YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1870-1 Finnish Crushed Stone Ltd Oy Turku 13.3.2012 Hannu Temonen Sivu 1(11) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Kiviaineksen laivauspaikan meluselvitys Kohde: Pihlajalahti, Savonlinna Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/11 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tarkasteltava alue ja sen ympäristö... 3 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 4 Ympäristömelun ohje-arvot... 4 5 Melutasojen laskenta... 4 5.1 Laskentamenetelmät... 4 5.2 Maastoprofiili ja rakennukset... 5 5.3 Melulähteet... 6 5.4 Yleinen liikenne... 6 5.5 Toiminta-ajat... 6 5.6 Laskennassa käytetyt melupäästöt... 7 5.7 Suoritetut laskennat... 7 6 Meluntorjunta... 8 7 Laskentatulokset... 9 8 Tulosten tarkastelu... 10 9 Lisätietoja... 11 10 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 ilman erityistä meluntorjuntaa. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22, kun meluntorjunta on toteutettu. Yleisen tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) ja yleisen tieliikenteen yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22, kun meluntorjunta on toteutettu.

3/11 1 YLEISTÄ Tässä meluselvityksessä esitetään Savonlinnan Pihlajaveden Pihlajalahdelle suunnitteilla olevan kiviaineksen laivauspaikan toiminnan aiheuttama ympäristömelu. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen. Saatuja tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoihin [1]. Selvitys on tehty ympäristölupaa varten. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Jani Kankare. 2 TARKASTELTAVA ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kuvassa 1 on esitetty laivauspaikan sijainti ja lähimmät mahdollisesti häiriintyvät kohteet. Lähimmät kohteet on lisäksi numeroitu laskentatulosten tarkastelua varten. Tarkastelupisteessä 5 sijaitsee huonokuntoinen vanha saunarakennus (tilaaja käynyt katselmoimassa kohteen). Tätä rakennusta ei huomioida verrattaessa tuloksia melun ohjearvoihin, sillä kunnon perusteella kiinteistö ei ole tällä hetkellä käytössä. Mikäli kiinteistön käyttö tulevaisuudessa muuttuu, tulee tarkastelu tältä osin tehdä uudestaan. Kuva 1. Laivauspaikka on merkitty punaisella ympyrällä. Lähimmät lomarakennukset on merkitty sinisellä ja lähimmät vakituiset asuinrakennukset mustalla. Laivauspaikan eteläpuolelle saaressa (5) sijaitsee hylätty saunarakennus. Etäisyys laivauspaikasta suoraan etelän vastarannan rantaviivaan on 470 m. 3 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Kiviainesta haetaan kuorma-autoilla läheiseltä ottoalueelta. Kuorma-autoliikenne kulkee laivauspaikalle Juurikalliontietä, Pölläskyläntietä ja Sulkavantietä pitkin. Pois lähtevä liikenne kulkee Sulkavantietä itään ja Sydänmaantietä takaisin ottoalueelle. Laivauspaikalle tehdään Sulkavantietä tulevan liikenteen liittymä ja lähtevän liikenteen liittymä. Lastausta suoritetaan vain päiväaikana klo 7 22 välisenä aikana. Lastauksen kesto on yhtäjaksoisesti noin 8,5 h, jolloin kuorma-autokäyntejä tulee noin 10 12 kpl/h.

4/11 Kuorma-autot kaatavat kiviaineslastin syöttökaukaloon, joka on louhittu osittain kallion sisään (on osittain kalliota). Syöttökaukalosta kiviaines kuljetetaan hihnakuljettimella ja kääntyvällä kuljettimen päässä olevalla suppilolla laivan ruumaan. Laivan apukoneet ovat lastauksen ajan päällä. Hihnakuljettimien käyttövoima saadaan generaattorista, joka on myös louhittu kallioon. 4 YMPÄRISTÖMELUN OHJE-ARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu 1.1.1993 voimaan astuneessa valtioneuvoston päätöksessä VNp 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus A-painotettu keskiäänitaso L Aeq [db] Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 1 50 1,2 55 50 3 45 40 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. 5 MELUTASOJEN LASKENTA 5.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia teollisuus- ja tieliikennemelumalleja [2 ja 3]. Laskennassa lähtötietoina käytettiin aikaisemmin vastaavanlaisilla laivauspaikoilla mitattuja äänitehotasoja sekä tilaajan toimittamia lastauksen liittyviä liikennemääriä.

