sähkökaappi asennettiin syys-lokakuun vaihteessa. Kyllä tuntui mukavalta, kun saatiin sähköt. Se helpottaa rakentamista aika paljon, Anders sanoo. Työt etenivät aikaisemmin generaattorin voimin, mutta sen kapasiteetti oli rajallinen. Nyt ei tarvitse miettiä, kuinka monta sähkölaitetta voi käyttää yhtä aikaa. Työni oli sikäli helppo, että Anders ja Jessica olivat miettineet asioita hyvin pitkälle ja heillä oli tarkka visio siitä, mitä he haluavat. Birger pystyi myös toteuttamaan nuorten toiveet, eikä kompromisseja tarvinnut tehdä. Sähkösuunnitelma on Birgerin mukaan melko tavanomainen, nykyaikaisen omakotitalon suunnitelma. Mutta kyllä ne tämän päivän suunnitelmat ovat aivan toisenlaisia kuin vuonna 1981, kun aloitimme. Silloin ei esimerkiksi valaistukseen kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin nykyään. Eikä silloin tarvittu data-antennirasioitakaan, jotka kuuluvat nyt normaalivarustukseen. Jessican ja Andersin talossakin on paljon valoa. Birger nostaa esiin yhden yksityiskohdan: olohuoneen portaisiin upotetaan spottivalaisimet. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös terassi. Jessica ja Anders kuuntelevat mielellään musiikkia, ja äänentoiston pitää kuulua myös terassille! Haluatko tietää enemmän Jessican ja Andersin urakasta? Lue Jessican blogia (ruotsiksi): http://vallvik.wordpress.com/ Lämpöä maaperästä Tontille odotellaan myös kalustoa, jolla talon viereen porataan kaksi 120 metrin syvyistä reikää. Niistä johdetaan taloon ja autotalliin lämpö. Lämpöpumppu on vielä ostamatta. Anders ja Jessica harkitsivat aluksi aurinkolämmön ja kalliolämmön yhdistämistä, mutta ratkaisu tuntuu heistä liian kalliilta. Päätimme luopua aurinkolämmöstä ainakin toistaiseksi. Mutta ehkä asennamme taloon myöhemmin myös aurinkopaneelit. Jätevedet puhdistava pienpuhdistamo on jo paikoillaan tontilla. Runsaasti valoa Sähkösuunnitelman on piirtänyt insinööri Birger Stagnäs, toinen maksamaalaisen Energiainsinöörit Stagnäs & Nylundin perustajista. Kotiautomaatiojärjestelmässä tyydyttiin perusratkaisuun. Emme halunneet tavallaan liian hienoa järjestelmää, sillä on epävarmaa, miten siihen saa varaosia myöhemmin, Anders sanoo. Intoa riittää Nuoret ovat yhtä innoissaan rakentamisesta kuin urakan alkaessa. He ostivat tontin helmikuussa. Sittenhän se rakentaminen vasta alkaa, kun saadaan taloelementit pystyyn, Anders naurahtaa. nette 4/2010 7

Teksti ja kuvat Hannu Rintala Joulunalusviikot ovat Juho Taivalkoskelle mukavaa vaihtelua ja lomaa päätyöstä. Kuusenkasvattaja Kuusamosta 8 nette 4/2010

Vaasan Sähkön kuusamolainen asiakas, Juho Taivalkoski, on harrastanut joulukuusten kasvatusta ja myyntiä toistakymmentä vuotta. Kuusikauppaan osallistuvat myös tytär Tytti ja vaimo Virva. Ura alkoi, kun toin tutulle kuusenmyyjälle auton peräkärryllisen kuusia myyntiin. Myyjä valkkasi kuormasta puolet ja käski heittämään loput takaisin metsään. Laadun merkitys tuli heti kerralla kantapään kautta selväksi. Seuraavana vuonna myin jo itse kuusia. Sattui oikein luminen alkutalvi, joten kuusikauppa kävi erityisen vilkkaasti, kun