Satakuntalaisten terveydestä Terveystarjotin -koulutus Satakunnan keskussairaala 12.4.2011 Piia Astila-Ketonen 8.4.2011
Kaste ja TH edistävä terveydenhuolto 2009-2011 -hanke (hanke) on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen terveydenhuollon vetovoimaisuutta ja terveyttä edistävä hankekokonaisuus. Terveyden edistämisen johtaminen tiedon perusteella,terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella -hanke (TH).
Kaste-ohjelman seurantaindikaattorit Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Osoittimet esim. sijoitetut lapset, koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, toimeentulotuki nuorille, pitkäaikaistyöttömyys Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Osoittimet esim. alkoholikulutus, ylipainoiset, tupakoivat, pienituloisuus lapsiperheissä, vanhusten toimintakyky, tapaturmakuolleisuus ja tapaturmat Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Esim. Tyytyväisyys palveluihin, jonot, kotihoito, pitkäaikainen laitoshoito, lääkäri- ja hammaslääkärivaje, sosiaalityöntekijävaje, alueelliset esh vaikuttavuuserot
Miten terveyttä kuvataan? Terveyden edistämisen suunnittelun pohjaksi tarvitaan paljon tietoa: tietoa eri asioista eri tasoilla Terveyden edistämisen johtaminen on yksi TH:n tavoitteista Tiedon etsimisen ja käyttämisen ongelmia ovat: Luotettavuus Helppokäyttöisyys Saatavuus Yhteyden ymmärtäminen 8.4.2011 Mari Hakkala, suunnittelija Turun sosiaali- ja terveystoimi/veteth 4
Mitä ajattelemme terveydestä? Terveyden taustatekijöiden kautta: elintavat, ympäristö, talous, koulutus, jne Väestötietoina ja tietoina palveluista Mittaaminen: laboratorio, kuvantaminen Kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista;
Väestö muuttuu, niin myös tarpeet
Koko Suomen väestöennusteet Yksikkö 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Väkiluku 1 000 5 378 5 636 5 850 5 985 6 090 6 213 0 14 v. % 16 17 16 15 16 15 15 64 v. % 66 60 58 58 57 56 65 v. % 18 23 26 27 28 29 Tilastokeskus, väestötilastot
Satakuntalaisten terveys
Mitä on esitetty satakuntalaisten terveydestä
Vastasyntyneen elinajan odote
25-vuotiaan elinajan odote
Kelan terveyspuntari Satakunta Terveyspuntarin kansantaudit 2007 2008 2009 diabetes 101,3 101,5 101,8 psykoosit 92,1 92,4 93,7 sydämen vajaatoiminta 88,6 87,1 86,3 sydämen vajaatoiminta (Varsinais-Suomi) 69,3 68,7 68,5 nivelreuma 97,9 97,3 96,6 astma 74,8 74,9 75,5 verenpainetauti 99,2 99,1 99,2 sepelvaltimotauti 80,6 80,5 80,4 www.kela.fi EtusivuTietoa KelastaTutkimus Terveys ja lääkkeet Terveyspuntari
Sairastavuusindeksi Satakunta 2007 98,5 2008 98,8 2009 99,6
Esimerkki Sotkanetista: koettu terveys http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu
Päivittäinen tupakointi
Keuhkosyövän ilmaantuvuus
Humalahakuisesti käyttävien osuus
Lihavien osuus
Sepelvaltimotautitapahtumat
Aivohalvaustapahtumat
Syövän ilmaantuvuus
www.terveytemme.fi tiedot satakuntalaisten terveydestä Koettu terveys Päivittäinen tupakointi Alkoholin käyttö Lihavien osuus Kasvisten käyttö Hedelmien / marjojen käyttö Hampaiden harjaus Vapaa-ajan liikunta Liikkumiskyky Sepelvaltimotautitapahtumat 35-74 Sepelvaltimotautitapahtumat 75-84 Aivohalvaustapahtumat 35-74 Aivohalvaustapahtumat 75-84 Riittävä nukkuminen Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Vastasyntyneen elinajanodote 25-vuotiaan elinajanodote Kaikki kuolemansyyt, menetetyt elinvuodet Verenkiertoelinten sairaudet, menetetyt elinvuodet Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet Tapaturmat, menetetyt elinvuodet Itsemurhat, menetetyt elinvuodet
Yhdistävänä tekijänä Suurin taakka niin yksilölle, väestölle kuin kansantaloudelle tulee kansantautien hoitamisesta, mikä liittyy viiteen terveyskäyttäytymisen keskeiseen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, päihteiden käyttö lepo ja nukkuminen Näillä alueilla voi vaikuttaa!
