Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009
Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset 1990-luvun lama -------------------------------- Vuosi 1918 - vapaussota - kapina - punakapina - kansalaissota - sisällissota
Suomen Pankin asema Vuonna 1867 siirrettiin säätyjen alaisuuteen - kukin sääty valitsi yhden pankkivaltuusmiehen Vuoden 1906 eduskuntauudistus - eduskunta valitsi kuusi pankkivaltuusmiestä - kolme pankkivaltuusmiestä muodosti suppean pankkivaltuuston Pankkivaltuusmiesten asema hyvin vahva
Suomen poliittisen tilanteen kehitys kohti kriisiä Maaliskuun vallankumous 15.3.1917 - hallitusvalta Venäjällä väliaikaiselle hallitukselle - venäläismielisen senaatin tilalle Oskari Tokoin johtama kokoomussenaatti - Suomessa hyväksyttiin valtalaki, jonka mukaan eduskunnasta tuli korkeimman vallan käyttäjä sotilasasioita ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta 18.7.1917 Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia, vaan hajotti eduskunnan Uudet vaalit lokakuussa - porvarienemmistö ja Svinhuvfudin itsenäisyyssenaatti Lokakuun vallankumous ja bolsevikkien siirtyminen valtaan - SDP:een radikalisoituminen ja suurlakkojulistus 14.11.1917 Eduskunnan päätös Suomen itsenäistymisestä 6.12.1917 - Kansankomissaarien neuvosto hyväksyi itsenäisyydelle 31.12.1917
Sisäisen tilanteen kärjistyminen Punakaarti valtasi kenraalikuvernöörin talon tammikuun alussa Valta SDP:ssä väkivaltaista kumousta kannattaneille radikaaleille ja punakaarteille Eduskunta ja itsenäisyyssenaatti - huoli sisäisen turvallisuuden säilymisestä kasvaa - päätös järjestyskaartien perustamisesta 12.1.1918 Päätös liikkeelle panosta ja vallan ottamisesta 26.1.1918 Julistus punaisen Suomen hallituksesta ja kansanvaltuuskunnasta 28.1.1918
Pankkivaltuuston koostumus 1913-1917 E. G. Palmen, pj. K. J. Ståhlberg Gabriel Paloheimo Gustaf Björkenheim Karl Söderholm Heikki Renvall 1917-1918 Edvard Gylling, pj. E. G. Palmen K. J. Ståhlberg Jaakko Mäki Anton Huotari Evert Huttunen
Sitkeät yritykset pitää kiinni laillisista muodoista 28.1.1918 Pvm:n pj. Gylling neuvotteli jhtk:n kanssa - yhteinen päätös pitää pankki suljettuna 29.1.1918 Pvm kokous - Gylling, Palmen, Ståhlberg, Mäki, Huttunen, Karjalainen - päätös siirrettiin seuraavaan päivään 30.1. 1918 Pvm kokous - johtokunnan ja pankkivaltuuston yhteinen päätös, erimielisyyden vallitessa päätös pankkivaltuustolle 31.1.1918 Pvm kokous - 4-2 äänin päätös pankin avaamisesta
Suomen Pankin uusi asema 29.1.1918 kansanvaltuuskunnan päätös, jonka mukaan Suomen Pankki toimii FM Jalo Kohosen johtaman rahaasiain osaston alaisuudessa - toiminnan institutionaaliset puitteet säilyvät ennallaan eli Pankin toimintaa valvovat pankkivaltuusmiehet ja Pankkia johtaa johtokunta - toiminta olisi käynnistettävä helmikuun alussa
Kokoukset jatkuivat Lopullinen haltuunotto ja kassojen inventointi 1.2-6.2 Läsnä: pvm Gylling, Mäki ja Huotari. Punakaartin pakottamina Ståhlberg ja ylikamreeri A. Mannelin sekä kansanvaltuuskunnan edustaja Kohonen Vielä yksi vanhan pankkivaltuuston kokous 6.2.1918 - läsnä: Gylling, Palmen, Ståhlberg, Eloranta ja Karjalainen - Gyllingin selvitys Pankin haltuunotosta ja keskustelu toiminnan jatkamisesta - Palmen ja Ståhlberg tuomitsivat väkivaltaisen haltuunoton ja poistuivat kokouksesta - kokous ei enää lainvoimainen, joten päätös uudesta seuraavana päivänä pidettävästä kokouksesta
Uusi johto asetetaan Pvm:n porvarilliset jäsenet lopullisesti poistuneet kuvasta, joten tilalle SDP:tä edustaneet varajäsenet Pvm kokous 8.2.1918 - läsnä: Gylling, Huotari, Mäki, Eloranta, Karjalainen, Wiik Uuden johtokunnan valinta - Anton Huotari pj., Einari Laaksovirta, Mikko Virkki, Jukka Ekstedt (ylim. jäsen) Kansanvaltuuskunnan vahvistus 9.2.1918