ihmiset eivät viitsineet itse lähteä metsään kahlaamaan. Päivät myin kuusia tavaratalon pihassa ja illat raahasin pressun päällä kuusia metsästä, muistelee Juho uran alkuaikoja. Koko perheen harrastus Nimi Jussin kuuset syntyi, kun pitkäaikainen vakioasiakas tuli kuusta ostamaan. Kun Juho ei itse ollut myyntipaikalla, kysyi ostaja myyntivuorossa olleelta Juhon Virva- vaimolta onko nämä varmasti niitä Jussin kuusia. Virva arvasi, että Juhosta oli tullut Jussi, ja myi ensimmäisen Jussin kuusen tyytyväiselle asiakkaalle. Siitä lähtien kuusia on markkinoitu Jussin kuusina, mikä myös velvoittaa, että laadusta ei tingitä, kertoo Juho. Kuusikauppaan osallistuu myös pariskunnan Tytti-tytär, joka opiskelee ensimmäistä vuotta metsätalousinsinööriksi Rovaniemellä. Tytär on tykännyt metsätöistä pienestä pitäen, ja hankki rahat kevytmoottoripyöräänkin puuntaimia istuttamalla. Tytti on firman pääsahuri, joka osallistuu myös myyntityöhön seisomalla tonttulakki päässä marketin pihassa. Omena ei ole kauas puusta pudonnut, sillä myös Juho Taivalkoski on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Kuusen kasvatus ja myynti eivät Suomessa elätä, joten päivätyönsä Juho tekee vakuutusyhtiössä. Metsätalouden harjoittaminen vapaa- ajalla on mielestäni erinomaista vastapainoa työlle ja samalla erinomaista hyötyliikuntaa. Taimikossa kun kiertelee saksien kanssa ei ainakaan sauvakävelyllä tarvitse käydä, kertoo salskeassa kunnossa oleva Juho. Juho lupaa takuun myymilleen joulukuusille loppiaiseen saakka Myyntikuntoon 15 vuodessa Metsäkuusi kasvaa Kuusamon korkeudella noin 15 vuodessa myytäväksi kuuseksi. Seitsemän vuoden kuluttua istutuksesta kuusia ruvetaan leikkaamaan. Toki monet metsäkuuset kasvavat ihan luonnostaan hyviksi joulukuusiksi. Kevät ennen kasvukauden alkua on paras aika leikkauksille. Elosyyskuussa voi tehdä vielä pieniä muotoiluja ja lyhentää vuosikasvainta, sillä kuusen viimeinen metri on tärkein, kun asiakas valitsee kuusta. Jussin kuuset kasvavat pääasiassa omissa taimikoissa, joissa niitä harvennetaan ja muotoillaan. Lisäksi on kuusiviljelmä erityisesti joulukuusikauppaa varten. Pieniä määriä hankitaan myös tilan ulkopuolelta. Tietoa kuusenkasvatuksesta olen saanut joulupuuseuralta ja alan kirjallisuudesta. Opintomatkojakin on seuran kanssa tehty Viroon ja Amerikkaan asti. Kokemus, kokeilut ja tehdyt virheet kuitenkin opettavat parhaiten joka hommassa, tuumailee Juho. Seitsemän vuoden kuluttua istutuksesta kuusia ruvetaan leikkaamaan. nette 4/2010 9

Kuuset pussitetaan kuljetusta varten. Hyvä kuusi kelpaa tinkaamatta Hyvän kuusen määritelmä onkin vaikeampi juttu. Toiset tykkää kapeista, toiset leveistä ja joillekin amerikkalainen malli on ainut oikea vaihtoehto. Amerikkalainen kuusi on niin tuuhea, ettei anoppi näy kuusen takaa, selventää Juho pilke silmäkulmassa. Kotiin ostetaan yleensä parin metrin korkuinen kuusi, mutta jos huonekorkeutta riittää, puu voi olla paljon pidempikin. Harvinaista ei ole, että mies nappaa kauppareissulla kuusen ja vaimo tulee seuraavana päivänä hakemaan uuden. Naiset taitavat olla