5/11 Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisessa muodossa, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Melumallinnuksessa lähtötietona käytetään äänilähteiden äänitehotasoa taajuusvälillä 63 8000 Hz. Lähtötason perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa myötätuuli sääolosuhteissa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 2. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys Maanpinnan akustinen kovuus Tien pituuskallistuksen huomioiminen Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 2 m 3000 m (pistelähteet) ja 1000 m (liikenne) Vesi 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) On huomioitu laskennassa Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5.2 Maastoprofiili ja rakennukset Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maastomalli sekä rakennukset hankittiin Maanmittauslaitokselta. Maastomalli on luotu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista, jossa korkeuspisteet ovat 10 m x 10 m verkossa. Korkeuskäyrät on tuotu melukarttoihin vain visuaalisuuden vuoksi. Rakennukset on esitetty melukartoissa käyttötarkoituksen mukaan eri väreillä: asuinrakennukset mustalla lomarakennukset sinisellä muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. Koivusaaren hylätty saunarakennus on muutettu lomarakennuksesta muuksi rakennukseksi tilaajan tekemän katselmoinnin perusteella.

6/11 5.3 Melulähteet Lastauksen melulähteinä on huomioitu lastaustapahtuma kippaus syöttökaukaloon syöttökaukalon tyhjennys hihnalle hihnakuljetin syöttösuppilo (kiviaineksen ohjaus ruumaan) laivan apukoneet. Lastaustapahtumasta on aiemmin mitattu vastaavanlaisessa tilanteessa äänitehotaso koko lastaustapahtumasta. Laivan apukoneen aiheuttama äänitehotaso on mitattu erikseen. Merkittävimmät melulähteet ovat syöttökaukalo ja sen tyhjennys. Hihnakuljettimen, kuljettimen päässä olevan syöttösuppilon ja generaattorin osuus kokonaispäästöstä voidaan olettaa pieneksi. Lastaus tapahtuu klo 7 22 välisenä aikana siten, että lastauksen kokonaiskesto on noin 8,5 h. Tänä aikana (8,5 h) kuorma-autoja alueelle tulee 12 kpl tunnissa. Kuormaautoliikenteen nopeutena on käytetty Sulkavantiellä 60 80 km/h ja muilla teillä 50 km/h. 5.4 Yleinen liikenne Sulkavantien (st 435) liikennetiedot katsottiin Liikenneviraston (Tiehallinto, 2010) liikennemääräkartoista. Liikennetiedot skaalattiin vastaamaan vuoden 2030 tilannetta käyttäen Liikenneviraston kerrointa 1,20. Nyky- ja ennustetilanteiden keskiäänitasojen ero yleiselle tieliikenteelle on alle 1 db. Sulkavantien ennustettu vuoden 2030 keskimääräinen liikennemäärä (ilman laivaustoimintaa) on 1560 autoa, josta 6,8 % on raskasta liikennettä. Nopeusrajoitus on muuten 80 km/h paitsi noin 1200 m matkalla sillan kohdalla (loppuu juuri ennen lastauspaikan liittymää), jossa nopeusrajoitus on 60 km/h. 5.5 Toiminta-ajat Lastaustoimintaa on viitenä päivänä viikossa, mutta Juhannukselta heinäkuun loppuun kolmena päivänä viikossa. Lastaus tapahtuu klo 7 22 välisenä aikana yhtäjaksoisesti noin 8 8,5 tunnin aikana. Tänä aikana myös lastattavan laivan apukoneet ovat toiminnassa.