Muita tärkeitä alueita Tärkeitä alueita ovat myös mielenterveys, seksuaaliterveys ja tapaturmien ehkäisy. Keskeisin työkalu on normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettava lyhytneuvonta (mini-interventio), mutta myös ryhmäneuvontaa tehostavia menetelmiä on kehitetty. Ilman kansalaisten omaa panosta tuloksia ei tule: kansalaisia kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään mm. hankkimalla tietoa terveydestä ja sen edistämisestä eli kehittämällä terveyden lukutaitoa (health literacy). Sekä ammatillista että kansalaisten omaa terveydenedistämistä palvelevat myös internet-pohjaiset tietolähteet
Terveyden eriarvoisuus (Teroka) Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Terveyden eriarvoisuus käsitteeseen liittyy terveyden oikeudenmukaisuustavoite: terveyserot ovat vältettävissä olevia terveyseroja ei voi pitää eettisesti oikeina
Terveys ei jakaudu Suomessa tasa-arvoisesti. Koulutetut ja hyvätuloiset ovat selvästi terveempiä ja elävät pidempään kuin muut
Kouluterveyskysely 2009 Kouluterveyskysely on tehty Satakunnassa kattavasti peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat olivat mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Vuosina 2001 2009 vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 4 478 4 970 ja lukioista 1 825 2 737 sekä ammatillisista oppilaitoksista 1 956 vuonna 2009. Peruskoululaisten osalta aineiston kattavuus oli eri vuosina 81 87 prosenttia. Osoittimet: Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto
Kouluterveyskysely / elinolot Merkittävimmät muutokset peruskoulun yläluokkalaisten elinoloissa kahden viime vuoden aikana olivat vanhempien työttömyyden, fyysisen uhan kokemusten ja rikkeiden tekemisen yleistyminen. Myönteistä yläluokkalaisilla oli vanhempien kanssa koettujen keskusteluvaikeuksien väheneminen. Lukiolaisten vanhempien työttömyys ja fyysisen uhan kokemukset alkoivat lisääntyä vuonna 2009. Myönteistä lukiolaisilla oli se, että aikaisempaa useammilla oli läheisiä ystäviä. Verrattuna lukiolaisiin ammattiin opiskelevien vanhempien työttömyys ja vanhempien tupakointi olivat yleisempiä. Lisäksi ammattiin opiskelevien vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan kuin lukiolaisten vanhemmat. Fyysisen uhan kokeminen ja rikkeiden tekeminen olivat yleisempiä ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla.
Kouluterveyskysely / terveys Peruskoulun yläluokkalaisilla vähintään kerran viikossa toistuva päänsärky yleistyi vuodesta 2003 alkaen. Muissa terveysindikaattoreissa ei tapahtunut yläluokkalaisilla merkittäviä muutoksia viime vuosina. Myöskään lukiolaisten terveys ei muuttunut merkittävästi. Ammattiin opiskelevien terveys ei poikennut merkittävästi lukiolaisten terveydestä vuonna 2009.
Kouluterveyskysely / terveystottumukset Merkittävimmät muutokset peruskoulun yläluokkalaisten terveystottumuksissa olivat toisaalta liikunnan harrastamisen lisääntyminen ja toisaalta kouluiltoina myöhään valvomisen lisääntyminen. Myös lukiolaiset harrastivat aikaisempaa yleisemmin riittävästi liikuntaa. Kielteistä lukiolaisilla oli se, että useammat jättivät aterianosia syömättä koululounaalla ja söivät epäterveellisiä välipaloja koulussa. Verrattuna lukiolaisiin ammattiin opiskelevien hampaiden harjaamistottumukset olivat huonommat, liikunnan harrastaminen vähäisempää ja tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut yleisempiä.
Kouluterveyskysely / terveysosaaminen ja oppilas- ja opiskelijahuolto Peruskoulun yläluokkalaiset kokivat aikaisempaa yleisemmin terveystiedon lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä. Yläluokkalaisten tiedot seksuaaliterveydestä paranivat viime vuosina. Kielteistä oli se, että yläluokkalaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn aikaisempaa vaikeammaksi. Myös lukiolaiset kokivat yleisemmin, että terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia terveydestä. Lukiolaisilla paranivat sekä seksuaaliterveystiedot että päihdetiedot. Lisäksi avun saanti muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa lisääntyi lukiolaisilla. Entistä useammat lukiolaiset kokivat kouluterveydenhoitajan ja - lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Verrattuna lukiolaisiin ammattiin opiskelevat kokivat oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyn helpommaksi, mutta heidän tietonsa seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat heikommat.
Mistä olikaan kysymys? Tietoa on valtavasti, haaste on valita oman työn kannalta tieto, joka on Hyödyllinen Luotettava Ajankohtainen Asiayhteydessään ymmärrettävä, ja jonka pystyy esittämään havainnollisessa muodossa. Kannattaa valita muutama osoitin, jonka arvoa seurataan vuosien kuluessa se näyttää, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. 8.4.2011 Mari Hakkala, suunnittelija Turun sosiaali- ja terveystoimi/veteth 32
Seuraavat vaiheet TH hanke on kehittänyt työvälinettä terveyden edistämisen johtamiseen ja toimenpiteitä varten, johon liitetään suuri määrä eri tasoista tietoa Työvälineeseen liittyvä tieto on kerroksellista ja eri käyttäjäryhmille räätälöityä - ja tarkoitettu käytettäväksi Terveysportti / lääkärin tietokannat / hoitoketjut / VSSHP/ mikä tahansa hoitoketju/ tämä linkki 1 (klikkaa auki) / terveyden edistäminen 8.4.2011 Mari Hakkala, suunnittelija Turun sosiaali- ja terveystoimi/veteth 33
Kiitos! Projektisuunnittelija Piia Astila-Ketonen piia.astila-ketonen@satshp.fi p. 044 7077886