tarkempia kuusenostajia, sillä monesti miehille riittää, että on vain kuusi. Juholla on useita vakioasiakkaita, joille hän toimittaa kuusen kotiin ja laittaa jopa jalkaan asti. Monelle vanhukselle kuusen ostaminen on myös sosiaalinen tapahtuma, sillä samalla kahvitellaan ja rupatellaan kuulumiset. Vanhin kanta-asiakas on yli 90-vuotias mies, joka aina muistaa varmistaa tuothan kuusen taas ensi vuonna. Markkina alue on Kuusamo ympäristöineen. Tilauksia tulee hotelleista, yrityksistä ja Rukan mökkiläisiltä. Koteihin kuusia myydään Citymarketin pihassa, jossa myynti alkaa noin kaksi viikkoa ennen joulua. Kaikille kuusi pussitetaan ja nostetaan autoon, joten tervetuloa kuusikaupoille, mainostaa Juho. Lopuksi se tärkein eli mitä Jussin kuusi maksaa? Keskihinta on 20 30 euroa koosta riippuen. Lähtisitkö sinä sillä rahalla muutamaksi tunniksi römpimään metrin lumihangessa 20 asteen pakkasessa metsäpalstallesi, joka voi olla kaukana kotoasi, heittää Juho vastakysymyksen. Tähän on helppo vastata en lähde, pistä kuusi pussiin ja nosta autoon. Jussin kuuset kasvavat pääasiassa omissa taimikoissa, joissa niitä harvennetaan ja muotoillaan. 10 nette 4/2010

Joulukuusen hoito-ohjeet Lähde: Joulupuuseura ry Kaataminen Joulukuusen saa kaataa aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa, esimerkiksi autotallissa tai parvekkeella. Kuljetus Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin/pakkausverkkoon. Joulupuu on rakennettu Joulu on jo ovella Joulupuuseura ry on perustettu Lopella vuonna 1991 edistämään joulupuiden ja koristehavujen kasvatusta sekä alaan liittyvää tiedotus- ja opetustoimintaa. Neten kysymyksiin vastasi seuran paimiolainen puheenjohtaja Hanna Holma. Kuinka vanha perinne joulukuusi on? Ihmiskunta on kautta aikojen koristellut kotejaan vihreillä kasveilla juhlan kunniaksi. 500 vuotta sitten Latvian Riikassa tuotiin ensimmäinen kuusi kaupungin keskelle talvea juhlistamaan. Sisälle kotiin joulupuu tuotiin Saksassa 1500-luvulla. Suomeen perinne kantautui 1800-luvun alussa, mutta yleistyi vasta maamme itsenäistymisen jälkeen. Pitääkö suomalainen metsäkuusi edelleen pintansa? Suomalainen metsäkuusi on ylivoimaisesti suosituin joulupuu. Joulukuusi on perinne, ja kuusen pitää monen mielestä näyttää ja tuoksua oikealta. Kasvatetuista puista lähes 80 % on metsäkuusia, ja tähän tulevat vielä päälle kaikki metsästä suoraan koteihin noudetut puut. Kuinka isoa bisnestä kuusikauppa on? Joulupuukaupan arvo on reilu 15 miljoonaa euroa. Joka vuosi Suomessa hankitaan noin 1,5 miljoonaa joulupuuta. Näistä edelleen yli puolet haetaan omasta tai tutun metsästä. Kaupungistumisen seurauksena kuitenkin yhä useampi puu on ostettu. Kotimaisia kasvatettuja puita myydään noin 300 000, ja metsästä vapaasti kasvaneita vähintään saman verran. Ulkomailta, pääasiassa Tanskasta, tuodaan vuosittain 100 000 puuta. Millainen on halutuin kuusi? Joulukuusen valinta on hyvin tunnepitoinen asia. Toki useimmat haluavat puun olevan tasainen ja kauniin värinen. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään yhtä mallia, minkälaisen puun suomalainen haluaa. Yksi hakee latvaa, toinen todella tuuheaa puuta, ja toivottavasti molemmille löytyy tänäkin vuonna se ihannepuu. Onko muovikuusi uhka kuusenkasvatukselle? Muovikuusi on löytänyt oman asiakaskuntansa. Esimerkiksi allergikoille se on hyvä vaihtoehto, tai silloin, jos aidon kuusen hankkiminen ja käsittely syystä tai toisesta tuntuu kovin vaikealta. Kyseessä on kuitenkin täysin eri tuote, ja enemmistö suomalaisista haluaa edelleen kotiinsa sen aidon joulupuun tuomaan aitoa joulun tunnelmaa. Kiitos haastattelusta Hanna ja oikein rauhallista joulua! Teksti Hannu Rintala Kuva Vesa Väärä Sulatus Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa hitaasti ennen jalkaan asettamista. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. Jalkaan asetus Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti. Älä poista kuorta sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana. Hoito sisätiloissa Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Tarkista päivittäin, ettei veden pinta pääse laskemaan rungon tyveä alemmas. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useammin. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. Kuusen poisvienti käytön jälkeen Koristeiden poiston jälkeen leikataan esim. oksasaksilla oksat joko kokonaan tai osittain pois niin että kuusi sopii ovista eikä neulasia karise muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Neulasten varisemista lattialle voi estää laittamalla runko ja oksat kuljetuksen ajaksi paperisäkkiin tai muuhun kääreeseen. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua, jota ei voida välttää. nette 4/2010 11

Koululaiset ryhtyivät energiavahdeiksi Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Elisa Laiho ja Katariina Walsh tutkivat, paljonko piirtoheitin kuluttaa sähköä. 12 nette 4/2010

Viisi koulua Suomesta on mukana eurooppalaisessa Euronet 50/50- hankkeessa, jonka tavoitteena on saada koulut säästämään energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Laihian Isokylän koululaiset näyttävät, että Laihialla osataan nuukailun taito. Rehtori Jyrki Leppilahti tulee vieraita vastaan ulko-ovelle Reino-tohveleissa. Koulun eteisessä on hämärää, sillä valot eivät pala, ja aamu on sen verran varhainen, ettei ulkoakaan tule vielä kovin paljon valoa. Laihialaisten nuuka maine ei taida olla tyhjästä syntynyt. Laihian vanhimmassa koulussa, vuonna 1870 perustetussa Isonkylän koulussa, on 58 oppilasta ja 3 opettajaa. Viides- ja kuudesluokkalaiset ovat koulun energiavahteja. He pitävät huolta siitä, että koulussa ei tuhlata energiaa. Pienemmät oppilaat saavat kuulla kunniansa, jos eivät esimerkiksi muista sammuttaa valoja. Katariina Walsh esittelee valonkatkaisijoihin liimattuja tarroja. Tarroissa lukee, mikä valaisin syttyy, kun katkaisijasta painetaan. Ettei tarvitse räpsytellä valoja turhaan. Siinä kuluu sähköä, Katariina opastaa. Oppia on kannettu koulusta kotiinkin. Valoja ei polteta turhaan kotonakaan. Rehtorikin osaa sen. Aikaisemmin minulla oli myös tietokone päällä yötä päivää, mutta ei ole enää. Oppilaat