Pääkonttori ja seitsemän haarakonttoria Pori Turku Tampere Kotka Hämeenlinna Viipuri Pietari Väkivaltaiset haltuunotot 1.2-18.2.1918 välisenä aikana - traagisin tilanne Hämeenlinnan haarakonttorissa - pankinkomisario Bertel Sundgren sekä kassanhoitaja Henrik Gummerus teloitettiin
Mitä kansanvaltuuskunta sai? Seteleitä Kultaa Yhteensä Milj.mk Milj. mk Milj. mk Pääkonttori 159 159 Haarakonttorit 9,1 1,2 10,3 Kaikkiaan 168,1 1,2 169,3 ------------------------------------------------------------------------------ Setelipainossa puolivalmiita seteleitä 77 Kaikkiaan käytettävissä noin 240
Mitä jäi valkoiselle puolelle? Seteleitä Kultaa Yhteensä Milj.mk Milj. mk Milj. Mk Suomen Pankin 10,3 40,1 50,4 haarakonttorit ***************************************************************** Vaasan senaatin puolelle jääneet Suomen Pankin likvidit varat olivat siten noin viidennes kansanvaltuuskunnan haltuun joutuneista varoista
Mihin kansanvaltuuskunta ei päässyt käsiksi? Milj. mk Kultavaranto 42 Saatavat ulkomaisissa pankeissa 420 Pankin hallussa olleet obligaatiot 440 -------------------------------------------------------- Kaikkiaan 902
Sisällissodan aiheuttamat tappiot Bruttomääräiset menetykset Milj. mk Kansanvaltuuskunnan käyttöön otetut varat pano- ja ottotililtä 156 Kansanvaltuuskunnan lainat kunnille 14,9 Kassavajaukset - pääkonttori 0,4 - haarakonttorit 4,9 Rahalähetykset Pietariin 6,7 Liikkeelle lasketut setelit 77,2 ----------------------------------------------------------------------------------- Palautukset Suomen Pankkiin 143,9 Nettomääräiset menetykset 116,2
Ruplan pakkokurssin tuottamat agiotappiot ja arvonalennukset Suomen Pankille Vuosi Milj. mk 1914 4,0 1915 35,7 1916 22,5 1917 165,4 1918 223,8 1919 29,4 1920 17,4 1921 9,3 --------------------------------------- Kaikkiaan 507,5
Punaisen Suomen Pankin toiminnan painopisteet Uuden johtokunnan ensimmäinen kokous 9.2.1918 - ei pankkikokemusta - uusien virkailijoiden rekrytointi - varojen siirto lainana Suomen Pankista kansanvaltuuskunnalle 120 milj. mk - maksuliikenteen hoito - ongelmana vaihtorahan häviäminen liikenteestä - toiminta liikepankkina - yksityisten henkilöiden talletukset - antolainaus yrityksille ja julkisille yhteisöille
Siirtyminen Viipuriin Kansanvaltuuskunta Viipuriin 6.4.1918 - Suomen Pankin varojen evakuointi Viipuriin alkoi 4.4 ja Pankki siirtyi lopullisesti 8.4. 1918 - esim. Jalo Kohonen 9 milj. mk, Anton Huotari 4 milj. mk - kaikkiaan varoja ehdittiin siirtää 42 milj. mk arvosta - setelipainon koneet jäivät Helsinkiin Helsingin valtaus 12.4.1918 - kassojen inventointi ja Suomen Pankin pääkonttorin avaaminen 22.4.1918
Laillisin muodoin toteutettu laiton haltuunotto Mitkä tekijät vaikuttivat kansanvaltuuskunnan toimintaan A) Pankkivaltuuston poliittinen koostumus - vuoden 1916 vaalien seurauksena sosialistienemmistö B) Keskeisten päätöksentekijöiden suhde aseelliseen vallankumoukseen - parlamentaarisen ratkaisun kannattajat - aseellisen kumouksen kannattajat - aseellisen kumouksen vastustajat
Luonnehdintoja Parlamentaarisen ratkaisun kannattajat - Edvard Gylling, Anton Huotari, Albin Karjalainen, K. H. Wiik, Evert Huttunen Aseellisen kumouksen kannattajat - Jalo Kohonen, Einari Laaksovirta, Mikko Virkki, Frans Eloranta - strateginen tilannearviointi, jonka mukaan Suomen Pankki ainoa rahoituslähde, jolloin kansanvaltuuskunnan radikaaleimmat tavoitteet saivat väistyä