7/11 5.6 Laskennassa käytetyt melupäästöt Taulukko 3. Melulähteiden äänitehotasot [db] Taajuus (Hz) Sepelin lastaus (koko tapahtuma) Laivan apukoneet 63 123 106 125 112 93 250 108 91 500 107 90 1000 109 87 2000 112 84 4000 110 75 8000 98 64 L WA 117 92 Toiminta-aikakorjaus saadaan yhtälöstä ΔL t = 10*log(X/Y), missä X on melua tuottava toiminta-aika ja Y on tarkasteluaika. Huomioitavaa on, että sepelin lastauksen tehotaso on mitattu laitteistosta, jonka syöttökaukalo on ollut kokonaisuudessaan maan päällä. Nyt syöttökaukalo louhitaan osittain kallion sisään mikä vähentää melupäästöä. 5.7 Suoritetut laskennat Selvityksessä on mallinnettu seuraavat tilanteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 ilman erityistä meluntorjuntaa. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22, kun meluntorjunta on toteutettu. Yleisen tieliikenteen yksin aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Lastaustoiminnan (raskas tieliikenne + lastaus + laivan apukoneet) ja yleisen tieliikenteen yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22, kun meluntorjunta on toteutettu. Melun ohjearvoihin verrataan liitteiden 1 ja 2 tuloksia. Liitteiden 3 ja 4 tuloksista nähdään Sulkavantien yleisen liikenteen vaikutus alueen keskiäänitasoon.

8/11 6 MELUNTORJUNTA Meluntorjunta on toteutettu siten, että syöttökaukalo(suppilo) on vuorattu kumimatolla ja se on louhittu kallion sisälle voimalähde (generaattori) on louhittu kallion sisälle syöttökaukalon eteen on tehty erillinen meluaita siten, että meluaidan korkeus on 2,5 m syöttökaukalon yläpuolella (pituus 15 m) hihnakuljettimen kohdalla aidassa on pieni aukko meluaita on erillään muista syöttösuppilon rakenteista (jotta värähtelyt eivät siirry aidasta säteileväksi meluksi). Kuvissa 2 ja 3 on esitetty 3D-kuvat meluaidasta ja melulähteistä. Syöttökaukalon siniset seinät mallintavat melulähdettä kuten myös sininen hihnakuljetin sekä laivan apukone. Kuva 2. Melun leviämistä estävä aita sekä melulähteet. Kuva 3. Melun leviämistä estävä aita sekä melulähteet.

9/11 7 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteissä. Tässä esitetään laskentatulokset tiivistetysti tarkastelupistekohtaisesti (katso kuva 1). Impulssimelukorjausta ei melukarttoihin ole tehty, mutta oletettavaa on, että laivauksen aiheuttama melu on impulssimaista lähimmissä pisteissä ilman meluntorjuntaa. Meluntorjunnan kanssa melu ei todennäköisesti enää ole impulssimaista. Varmuus impulssimaisuudesta saadaan vain tekemällä mittauksia tutkittavassa kohteessa. Tarkastelupisteessä 1 päiväajan keskiäänitaso on noin 48 db(a) (+5 db impulssimelukorjaus) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa noin 41 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu noin 40 43 db(a) yleisestä tiestä noin 45 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu). Tarkastelupisteessä 2 päiväajan keskiäänitaso on 42 47 db(a) (+5 db impulssimelukorjaus) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa 40 42 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu noin 41 44 db(a) yleisestä tiestä noin 45 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu). Tarkastelupisteessä 3 päiväajan keskiäänitaso on (lomarakennukset) noin 45 db(a) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa noin 45 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu noin 50 db(a) yleisestä tiestä noin 51 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu). Tarkastelupisteessä 4 päiväajan keskiäänitaso on 42 db(a) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa 42 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu noin 45 db(a) yleisestä tiestä noin 46 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu).