ovat vähentäneet myös tietokoneilla ja konsoleilla pelaamista ja viettävät enemmän aikaa ulkona kavereiden kanssa. Iiris Kleemola iloitsee talvesta ja lumentulosta. Kavereiden kanssa on kiva mennä laskemaan mäkeä pulkalla ja suksilla. Vedenkulutus pieneni viikossa 2 000 litraa ja sähkönkulutus 274 kilowattia, Jyrki kehaisee. Koulu on onnistunut vähentämään myös jätteiden määrää. Aikaisemmin jätettä syntyi puoli kiloa oppilasta kohti päivässä. Nyt paperinkeräykseen menevä jäte lajitellaan erikseen, ja jätekuorma on keventynyt. Säästäminen on yksinkertaista Erikoistutkija Merja Pakkanen Vaasan Energiainstituutista kehuu laihialaisia. He osoittavat esimerkillään, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Energiansäästössä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse äärimmäisen yksinkertaisista asioista. Ne eivät vain ole kaikille itsestään selviä. Euronet 50/50 hanke on lähtöisin Saksasta, jossa ryhdyttiin etsimään säästöjä 1990-luvulla. Saksalaisten koulujen on laskettu pääsevän vuodessa jopa 6 000 euron säästöihin. Pakkasen mukaan Suomessa ei päästä yhtä suuriin summiin, koska energiatehokkuus on jo valmiiksi melko hyvällä tasolla. Erikoistutkija Merja Pakkanen on hämmästynyt siitä, kuinka paljon Jyrki Leppilahden koulu on onnistunut säästämään energiaa. Isonkylän koulu on hankkeen pienimpiä kouluja, ja sen tavoitteeksi on asetettu 2,5 prosentin säästöt, mikä merkitsee rahassa noin 500 euroa. Koulu saa säästämästään summasta puolet itselleen, eli arvioiden mukaan noin 250 euroa. Laihialaiset aikovat saada enemmän. Säästäminen on kivaa Pasi Nikon ja Mikael Walshin mielestä säästäminen on hauskaa. Minusta on tärkeää, että säästämme sähköä. On myös kiva tietää, että säästämällä teemme hyvää ja että tässä hankkeessa on mukana muitakin kouluja. Sillä tavalla se jo vaikuttaa, Pasi miettii. Mikael on tutkinut innokkaasti kuukausiraportteja, jotka kertovat, paljonko koulu on onnistunut säästämään lämmityskuluissa sekä veden- ja sähkönkulutuksessa. On hienoa huomata, että saamme jotakin aikaan. Energiansäästöviikolla koulu pani nuukailussa päälle turbovaihteen ja onnistui vähentämään erityisesti vedenkulutusta huikeat määrät. nette 4/2010 13

<< Riittääkö valo? Kristian Jaskari mittaa lukseja. Meille on tappio, jos tulee noin vähän. Omien laskujemme mukaan pääsemme 6-7 prosentin eli noin 700 euron säästöihin. Oppilaat ja opettajat eivät ole vielä päättäneet, mihin nuukailun tuomat eurot sijoitetaan, mutta yhtenä vaihtoehtona on videotykki. Koulut saivat lisäksi hankerahaa 500 euroa vuodessa. Raha oli tarkoitettu hankkeessa tarvittavien laitteiden ja tarvikkeiden ostoon tai esimerkiksi yritysvierailuihin. Laihialaiset ovat suunnitelleet tutustuvansa jätteitä käsittelevän Stormossenin toimintaan. >> Villasukissa tarkenee. Huonelämpötila on laskettu 25 asteesta 21:een. Eurooppalainen hanke Euronet 50/50 hankkeessa on mukana 55 koulua Suomesta, Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Unkarista, Portugalista, Sloveniasta, Saksasta ja Puolasta. Laihialaisten lisäksi mukana ovat vaasalaiset Huutoniemen ja Länsimetsän koulut sekä Seinäjoelta Isokylän ja Joupin koulut. Suomessa hanketta toteuttaa Vaasan yliopiston edustajana Vaasan Energiainstituutti. Hanketta rahoittavat EU ja yritykset. Suomesta mukana ovat Vaasan Sähkö, Stormossen, EPV Energia ja Seinäjoen Energia. Hanke alkoi kesällä 2009, ja koulut kehittelevät säästöideoita vuoden 2011 loppuun asti. 14 nette 4/2010

TESTI Vaasan Sähkön testiryhmä teki kolmen viikon ajan töitä kirkasvalolamppujen loisteessa ja tykkäsi. Valo kirkasti marraskuun pimeät aamut ja olo tuntui pirteältä ainakin työpäivän ajan. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien: Philips, Innojok ja Adexi Group Nette kokeili kirkasvalolamppuja Testiryhmä piristyi Nyt ei tullut ollenkaan sitä iltapäivän väsymystä, joka monesti tulee lounaan jälkeen, Kirsi Mämmelä sanoo. Niin paljon valohoito ei kuitenkaan piristänyt, että Kirsi olisi saanut itsensä iltaisin lenkille. Kirsi, Jyrki Rajala ja Lilian Bagge kokeilivat viittä kirkasvalolamppua. Valaisimista kolme on kotimaisia: Innosol Rondo, Origo ja Aurora. Kiinassa valmistettu Exido 237004 edustaa muotoilultaan perinteistä kirkasvalolamppua. Viides laite sen sijaan eroaa täysin muista. Philipsin GoLITE BLU HF 3330 on taskukokoinen, kannettava ja ladattava kirkasvalolaite, jonka ledeistä lähtöisin oleva valo on sinistä. Laite valmistetaan Kiinassa. Epäilevin mielin liikkeelle Kirsillä ja Jyrkillä oli kirkasvalolaitteista kokemusta ennestään. Molemmilla on kotonaan sarastusvalo herätyskellona. Vähitellen kirkastuva valo herättää nukkujan lempeästi unirytmin sopivassa vaiheessa. Jyrkin sarastusvalo ei tosin ole käytössä, koska Jyrkin vaimo herää valoon liiankin herkästi. Kukaan testiryhmästä ei koe potevansa kaamosmasennusta tai sen lievempää muotoa, kaamosväsymystä, mutta kaikkia kiinnostaa, voisiko valo todellakin saada olon pirteämmäksi. Kyllähän marraskuun aamut ovat aina vaikeita, Kirsi sanoo. Jos pirteyttä on mahdollisuus jostakin ammentaa, se kyllä kelpaa. Testaajat kokeilevat kaikkia valaisimia vuorotellen. Lilian ottaa valohoitoa joka aamu töihin tultuaan tunnin ajan klo 7-8. Jyrkin ja Kirsin työpöydillä valot palavat pitempään: pari tuntia aamupäivisin ja usein myös iltapäivällä. Kirsi vie Innosolin sisustusvalaisimet myös kotiinsa. Aurora ja Origo sopivat oikein hyvin olohuoneeseeni ja valaisivat koko asunnon. Jyrkin ja Kirsin testi kestää kolme viikkoa, Lilianin kaksi viikkoa, sillä hän viettää kolmannen viikon lomalla Turkissa ja nauttii luonnonmukaisesta valohoidosta. Väsymys väheni Jyrki kertoo yllättyneensä kirkasvalolamppujen vaikutuksesta. Hän tuntee piristyneensä. Ajomatka kotoa Seinäjoelta töihin Vaasaan ei tunnu nyt yhtä raskaalta kuin aikaisemmin. Yleensä pitkä ajomatka rasittaa silmiäni, mutta nyt ei ole ruvennut väsyttämään samalla tavalla. Kirsi huomaa nukkuvansa myös yöt paremmin kuin ennen. Kirkas valo voi aluksi rasittaa silmiä, mutta testiryhmä ei raportoi minkäänlaisista haittavaikutuksista. Jyrkillä on taipumusta migreeniin, mutta valo ei laukaise kertaakaan migreenikohtausta. nette 4/2010 15