10/11 Tarkastelupisteessä 5 (hylätty saunarakennus) ei tarkastelua. Tarkastelupisteessä 6 päiväajan keskiäänitaso on 40 44 db(a) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa 38 42 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu 45 55 db(a) yleisestä tiestä 45 55 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu). Tarkastelupisteessä 7 päiväajan keskiäänitaso on 45 50 db(a) laivaustoiminnasta ilman meluntorjuntaa 45 50 db(a) laivaustoiminnasta, kun meluntorjunta on toteutettu 50 55 db(a) yleisestä tiestä 50 55 db(a) laivaustoiminnasta ja yleisestä tiestä (meluntorjunta toteutettu). 8 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen mallinnusten mukaan lastaustoiminnan aiheuttama keskiäänitaso toteuttaa (alittaa) VNp:n 993/1992 melun ohjearvot kaikilla melulle herkillä kohteilla (vakituiset asuinrakennukset ja lomakiinteistöt) laivauspaikan ympäristössä, kun meluntorjunta on toteutettu. Ohjearvojen saavuttaminen vaatii esitetyn kaltaisen meluntorjunnan toteuttamista. Tarkastelupisteessä 3 laivaustoimintaan kuuluvan raskaan liikenteen aiheuttama melutaso on noin 45 db(a) eli ohjearvojen rajalla. Näissä kohteissa yleisen tieliikenteen aiheuttama melutaso on kuitenkin jo yksinään noin 50 db(a), joten laivaustoiminnan aiheuttama melu ei nosta oleellisesti kokonaiskeskiäänitasoa. Huomioitavaa on, että: melun impulssimaisuus voidaan varmuudella määrittää vatsa, kun lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa voidaan suorittaa melumittauksia lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa tulee suorittaa ympäristömelumittauksia toiminnan käynnistyttyä, jotta laskentatuloksiin saadaan varmuus mikäli ympäristömelumittauksissa havaitaan ohjearvojen ylityksiä lähimmillä mahdollisesti häiriintyvillä kohteilla, tulee meluntorjuntaa välittömästi parantaa meluntorjunnan parannuksena voidaan esimerkiksi louhia syöttösuppilo syvemmälle kallioon, kasvattaa meluseinän korkeutta tai kattaa syöttösuppilo osittain

11/11 laskentaepävarmuus on lähimmissä tarkastelukohteissa arviolta 4 db laskentamalli laskee melutasot melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa todellisuudessa suotuisia sääolosuhteita melun leviämiselle tiettyyn tarkastelusuuntaan esiintyy vain ajoittain sääolosuhteiden mukaisesti saattaa olla myös tilanteita, joissa melutasot eivät ole missään ilmansuunnassa niin suuria kuin melukartoissa, esimerkiksi tuulen ollessa voimakas (selvästi yli 5 m/s) toisaalta jonain päivänä, säätilan ollessa erittäin suotuisa melun leviämiselle, melutaso voi olla myös laskentatulosta suurempi mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee, sitä suurempi on todennäköisyys mittaushavaintojen poikkeamalle laskentamallin antamiin tuloksiin. vastatuuleen melun leviäminen on huomattavasti laskentamallin antamaa tulosta pienempää: ero myötä- ja vastatuuleen mitattaessa voi olla esimerkiksi jo 500 m etäisyydellä yli 20 db(a). 9 LISÄTIETOJA Tero Virjonen Promethor Oy puh. 040 082 3557 sp. tero.virjonen@promethor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 2. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 3. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s.

577000 579000 579200 577000 579000 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 579200 PR-Y1870-1 Mittakaava 1:10000 (A3) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Kiven lastaustoiminta ja toimintaan liittyvä liikenne Ei meluntorjuntaa 13.3.2012 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1

577000 579000 579200 Aita +2,5 m syöttökaukalon yläpinnsta 577000 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 579000 579200 PR-Y1870-1 Mittakaava 1:10000 (A3) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Kiven lastaustoiminta ja toimintaan liittyvä liikenne Meluntorjunta toteutettu 13.3.2012 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2

577000 579000 579200 577000 579000 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 579200 PR-Y1870-1 Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Tien 436 yleinen liikenne 13.3.2012 Mittakaava 1:10000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 3

577000 579000 579200 Aita +2,5 m syöttökaukalon yläpinnsta 577000 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 579000 579200 PR-Y1870-1 Mittakaava 1:10000 (A3) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Kiven lastaustoiminta ja toimintaan liittyvä liikenne sekä yleisen tien liikenne Meluntorjunta toteutettu 13.3.2012 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 4