Origo suosikki Kirsi, Lilian ja Jyrki ovat yksimielisiä siitä, minkä kirkasvalolampun he ostaisivat itselleen. Origo on ehdottomasti tyylikkäin, sen valo on tasaisinta, ja valaisinta on helppo siirtää paikasta toiseen, kuuluvat perustelut. Yhtä yksimielisiä testaajat ovat siitä, minkä valaisimen he jättäisivät kauppaan. Philipsin GoLITE BLUn sininen valo ei miellytä testaajia, vaikka valmistaja mainostaa sen olevan kesätaivaan sinistä valoa, joka kliinisten tutkimusten mukaan pitää ihmiskehon aktiivisena ja energisenä. Kliinisistä tutkimuksista ei kerrota enempää, eikä luonnehdinta vakuuta testaajia. Valosta tulee mieleen pikemminkin ambulanssi. Hyvin epämiellyttävä, Lilian toteaa. Jyrkin mielestä GoLITE BLU ei ole yhtä tehokas kuin muut. Pienikokoista laitetta on keskityttävä katsomaan, kun muita laitteita voi käyttää valaisimina ja saada valohoitoa ikään kuin huomaamattaan. Mutta matkakäytössä laite voi olla näppärä, ryhmä toteaa. Miten valo vaikuttaa? Pikkuaivoissa sijaitseva käpylisäke erittää pimeään vuorokaudenaikaan ihmiskehon omaa 16 nette 4/2010 Lilianin käsissä on pyöreä Rondo. Led-valaisimen sininen valo ei tuntunut testiryhmästä miellyttävältä. Kirsi, kuten muutkin testaajat, piti eniten Eero Aarnion suunnittelemasta Origosta. unilääkettä, melatoniinia. Melatoniinin eritys vähenee, kun valon määrä lisääntyy. Kirkasvalolamppujen valo kulkee pikkuaivoihin silmien kautta. Valohoitoa on otettava siis silmät auki, mutta valonlähteeseen ei tarvitse katsoa suoraan. Kirkasvalolamppu sopii siten hyvin työskentelyvaloksi tai sen valossa voi lukea esimerkiksi aamun sanomalehden. Mihin valohoito auttaa? Kirkasvalohoidon on todettu ehkäisevän ja helpottavan kaamosmasennuksen ja kaamosväsymyksen oireita. Vaikutustapa on yksilöllinen. Vain kokeilemalla selviää, kuuluuko itse niihin ihmisiin, jotka piristyvät valohoidosta. Vaikutuksen pitäisi näkyä parissa-kolmessa viikossa. Teho on suurempi, kun valohoitoon yhdistää liikunnan. Kirkasvalolamppu auttaa toipumaan myös aikaerorasituksesta, ja sillä voi säädellä vuorotyön sekoittamaa vuorokausirytmiä. Näin otat valohoitoa oikein Suurin osa kaamosmasennusta tai väsymystä potevista hyötyy kirkasvalohoidosta, Oulun Mehiläisen työterveysyksikön johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Jukka Sipponen sanoo. Kirkasvalohoitoa kannattaa Sipposen mukaan kokeilla, jos olo tuntuu talvisin huomattavasti nuutuneemmalta kuin kesällä. Valon piristävä vaikutus näkyy yleensä noin viikon hoidon jälkeen. Valo tehoaa kuitenkin vain, jos valohoitoa ottaa oikein, Sipponen huomauttaa. Lääkärin vinkit valohoitoon: 1) Osta valaisin asiantuntevasta liikkeestä ja tarkista, että valaisimen luksit ovat vähintään 2 500. 2) Ota valohoitoa aamuisin ennen puoltapäivää puolesta tunnista tuntiin. 3) Ole lähellä kirkasvalolamppua. Yleisin virhe on se, että valaisin on liian kaukana silmistä. Kenelle valohoito ei sovi? Silmäsairaus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat estää kirkasvalohoidon ottamisen. Kannattaa kysyä hoitavan lääkärin mielipidettä, Jukka Sipponen suosittelee.